Lohjan valtuusto ja hallitus vähät välittävät seurauksista, koska eivät ymmärrä niitä

Lohjan kaupunginhallitus päätti valtuustokokouksen talouden tasapainottamislinjauksen mukaan lakkauttaa virkoja.

Itse vastustin lautakunnassa ja valtuustossa asiakkuuspäälliköiden virkojen lakkauttamisia. Olen todella pahoillani, että ilmeisesti luottamushenkilöt eivät ole olleet tietoisia siitä, miten tärkeää kehittämistyötä asiakkuuspäälliköt tekevät. Nyt se kaikki työ jää tekemättä kaupungilla, koska tämänhetkisen linjauksen mukaan ulkopuolelta ei saa ostaa vastaavia palveluja.

Esimerkiksi Järnefeltin koulun hankesuunnitelman kohdalla Vihreiden Jani Meling teki esityksen, jota lautakunta yksimielisesti tuki, että ennen investointipäätöstä tehtäisi ennakkovaikutusten arviointi. Kaupunginhallitus päätti olla tekemättä, koska ulkoa ostettuna sen arveltiin maksavan n 10 000 euroa, eikä kaupungilla ehditä tekemään.

Säästötalkoissa järki, seuraukset, ymmärrys ja kuntalaiset jäävät taka-alalle.

Miten käykään lapsivaikutusten arviointien tässä Unicefin lapsiystävällisessä kaupungissa?

Talouden tasapainottamislistalla oli kerrottu asiakkuuspäälliköiden tehtävien poistamisesta näin:

”Asiakkuuspäällikkö 3 tehtävää (1/3 LaNuPe; 2/3 sote) säästö 81 000 Asiakkuuspäällikön tehtävien poistaminen näkyy asiakasprosessien kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaan palvleupolun näkökulmasta. Asiakkuuspäälliköillä on päävastuu ennakkovaikutusten käytön edistämisessä ja laatimisessa osana päätöksentekoa. Tehtäviä ei ole mahdollista siirtää muille viranhaltijoille. ”

Asiakkuuspäälliköiden nimike on mielestäni harhaanjohtava ajatellen toimenkuvaa. Nyt kaupungille elintärkeä kehittämistyö jää täydellisen jälkeen, emme pysty toimittamaan osaa kapungille tärkeitä tehtäviä, emmekä pysty kilpailemaan palvelujen tasolla.

Asiakkuuspäälliköiden virat ja tehtävät näkyvät kolmessa lautakunnassa, lasten, nuorten ja perheiden, sote- ja palvelutuotantolautakunnan toimialoilla, jokaisen toimialan alaisuudessa he tekivät kehittämistyötä, asukaskyselyjä ja he jopa analysoivat niitä kyselyjä ja toivat ne kohderyhmien sekä kaupungin tietoon, jota aiemmin ei niin usein tehtykään. Kyselyt jäivät usein puolitiehen.

Tasapainottamislistalla asiakkuuspäälliköiden kohdalla säästöt oli esitetty jokaisen lautakunnan alle, toki jyviettynä, mutta ei kunnolla avattuna ja jokaisessa ns säästöt oli lisätty loppusummaan. eli ns säästösumma laskettu huonosti. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen aikana ko henkilöt luonnollisesti pyritään siirtämään talon sisällä muihin tehtäviin. Säästö ei siis oikeasti toteudu. Tulee ainoastaan lisäkuluja, koska pian ymmärretään, että ne ennakkovaikutusten arvioinnit tulee tehdä.

Miksi ennakkoon tulisi tehdä vaikutusten arviointeja?

Ennakkoarviointi auttaa päättäjiä

Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi ennakkoon

  • voi parantaa päätösten laatua
  • auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia
  • voi lieventää tai ehkäistä ei-toivottuja vaikutuksia jo etukäteen
  • voidaan vaikuttaa mahdollisten kustannusten syntymiseen riskien, uhkien ja mahdollisuuksien ennalta arvioinnilla

(lähde: THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-ennakkoarviointi)

Ai niin, ihan pikkujuttu vielä:

Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin”.(Lähde: Terveydenhuoltolaki 11§)

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukaslähtöisyys. Sepä ei tule vieläkään toteutumaan sen vuoksi, että ei nähdä tärkeänä tehdä ennakkovaikutusten arviointeja.

