Nuorten maaseutuparlamentti – Nuorten maaseutu 2030

Ykkösakseli järjesti Maaseutuparlamentin innoittamana Nuorten maaseutu 2030 -keskustelutilaisuuden 28.9 klo 17.30-19.30, jota pystyi seuraamaan etänä Ykkösakselin Youtube-kanavan kautta (ja vieläkin näkee). Keskustelu toi yhteen Ykkösakselin alueen nuoria ja päättäjiä, jotka haluavat olla mukana tekemässä maaseudusta kiinnostavaa paikkaa asua tulevaisuudessa. Keskustelussa käsiteltiin esimerkiksi sellaisia aiheita, kuten minkälaista nuorten elämä on nyt maaseudulla ja mitä se voisi olla vuonna 2030, minkälaista on hyvä elämä maaseudulla ja mitä Ykkösakseli voisi tehdä auttaakseen nuoria viihtymään maalla.

Keskustelussa keskityttiin nuorten kokemuksiin ja heillä oli nyt tilaisuus kertoa omasta näkökulmastaan elämisestä maalla. Mukana keskustelemassa oli yksi nuori ja yksi päättäjä Salon, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueen maaseudulta.

Minua oli pyydetty yhdeksi keskustelijaksi enkä epäröinyt lainkaan. Oli kunnia saada kutsu. Mulle on tärkeää saada keskustella ja kuulla, toivon aina oppivani keskustelukumppaneiltani ja eilinen oli todella oivaa oppia. Oli todella upea kokemus ja tilaisuus oli hyvin järjestetty. Nuorilla oli painokkaita mielipiteitä ja hyviä näkökulmia moneen asiaan ja monta uutta kehitysideaakin saimme pelkällä yhteisellä keskustelulla aikaan. Sanoin keskustelunkin aikana, että oli avartavaa huomata sekin, kuinka samanlaiset arvot meillä kaikilla loppujen lopuksi oli huolimatta siitä, olemmeko muuttaneet muualta maalle tai sitten syntyneet ja suku aina asunut maalla.

Kirjoitin itselleni ylös paljon nuorten terveisiä ja asioita, joita itselle nousi mieleen nuorten sanomisista.

Syitä nuorten palaamiseen mm:

  • lähipalvelut
  • julkinen liikenne/yhteydet kaupunkiin/palveluihin
  • lähimetsä
  • lähiluonto
  • kotiseuturakkaus
  • ystävät ja perhe

Keskustelimme myös siitä, mitä on lähipalvelut. Ovatko ne ne koulut, päiväkodit, kaupat, terveysasema, luonto? Miten arvotetaan lähipalvelu?

Julkisen liikenteen, toisen asteen tärkeys, juurruttamisen ja liikkumisen tarve kävi puheissa moneen otteeseen. Maaseutu elää kaupungista ja kaupunki maaseudusta, meidän tulee olla mahdollistajia niin maaseudun kuin kaupungin nuorille

Toivon tälle keskustelulle jatkoa, tämä oli todella arvokasta.

Lähidemokratia – uusi kausi, uudet mahdollisuudet

Uuden valtuustokauden alku tarkoittaa myös uuden aluetoimikuntien ja alueiden johtokunnan kauden alkua. Parhaillaan Lohjan kahdeksalla alueella on käynnissä järjestäytymiskokoukset ja Nummella tilaisuus oli eilen (23.9.). Jokaisesta aluetoimikunnasta valitaan kaksi edustajaa (ja heille varajäsenet) alueiden johtokuntaan, joka on koko Lohjan yhteinen yhteistyöelin, jonka päätarkoitus on olla viestinviejänä niin alueiden asukkaille kuin päättäjille sekä kaupunginviranhaltijoille. Johtokunnan on myös tärkeää ottaa kantaa alueille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi alueiden palvelumuutoksiin. Uusi kausi tuo uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös uusia tapoja tehdä ja toimia. Näen tässä upeita kehittämisen mahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia!

Mitä sitten tarkoittaa lähidemokratia? Miten se toimii? Miten se voisi toimia? Kenelle lähidemokratia on tarkoitettu? Entä osallistuva budjetointi?

