Kategoria-arkisto:Lohja

Ei epäselvää Järnefeltin koulusta

Järnefeltin koulussa toukokuun 2017 tehdyn tutkimuksen raportin mukaan:
Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.
Painesuhdemittausten perusteella:
o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteen

o Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.
lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.

Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.

Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisesta
Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.
Vuonna 2018 tehdyn raportin mukaan, kaupungin tulkinta:

FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.

Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.

Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.

Rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellisen lisäsuunnittelun. Korjaustyöt aloitetaan 2019 kesäloman alkaessa ja ne etenevät vaiheittain siten, että kaikki on valmista 2021 syyslukukauden alkaessa. (lähde: https://www.lohja.fi/ajankohtaiset/jarnefeltin-koulun-kuntotutkimusraportti-on-valmistunut/)

Raportissa itse lukee näin:

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia
mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia

mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka

Lisäksi samassa raportissa
Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa

0137, 0143 ja 028.
Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.
Ihan kuin olisi lukenut raporttia vajaan vuoden takaa. On se hyvä, että tilaillaan samoja tutkimuksia eri firmoilta (vaikka osa tekijöistä onkin samoja)
Otteita raportista:

Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.
Lisäksi raportin mukaan vuonna 2017 on korjattu väestösuojan kosteusvaurioita, liikuntasalissa on kosteusvaurioita, kuvisluokkaa on korjattu jo vuonna 2011, silti siellä oireillaan.
Lisäksi vuonna 2017 tehdyssä raportissa todetaan, että

tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.

Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.

Edelleen oppilaiden hyvinvoinnin ja perheiden vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisi, että perheet osaisivat tunnistaa oireet ja ilmoittaa niistä. Osaamista helpottaisi se, että olisi saatu ohjeistus siihen. Tämä tulisi olla kaikissa kouluissa ja sen tulisi olla yhdenmukainen.

Tässäkin olisi ollut hyötyä, jos aloitteeni mukainen terveydenhoitajan työkalu olisi jo käytössä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/15/valtuustoaloite-sisailmaoireiden-seurantajarjestelmasta-terveydenhoitajien-tyokaluksi/

Terveydenhoitajan työkalussa on kyse siitä, että koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.

Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?

Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.

Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.

Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.

Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.

Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.

Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.

Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.

Järnefeltin koulun sisäilmaongelma ajaa alueen kouluverkkoselvitykseen?

Luimme 15.10.2018 Länsi-Uusimaasta (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/712064-etela-lohjan-kouluverkosta-kolme-vaihtoehtoa-jarnefeltista-voi-tulla-alueen-koulut), että Järnefeltin koulun sisäilmatilanne on huolestuttava.

Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.

Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.

Aha.

Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.

Järnefelt lyhyesti
Tapaus Järnefelt 2010

 

Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.

  • Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:

Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.

(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)

 

  • Airkosin raportti 28.5.2015
”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”
Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.

Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
  • A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)
Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a
joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan

Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).

Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.

Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.

Lahottajasienten kasvu rakennuksen puumateriaaleissa mahdollistuu, jos kosteusvaurio jatkuu pitkään ja materiaalin kosteuspitoisuus on suuri. Rakennusten yleisimmät lahottajasienet ovat ruskolahottajia. (lähde: https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/kosteus-ja-homevauriot/nain-homevaurio-syntyy/mikrobit)

  • Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018

Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.

…

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.

 

Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä.  Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?

Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:

Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.

ja

Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.

Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.

Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.

Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.

Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.
Järnefeltin koulu syksyllä 2017

Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.

– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.

– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.

Etelä-Lohjan koulujen palveluverkon tulevaisuus tulee palvelutuotantolautakuntaan 25. lokakuuta. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on  ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että
Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan
tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.
Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen
Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden
tarkastelussa.
Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:

Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.

– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.

– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.

Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.

– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.

Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Aiheesta aiemmin kirjoittamaani:

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

 

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Leimataanko omia mielipiteitä omaavat

Jos olet eri mieltä, olet pisteiden kerääjä.

Jos haluat puolustaa asiaa, jonka tunnet olevan oikein, olet pisteiden kerääjä.

Jos tunnet jonkin asian olevan oikein ja haluat tehdä sen mukaan, olet pisteiden kerääjä.

Suu suppuun ja niele.

Paitsi tietenkin, jos olet samaa mieltä oikeiden ihmisten kanssa.