ENNAKKOARVIOINNIN HYÖTYJÄ KUNTALAISELLE

  • Päätöksenteon avoimuus kasvaa
  • Päätöksen vaikutuksia pohditaan kokonaisvaltaisestieri näkökulmista
  • Osallistamalla saadaan kuntalaisten ääni kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa
  • Auttaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta

ENNAKKOARVIOINTI AUTTAA TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAIKUTUKSIA

  • Eri ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat usein erilaisia
  • Ennakkoarvioinnin avullavoidaan
  • ehkäistä eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja
  • tukea systemaattista työtä hyvinvointi-ja terveyserojen kaventamiseksi

(lähde: THL https://thl.fi/documents/966696/1449811/EVA-esitys_hv-koordinaattoreiden_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_2019.pdf/47a6e349-4b6f-4f1e-b581-5cb65a67a2b4)

Mutta mitäs näistä. Pääasia, että luullaan säästyväksi 81 000 euroa vuodessa. Mitäs lakisääteisistä velvotteista, mitäs avin suosituksista? Ihan sama.

Valtuustokokouksessa talouden tasapainottaminen

Tänään valtuustokokouksessa päätetään mm talouden tasapainottamisohjelmasta. Esityslistalla on paljon muitakin asioita, mutta talouden tasapainottamiseen on mennyt aikaa hyvin paljon ja kokouksessakin todennäköisesti sitä tullaan käyttämään.

Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien ja valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja tänään (15.5.2019) vielä valtuuston käsittely. Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä.

Kirjoitin talouden tasapainottamisseminaarin jälkeen ajatuksiani, joita voit lukea tästä linkistä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/05/talouden-tasapainottaminen-etenee/?fbclid=IwAR3IYX4o0CyKJACAEniNefyKHRTZ7AmyvUbamMoFsPYWEejmrpadho28y60

Kaupunginhallitus käsitteli tasapainottamislistoja viime viikolla ja he kävivät välillä kiivastakin keskustelua, ainakin siltä kuulosti viereiseen kokoushuoneeseen. He äänestivät lähes viidestäkymmenestä kohdasta, poistivat tai lisäsivät listoilta säästö-/leikkauskohteita. Voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/09/kaupunginhallitus-poisti-saastolistalta-kouluja/?fbclid=IwAR22RmvZTQe9TVmvzOiZGnKo1FJ9R9rvc1C9UZ-4K22UT1KhGYmXLkATYe0

Talouden tasapainottamislistalla on siis mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä.

Olemme saaneet useita yhteydenottoja kuntalaisilta ja illalla ennen kokousta on odotettavissa adressien luovutuksia, todennäköistä myös on, että yleisöä on paikalla ja netin äärellä enemmän kuin on totuttu. Olen lukenut jokaisen yhteydenoton ja pyrin aina antamaan hyvän vastauksen, oli se sitten vastaanottajalle mieluisa tai ei, rehellinen se ainakin on aina.

Virkkalan alueen vanhemmilta on tullut vetoomus sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen että perusopetuksen keskittämistä vastaan. Olen vanhempien kanssa samaa mieltä, olin jo silloin kun edellinen valtuusto teki päätöksen Virkbyn koulun oppilaiden sijoittamisesta Källhageniin. Päätös taisi olla nimellä ”toimintojen siirtäminen”.

  • lapset eivät mahdu Källhageniin
  • tiloja ei ole suunniteltu alakoululaisten käyttöön
  • aiemmin päätetty linjaus ”koulun tulisi olla vastaanottavassa kunnossa” pätee tässäkin kohdassa

