Vuoden opetuksia ja odotuksia ensi vuodelle

Odotuksia vuoden vaihtumiselle ja uudelle vuodelle? Tätä todella mietin. Milloin tulee vaihe, jolloin ei vuodenvaihteeseen sisälly suru? Milloin tulee vaihe, jolloin vuodenvaihde voi olla muutakin kuin vuorokauden vaihtuminen?

Vuosi 2019 on ollut raskas. Läheisen sairastuminen, oman terveydentilan heikkeneminen (siihen tulee kyllä parannusta), toisaalta taas vuosi on ollut myös antava: rakkaus on edelleen vahva ja selkeä, oman työn mielekkyys, luottamustehtävien lisääntyminen – toisaalta luottamustehtävien lisääntyminen on tuonut myös esiin sen, että kaikkeen ei vain taivu ja jostain on luovuttava. Joten ensi vuosi tulee olemaan myös luopumisen vuosi.

Päättyvä vuosi on myös opettanut rankalla kädellä. Olen päättänyt, että ensi vuonna opin jämäkkyyttä, sanomaan ei, mutta olen päättänyt myös oppia myös armollisuutta niin itseä kuin läheisiänikin kohtaan. Tämä vuosi on opettanut näkemään lähemmäs, opettanut mikä on tärkeää. Ensi vuodelle esitän kainon pyynnön, saisinko oppia vähän vähemmällä? Vähemmän rankalla otteella?

Toivon jokaiselle juuri sellaista tulevaa vuotta kuin on jokaisen näköinen. Joka vuodenvaihde monella tulee mietittyä lupauksia, mitä tulee tekemään paremmin tai mitä tulee jättää tekemättä. Ajattelin unohtaa kokonaan tänäkin vuonna lupaukset. Monena vuonna olen vain mennyt eteenpäin ja selviytynyt. Mitä, jos miettisi unelmia tällä kertaa? Pystyisinkö siihen? Minkä unelman haluaisin toteutuvan vuonna 2020, tai minkä unelman toteuttaa vuonna 2020?

Vuodenvaihde on tähän asti ollut mulle kova, lasten vuoksi vuoden vaihdetta on juhlittu, iloittu ja toivoteltu. Mä toivon, että yksikään vuosi ei ole enää samanlainen, mitä on ollut. Toisaalta jokainen vuosi on ollut helpompi, mitä oli Pyryn vuosi.

Esikoiseni menehtyi vuoden ensimmäisenä päivänä 19 vuotta sitten.

Vielä talousarviosta ja lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle

Haluan vielä palata talousarvioon, ainakin mitä tulee hyvinvoinnin toimialaan.

Talousarviossa hyvinvoinnissa iso asia on tietysti se, että budjetti ylittyy henkilöstömenojen vuoksi, eikä tämä ole yllättävää eikä uutta. Niiden budjetointi pitäisi saada lähemmäs toteumaa. Näin on menty hyvin monta vuotta ja joulukuu räjäyttää potin, jälleen. On aika vaikea ymmärtää, miten tätä ei voida ennakoida. Ei edes kalenteriin katsomalla. Hurjimmat ylitykset tullevat yllättävistä pyhistä ja niiden palkoista.

Talousarvion tavoitteissa ja  prosesseissa on hienoja lauseita ja tavoitteita. On aika hankalaa kehittää perusasioita tai huolehtia niistä perusasioista, kuten ”Hyvinvoiva henkilöstö”, ”asiakastyytyväisyyden kehittäminen asiakaspalautteiden perusteella” on hankalaa ilman tekijää, kun taloden tasapainottamisohjelman päätösten myötä työhyvinvoinnin kehittäjä on irtisanottu yt:issä.

Miksi henkilöstökulut kasvavat, vaikka asiakirjojen mukaan henkilöstö vähenee? Eikö vähentämisen tarkoitus ole kulujenkin pieneneminen?

Käsittelimme valtuustokokouksessa myös, itse asiassa heti talousarviopykälän jälkeen, lisämäärärahan myöntämistä Ikääntyneiden palvelualueelle. Ja koska talousarvio vuodelle 2020 perustuu tämän vuoden arviolle, ei toteumalle, olemme ensi vuonna samassa tilanteessa. Tuskin tässä ihmeitä tapahtuu ja laskimen ja kalenterin synkkaaminen alkaa toimimaan oikein.

