Kategoria-arkisto:Perhe

Sote-säästöt – mitäs noiden suista?

Sote-lautakunta on tätä nykyä ”säästetään vaikkapa tästä”-onnenpyörä.

 

1.2.8 Suunnittelukauden 2019-2020 kehittämissuunnitelmat

Suunnitelmien jatkaminen koko suun terveydenhuollon toiminnan keskittämisestä Lohjan sairaalaan tiloihin uuteen yksikköön ja tämän toiminnallisuuden hyödyntäminen.

Ylläolevalla lauseella sote-lautakunta siis päättää Oinolan hammashoitolan lakkauttamisesta ja yhden reuna-alueen palvelun siirtymisestä 30 kilometrillä. Hammashoitola on koulun yhteydessä ja palvelee näin ollen suoraan lähes 450 lasta. Koululaisille suunnitellaan kyllä reppuhoitajan, eli kannettavan hoitoyksikön hoitajan vastaanottoa, eli siis sitä, että lasten hammastarkastukset suoritetaan reppuhoitajan toimesta. Samalla annetaan ristiriitaista signaalia siitä, kuinka tärkeää se vanhempien osallistuminen lasten  hammasvastaanotolle on. Kun oikoja lakkautettiin Oinolassa, anteeksi toiminnot keskitettiin keskustaan, perusteltiin sitä mm sillä, että vanhempien tulee olla läsnä, jotta ovat kuulemassa samalla hoito-ohjeita, mutta nytkö niitä hoito-ohjeita ei enää tarvita? Ei. Ei niitä nyt enää tarvita. Kuulemma vasta silloin, kun pitää lähteä paikattavaksi keskustaan. Sitten, kun se vahinko on jo sattunut. Maito jo kaatunut pöydälle. Sitten saadaan hoito-ohjeita. Eikös se sitten ole vähän myöhäistä?

Lohjalla suun terveyden tilastot näyttävät, että suun terveyden tila huononee koko ajan. Eikö siinä tapauksessa pitäisi parantaa ennaltaehkäisevää työtä, eli ei ainakaan lakkauttaa toimintoja?

Tarvetta lakkauttaa selitetään käyntien vähenemisellä. Toki käynnit vähenevät, kun varatessa aikaa ohjataan Virkkalaan (yli 40 km).

Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.

Oinolan hammashoitola on kohtuullisen matkan päässä Nummen ja Pusulan asukkaita ajatellen

Kannettava hoitoyksikkö on hyvä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa. Ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajan myös Lohjalla ja LOST 2018 strategia- mallin mukaan palvelut pitäisi olla lähellä asiakasta. Jatkossa yhä sairaammat hoidetaan kotona. Kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, johon suunhoidon tulee sisältyä. Esim. Lahdessa kyseisestä moniammatillisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia monen vuoden ajalta.

Liikkuva yksikkö maksaa 200-400 tuhatta ja lisäksi vuosittaiset käyttökulut + henkilökunta, siivous yms juoksevat asiat ja luonnollisesti hoitajalla on oltava ajokortti.  Jo olemassa olevilla tiloilla pystytään tehokkuutta parantamaan ilman lisäkustannuksia. Ja koska kustannuksia pitää karsia niin silloin ei pidä niitä lisätä.

Hyvää suun terveyttä hoidetaan kotona hyvillä elämantavoilla. Vanhemmat ovat siinä avainasemassa, joten heidän mukana olo hoitokäynnillä on suotavaa. Liikkuvan hoitoyksikön mallissa vanhempien tavoittaminen olisi haasteellisempaa.