Vanhempien vetoomuksessa mainittiin myös, että tutkimustiedon mukaan säästöjen sijaan kulut voivat nousta jopa nelinkertaisiksi johtuen hyvinvointia korjaavista kuluista. Hätkähdin hieman, kun yhdessä vetoomuksista käytettiin lähteenä kouluverkon vaikuttajaraadin työtä. Tehdessämme raadin analyysia ja raporttia Lohjan perusopetuksen palveluverkosta, teimme todella paljon töitä, tutkimme, tarkistimme ja tiesimme tekevämme tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se, että olen nyt kahteen otteeseen törmännyt raadin työhön lähteenä, on vasta todellisuudessa kertonut minulle sen, miten tärkeä, vaikuttava ja ajankohtainen työ oli. Ja totta. Tämän huomio on lisännyt harmistustani siitä, ettei tällä kaudella alueiden johtokunta käynnistänyt työtä uudestaan, sillä se olisi ollut todella tarpeen tälläkin kaudella, myös alueiden johtokunnalle ja heidän tunnettavuudelleen sekä arvostukselleen. Lähidemokratiaa tarvitaan eniten asukkaiden hyödyksi ja avuksi nimenomaan arjen palveluissa ja asukkaiden kuulemisessa.

Oletettavaa on, että jo aiemin listoilta poistettuja kohtia voidaan vielä nostaa takaisin ja näistäkin tullaan äänestämään. Todennäköistä on, että palautuksena tullaan esittämään:

  • Pullin koulun lakkautus
  • Ikkalan koulun lakkautus

Jos koulujen lakkautuksia tullaan esittämään, en tue lakkautuksia. Itse tulen esittämään poistoa listalta:

  • asiakkuuspäälliköiden tehtävien lakkautus (kolme )
  • terveydenhoitajien vakanssien vähentäminen

Kaikki ennaltaehkäisevä työ on tärkeää ja säästää kalliimmasta, korjaavasta työstä. Terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ on kiistattoman tärkeää, niin terveydenhoidossa kuin sosiaalisissakin ongelmissa, jopa ennenkuin niistä tulee ongelmia, heillä on keinoja ja näkemystä puuttua aikaisessa vaiheessa.

Asiakkuuspäälliköiden työ on tärkeää kehitystyötä, joka jäisi kokonaan tekemättä. He ovat olleet vastuussa asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisista, lapsivaikutusten arvioinneista, kyselyjen suorittamisesta ja ennen kaikkea niiden analysoimisesta. Aiemmin analysointi on saattanut jäädä puolitiehen, toisinaan kokonaan jopa tekemättä, eikä kyselyt ole johtaneet toimenpiteisiin, tähän asiakkuuspäälliköt ovat tuoneet muutosta. Kaupungin toimet eivät kehity, asiakastyytyväisyys ei kehity ilman asiakkuuspäälliköitä.

Otetaan vielä esimerkki:

Asiakkuuspäällikkö kuljettaa Roidu-tyytyväisyyskyselylaitteita (36 kpl) eri toimipisteisiin. Ne ovat tietyn ajan toimipisteessä, jonka jälkeen tulokset otetaan ulos ja analysoidaan. Laitteeseen on mahdollista jättää myös avoin palaute. Eräässä tapauksessa avoimia palautteita oli runsaasti, mutta niiden luonne sai

-> asiakkuuspäällikön ottamaan yhteyttä toimipisteeseen ja

->pääsi kiinni ongelmakohtaan, jota ei osattu odottaa,

->perusti työryhmän ratkaisemaan ongelmaa,

-> sai alan asiantuntijan mukaan veloituksetta

-> tämä työ alkaisi syksyllä.

Tämä työ olisi ensiarvoisen tärkeä toimipisteessä, työsuojelullisesti sekä toimipisteessä päivittäin asioivien vuoksi. Kaikki tämä on meille näkymätöntä työtä ja usein se näkymätön työ on sitä, jota tarvitsemme kipeimmin kehittyäksemme ja palvelun parantamiseksi. Tämä esimerkki on myös hyvin tärkeää ennaltaehkäisyä. Asiakkuuspäälliköiden työ on ilmeisesti jäänyt luottamushenkilöille vieraaksi, sitä ei ehkä ole tuotu sen tarvitsemalla huomiolla esille eikä työn tärkeyttä ole kerrottu. Tämän vuoksi ei ehkä tunneta sen seurauksia tai tunnisteta sen tarvetta, vaikkakin kehitystyön tarve tunnistettaisiinkin. Asiakkuuspäällikön tehtävään on myös kuulunut lapsiystävällinen kuntatyö ja lapsiasiahenkilökoordinointi.