Eduskunnan äänestysnäytelmä näyttäisi saapuvan Lohjalle siinä mielessä, että käskyjä alkaa tulemaan ylhäältä ja luottamushenkilöt eivät saa olla eri mieltä. Muuten leimataan kuviteltujen poliittisten pisteiden haalijaksi. Jos olet eri mieltä, ärähdetään ja leimataan. Niin luottamushenkilöiden kuin eläköityneidenkin luottamushenkilöiden puolesta.

Kun pyritään saamaan päätökseen päätös, jota tietyt ryhmät ajavat, painostetaan. Ehkä huomaamattaankin.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/705896-lohjan-valtuuston-puheenjohtaja-joona-rasanen-kutsui-valtuustoryhmien-vetajat

Odotatko konkreettisia säästöehdotuksia?

– Enemmänkin odotan sitä valmiutta tarvittaviin toimiin. On rehellisesti sanottava, ettei meillä Lohjalla ole viime vuosina ollut rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kokonaisuuden kannalta olisivat välttämättömiä. Aina joku haluaa kerätä irtopisteitä. Olisi toivottavaa, että nyt olisi ainakin yhteinen perusvire toimista ja niiden kokoluokasta. (Länsi-Uusimaa 25.9.2018/ Kaupunginvaltuuston pj Joona Räsänen)

Myös mielipidekirjoituksissa on alkanut näkymään varsinkin koulujen lakkautusten puoltajien suunnalta mainintoja ”poliittisten pisteiden kerääjistä”, kun kritisoidaan lähikoulujen puoltajia. Hyvätkin mielipidekirjoitukset aiheesta latistuvat toisen puolen haukkumiseen ja leimaamiseen. Onko tarkoituksena se, että vastapuoli ei uskaltaisi enää olla eri mieltä, ettei leimaudu, ettei haukuttaisi? Ettei kiusattaisi?

Taannoin paikallislehdessämme, Länsi-Uusimaassa oli mielipidekirjoitus, nimimerkin takana, jossa minut mainitiin nimeltä. Olin hämmentynyt moisesta huomiosta ja kummissani. Alkuun mietin, etten aio vastata kirjoitukseen.

Voit lukea Opettajan-nimimerkillä kirjoitetun mielipiteen allaolevasta linkistä.

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/704662-kuka-ajattelisi-koulutuksen-kokonaisuutta-lohjalla

Mielipide oli kiinnostava ja ajatuksia herättävä, tosin se latistui loppua kohti ja olin siitä kovin pahoillani.

Kuten aiemmin jo totesin, olin ajatellut alunperin, etten vastaa, mutta koin kuitenkin tärkeäksi korjata pari pientä asiavirhettä mielipidekirjoituksessa.

Paakkunainen ei nimennyt suurimmaksi vaivaksi kouluverkon selvitystyötä 2015, vaan totesi jatkuvien kouluverkkoselvitysten vaivaavan. Päätösten esittely on jymähtänyt.

…

Syntyvyys ei ole puolittunut vuodesta 2014–2015, vaan Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lasku on ollut valtakunnallisesti noin 4–5 prosenttia/vuosi.

…

Sisäilmaongelmat, tai tietoisuus niistä ei ole ilmestynyt yhtäkkiä, vaan niistä on tiedetty jo ennen vuoden 2015 kouluverkkoselvitystä.

Päätin myös loppuun kertoa, kuinka tärkeänä pidän kouluja ja mielipiteeni jakaa ja halusi allekirjoittaa muutama muukin luottamushenkilö.

Koulut ovat lasten ja opettajien työpaikkoja, ne ovat houkutin muuttaa alueelle. Ne ovat vetovoima- ja pitovoimatekijä. Koulut ovat oleellinen osa kaupungin ja maaseudun elinvoimaa.

Luotamme opettajiemme ammattitaitoon. Olemme ylpeitä heistä ja koulujen henkilökunnasta, heidän sitoutumisestaan ja joustavuudestaan.

Lapset ansaitsevat tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen.

Voit lukea vastaukseni kokonaisuudessaan täältä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/707288-vastaus-nimimerkille-opettaja

Toivon, että vaikka oltaisi eri mieltä asioista ja niiden toteuttamisista, vältettäisi leimaamista ja kiusaamista.

Lapsiasiainhenkilöhaaste

Haluaisin vielä palata lapsiasiainhenkilövalintoihin ja lautakuntamme haasteeseen muille lautakunnille. Haastoimme siis vetovoima- ja palvelutuotantolautakunnat valitsemaan keskuudestaan lapsiasiainhenkilön.