Erikoishammashoito on keskitetty Lohjan keskustaan, mikä on järkevää. Osaajia on vähän ja tarvetta harvemmin potilailla.
Asukkailla on valinnanvapaus,  valita missä käy hoidossa. Suurin osa asukkaista on jo sen varmasti tehnyt reuna-alueilla. Myös naapurikunnissa on hoitojonot ja sinne ei pääse sen paremmin tai nopeammin, päinvastoin vrt .Karviainen, Espoo, Helsinki jne… Ja laskutus tulee kotikuntaan.
Asukkaat ovat ostaneet asuntonsa ennen tätä liittymistä Lohjaan ja useinmiten kriteereinä ovat olleet terveyskeskus, hammashoito, koulu, apteekki, kauppa ja kirkko jne. lähellä! Nämä palvelut halutaan säilyttää, koska se vaikuttaa myös maaseudun elävöittämiseen. Mikäli halutaan lisää asukkaita, palvelut pitää löytyä läheltä. Yleensä ottaen täällä maalla halutaan olla puhtaan luonnon keskellä palveluiden lähellä. Täällä tuotetaan ruokaa pöytiin ja puuta metsästä, myös teollisuutta on. Maaseutu täytyy pitää asuttuna ja toimivana.
Muutaman hammaslääkärin tai lääkärin kuljettaminen on halvempaa kuin ison väestömäärän.

TULEVAISUUDEN VISIO
Sote tulossa? Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Palvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä ja sijaita lähellä useampia ihmisiä. ( Sote-uudistus, sosiaali-ja terveysministeriö)
LOHJA:n terveyskeskus ja hammashoito saman katon alle ja keskitetty välinehuolto. Tällöin palvelut lähes saman katon alta oheistoimintoineen.
Mikäli väestömäärä tulevaisuudessa kasvaisi rajusti voitaisiin tehdä uusi, isompi ”saman katon alla”- periaatteella toimiva keskus esim. Saukkolaan, jossa myös potentiaalia uusiin asuinalueisiin.

Lohjan omilta www-sivuilta napattua:

Koululaiset

Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on mitätön lisä.

Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN.

Tämä asia menee vielä valtuustoon ja toivon, että siellä ymmärrettäisi ennaltaehkäisyn ja reuna-alueidenkin lasten suunterveyden ja oikeuksien olevan tärkeät.

 

 

Tuetaanpa omaishoitajia ja nipistetään

Lohjalla esitetään omaishoidon tuen myöntämisen kriteerejä muutettavaksi. Taas. Johan siitä vajaa vuosi menikin edellisestä kerrasta.

Omaishoidon porrastus
Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon
tarpeen perusteella ja hoitopalkkiot eri luokissa ovat:
Ryhmä                           Hoitopalkkio €/kk
I                                        392,57
II                                       541,90
III                                     786,34
IV                                    >786,34
* indeksitarkistus vuosittain joulukuussa

Toteutuessaan esitys veisi omaishoidon kehittämistä väärään suuntaan. Jos omaishoidosta ei tehdä inhimillistä ja houkuttelevaa, kaupungille on tiedossa huomattavia lisäkustannuksia ympärivuorokautisen hoidon järjestämisessä omaishoidon sijaan. Pahimmillaan osalle omaishoitoperheistä käy niin, että omaishoidon tuen sopimus loppuu, mutta omaishoitotyö jatkuu.

Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.

On esitetty, että luokituksia vähennettäisi neljästä kolmeen ja selitetty, että neljännessä luokassa on vain muutamia kymmeniä, ei siis koske montaakaan kuntalaista. Juuri tällä perusteella voisi myös todeta toisin päin. Jos heitä on niin vähän, miksi pitää heistä säästää? Ja toistaalta, luokkien kriteerejä muutettaessa se vaikuttaa kaikkiin luokkiin. Ja totean jälleen, että pahimmassa tapauksessa omaishoitaja jatkaa hoitamista, ilman korvausta.

Lohja on saanut Unicefin lapsiystävällinen kunta maininnan. Omaishoitajissa on myös vanhempia, jotka hoitavat lapsiaan omaishoitajina. Kuinka tämä on huomioitu? Kuinka on huomioitu tämän asian kokonaisvaltaista vaikuttavuutta lapsiperheeseen, jossa on tuettava lapsi?

