Uhanalainen lähikoulu

Kaupunginvaltuusto teki kouluverkosta päätöksensä 28.10.2015, jossa se päätti lakkauttaa kaksi koulua (Maksjoen ja Nummentaustan koulut), yhden alakoulun (Virkby skolan) siirtää yläkoulun (Källhagen skolan)  yhteyteen ja yhden koulun (Rauhalan koulu)  5-6 luokkalaiset siirtää yläkouluun (Järnefeltin yläkoulu). Kaksi koulua (Hyrsylä ja Neitsytlinna) valtuusto oli jo lakkauttanut toimintojen toiseen kouluun siirtämisellä ja sisäilmaepäilyihin vetoamalla.

Maksjoen koulua ei voida vielä lakkauttaa, eikä Rauhalan 5-6 siirtää, sillä vastaanottavat koulut eivät ole kasvatus- ja opetuslautakunnan ja valtuuston kuntoituussuositusten (75%) kunnossa, myöskään Virkbyn alakoulun oppilaita ei vastaanottavan koulun kunnon vuoksi voida siirtää.

Äänestys valtuustossa Karstun koulun kohdalla oli erittäin tiukka: äänin 26-25 päätettiin, ettei koulua lakkauteta. Äänestyksen tiukkuudesta voi mahdollisesti päätellä kouluista äänestettävän tunteella?

Oli äänestys edellisellä valtuustokaudellaan mikä hyvänsä, on koulu jälleen, uudella valtuustokaudella lakkautusuhan alla. Koulu on pieni oppilasmäärältään, rakennus on vanha, koulu on jo 120 vuotta. Hyrsylän koulun lakkautuksen myötä on Karstun koulu Lohjan vanhin toiminnassa oleva koulu. Kyläkouluissa on pitkään luontaisesti toteutettu uutta opetussuunnitelmaa, yhteisöllisyys on luonteva osa koulua ja koulun ulkopuolellakin vielä jatkuvaa.

Karstun koulurakennus on (ainakin tähän asti) ollut terve rakennus, koulun sisäilma on hyvä. KiVa Koulu projekti toimii, kuten myös monessa muussakin koulussa, ja heillä on valmius puuttua epäkohtiin nopeasti. Oppilaiden tiivis yhteistyö ikään katsomatta, 1.-6. luokkalaiset yhdessä vahvistaa sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Kustannuksiltaan per oppilas Karstun koulu on ollut halvimmasta päästä Lohjalla. Tilat valmiina kielten opetukseen ja muuhun pienryhmätoimintaan. Koulun piha rajoittuu monimuotoisen luonnon ääreen, se voisi toimia koulun voimavarana, valttina. Karstun kyläyhteisön läsnäolo on vahvaa, tuki, talkoovoima koululla, yhteistyö koulun ja kodin välillä, pienen tiiviin yhteisön tuki. Koulurakennuksissa on myös runsaasti iltatoimintaa, mm. kokouksia, liikuntaharrastuksia. Tähänhän muuten pyritään myös Lohjan monitoimija-aluehankkeissa.

Karstun kouluun voit tutustua Täällä.

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki  lakkauttanut siis kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut. Kulut perustopetuksessa ovat kuitenkin kasvaneet. Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta.

Vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Lakkautusten jälkeen ei ole tehty seurantaa, millä tavalla lakkautukset ovat vaikuttaneet perheiden, ei lakkautettujen, eikä vastaanottaneiden koulujen perheiden elämään. Kouluverkkoselvityksen aikaan tehtiin lapsivaikutusten arviointia, Lokova, kouluverkon vaikuttajaraati ja Lohjan kaupunki yhteistyössä, mutta työtä ei ole saatettu loppuun. Seuranta puuttuu.

Olisi hyödyllistä tehdä seurantaa, ei pelkästään historian vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että siitä saisi tietoa, millä tavalla lakkautukset oikeasti vaikuttavat asukkaisiin, perheisiin ja ympäristöön. SE olisi hyödyllistä tulevaisuutta varten, tulevia päätöksiäkin varten.

Lasten koulumatka tehdään pimeässä

Tästä lähtee vitosluokkalaisen koulumatka aamulla klo 7 Lohjan Karstulla.

Vitosluokkalaisen koulumatka alkaa klo 7

Vitosluokkalaista saattamassa
Lapsia saattamassa kaupunginjohtaja, lautakunnan puheenjohtaja, kaksi lautakunnan jäsentä ja vanhempainyhdistyksen vanhempia.

Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen koulumatkaan kuluu 475 tuntia vuodessa?”

Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen kuuden tunnin koulupäivä onkin yhdeksäntuntinen?”

