Valtuustotyössä pääasia on tietenkin kunnallinen päätöksenteko, mutta parasta tässä kuitenkin on tilaisuudet, joissa pääsee keskustelemaan ja kohtaamaan ihmisiä sekä näkee eri näkökulmista eri asioita.
Kaupunginvaltuutetut saivat kutsun osallistua Lohjanharjulle toteutetun MTB-reitin avajaisiin. Reitti on kahdeksan kilometrin mittainen, toteutettu yhteistyössä Lohja Trailsin, kaupungin ja sponsoreiden taloudellisen tuen avulla.
Lohja on asettanut itselleen tavoitteeksi saavuttaa ”Suomen paras pyöräilykaupunki 2021” -titteli ja tämän reitin valmistuminen on yksi askel kohti tätä tavoitetta. Reitin valmistuminen on myös erittäin hyvä muistutus ja osoitus siitä, että yhdessä vapaaehtoistoimilla ja kaupungin toimilla saadaan paljon aikaiseksi. Kaupungilla puhutaan erittäin paljon kuntalaisten osallistamisesta, yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, mutta konkretiaa näkyy kuitenkin oikeastaan aika vähän. Toki sitä on, mutta enemmänkin voisi näkyä.
Maastopyöräily on pyörällä ajamista erityyppisessä maastossa. Maastopyöräilypiireissä kuulemani mukaan liikkuu yleensä mukavia ja helposti lähestyttäviä ihmisiä, joten porukkaan pääseminenkin on helppoa. Porukkalenkeillä oppii sekä ajotekniikkaa esimerkin kautta että pääsee tutustumaan uusiin reitteihin. Porukkalenkkien tärkeimmät säännöt ovat että kaveria ei jätetä ja kaikilla pitää olla hauskaa!
Tämä hauskanpito, helpostilähestyttävyys ja avoimuus näkyi tapahtumassa hyvin. Pääsin juttelemaan todella monen kanssa ja nauru oli läsnä lähes kokoajan. Keskustellessani Lohja Trailsin puheenjohtajan, Manu Heikuran kanssa, tuli todella moni pyöräilijä kiittämään ja kehumaan reittiä. Maastopyöräilyn luonteesta kertoo erittäin paljon se, että reittiin tultiin tutustumaan jopa Salosta, Hyvinkäältä, Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Maastopyöräilyporukka liikkuu, käy mm kahvilla reitin varrella sekä saattaa käyttää alueen muitakin palveluja käydessään paikan päällä. Joten Visit-yritykset ja VisitLohja – koppia tästä! Kaupungin vetovoimaa etsittäessä ja miettiessä, tässä hyvä esimerkki, miten sitä vetovoimaa rakennetaan. Yhdessä.
Rataan tultiin tutustumaan Espoosta, Vantaalta, Helsingistä, Salosta, jopa Hyvinkäältä asti. Kuvan herrat pääkaupunkiseudulta keskustelemassa Lohja Trails ry:n puheenjohtajan, Manu Heikuran kanssa
kuvassa juuri palkittu Local Hero Panu Mäkelä, Lohja Trailsin pj Manu Heikura, Lohjan Liikuntakeskuksen tj Jukka Vienonen sekä Lohja Trails- ja pyöräilyaktiivi Mika Korte
Tapahtumassa jaettiin myös ensimmäinen Local Hero-tunnustus ja se meni MTB-reitin moottorille, Panu Mäkelälle. Kaikki sankarit eivät käytä viittaa.
Lohjalla toimii ainutlaatuinen yhteistyöelin, omaishoidon neuvottelukunta. Se koostuu omaishoitajista, kaupungin viranhaltijoista, ammattioppilaitoksen opettajasta ja luottamushenkilöistä ja sitä koordinoi Hiidenseudun omaishoitajat ry. Toimin neuvottelukunnassa sote-lautakunnan edustajana, tosin vasta vuoden alusta, mutta olen jo tässä vaiheessa saanut todella paljon. Olen oppinut paljon omaishoitajuudesta, heidän arjestaan, huolistaan ja kehittämis- sekä yhteistyöhaluistaan, olen oppinut myös kaupungin viranhaltijoiden toimista ja palveluista.