Lapsiasiahenkilön valitseminen on yksi tapa edistää lasten oikeuksia Lohjalla. Lapsiasiahenkilö sitoutuu edistämään lasten ja nuorten oikeuksia omalla toiminnallaan muistaen aina huomioida lasten ja nuorten näkökulman erilaisissa päätöksentekofoorumeissa sekä arjessa.

Karkkilantienoo-lehti oli hienosti uutisoinut aiheesta 2.10.2018 ilmestyneessä lehdessään ja haastatellut lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan haastamien lautakuntien (palvelutuotanto- ja vetovoimalautakunta) puheenjohtajia aiheesta.

Haastattelussa molemmat puheenjohtajat vaikuttavat empiviltä ja miettiväisiltä. On hyvä asia, että haastetta pohditaan ja mietitään sen tuomia mahdollisuuksia ja velvotteita.

-Kaikkien luotamushenkilöiden pitää olla lapsiasiahenkilöitä. Luottamushenkilöiden tulee ajaa kaikkien kaupunkilaisten asioita tasapuolisesti; pitää olla lapsiystävällinen, työikäystävällinen ja ikäihmisystävällinen, ihan tasapuolisesti. (palvelutuotantolautakunnan pj, Pirjo-Leena Forsström /Karkkilantienoo 2.10.2018)

Tässä lautakunnan puheenjohtaja on oikeassa. Käytännössä vaan asioita punnitessa ja päätöksiä valmistellessa ja tehdessä usein voi unohtua tai jäädä lapsinäkökulma. Siksi on tärkeää, että on nimetty henkilö tuomaan lapsiasia esille. On tärkeää, että pysähdytään miettimään, onko lasten näkökulma tai tarpeet muistettu tai huomioitu.

–Nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa, mutta voidaan joku lautakunnan jäsenistä valita lapsiasiainhenkilöksi. En tosin vielä tiedä mitä käytännön vaikutusta sillä olisi lautakunnan toimintaan. (vetovoimalautakunnan pj, Juhana Salmenpohja/Karkkilantienoo 2.10.2018)

On totta, että lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus ja he tuovat tärkeää nuoren näkökulmaa asioihin, silti tämän lisäksi on tärkeää, että aikuinen ajattelee lapsen etua ja tuo sen esiin ja pohdituttaa lautakuntaa vaikkapa lapsivaikutuksen arvioinnista. Onko sitä tehty, olisiko se tarpeellinen ja miten se voisi vaikuttaa päätettävään asiaan, millä tavalla asian päätösesitys voisi vaikuttaa lapsen arkeen.

On tärkeää, että lapsiystävällinen kunta huolehtii omalta osaltaan kansallisen, yli vaalikausien ulottuvan lapsistrategian toteuttamisesta ja muistamisesta myön kunnallisessa päätöksenteossa. Lapsistrategian mukaan lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa tulee edistää. Lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi lasten kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Taustalla on huoli siitä, että Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia. Lapsiperheet ovat yleensä pitkäaikaisia kaupunkilaisia, jotka pääsääntöisesti haluavat vakaat olot lapsilleen.

Lapsiasiainhenkilövalinnat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/21/lapsiasiainhenkilovalinnat/

Saukkolan päiväkodin väistö tuo muutoksia koulun arkeen ja palautetta

Saukkolan päiväkodin lapset pääsevät pian väistöön Nummen yhtenäiskoulun tiloihin ja alueelle. Tämä on herättänyt keskustelua todella paljon puolesta ja vastaan.

Alunperinhän lautakunnan esityslistalla päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla, lisännyt onnettomuusriskiä ja näinä päivinä, kun tiedostamme istumisen vaarat ja haitat, lasten ylimääräinen istuttaminen autossa ei ole lasten terveyden kannalta tarkoituksenmukaista eikä kyllä toivottavaakaan. Aikuisten ylimääräisestä ajamisesta ei ole kyse, se on tässä asiassa viimeisenä tärkeysjärjestyksessä.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti kokouksessaan 22.8.2018

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti

2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.

Asiaa tutkittuaan koululla huomasivat, että yhtenäiskoululle mahtuisi kaikki, varsinkin jos tilaelementti voidaan pitää väistön ajan, muutenhan tilaelementti poistuisi käytöstä, kun esikoululaiset siirtyvät alakoulun tiloihin. Tästä olivat jo edellisen kauden kasvatus- ja opetuslautakunta ja kaupunginvaltuusto tehneet päätöksen, nyt sitä vain nopeutettiin, jotta saatiin väistö toteutumaan.