Pitkät koulumatkat ovat arkea satavuotiaassa Suomessa. Lähikoulujen kiihtyvät lakkautustahti on vienyt yhä useamman koululaisen koulun kilometrien päähän kotoa. Viimeisen 25 vuoden aikana puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu. Maaseudulla tämä luku on liki 70%. Koulumatkat kestävät monella lain enimmäismäärän eli 2,5 tuntia (alle 13-vuotiailla) tai 3 tuntia (yli 13-vuotiailla) päivässä. Aika on pois lapsen vapaa-ajasta, harrastuksista ja levosta.


Suomen lähikoulut ry järjestää valtakunnallisen koulumatkakampanjan, jolle on myönnetty valtioneuvoston Suomi 100 -status. Suurella ylpeydellä haluamme olla tuomassa kyläyhdistysten avulla kyläläisten asioita koko sata vuotiaan Suomen tietoisuuteen!

Kampanjan tavoite on saada julkisuutta pitkille tai muuten haasteellisesti järjestetyille koulumatkoille. Moni pieni koululainen joutuu käyttämään jopa yli 2,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, kävellen, pyöräillen, istuen ja odottaen. Koulumatkat voivat sisältää pitkiä pimeitä taipaleita sekä pitkiä linja-auto- tai taksimatkoja.


Koulumatkakampanjaa vietetään talven pimeimpinä kuukausina marras-joulukuussa 2017.

(lähde Suomen lähikoulut ry)

Lohjalla koulumatkakampanjaan osallistui ainakin Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä ry.  He kutsuivat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenet, vaarallisten teiden työryhmän, viranhaltijoita, paikallislehden ja kaupunginjohtajan. Yhteensä kutsuttuja oli 26 henkilöä. Osallistujia kutsutuista oli neljä.

huomiota herätämässä
Huomioliivi huomiota herätämässä

Vaikka tiesin, että tie on aivan kamala lapsen kävellä, mutkainen, kapea, paikkapaikoin näkyvyys todella huono ja ylinopeus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus sekä työmatkaliikenne on aika kova, oli silti todella hyvä ja koskettava kokemus kävellä itse lapsen kanssa. Kävelyyn osallistuvat lautakunnan jäsenet olivat jo aiemminkin sitä mieltä, että tie on vaarallinen, oma mielipiteeni asiasta vain vahvistui. Suosittelisin tätä kävelyä myös heille, jotka ovat sitä mieltä, että lapset voivat siinä kävellä.

Karstuntie

Meillä kävi tuuri koulumatkaa taittaessamme, sillä sää oli oikein mukava ja seura hyvää. Lapset taittavat matkansa joka arkipäivä huolimatta siitä, mikä ilma on. Räntä, sade, vihma. Lumen tullessa kapenee tie entisestään, loska tuo oman haasteen liikenteelle ja lasten kengät harvemmin säilyvät kuivina.

Tien ylitys
Karstuntie tulee ylittää ohdassa, joka on liiian vaarallinen suojatielle.

Tästä suunnasta kouluun pääsee vain ylittämällä Karstuntie. Vanhemmat ovat olleet useampaan otteeseen yhteydessä ELYyn ja pyytäneet suojatietä koulun kohdalle, mutta vastaus on ollut, että suojatietä ei voi laittaa, sillä se on liian vaarallinen pysähtyä.

Lapset voivat toki sen ylittää.

koulumatkakampanja_2017_
Lopussa voi hengähtää. Kuvassa kaupunginjohtaja Mika Sivula, lautakunnan puheenjohtaja Jani Meling, lautakunnan jäsenet Riitta Luhtala ja Lotta Paakkunainen. Kuva Eija Kunttu

 

Kiitos Minnalle ihanasta aamupalasta

Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen
Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen

Aloite teiden turvallisuusluokitusten tarkastamisesta jäi vireille

Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan, että keskustan ja perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta tekemäni aloite kouluteiden vaarallisuusluokitusten arvioinnista pysyy vireillä.

Länsi-Uusimaa uutisoi lyhyesti:

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/577738-kouluteiden-vaarallisuus-pysyy-yha-aloitteena

 

2017-10-31 (3)

 

Toivotaan, että tästä hallituksen päätöksestä tulee se positiivinen liike, jonka myötä voimme todeta Lohjan olevan lähempänä Lapsiystävällinen kunta-statusta ja jonka myötä Koululiitu-luokitusten lisäksi tutustuttaisi oikeasti teiden olosuhteisiin ja huomioitaisi esim säännölliset ylinopeudet.

Olen ollut Koululiidun vs todellisten olosuhteiden huomioimisesta yhteydessä muihinkin tahoihin ja toivon sen tuovan valtakunnalliseenkin ymmärrykseen sen, että tiet eivät matematiikasta huolimatta ole kaikki niin turvallista lasten kulkea, mitä väitetään.