Ensimmäisen kokoukseni jälkeen pohdin miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä ei ole sote-lautakunnan tiedotusluontoisissa asioissa, kuten on vanhus- ja vammaisneuvoston terveiset? Kyseessä kuitenkin on merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin terveisensä olisivat tärkeitä kuulla. Kysyinkin sitä ja sain vastaukseksi sen, että vammais- ja vanhusneuvostot ovat Lohjalla aluetoimikuntien ym. lisäksi virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Tästä syystä sovimme, että laitan lautakunnalle terveiset omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta sähköpostitse.
Viime kokouksessa keskustelimme mm Lohjan kaupungin tekemästä kyselystä omaishoitajille. Kyselyssä kysyttiin mm omaishoitajien vapaiden järjestelyistä, kuinka moni käyttää ja jos ei käytä, miksi ei käytä, kysyttiin myös minkälaisia tukipalveluja toivottaisi.
Kyselyyn vastasi 160 omaishoitajaa, joista 112 ikääntyneiden palvelualueen tuensaajia ja loput vammaispalvelualueen tuensaajia. Molemmissa ryhmissä oli runsaasti heitä, jotka eivät käyttäneet vapaita, syinä olivat mm se, ettei hoidettava halunnut lähteä kotoa tai se, että sopivaa järjestämistapaa ollut tarjolla.
Tukipalveluina kaivattiin erityisesti vertaistukea ja ehdotettiin siivouspalvelua yhdeksi tukipalveluvaihtoehdoksi.
Oma kokemukseni omaishoitajuudesta ovat vähäisiä, mutta arvokkaita: Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana vuosia ja muutaman kerran toimin sijaishoitajana hänen päästyä omaishoitajan kuntoutuslomalle ja oma äitini ehti toimia isäni omaishoitajana hetken ennen isäni menehtymistä.
Koen omaishoidon neuvottelukunnan jäsenyyden erittäin tärkeänä ja olen kiitollinen heidän minulle antamasta luottamuksesta. Pyrin tekemään parhaani hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omaishoitajien äänen kuuluvuuden takaamiseksi. Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.
Hiiden omaishoitajat ry järjestävät 24.10 klo 18 keskusteluillan erityislasten omaishoitajille, jossa aiheena on mm:
Miten erityislapset ja perheiden ääni saadaan kuuluuviin?
Osallisuus palveluiden kehittämisessä – miten palveluiden käyttäjiä saataisiin mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
Miten erityislapsien ja -nuorten perheiden parhaaksi tehtävä työ näkyy arjessa?
Miten Lohja palvelee lapsiperheitä?
Olen lupautunut mukaan ja luotsaamaan keskustelua. On varmasti mielettömän kiinnostava ilta tiedossa!
Kävin viikko sitten tutustumassa Nummenkylän kouluun ja nyt olenkin tutustunut lähes jokaiseen lohjalaiseen kouluun (lukuunottamatta Harjun ja Ristin kouluja) joko päivällä koulun päivän aikaan tai Lokovan kokouksen yhteydessä ilta-aikaan. Lohjan aivan ehdoton rikkaus on erilaiset koulut ja monimuotoinen kouluverkko!
Päättäessään toukokuussa talouden tasapainottamisohjelmasta kapunginvaltuusto päätti samalla myös Nummenkylän koulun lakkautuksesta äänin 34-17 (itse äänestin lakkautusta vastaan). Toki lakkautus tulee vielä erikseen päätöksentekoon, sillä koulua ei voi lakkauttaa talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, vaan se pitää päättää omana asianaan. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan koulun lakkautus olisi vuonna 2021.