Lohjan kaupungin omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeiden mahdollinen uusiminen ajoittuu aikaan, jolloin koko Uudellamaalla valmistellaan siirtymistä yhteisen maakunnallisen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeiden käyttöön. Hallinnollisesti ei ole järkevää muuttaa Lohjan kriteerejä. Missään muussakaan Uudenmaan kunnassa ei vielä linjata omaishoidon tuen asioita suhteessa maakuntaan, koska maakunnan yhteiset linjaukset päätetään aikanaan maakuntavaltuustossa, eikä palkkioluokista ja linjauksista ole nyt mitään selvyyttä. (ote Omaishoitajaliitto ry:n ja Hiiden seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kannanotosta)

Lohjalla lähes joka käänteessä kehuttu kuinka tulevaan sote- ja maakuntaratkaisuun varaudutaan. Tätä tehdään jatkuvasti valikoivasti, silloin kun se sopii, esimerkiksi terveyskeskusten kehittämisessä (lähinnä keskittämisessä), hammashoitoloita lakkauttaessa, jnejne, mutta ei tässä vaiheessa.

On aika vaikea ymmärtää tämän ns säästön kokonaisuutta, koska jo yksi uusi omaishoitosopimus säästää vähintään 30 000 euroa kunnalle. Miksi omaishoitajien työtä ei tueta mahdollisimman paljon?

Suomessa, ei vain Lohjalla on keksitty vuosien saatossa uusia kohtia soveltamisohjeisiin, jolla omaishoitajille annettu pieni euromäärä verojen lisäksi otetaan takaisin kunnalle – koska esim. lapsi käy koulua, suorittaa oppivelvollisuuttaan esim.erityiskoulussa tai käy suositellussa lapsen edun mukaisessa kuntouttavssa päivähoidossa. Omaishoitaja sinnittelee esim. ansiotyön ja omaishoidon välissä- tämä yksi esimerkki. Tai kotona käy kunnallinen kotihoito auttamassa, joka mahdollistaa kotona asumisen omaishoitajan turvin -ja tietysti tämä kotihoito maksaa tulojen mukaan tietty määrä euroja ja sen lisäksi vielä riippuen paljonko kotihoito käy, vähennetään se omaishoidon tuesta.
Voisin sanoa, että omaishoitajia käytetään hyväksi. Jos laskee tuntihinnan tuolle omaishoitajan antamalle hoivalle – ei kukaan ilman läheissuhdetta hoitaisi tuolla summalla. Keskimääräisestä omaishoidon tuesta (n. 500€) vöhenntään 110€ kun x määrä palveluja käytössä –  verot. Siitä voi jokainen miettiä,  mitä jää tuntihinnaksi.

Päätöksiä ja säästöjä laskiessa pitäisi laskea rinnalle esim. tehostettu palveluasuminen, mitä se maksaa kunnalle? Vihjeenä ja suunnanosoittajaksi voin kertoa, ettei netoksi tässä laskelmassa jää säästöt.

Valtuustoaloite nuorten ilmaisesta ehkäisystä sote-lautakunnassa

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tiistaisessa kokouksessaan mm avoimia talousvaikutteisia aloitteita. Esityslistan mukaan heillä on käsittelyssään valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25 vuotiaille, tai siis sen verran käsittelyssä, että esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi aloitteen olevan loppuunkäsitelty. Luonnollisesti ehkäisy on kallista. Lohjalla lasketaan, että ehkäisy maksaisi yli 116 000 euroa.

Rauma säästää ilmaisessa ehkäisyssä

Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.

Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska nuorten abortit ovat vähentyneet. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2000 eurosta ylöspäin.

– Raskaudenkeskeytykset alle 20-vuotiaitten osalta ovat vähentyneet hurjasti näiden ilmaisten pillereiden myötä. Vuonna 2011 meillä oli 71 keskeytysta, ja viime vuonna niitä oli 40, Anne Vertainen kertoo. (https://yle.fi/uutiset/3-7811041)

Raumalla on laskettu, että tulee halvemmaksi kustantaa maksuton ehkäisy kuin abortti.