Tehtävät:

  • edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
  • vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
  • edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja tuoda esiin tärkeitä asioita,
  • edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta

Toimivuuden arviointi:

  • mallilla on saatu tuotua asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin.
  • aluetoimikuntien kuuleminen
  • aluetoimikuntajako
  • asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen

Kehittäminen:

  • valtuutettujen, virkamiesten ja aluetoimikuntien edustajien yhteistyön kehittäminen
  • suunnittelurytmin tehostaminen
  • lähidemokratiamallin eri elinten käytön tehostaminen

Lohjalla lähidemokratia on toiminut vuodesta 2013 ja kehitysvuosina se on ollut lupaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 ehdolla vuoden lähidemokratiateoksi on ollut lohjalainen kouluverkon vaikuttajaraati, joka siis oli osa lohjalaista lähidemokratiaa.

Kaudella 2017-2021 Lohjalla mentiin ikävä kyllä aika kauas siitä, mitä lähidemokratian henki oli siitä päätettäessä ja kuinka se kehittyi 2013-2017 kaudella. Hyviä asioita oli paljon, hyvää kehitystä alueiden asukkaiden hyväksi, mutta paljon jätettiin tekemättä ja lausumatta. Ehkä vähän myös muodostui vastakkainasettelua, ei jaettu tietoa, ei pidetty valtuustoryhmiä osana lähidemokratiaa, ja sehän se tarkoitus ei ole. Johtokunta koostuu aluetoimikuntien edustajista sekä valtuustoryhmien edustajista. Tarkoituksena on rakentava keskustelu ja sujuva tiedonkulku. Haittana hyvälle kehitykselle oli myös se, että alueiden johtokunnalla ei ollut nimettynä vastuuviranhaltijaa kauden loppuaikana. Johtokunta on yksi kaupungin toimielimistä ja se edellyttää myös sitä, että kaupungilta on asiantunteva henkilö tekemässä työtä ja valmistelemassa kokousasiakirjoja. Näin ei loppukaudella ikävä kyllä enää ollut.

Lohja osallistaa asukkaitaan hyvin. Esimerkiksi sote- ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnissa on nuorisovaltuuston edustajat, vanhus- ja vammaisneuvostoihin on julkiset haut (https://www.lohja.fi/%E2%80%A6/haut-lohjan-neuvostoihin-2021-2023/?fbclid=IwAR3kbYtzvax1z2hT11NCfh24iUjw5eN4-ifQT8fSspceSvp811hUlv4Y5Ic), on kaavakävelyt, kaavaillat, kyselyt, palveluverkkoselvityksiin pyydetään alueiden johtokunnan edustajaa mukaan, tehdään kuulemisia, vaikutusten arviointeja, mahdollistetaan aluetoimikuntien toiminta.

Jos olet kiinnostunut lähidemokratiasta ja paikallisen vaikuttamisen keinoista alla on kokoamani julkaisu.

Kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään toisella paikkakunnalla

Kaupunginjohtaja on päättänyt, että kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään Porvoossa, kauniissa Sannäsin kartanossa. Seminaari on kaksipäiväinen ja perjantai-illalla on sauna lämpimänä. Porvooseen lähdetään yhteiskuljetuksella. Seminaarin muualla pitämistä perusteltiin mm. ryhmäytymisellä. Se onkin toki tärkeää. Viime kaudella valtuusto oli erittäin riitainen. Ai niin, viime kausikin alkoi kahden päivän seminaarilla muualla kuin Lohjalla.

Kuultuani valtuustoinfossa asiasta en ollut uskoa kuulemaani. Tänä aikana, kun suositukset kaikesta turhan matkustamisen välttämisestä on vielä voimassa.

Mielestäni on edesvastuutonta vielä tässä vaiheessa kokoontua suunnitellulla tavalla, kulkea yhteiskuljetuksella ja yöpyä muualla.

Kaupungin organisaationa pitäisi toimia esimerkkinä ja toimia suositusten mukaan, kuten esimerkiksi välttää turhaa matkustelua ja toistaiseksi se suositus on vielä voimassa. 