Koulun arkeen talousohjelma vaikuttaa esimerkiksi niin, että koulussa joudutaan pohtimaan jo ensi tammikuuta ja syksyä: tammikuussa on ensi syksyn ekaluokkalaisten ilmoittautuminen. Ilmoittautuvatko ekaluokkalaiset yhdeksi vuodeksi Nummenkylään? Tulevatko vain yhdeksi vuodeksi? Tätäkin ajatellen prosessin pitäisi tulla päätöksentekoon tämän syksyn aikana, sillä päätös vaatii lapsivaikutusten ja ennakkovaikutusten arviointeja, eikä prosessi ole nopea.
Tällä hetkellä lähes jokainen oppilas on koulukuljetuksen piirissä ja Nummenkylän koululta seuraavaksi lähimpään kouluun on kuuleman mukaan noin seitsemän minuutin ajomatka. Lautakunnan päätös muuttaa tuntikehyskaavaa ja leikata tuntikehystä on vaikuttanut kaikkiin pieniin kouluihin, niin myös Nummenkylän kouluun. Nummenkylän koulussa on kahden opettajan ja resurssiopettajan lisäksi avustaja, luokat ovat yhdysluokkia, 1-3 ja 4-6 ja erityisopettaja käy noin 5 tuntia viikossa.
Nummenkylän koulu sijaitsee hyvällä alueella, keskellä omakotiasutusta, valtateiden varrella, kuitenkin keskellä rauhaa ja ”ei-mitään”.
Saadessani tutustumiskierrosta koululla kävin myös parilla oppitunnilla. Oppilaat olivat kiinnostuneita vieraasta aikuisesta ja sainkin samalla myös jutella lasten kanssa. Vastailin lasten kysymyksiin ja esittelin itseni. Tuntien jälkeen käytävällä minulta jälleen kysyttiin, kuka olen. Vieraillessani kouluilla olen huomannut, että enemmän pienille kouluille ominaista on lapsille kysyä vierailta aikuisilta, kuka olet.
Käsittelimme 18.9.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa mm ensi vuoden talousarvioesitystä. Tuskin juuri kukaan yllättyi siitä, että esityksessä mainittiin Ikkalan koulu. Itse asiassa se oli kahteen otteeseen siellä, lauseena: ”Ikkalan koulun tarveselvitys valmistuu”.
Kohdasta tehtiin esitys, että lause poistettaisi. Osasin odottaa, että esitys tehtäisi ja olin etukäteen miettinyt sen kannattamista. Olin etukäteen myös miettinyt sitä, että valtuusto päätti toukokuun kokouksessaan, ettei Ikkalan koulua lakkauteta.
Ikkalan koulu on aloittanut toimintansa 1912. Nykyinen ala-asteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1982. Pihassa sijaitseva puukoulu, jossa on teknisen käsityön luokka, on valmistunut 1938. Ikkalan koulukiinteistöön on tehty vuosien varrella monia korjauksia ja parannuksia.
Kokouksen aikana talousarvioesitykseen muutettiin teknisenä korjauksena Ikkalan tarveselvitys ”Ikkalan peruskorjauksen tarveselvitykseksi”. Mietin hetken, ettei sana ”peruskorjaus” ole myöskään täysin kuvaava, mutta se sai kuitenkin suurimman osan lautakunnan jäsenistä hyväksynnän.
Kokouksen jälkeen olen saanut yhteydenottoja, joissa ihmeteltiin sitä, etten kannattanut vastaesitystä. Kiitos niistä viesteistä ja puheluista. Keskustelut olivat hyviä ja olen iloinen niistä jokaisesta. Sain jokaisesta paljon mietittävää, mutta toivottavasti osasin myös vastata keskustelukumppaneilleni tarpeeksi hyvin.