Käytin puheenvuoron asiasta:

Lisämääräraha on tietysti pakko myöntää. Sehän on palkkoihin ja sijais- ja ylityökorvauksiin, ne on välttämätöntä maksaa. Hyvinvoinnissa huomattava asia on se, että budjetti ylittyy henkilöstämenojen vuoksi, eikä tämä ole koko toimialalla yllättävää eikä uutta. Niiden budjetointi pitäisi saada lähemmäs toteumaa. Näin on menty koko vuosi ja joulukuu räjäyttää potin, taas. Minun on vaikea ymmärtää, että tätä(kään) ei voi ennakoida. Ei edes kalenteriin katsomalla. Toivottavasti se vihdoin muuttuu. Suurempi ja tärkeämpi kysymys on rakenteellinen ongelma. Se, että kotihoidossa on niin huonokuntoisia ihmisiä, että he vaativat useita käyntikertoja päivän mittaan. Käynnit ovat lyhyitä, väki vaihtuu kaiken aikaa. Se ei ole mitään hoitoa, vaan minimikontrollia. Säilyttämistä.

Kunnan omat palveluasumispaikat ovat täynnä. Yksityisellä puolella on tilaa, mutta ovat todella kalliita paikkoja kunnalle.

Tällä hetkellä ikääntyneiden palvelut eivät toimi ennakoivasti, vaan kulloisenkin tilanteen mukaan. Meidän pitäisi katsoa lähitulevaisuuteen ja miettiä sisällöllisiä ja määrällisiä parannuksia vanhusten hoitoon.

Keskustelin erään asukkaan kanssa ja hyvä punainen lanka keskusteluumme oli (jota olen käyttänyt myös puheenvuoroissani tämän jälkeen), että

Lähtökohtaisesti Lohjalla on paljon varoja kiinni jo rakennetussa kiinteistökannassa, josta tulisi pitää hyvää huolta ja optimoida niiden energian käyttöä (valaistus, ilmanvaihto, kunnossapito, lämmitys, jne….) Eli investoimalla olemassa olevaan kiinteistökantaan voidaan lyhyelläkin aikavälillä pienentää merkittävästi käyttökustannuksia. Sama ajatus pätee asukkaisiin eli investoimalla heihin ja heitä tukeviin palveluihin, niin käyttökustannukset laskevat samalla tavalla, kun ihmiset voivat paremmin -> terveydenhuollon kustannukset laskevat. Investoimalla myös varhaiskasvatukseen, kouluihin ja koulutukseen, niin pitkällä aikavälillä hyvinvointi lasten keskuudessa paranee ja täten myös sosiaalikustannukset.

Eli asukkaiden hyvinvoinnin kautta jokainen lohjalainen on kävelevä mainos valtakunnassa, joka edes auttaa Lohjan vetovoimaisuuden parantumisessa -> lisää asukkaita Lohjalle. Ja vaikka Lohjalla olisikin hyvät koulut ja lapset olisivat hyvin koulutettuja ja he nuorena aikuisena muuttaisivat pääkaupunkiseudulle,  niin myöhemmin he suurella todennäkäisyydellä myös palaavat syntysijoilleen hyvinä veronmaksajina, koska ovat itse kokeneet Lohjan olevan laadukas, lapsiystävällinen ja asukasystävällinen paikka.

Vastaesitykseni kaatuivat valtuustossa

Valtuustokokouksessa 11.12.2019 käsiteltiin lukuisa määrä aloitteita, lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle ja talousarviota vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2022.

Lohjan kaupungin aloitteita koskevissa ohjeissa on omaksuttu käytäntö, että määrärahoja vaativat aloitteet käsitellään vuotuisen talousarviokäsittelyn yhteydessä lautakunnissa omana pykälänään ja yhdistelmä lautakuntakäsittelyistä tuodaan edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Oletuksena on, että aloitteet voidaan tällöin katsoa loppuun käsitellyiksi, oli kannanotto tarvittavaan määrärahaan myönteinen tai kielteinen. Tähän asti käytäntö on myös ollut se, että riittää, jos yksikin valtuutettu esittää aloitteen vireillä olevaksi. Ensi vuoteen tulee muutos ja se tarkoittaa sitä, että tällainen automaatio päättyy. Jos aloitetta esitetään edelleen vireillä olevaksi, pitää siihen saada kannatus ja siitä äänestetään.

Talousarviolla oli odotetusti pitkä käsittelyaika.

Minulla oli kaksi vastaesitystä:

  • Esitän muutosta kohtaan 7.5.5.: varhaiskasvatuksen palvelusetelin kattohintaa ei lasketa. (1)

Perusteluna se, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. 