Tässä vielä aloite:

 

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkiksi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

20.9.2017 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta Lotta Paakkunainen

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Lapset lupasivat loistaa

Pääsin tänään jälleen yhden lahjoittajan ansiosta juttelemaan eskareiden kanssa. Nämä päivät ovat ehdottomasti niitä, jotka antavat mullekin enemmän, mitä voisi ajatellakaan.

Aina, kun vien liivejä käytän vähän heidän aikaansa siihen, että voimme jutella liikenneturvallisuudesta, miten liikenteessä käyttäydytään, millä puolen tietä kävellään, miten heijastin toimii (ei siellä laatikon pohjalla) ja kerron siitä, kuinka huonosti autoilija saattaa nähdä pimeässä, vesisateessa vastaantulevan auton valojen heijastaessa.

Tässä viimeisimpinä vuosina on ollut todella vaikea saada lahjoituksia, eikä tämä syksy  ollut alkuun poikkeus. Mistään ei ollut saada, kunnes yhtäkkiä olikin sen verran, että sain viedä useampaan eskariin, mitä esimerkiksi viime vuonna. Ihan mielettömän ihanaa! Heijastinliivien lahjoittamisessa ei ole kyse siitä, että vanhemmat eivät ostaisi lapsilleen heijastimia tai siitä, että lahjoittaja saa nimensä liivin selkään, vaan siitä, että meillä on yhteinen huoli lasten näkymisestä ja siitä, että samalla muistutetaan lapsia heijastinten tärkeydestä ja liikennesääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Usein lapselle jää painavammin mieleen, kun ihan vieras kertoo ja pääsee juttelemaan aiheesta.

Kun jutelin lasten kanssa, kävi ilmi, että suuri osa lapsista, jotka tänään saivat liivit, odottavat taksia valaisemattomien teiden reunalla, osa kävelee ajotien reunalla pysäkille, joten todella tarpeeseen meni.

Nyt kävin viemässä SSOn lahjoittamat liivit ja heidän kanssaan käymästä keskustelusta kävi ilmi heille olevan hyvin tärkeää, että lapset näkyvät ja halusivat ehdottomasti olla mukana turvaamassa pienten koulumatkaa.

Kävin kolmessa ryhmässä, joista yksi ryhmä ilmoitti olevansa nyt ”Sale-faneja” ja supersankareita.

Osalla lapsista ei ole kuvauslupaa, siksi otan yleensä kuvat niin, että lapset ovat selin. Nyt Sale-fanit halusivat olla osa selin ja osa kasvokkain.

Lämmin kiitos, että sain taas käyttää aikaa tähän ja erityiskiitos SSOlle! ❤ Lapset lupasivat loistaa ja on meidän aikuisten vuoro huomata ja nähdä.

 

Onko meidän pakko aina tuijottaa sokeasti lukuja lyhytnäköisesti?

Luin Itä-Suomen AVIn opetuksen ylitarkastaja Kari Lehtolan luentomateriaalia ”LASTEN YHDENVERTAISET SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET ON TURVATTAVA” Kempeleen Meidän oma koulu – seminaarista ja materiaali oli oikein hyvää ja selkeää sekä ajatuksia herättävä. Toisaalta olin hänen kanssaan puhunutkin jo aiemmin samoista asioista, eikä asiat ikävä kyllä ole juurikaan niistä ajoista muuttuneet. Keräsin ajatuksiani materiaalista.

Perusopetuslain mukaan (6 §): Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat – – mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
32 §: Maksuton koulukuljetus, jos koulumatka > 5 km tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatka saa odotuksineen kestää enintään a) 2,5 h ja b) 3 h, jos oppilas 13-v. (ennen lukuvuoden alkua).
Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa, ei kunta ole velvollinen järjestämään kuljetusta.

Kari Lehtolan, opetustoimen ylitarkastajan mukaan on lainvastaista siirtyä suoraan 32§ ja jättää 6§ huomiotta.

Lohjalla maksuton koulukuljetus järjestetään, jos matkaa alakoululaiselle tulee yli 3 km.

Jatkuvasti nykyään myös ollaan huolissaan oppilasmäärän laskuista ja syntyvyyden vähenemisestä. Mä en ihmettele lainkaan. Omilla toimillamme, päätöksillä, jotka vähentävät lapsiperheiden palveluja, ei niitä lapsiperheitä houkutella paikkakunnalle, houkutellaan muuttamaan vaan muualle. Ei meidän olisi pakko toteuttaa ennusteita, meidän tulisi toimia proaktiivisesti. Tehdään kaupungistamme houkutteleva lapsiperheille.  Alla on taulukko AVIn aluejaon mukaan maakunnittain 7-12 vuotiaista. Uusimaan kohta ei kyllä kauhean miinusmerkkiseltä näytä. Toki siinä on pääkaupunkiseutu vetäjänä. Mutta mikä estää meitä olemasta yksi vetäjä?