Syy siihen, etten loppujen lopuksi kannattanut esitystä on, että jos tarveselvitys tehdään oikein ja kunnolla, on se puolueeton ja siitä käy ilmi kiinteistön tarpeellisuus ja elinvoimaisuus. Kyseessä ei ole tarveselvitys koulun toiminnan jatkamisesta eikä lakkauttamisesta. Tarveselvitys tulee olemaan myös koulun puolustajien hyväksi, sillä
Tarveselvityksestä tulee käymään ilmi, mitä tarvitaan, jotta koulun kehitys ja opetuksen laatu taataan
Tarveselvityksessä tulee olemaan lista korjauksista, joita jo on tehty. Totta on, ettei tarveselvitys ole kuntokartoitus, mutta
Tarveselvitys
Tarveselvityksessä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetettavat vaatimukset. Tarveselvitysvaiheen tärkein tehtävä on eri tilanhankintavaihtoehtojen sekä niiden kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen. Tarveselvitysvaiheen rakennuttamistehtäviä ovat esimerkiksi:
Kaupunginvaltuusto ON päättänyt 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan). Tämän valtuuston päätöksen vuoksi Ikkalan koulun tarveselvitys on tarpeellinen. Tarveselvitys ei ole kuntokartoitus, eikä kuntokartoitus ole talousarvioasia, mutta kouluun investointi on.
Mutta se, että tarveselvitys on aloitettu ilman luottamushenkilöiden hyväksyntää tai päätöstä, on hieman erikoista, eikä hyväksyttävää.
Toinen asia, mikä ei ole hyväksyttävää on, että Ikkalan koulun teknisen työn opetukseen mennään Pusulan kouluun. Ikkalan koulussa on toimiva teknisen työn luokka.
Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/
Vaikka saatamme olla osan koulun puolustajien kanssa eri mieltä koulun puolustamisen keinoista, toivon kuitenkin rikasta ja monipuolista keskustelua sekä hyvän yhteistyön jatkuvan, se on kuitenkin lasten ja kylien etu. Vaikka en siis äänestänyt tarveselvitystä vastaan, olen nimenomaan koulun puolella ja koulun säilyttämisen puolella. Kuten olen jo vuosia ollut ja kuten olen jo vuosia puhunut kaikkien lähikoulujen ja kyläkoulujen puolesta. Jokaisen.
Oilaantien kevyenliikenteen väylän valmistuminen toi minulle muutamia kyselyjä tien avajaisista ja tilaisuudesta, jossa käytäisi läpi, mitä kaikken tien eteen on tehty.
Kaikkea historiaa en tiedä. Jotain minulle on kerrottu, mutta parhaiten tietenkin osaan kertoa sen, minkä panoksen itse olen antanut.
1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle…
2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyenliikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa.
Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Tehtyäni kuntalaisaloitteen kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.
viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin ja syyskuun puolessavälissä 2018 tie oli valmis. Siitä on nyt vuosi! WAU!
Ensimmäiset mitat jo 1960-luvulla
Kaatui milloin mistäkin syystä
Kuntalaisaloite marraskuussa 2010
Tapaaminen kunnanjohtajan ja teknisen johtajan kanssa
Kirjeitä uusmaalaisille kansanedustajille (33), pääministerille ja liikenne- ja viestintäministerille, kunnan luottamushenkilöille sekä lehdistölle
Yhteydenpitoa ELYyn
Luottamushenkilöiden asian esiin nostamista kokouksissa ja kirjoituksin
Erilaisia perhetapahtumia
Helatorstain perhetapahtuma urheilukentällä ja kävelytapahtuma kylätalo-koulu akselilla
Adressin perustaminen ja nimien keräily
Kirjallinen kysymys eduskunnassa Risto Kuisma (sdp)
Kävelyjä luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja kansanedustajaehdokkaille
Heijastin- ja heijastinliivilahjoitusten kerääminen eskareille ja ekaluokkalaisille
Ihania ihmisiä otti yhteyttä, että tehdään vielä jotain, että ei nyt tähän jätetä! Tehtiin koko perheen tapahtuma, jossa oli kymmeniä yrityksiä ja yhdistyksiä mukana, kymmeniä kyläläisiä (joista osa oli kentällä jo aamuneljältä keittämässä hernekeittoa ❤ ) ja kävijöitä oli satoja!