Tämän lisäksi yhteiskuljetus joukossa, jossa tiedämme olevan koronadenialisteja ja rokotekielteisiä mukana on riski.  Viime valtuustokokouksessa kuuntelin, kuinka eräs valtuutettu ei pitänyt maskia sillä perusteella, että HÄN oli jo saanut kaksi rokotetta. Pelkät koronadenialistit ja rokotevastaiset eivät ole riskin kasvattajia, vaan myös tiedonpuute tai välinpitämättömyys. Itse olen 3-5 viikon kuluessa menossa operaatioon, jota ennen pyrin välttämään kaikkia mahdollisia ylimääräisiä altistumismahdollisuuksia. Minulla on kaksi rokotetta, mutta perheessäni on jäseniä, jotka eivät ole kaikki vielä saaneet rokotteita. Lohjalla pidettävään, vähemmän riskejä sisältävään seminaariin olisin osallistunut.

Taloudellistakaan muualla seminaarin pitäminen ei ole. Seminaarin on ARVIOITU maksavan reilu 20 000 euroa. Seminaarin ohjelmaa ei ole sen tarkemmin vielä julkistettu, mutta kahdelle päivälle on suunnitteilla ohjelmaa. Aika monella paikkakunnalla valtuustoseminaari on saatu tiivistettyä yhteen päivään.

Olen ilmoittanut kieltäytymisestäni kaupunginjohtajalle, valtuuston puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja omalle ryhmälleni asiasta. Olen myös perustellut kieltäytymiseni.

Tälläkin kertaa laitan terveyden ja terveysuhkien välttämisen edelle. Kenenkään etu ei ole lähteä yhteiskuljetuksella toiselle paikkakunnalle, ryhmäytymistä tapahtuu muutenkin. 

Muistutin jälleen lastensuojelun kriisistä valtuustossa 15.9.2021

Valtuustokokouksessa 15.9.2021 käsiteltiin mm. talousarvion toteutumisen puolivuotisraporttia ja kävin pitämässä oman puheenvuoron aiheesta. En puheessani käsitellyt koko raporttia ja kokonaisuutta, vain pieniä osia, keskittyen jälleen lastensuojeluun.

Olen iloinen, että Lohjan asukasluku on noussut ja verotulot myös, mutta meillä on silti ongelmia, jotka saattavat asukasluvun kasvun myötä myös kasvaa. Ja jos emme herää, ne paisuvat.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä kuulijat

Olemme saaneet lukea paikallislehdestäkin aurinkoisia lausuntoja taloudesta, joissa yhtenä tavoitteena ilmeisesti on kaupunkilaisten yhteishengen nostattaminen nostaen valtion ja koronan arvaamattomuutta peikoksi. Ikävä kyllä meillä on peikkoja ihan omasta takaa, aiemmissa puheenvuoroissa tuotujen lisäksi.

Nämä kaikki peikot tosin on ratkaistavissa.

Esimerkiksi virkatyönä tehdyt epätarkat kirjaamiset raporteissa. On ikävää, että joutuu arvailemaan elinvoimatoimialan henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kehitystä, ja arvailemaanhan tässä joutuu, sillä teksti ei tarjoa vastausta, ainoastaan vaihtoehdon enemmän/vähemmän.  Odotan tarkkuutta kautta linjan, luottamushenkilöiltä odotetaan talouden seurantaa, se voi toisinaan tällaisten vuoksi olla hankalaa.

Toinen esimerkki on lastensuojelu.

Maaliskuussa valtuusto päätti 230 000 euron lisämäärärahasta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle ja viime tilinpäätöksessä olleen tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan lastensuojelun kulut vuonna 2020 nousivat noin 800 000 euroa. Siis koko viime vuoden aikana. Lastensuojelun kustannukset tällä hetkellä ovat n. 605 000 euroa ja asiakaspalvelun ostot n 503 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten.