Koska me haluamme säästää (lue: leikata/lakkauttaa).

2017-11-01 (2)

Reititysten optimointi. Se on se taikasana, mitä kuulee kokoajan puhuttaessa koulukyydeistä. Tadaa:

Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013

 

2017-11-01 (5)

Usein, kun puhutaan laskelmista ja kuluista, mistä säästetään, puhuttan SISÄISESTÄ VUOKRASTA. Mitä se sitten on? Miten sisäinen vuokra toimii? Alla olevassa kuvassa on Kari Lehtola, opetuksen ylitarkastaja kertonut asian näpäkästi.

2017-11-01 (7)

Lehtolan mukaan 25 vuodessa on lakkautettu 51 % Suomen peruskouluista eli lakkautettuja kouluja on noin 2 400. Samaan aikaan oppilasmäärä on vähentynyt 7 %.

• Kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten: perusopetuksen käyttökustannukset oppilasta kohden ovat nousseet 113 %, lukion 88 % ja ammatillisen koulutuksen 59 %.

• Lasten korjaavalle psykososiaaliselle sairaanhoidolle ja muulle sote-puolelle aiheutettu räjähdysmäinen volyymikasvu ei ole em. luvuissa mukana.

Jos pelkkää rahaa ajattelee, niitä säästöjä ja kustannuksia, mitetitäänpä hetki, mitä saattaa näisä seurauksena terveyspuolelle tulla:

  • yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 660€/vrk
    (10 vuodessa hoito-ja lääkekuluja voi tulla runsaat 1 milj. €)
  • 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = 100 000/ vuosi
  • Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. €
  • Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin ei-käytöshäiriöiset
  • joidenkin laskelmien mukaan 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = yli 1 mil€

 

Koulutus investointina taas tuo eurot tuplana takaisin, lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä tuotto on vielä suurempi.

Onko meidän pakko siis aina tuijottaa sokeasti lukuja sille päivälle?

Tienkäyttäjien täydellinen välinpitämättömyys pitäisi tulkita olosuhteena

ELY käyttää siirrettäviä nopeusnäyttöjä, jotka tallentavat nopeusdatan ja niistä tehdään vuosittain raportit (vuodenvaihteen jälkeen). En tiedä, mitä raporttia koululiidussa on käytetty, ei ainakaan viime vuotista, mutta tässä me voimme pureskella hieman dataa uusimmasta raportista. Nopeusnäyttöjen data on aika surullista luettavaa, sillä se kuvastaa, tai oikeastaan näyttää todeksi autoilijoiden välinpitämättömyyden.

Esimerkiksi Karstuntie. 50 km/h rajoitusalueella ajajista jopa 25 % ajoi nopeusrajoitusten MUKAAN.

2017-10-31 (2)

Oilaantiellä nopeusajoitusten mukaan ajettiin hieman kuuliaisemmin. Jopa 26% ajajista ajoi nopeusrajoituksen mukaan, jipii.

2017-10-31 (3)

entä sitten Karjalohjalla? Koulukohde, kuinka koulun vaikutusalueella ajetaan?

 

2017-10-31 (5)

Neljä prosenttia ajoi nopeusrajoitusten mukaan. 4%! Onnea, Karjalohja. Voititte häpeäpaikan. Eikö teidänkin mielestänne pitäisi edes koulun kohdalla ajaa nopeusrajoitusten mukaan?

Nämä esimerkit tuovat esiin sen, että vaikka ollaan huolissaan lasten, tai yleensä jalankulkijoiden turvallisuudesta, ei kuitenkaan kaikki ole. Häpeällisen vähän on.

Aina puhuessamme koululiidun käytöstä vain yhtenä välineenä arvioitaesa kouluteiden vaarallisuutta puhumme myös nopeusrajoitusten noudattamattomuudesta, kuinka se tulisi huomioida tiellä vallitsevana olosuhteena, meille vastataan joka kerta, että se on poliisiasia, siihen ei voi puuttua. ”Emme me voi sen perusteella toimia, mitä ihmiset laiminlyövät, meidän  tulee luottaa siihen , että autoilijat noudattavat nopeusrajoituksia”. Tässä näemme, että se on turha toivo. On myös turha toivo näköjään luottaa siihen, että päätä ei pistetä pensaaseen.

Mielestäni nopeusnäyttödata osoittaa sen, että välinpitämättömyys on tiellä vallitseva olosuhde, joka tulee ottaa huomioon. Se ei ole lupa ajaa nopeusrajoitusten vastaisesti, vaan se on olosuhteiden huomioonottamista ja vastuullista toimintaa