Järnefeltin koulun mahdollinen tuleva väistö

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee keskiviikon (8.5.2019) kokouksessa mm Järnefeltin koulun opetusjärjestelyjä. Taas. Syynä nyt on se, että

Ympäristöterveyspalvelupäällikkö on 16.4.2019 ilmoittanut Hyvinvointi-toimialalle esittävänsä, että vetovoimalautakunta päättää kokouksessaan 9.5.2019 terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen antamiseen terveyshaittojen poistamiseksi Järnefeltin koululta. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.8.2019 mennessä ennen syyslukukauden 2019 alkua.

Tilahallinnossa on ympäristöpalveluiden kirjelmän mukaisesti toimenpiteitä jo aloitettu ja kevään aikana suoritetaan toimenpiteitä kotitalousluokissa, jotka ovat yksi eniten oireilua aihetuttavista tiloista. Lisäksi ikkunoihin asennetaan suodatinpintoja, jotka mahdollistavat ikkunan kautta tapahtuvan tuuletuksen välituntien aikana oppilaiden ulkoillessa. Koulu on jo nyt sukkakoulu.
Käyttäjille on seuraava sisäilmakysely toukokuussa.


Ennen uuden koulun valmistumista on tarkoitus saada vanhan Järnefeltin olosuhteet sellaisiksi. että niissä pystyttäisiin opiskelemaan uuden koulun valmistumiseen saakka. Siltä varalta, että tässä ei onnistuttaisi, on koulua varten alettu laatia b-suunnitelmaa mahdollista väistöä varten.

Siirtoelementtien hankkimisen esteenä on elementtien pitkä toimitusaika ja kallis hinta. Suuren kysynnän vuoksi toimitusajat ovat venyneet jo lähes uuden koulun rakentamisajan mittoihin.

Mikäli Järnefeltin koulun ilmapuhdistustoimenpiteet ja tehtävät korjaustyöt eivät ole riittäviä varaudutaan seuraavaan suunnitelmaan. Jotta ilmanvaihto toimisi riittävän hyvin, on tarpeen saada väistötilat 6 – 8 luokalle. Etelä-Lohjan mahdolliset väistöiksi sopivat tilat on kartoitettu, ja alueelta ei ole löytynyt tällaiselle luokkamäärälle sopivia tiloja. Yläkoulun aineopettajajärjestelmän vuoksi toimintaa ei voida järjestää sijoittamalla luokkia 3 – 4:n eri kohteeseen. 6 – 8 luokalle riittävä väistötila mahdollistuu Nummentien Luksian tiloihin. Näihin tiloihin mahtuu tarvittava luokkamäärä, mutta toiminnallisesti opetuksen järjestäminen kahdessa toisistaan kaukana olevassa kohteessa tulee olemaan haasteellista. Koulukuljetusten osalta yläkoulun oppilaat voivat käyttää vuoroliikennettä.
(ote lautakunnan kokouksen esityslistasta 8.5.2019, http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920612-10.PDF)

Järnefeltin koulu

Nyt on siis päätettävä suunnitelmasta b, jos Järtsin nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Päätöksen esittelytekstin perusteella 6-8 oppilasryhmää siirrettäisi Luksian Nummentien kiinteistöön, joka tosin on Luksian käytössä vuoteen 2021 ja jossa joidenkin asiakirjojen mukaan on epäselvä tilanne sisäilman kanssa. Tosin esittämieni lisäkysymysten perusteella tila ei ole Luksian tila, johon väistöä mahdollisesti suunnitellaan.

Aika vähällä ja ristiriitaisella tiedolla pitäisi tehdä päätöksiä. Lapset tarvitsevat väistöä, mutta näyttäisi siltä, että kunnollisia tiloja sitä varten ei ole. Yritystä kuitenkin on ja on hyvä, että oikeasti mietitään seuraavaa vaihtoehtoa. Aika vain loppuu kesken.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Meillä on vastuu – erityisesti lapsille

Lautakunnan kokouksessa ensi viikolla käsitellään mm Kivi-Lintulan päiväkodin mahdollista väistöä ja siksi pyysin päästä vierailemaan Kivi-Lintulassa, samalla pääsin tutustumaan myös Puu-Lintulaan.