Lastensuojelumme on edelleen kriisissä, eikä sen kaivon pohjaa näy. Ei ennen kuin tehdään se, minkä tiedämme olevan välttämätön tehdä, eli parantaa työntekijöiden työoloja ja yksi keino siihen on palkata lisää henkilöstöä. Hakujen tulee olla aktiivisia ja houkuttelevia. Me voimme muuttaa suuntauksen oman kuntamme kohdalla muuttamalla omia työtapojamme, rekrytointikeinojamme ja palkkaustamme. Meidän tulee turvata lasten ja nuorten tämä päivä, jotta heidän huomisensa olisi vakaampi ja taloutemme turvatumpi.

Talouden tasapainottamisohjelmassa toteutuneeksi mainittu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelualuejohtajan toimi on lakkautettu, mutta jälleen perustettu. Ohjelman mukaisesti ryhmäavustajien määrää on vähennetty, perusteena lapsimäärien pieneneminen, mutta samaan aikaan erityistarpeisten lasten määrä kasvaa. Olemme päättäneet tehdä säästöjä palvelujen kustannuksella, lasten kustannuksella ja jos ei se jo nyt näy, tulee se näkymään tulevina vuosina myös synkkenevinä talouslukuina. Toivoisin laastarimentaliteetin vähenevän ja pian myös päättyvän kokonaan.

Kyky nähdä hopeareunus on upea kyky ja positiivisuus on kiva asia. Toivoisin kuitenkin olevan mukana tätä päivää ja huomista.

Kiitos

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua
Vielä lastensuojelun lisämäärärahasta
Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä
Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista
Lastensuojelun vähättely on totta

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua

Kaupunginjohtaja iloitsee 4.9.2021 paikallislehdessä, että ”Lohjan kaupungin talouden puolivuotisraportti kertoo hyviä uutisia kaupungin taloustilanteesta. Jos yllätyksiä ei loppuvuodesta tule, kaupungin verotulot ovat kipuamassa jopa 7,5 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua suuremmiksi.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4281594) Otsikkona lehdessä: Roima verotulojen kasvu siivittää Lohjan taloutta – uusia leikkauslistoja ja veronkorotuksia ei näy, mutta koronapeikkona on nyt valtio

Niin. Hienoa, että näyttää hyvältä ja peikkona valtion koronatuet (jos eivät toteudukaan). Mitäs siitä muista kaupungin kuluista ja kuntalaisten hyvinvoinnista.

Jos katsoisimme kuitenkin kokonaisuutta ja nappaisimme tarkasteltavaksemme monivuotista ongelmaa, jota ei näköjään edelleenkään haluta tuoda esiin: lastensuojelun jatkuvat alibudjetoinnit.

Lohjalla leikkaaminen (talouden pelastaminen) on tehty pitkälle säästämällä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviosta, on kiristetty ruuvia ja lopetettu toimia, jätetty palkkaamatta henkilöstöä, tai siirretty palkkaamista. Säästetyt rahat (750 000€ vuonna 2019 ja 2,4 miljoonaa vuonna 2020 €) on siirretty sotelautakunnalle. Toki sotelautakunnassakin niitä tarvitaan ikääntyneiden palvelualueella, mutta tämän 2,4 miljoonan euron siirron jälkeen haettiinkin lisämäärärahaa 230 000 euroa lastensuojeluun. Siis juuri sinne, mistä oli muutama kuukausi aiemmin otettu ja siirretty muualle. Eikä se 230 000 euroa edes riitä. Pelkästään kesäkuuhun mennessä ylitystä arvioitiin olevan noin 830 000 enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana.

Ja kaupunginhallituksen jatkava puheenjohtaja samassa lehdessä 7.9.2021 (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4282266):

Ja kun jotakin lähdetään tekemään, tehdään se kerralla kunnolla. Edetään pala palalta ja hoidetaan varmat tapaukset kotiin pilvilinnoja rakentamatta.

Onneksi meillä Lohjalla osataan tämä positiivinen ajattelu, ehkäpä sillä saamme resursseja lastensuojeluun.