Toivon, että lautakunta päättää nuorten hyväksi ja päättää pitää aloitteen vireillä.

Mielipidekirjoitukseni keväältä Länsi-Uusimaassa:
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
 Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
 Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/07/02/ilmainen-ehkaisy-voisi-vahentaa-abortteja-ja-niista-koituvia-kuluja/

Kunnianosoitukseni mummulleni, Lotta Svärdilleni

Kaarteen sotamuseossa on nyt pala perheeni historiaa. Olin saanut mummuni Lotta Svärd-muistoja, tarkoin vaalittuja ja kiellettyyn aikaan piilotettuja.

Lotta Svärd-rintamerkki

Olin yllättynyt, miten minuun vaikutti niiden jättäminen sinne. Olin miettinyt sitä kauan, punninnut ja pohtinut. Olin ollut kokoajan sitä mieltä, että niiden on tärkeää päästä esille, muidenkin nähtäväksi ja arvostettavaksi, mutta silti niiden vieminen ei ollut helppoa. Annettuani näytille mummuni tavarat ja suunniteltuamme niiden esillepanoa, alkoivat kyyneleet tulla. Ne vain tulivat. Vaikka mistään en luopunut, tavarat ovat vain näytillä saamassa ansaitsemaansa arvostusta ja mahdollisimman monen nähtävänä.

Mummu oli mulle tärkeä. Ihailin hänen tyylikkyyttään, vankkumatonta olemustaan ja huumoriaan. Vanhemmiten mummun huumori sai pisteliäitäkin piirteitä, mutta sen me kaikki soimme hänelle. Mummu  ei aina ihan suoraan sanonut, mutta antoi aika hyvin ymmärtää asioita. Kerran käydessäni mummun luona vauvan kanssa ehdin olemaan noin 15 minuuttia, kun mummu hienovaraisesti vihjaisi, että ”mihin sä sen sun autos jätitkään”.

Mummu toimi Lotta Svärd-järjestössä muonituslottana Helsingissä II paikallisjaostossa Toisen Maailmansodan aikaan.

Sotamuseossa on nyt mummun muonituslotan koulutusmerkki. Muonituslotan merkki oli ensimmäinen lottajärjestössä käyttöön otettu kurssimerkki. Se vahvistettiin lokakuussa 1921. Muonitusjaoston merkin kenttäkeittiö oli aluksi metallista valmistettu. Myöhemmin merkki valmistettiin ompelemalla kuten muutkin jaostomerkit.

Muonituslotan koulutusmerkki
Mummu, Aino, avioitui Yrjö Soramiehen (vuoteen 1942 asti Sandell) kanssa vuonna 1942. Sulhanen pääsi vihkimisen vuoksi pikaiselle lomalle rintamalta ja heidät vihittiin Helsingissä ja Aino synnytti kaksospojat 7.6.1943 (Jukka Olavi ja Eero Antero).
Pojilleen hän ompeli vaatteita Lotta-puvusta, jolloin oli pulaa kaikesta ja Lotta-puvusta tuli kielletty. Kaksosten jälkeen heille syntyi neljä lasta lisää.

Lotta-puvuista ja sarkakankaasta ommeltiin myös Lotta-käsilaukkuja sodan jälkeisinä
pulavuosina. Sarkakankaasta valmistettiin armeijan käyttöön takkeja ja housuja.
Käsilaukut tehtiin kahdesta kauluksesta, vyötärönnauhasta ja hihansuusta.
Tämän käsilaukun, jonka vein näytille, mummu osti oman alkuperäisen tilalle 2000-luvulla.

Lotta-laukku

Isäni oli oikea tietopankki liittyen juuri suvun sotavuosiin ja olen nyt harmitellut sitäkin, että en muista kaikkea, mitä isä kertoi. Olen lapsilleni kertonut sotavuosista, sen mitä vaari on kertonut ja he ovat olleet, varsinkin nuorin, todella kiinnostuneita ja innostuneita. He ovat olleet innostuneita siitä, että isomummunsa oli Lottana ja isovaarinsa sodassa. Uusin sankari heille tällä hetkellä on Leo-setä (minun isosetäni, vaarini veli), joka valehteli ikänsä päästäkseen sotimaan, puolustamaan isänmaataan.