Kiinteistö on vuonna 1926 rakennettu ja se on toiminut aiemmin asuinkerrostalona. Sijainti päiväkodille on ihanteellinen, keskellä kaupunkikeskustaa, kirjaston vieressä ja päiväkoti itsessään on kodinomainen ja henkilökunta erinomaista. Oireilua on erittäin paljon, myös erittäin vakavia oireita.

Maanantaina oli sekä henkilökunnan että huoltajien kuulemiset, joissa olin mukana lautakunnan jäsenenä toisen jäsenen, Riitta Luhtalan kanssa. Aiemmassa kirjoituksessani kerron siitä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/30/kivi-lintulan-sisailmainfossa/


Sain erittäin hyvän ja kattavan kierroksen molemmissa yksiköissä, Kivi-Lintula on lautakunnan listalla päätettävänä, mutta eipä kummoinen ennustaja tarvitse olla arvellakseen, että pian on Puu-Lintulakin.

  • Kivi-Lintulan yläkertaa on suositeltu olevan käyttämättä, kuten on myös Puu-Lintulassa
  • Puu-Lintulassa on kuuma kokoajan (lämmönsäätely ei toimi, kuten ei Kivi-Lintulassakaan kkunnolla)
  • Puu-Lintulan lapsimäärää on rajattu
  • tutkimuksia on tehty


Kivi-Lintulassa lapsiryhmät nukkuvat samassa tilassa päiväuniaan. Tämä tila on tila, jossa ilmeisesti ilmanvaihto on yhdistettynä keittiön kanssa, eikä kiinteistön lämmönsäätely ole oikein toimiva. Nukkarissa on kuuma, keittiössä trooppista ja tämä kaikki ilma kiertää yhdessä. Nukkarissa tilastoitu oireina mm ihottumaa.

Kivi-Lintulan nukkari

Päiväkoti on pieni, tilat ovat haastavat, henkilökunnalla ei ole toimistotiloja, koska ne ovat jo otettu pois käytöstä.

Tämä päiväkoti on se kiinteistö, josta jo avoin päiväkerhotoiminta siirrettiin terveempiin tiloihin vuoden vaihteessa.

Parin vuoden takaisten Voc-tutkimusten jälkeen päiväkodin ilmanvaihtoa on tehostettu ja se hurisikin kuuluvasti, mutta silti ilma tuntui seisovalta.

Keskustellessani henkilökunnan kanssa ja lukiessani edellisiä asiakirjoja ei voinut olla nousematta mieleeni kysymys siitä, miten henkilökunnan oireiluja ja sairastumisia tutkitaan, onko niille yhtenäistä linjaa, ohjeistusta ja miten pääsee tutkittavaksi työperäisestä ammattitaudista. Tätä asiaa vielä pitää tutkia enemmän ja tiedustella mm työterveydestä. Onko jälleen tietoa tarpeeksi tarjolla oikeille ihmisille ja kuinka sitä mahdollista tietoa käytetään? Mikä on hoitopolku?


Sisäilmahaasteiden, oireilujen ja sairastelujen lisäksi, tai vuoksi henkilökuntaa haastaa myös henkilökuntavaje, sillä sairasteluja on paljon. Päiväkodin yksi ryhmistä toimii myös perhepäivähoidon varahoitona ja toisinaan ryhmässä onkin neliöiden salliman 12 lapsen sijaan 15 lasta. Laki sallii ylitykset väliaikaisesti.´Henkilökunta on sitoutunutta ja ammattitaitoista, lämmin vuorovaikutus lasten kanssa oli ihana nähdä, samoin lasten ilo aikuisen läsnäolosta.

Päiväkodin johtaja tekee voitavansa ja hän onkin tehnyt paljon töitä henkilökuntansa eteen. Hän kokee, että hänen on vastuu ja hänen henkilökuntansa terveys on vastuuna painava.

Ennen vierailuni päättymistä käytin hetken jutellakseni vielä lasten kanssa. Ihania, aurinkoisia päiväkotilapsia!

Meillä päättäjillä on vastuu hänelle, mutta erityisesti lapsille.

Kivi-Lintulan sisäilmainfossa

Päiväkoti Kivi-Lintulan henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttu kuulemistilaisuuteen päiväkodin sisäilmatilanteen aiheuttamasta ongelmasta.