Muutoksia koulun arkeen tulee. Koulu tiedotti vanhempia, että nelosluokkalaiset siirtyvät yläkoulun kiinteistöön ja toinen tokaluokka muuttaa yläkertaan. Tällä päiväkodin väistöllä on luonnollisesti myös koulun alueella liikennöintiin lisäävä vaikutus.

Olen saanut paljon yhteydenottoja niin päiväkotilasten vanhemmilta kuin koulun vanhemmilta. Osa viesteistä ei ole edes painokelpoisia.

Ymmärrän molempien huolia omista lapsistaan. Meillä tokaluokkalainen siirtyy myös päiväkotilasten väistön vuoksi. Hän tosin siirtyy vain alakerroksesta ylimpään, mutta se on silti iso muutos lapselle, joka ei pysty käsittelemään kovinkaan hyvin muutoksia, tai jolla kestää kauan muutosten käsittely.

Nelosluokkalainen ei vielä kuulu yläkouluun. Ei kuulu vielä viitos- eikä kuutosluokkalainenkaan. Pyysin silti, että voisiko harkita sitä, että viidesluokkalaiset siirtyisivät. Oma tyttäreni on viidennellä. Siihen sain hyvät perusteet, miksi sitä ei koettu hyväksi ja tässä luotan kasvatus- ja opetusalan ammattilaisiin. Silti toivoisin tyttäreni luokan siirtyvän. Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistön peruskorjaus on juuri valmistunut ja koulussa on terveellinen oppimisympäristö. Saukkolan päiväkodissa sitä ylellisyyttä ei ole.

Olin saanut aiemmin todella paljon viestejä päiväkodin vanhemmilta lasten oireista, kysymyksiä, mitä voi tehdä, kertomuksia lasten sairasteluista, oireista, hirveitä lääkelistoja. Vanhempien luvalla olin listannut erään lapsen diagnooseja edelliseen kirjoitukseeni aiheesta (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/23/vihdoin-saukkolan-paivakodin-lapset-vaistoon-taustaa-vastaesityksen-teosta/) ja tätä vasten seison esitykseni takana, vaikka esitykseni jälkeen toimintatapa väistön suhteen muuttuikin. Yhdenkään, varsinkaan pienen lapsen, ei tulisi joutua olemaan sairastuttavissa tiloissa. Ei yhdenkään.

Minulle on myös annettu kaikkivaltiaan rooli tässä tapauksessa. Sitä en tietenkään ole, mutta minä tein vastaesityksen. Minä tosiaan sen tein. Yksin en päättänyt, päätös syntyi äänin 8-5. Minä tein vastaesityksen, sillä koin sen velvollisuudekseni asuinaluettani kohtaan ja sairastuneita ja oireilevia lapsia kohtaan. Minä tein vastaesityksen ja kannan vastuuni.

Kiitän moninaisesta palautteesta. Ja olen onnellinen, että pian päiväkodin lapset pääsevät terveempään ympäristöön.

Valtuustoaloite nuorten ilmaisesta ehkäisystä sote-lautakunnassa

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tiistaisessa kokouksessaan mm avoimia talousvaikutteisia aloitteita. Esityslistan mukaan heillä on käsittelyssään valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25 vuotiaille, tai siis sen verran käsittelyssä, että esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi aloitteen olevan loppuunkäsitelty. Luonnollisesti ehkäisy on kallista. Lohjalla lasketaan, että ehkäisy maksaisi yli 116 000 euroa.

Rauma säästää ilmaisessa ehkäisyssä

Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.

Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska nuorten abortit ovat vähentyneet. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2000 eurosta ylöspäin.

– Raskaudenkeskeytykset alle 20-vuotiaitten osalta ovat vähentyneet hurjasti näiden ilmaisten pillereiden myötä. Vuonna 2011 meillä oli 71 keskeytysta, ja viime vuonna niitä oli 40, Anne Vertainen kertoo. (https://yle.fi/uutiset/3-7811041)

Raumalla on laskettu, että tulee halvemmaksi kustantaa maksuton ehkäisy kuin abortti.

Toivon, että lautakunta päättää nuorten hyväksi ja päättää pitää aloitteen vireillä.

Mielipidekirjoitukseni keväältä Länsi-Uusimaassa:
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
 Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
 Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/07/02/ilmainen-ehkaisy-voisi-vahentaa-abortteja-ja-niista-koituvia-kuluja/