Isäni kertoi paljon, kunpa muistaisin sen kaiken, mitä hän kertoi. Mummu ei sodasta puhunut.

Palkitusta Kaarteen sotamuseosta löydät lisää Kaarteen sotamuseon nettisivuilta ja heidän fb-sivultaan.

Lasten tiedettä ja kotieläinpihaa

TIedettä tekemässä Heurekassa
Tiedettä tekemässä Heurekassa

Kesäloma lasten kanssa on mennyt nopeammin kuin kuvittelinkaan. Olemme käyneet monessa museossa ja tapahtumassa,  uineet kotirannassa lukemattomia kertoja,  tavanneet ystäviä, nähneet ystäviä, joita ei ole pitkään aikaan nähty, mutta onneksi olemme ehtineet myös makaamaan sohvalla, lukemaan, katsomaan elokuvia tai muuten vaan köllötelty.  Loman alkuun pelkäsin, että tylsää tulee. Ei tullut, ei. Vielä pitäisi päästä käymään monessa paikassa, mutta osa ehkä jää ensi lomalle.

Viimeisimpänä vierailuna meillä on ollut Lasten tiedekeskus Heureka, jossa oivaltamisen iloa ja mielikuvistusta juhlistetaan erilaisilla näyttelyillä ja niitä onkin tehty monen eri toimijan kanssa yhteistyössä.

 

Rottakoripallo

Rottakoripallo oli monen muun upean kokemuksen lisäksi parasta, ainakin kahdeksan vuotiaan mielestä.

Ravun kokoamista
Ravun kokoamista

Suojaan!-Näyttely on toteutettu yhteistyössä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Tässä kuvassa tutkitaan rapua ja sen kuorta ja puolustautumiskeinoja. https://www.heureka.fi/nayttely/suojaan/

 

TIedettä tekemässä Heurekassa
Tiedettä tekemässä

Kaikkein parasta on itse tekeminen ja osallistuminen. Näissä kuvissa päästiin tekemään itse tiedettä. Tutkittiin, mitä tapahtuu, kun yhdistetään eri aineita, lisätään vesi ja ilmapallo. Jännittävintä oli kuulemma odottaa, räjähtääkö pallo.

Päivä kului nopeasti ja jäi vielä tutkittavaa ja koettavaa. Pitää siis käydä uudestaan. Nuorimmaiselle jäi palava into ryhtyä ”tohtoriksi” ja tehdä kokeita.

Lasten tiedekeskus Heureka
Optisia harhoja tutkimassa

Hennolan kotieläintilalla Vihdissä pääsee ihastelemaan tilalla olevia eläimiä. Tämä on meidän perheelle jo tuttu paikka.

Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila

Eläinten määrä tuntui vähentyneen vuosien varrella, mutta silti paikka oli kiva vierailu paikka. Eläimet olivat ystävällisiä ja uteliaita, kulkivat perässä ja siitäkös riemu syntyi.

Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila
Hennolan kotieläintila

Ihana kesäloma jatkuu vielä viikon verran ja paikkoja ja kokemuksia ehtii vielä kerämään!

Ikävä pienellä

Vaari katuliiduilla
Katuliidut

 

Piirtelimme katuliiduilla ja kirjoitimme samalla perheenjäsenten nimiä pihalaattoihin. Perheemme kahdeksan vuotias siirtyi vähän sivummalle, omalle laatalleen kirjoittamaan.

Kirjoitti siihen vaari.

Vaari katuliiduilla
Vaari katuliiduilla

 

Meillä ei vuosiin ole toiminut ovikello ja nyt on ostettu uusi. Siinä oli muutama soittoäänivaihtoehto. Poika sai valita. Valitsi saman soittoäänen, mikä mummilla ja vaarilla oli.

Pienellä on ikävä.