Ihania ihmisiä tekemässä
Lukuisat ihmiset vapaaehtoisesti tulivat mukaan järjestämään tapahtumaa, joka ylitti tosiaan odotukset. Saimme keittopadan lainaksi, jossa sitten kaksi upeaa äitiä neljältä aamuyöllä alkoi keittämään hernekeittoa tapahtumaa varten. Saimme lahjoituksia arpajaisia varten, pomppulinnan, jalkapallo- ja yleisurheiluseura järjestivät lapsille toimintaa, palvelukoirajärjestö järjesti näytöksen, moottoripyöräharrastajat järjesti näytöksen, oli paloautoa, ambulanssia, poliiseja….. Oinolan koulun vitosluokkalaiset haastoivat kunnanvaltuutetut leikkimieliseen jalkapallo-otteluun, mutta koska valtuutettuja ei ollut kovinkaan montaa paikalla, paikkasivat palokuntalaiset hienosti. Tasoitukseksi aikuispelaajat pelasivat parina, toinen jalka sidottuna toisen pelaajan jalkaan. Peli oli ratkiriemukas, eikä tuloskaan varmaan yllätys.
Adressiin kerättiin nimiä tien hyväksi ja allekirjoituksia tuli paljon.
Oilaantie 2015
Vuonna 2015 alkoi kuulemiset ja kuulemistilaisuudessa mukana ollut työryhmä sanoi hankkeen alkaneen vuonna 1997, vaikka tosiasiassa hankettahan on suunniteltu ja mietitty ja aloitettu jo vuonna 1969. No, se nyt ei sinänsä haittaa, he totesivatkin sen, että tietävät tämän hankkeen olleen paljon kauemmin esillä, mutta näillä tiedoille he olivat päättäneet, että lasketaan tästä. Vuonna 1997 oli siis tehty suunnitelmat, kuulemiset yms. Sitten se jäi jäähylle, unohdettiin, laitettiin mietintään, mitä nyt keksitään nätisti sanoa, kunnes vuonna 2010 he taas saivat tietoonsa, että tämähän on vaarallinen tie. Siitä lähtien on taas pohdittu ja suunniteltu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.10.2015 asettaa 20.10.2015 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30§) varten ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot.
Samalla, kun kaupunki teki suunnitelmia, päätöksiä, järjesti kuulemisia, piti jotain tehdä lasten turvallisuuden vuoksi ja tien liikenneturvallisuuden puute mielessä.
Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.
Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen
Katriina Nousiainen
Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).
kuva Ana Sorainen
Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.
Anni Nousiainen
Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.
Vanhempainyhdistys lahjoitti kiekkojaRadan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling
Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.
Kylän kesätapahtumaKylän kesätapahtuma
Kyläasiamiehen puhe:
Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja
metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72%
suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta
maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena
tulevaisuudessakin.
Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat
veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien
reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu
voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin
ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.
Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis
ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki
Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi
voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset
palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja
ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on
pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.
Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin
lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset
yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän
joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan
ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on
ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset
tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet.
Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa
Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.
Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme
etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan,
olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se,
että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi
olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.
Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän
perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen
asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli
alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka
oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin
muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut,
mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan
aikaan verrattavissa.
Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on
suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko
peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES.
Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.
Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi
meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että
nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita
valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia,
jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä,
Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on
täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen
hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus
ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.
Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös
muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat
kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.
Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.
Pullin koulu
Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.
Luokkahuone Pullin koulussa
Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.
ikkunasssa oppilaiden tekemät verhot
Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.
Lotta Paakkunainen 