Ennen vanhempien tilaisuutta oli henkilökunnalle järjestetty kuuleminen. Henkilökunta keskusteli ja toivottavasti saavat avoimiksi jääneisiin kysymyksiin vastauksia pian.

Vanhempia oli tullut paikalle omaan tilaisuuteensa todella runsaasti, mikä oli todella hienoa asia.

Keskustelun edetessä olin hämmentynyt. Tilaisuus oli hyvin erilainen kuin muut, missä olen ollut. Keskustelua kuunnellessani ajattelin, että ehkä edelleenkään ei ole tietoa tarpeeksi tarjolla, ehkä vanhemmilla ei ole tietoa sisäilmaoireista. Ehkä edelleen pidetään usein ilmeneviä korvatulehduksia ja nuhakuumeita normaaleina. Ihan tavallista on, että lapsen aloittaessa päiväkotia pöpöt tarttuvat herkemmin, ja uskotaan sen vain jatkuvan pidempää. Aina on jokin ”kausi menossa”.

Haluankin nyt muistuttaa kirjoittamastani ohjeesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/mita-tehda-jos-epailee-lapsen-sairastelun-johtuvan-sisailmasta/

tiivistettynä:

Yleisimpiä oireita ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
  • ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan.

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät  sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet asiat, ei pelkkä home. Esimerkiksi teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.

Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.

Kuva: Lohjan kaupunki

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää ensi viikolla Kivi-Lintulan väistöstä. Se, mikä tekee asiasta vaikean lautakunnan jäsenen silmin on, että tietoa on kovin niukasti, toivottavasti sitä tulee lisää ennen kokousta. Lisäksi erittäin haastavaksi tämän tekee se, että Kivi-Lintulassa ei ole tehty sisäilmatutkimuksia. Parisen vuotta sitten on tehty VOC-mittauksia ja sen raportin perusteella korjauksia ja parannuksia ilmanvaihtoon, mutta niistä on ilmeisesti ollut vain hetkellinen apu. Yksi syy siihen, että nyt ei ole tehty kalliita sisäilmatutkimuksia on, että päiväkoti tulee siirtymään joka tapauksessa parin vuoden päästä Laurentiustaloon. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta jos rakennusta aiotaan käytää myöhemmin, olisi ongelmien syyt selvitettävä.

Väistöpaikat herättivät paljon keskustelua ja epätietoisuutta lisäsi sekin, että paljon ei ollut viranhaltijoilla antaa vastauksia, mutta koska ensi viikolla on lautakunnan kokous, oli kuuleminen pidettävä.

Halusin muistuttaa vanhempia siitä, että vaikka kaikki lapset eivät sairastele tai oireile, kaikki altistuvat. Kerroin, kuinka pienenä altistuminen saattaa johtaa koko loppuiän sairastumiseen. Koko loppuikä voi olla sitä, että opiskelupaikkaa hakiessa ei voi tietää, pystyykö opiskelemaan opinahjon kiinteistössä, pystyykö käymään töissä, asunnon etsintään vaikuttaa altistuminen. Varusmiespalvelukseen. Tämä ei ole pikkujuttu. Tässä on kyse teidän lapsistanne.

Tilaisuuden aikana luonnollisesti pahoiteltiin tilannetta ja moni totesi, että ei ole helppo tilanne kenellekään, ei viranhaltijoille, ei perheille, ei henkilökunnalle eikä lautakunnan jäsenille. Itse totesin siihen, että helppohan lautakunnan jäsenen on, verrattuna lapsiin. Vaikein tilanne tässä on heillä, teidän lapsillanne. Meidän ei tarvitse kuin päättää, lasten osa on kovempi. Lautakunnan jäsenten tulee vain tehdä päätös viranhaltijoiden esityksestä, heidän tarjoamastaan tiedosta. Rehellisesti ei varmasti tule olemaan helppo päätös eikä helppo kokouskaan, taas.

Lautakunnassa on pitkään ollut henki, että sisäilmaongelmat otetaan vakavasti ja lasten terveellinen ympäristö huolehditaan ensisijassa, nyt vain on muutama mutta matkassa. Toivottavasti mutkat oikenevat. Mutta ennen kaikkea, toivottavasti lapset pääsevät terveisiin tiloihin, pian.

Palaan tähän asiaan vielä myöhemmin, kokouksen jälkeen.