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Vielä lastensuojelun lisämäärärahasta
Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä
Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista
Lastensuojelun vähättely on totta
Esitin valtuustossa, että Lohjalla tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeet

Kauden ensimmäinen valtuustokokous 25.8.2021

Uuden kauden alkaessa kokous aloitetaan aina valtuuston vanhimman valtuutetun kokouksen avauksella. Pirjo-Leena Forsström on tämän kauden vanhin ja hän toimi puheenjohtajana sen pykälän loppuun, jossa valittiin valtuuston puheenjohtajisto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ensimmäisen kokouksen esityslista oli suhteellisen pitkä, johtuen siitä, että toimielimet piti valita jokainen erikseen omissa pykälissään.

Onnea kaikille luottamustehtäviin valituille! Voit lukea toimielinten jäsenlistat täältä: https://www.lohja.fi/…/lautakunnat-ja-luottamushenkilot/

Minut valittiin siis kaupunginhallituksen varajäseneksi ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. Voit lukea siitä lisää tästä:

Uudet luottamuspaikat jaettu Lohjalla

Kokouksessa käsiteltiin muutakin kuin valintoja. Käsittelimme Liessaaren kaupungin omistamien mökkitonttien vuokraamisen jatkamista 30 vuodella. Tämä pykälä herätti keskustelua. Suurin osa keskustelua meni ohi päätettävästä asiasta, vaikkakin kannattava asia kokonaisvaltainen kehittäminen ja osallistaminen onkin. Tätä esitettiinkin toimenpide-esityksessä. Tämän keskustelun aikana toisilla tunteet kuumenivat ja mietin sitä kuunnellessani sitä, kuinka sujuvasti jatketaan siitä, mihin kesäkuussa jäätiin. Solvaamiseen ja ikävään sävyyn. Olin jotenkin ajatellut, että kesän jälkeen puheenvuorot olisivat asiallisia ja käyttäytyminen toisia kohtaan kunnioittavaa. Hieman huolettava alku kaudelle. Ponnesta äänestettäessä ponsi hävisi äänin 22-29. Vaikka ponsi ei mielestäni liittynyt päätettävään asiaan ja se saattoi vielä muutostenkin jälkeen olla hallintosäännön vastainen, äänestin sen puolesta. Tavoista poiketen kaupunginjohtaja puuttui keskusteluun, puuttuminen oli aiheellinen, mutta hän olisi voinut tehdä sen heti alkuun tai ehkä tiedon olisi voinut antaa jo paljon aiemmin valtuutetuille. Hän kertoi, että Liessaareen on tekeillä toimintasuunnitelma ja asukkaita kuullaan. Koko keskustelun ja tunteiden kuumenemisen, ainakin tässä pykälässä olisi voitu välttää tiedon hyvällä kulkemisella.

Kokouksessa päätettiin myös virkanimikkeiden muuttamisesta, näiden myötä selkeytyi pari palvelualuejohtajaa (sivistysjohtaja ja tekninen johtaja muutosten jälkeen).

Viimeisenä pykälänä käsittelimme oppivelvollisuuden laajenemisen mukanaan tuomaa muutosta hallintosääntöön. Vihreiden Skaffari piti hyvän puheenvuoron aiheesta, jossa hän kritisoi sitä, että asia hoidetaan aivan liian myöhässä. Minulla on paljon muutakin aiheesta sanottavana, mutta päätettävään asiaan sanottavani ei kuulunut, siksi puheenvuorojani aiheesta tulee toiste.

Jätin valtuustoaloitteen ja ennen aloitteeni jättämistä olisi kaivannut pienen hengähdystauon, sillä olin hieman järkyttynyt toisen valtuutetun jättämästä aloitteesta, jolle en soisi huomiota. Aloite ei ole lainpuitteissa edes toteutettavissa, eikä kaupunki voi itsenäisesti aloitteen mukaista päätöstä edes tehdä ja uskon, että ko. valtuutettu tietää sen. Joten tällä aloitteella tuskin on muuta tarkoitusta kuin huomionhaku ja byrokratian sekä virkamiesten tuleva kritisointi.

Aloitteestani voit lukea täältä:

Valtuustoaloite 25.8.2021: Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun

Kaupunginjohtaja piti kokouksen päätteeksi puheen, jossa puhui demokratiasta, sen juhlistamisesta ja siitä, kuinka arvokasta työtä teemme. Hän toivoi kaikille viisautta ja kunnioitusta toisia kohtaan.