Kattohinnan lasku ei ole realistinen, se on myös ristiriidassa palvelusetelituotannon nostamisen 23%:iin kanssa. Arvonlaskeminen tulee kaatamaan pieniä perhepäivähoitoyrittäjiä ja asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan, jopa sen mukaan, missä asuvat.

Vastaesitykseni hävisi 43-8

  • Esitän myös, että talousarvion sivulta 38 poistetaan kokonaan lause: Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten (Lohjanseudun kuvataidekoulu, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, musiikkikoulu Demo/ Jamkids, Lasten ja nuorten teatteri Aploodi ja Taito Uusimaa/ käsityökoulu Helmi) avustusten määrä sopeutetaan taloudelliseen tilanteeseen. (2)

Perusteluna: Se ei ole talouden tasapainottamisohjelman mukainen.

Vastaesitykseni hävisi 32-19, tarkoittaen siis sitä, että ensi vuonna kaupunki voi vähentää avustusten määrää. Se taas tarkoittaa sitä, että lasten taiteiden perusopinnot voivat hankaloitua.

(1) Varhaiskasvatuksen palvelusetelin kohdalla kyse on tästä:

Valtuuston hyväksymässä tasapainotusohjelmassa on linjattu, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nostetaan enimmäishintoihin. Tämä tarkoittaa, että Lohjalla siirrytään 1.8.2020 kolmeen lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) määrittelemään hoitoaika- ja asiakasmaksuportaaseen. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Valtuuston asettama taloudellinen tasapainotustavoite palvelusetelien enimmäismäärän laskemiselle vuodelle 2020 on 96 000 euroa. Kyseinen summa on laskettu 1 995 000 eurosta, joka oli talousarviossa yksityiseen palveluseteliin varattu raha 2019. Vuodelle 2020 on varattu yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin rahaa 2 400 000 euroa. Jos palvelusetelin enimmäisarvoa lasketaan 1.8.2020 alkaen säästöä kertyy 50 000 euroa. Jäljelle jäävä säästötavoite katetaan siten että 1,5 perhepäivähoitajaa jätetään palkkaamatta loppuvuodeksi.

(2) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten …kohdassa on kyse siitä, että talouden tasapainottamisohjelmassa oli taiteen perusopetuksen avustukset vaihtoehtoisissa esityksissä, joita ei koskaan nostettu harkintaan. Hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa päätettiin siis, että lasten taiteiden perusopetuksen avustuksista ei säästetä, nyt päätettiin säästää niistä. Toisilla valtuutetuilla tuntui olevan käsitys, että ko laitokset ovat yksityisiä, yrityksiä. Eivät ole yrityksenkaltaisia toimijoita. Kaupungin talous pelastuu muutamalla tonnilla lasten harrastuksista.

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

Mäntynummen alueen johtaminen

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyistä päätettäessä saimme ensin esittelyn koulujen johtamisjärjestelyistä. Koulujen johtamisjärjestelyt ovat yhtenäistämisen tarpeessa ja pyysimme tulevaan käsittelyä koulujen johtamisjärjestelyistä ja niiden yhtenäistämisestä. Mäntynummen johtamisjärjesteyjen kohdalla päätimme muutetun päätösesityksen mukaan. Päätettiin, että rehtori ja apulaisrehtori tarvitaan, muilta osin uudelleenvalmisteluun (eli vararehtorien tarve jatkossa tutkitaan). Rekry rehtorin osalta pääsee siis etenemään. Päätimme siis edellisessä kokouksessamme:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää että Mäntynummen yhtenäiskoulussa on jatkossakin rehtori ja apulaisrehtori, muilta osin asia palautetaan takaisin valmisteluun.

Kokoukseemme 4.12.2019 asia tuotiin käsiteltäväksi uudelleenvalmistelun jälkeen.

Olin ehtinyt miettiä enemmänkin asiaa tällä välillä ja keskustellut opetusalan ihmisten kanssa. Mietin, että koska nykyiset vararehtorit on nimetty heinäkuun loppuun 2020 asti edellisen palvelupäällikön määräyksellä ja sinne asti jatkavat joka tapauksessa. Minusta asialla ei ole mikään kiire. Kuinka me tuemme koulujen johtamista? Mietin myös sitä, että nykyinen vararehtoriresurssi on kaikistä tärkein Mäntynummen alaisille Pullin ja Lehmijärven kouluille, joita johdetaan erittäin kapealla resurssilla. Lehmijärvellä on vararehtori kahden tunnin huojennuksella ja hoitaa pestiään todella hyvin (Lautakunnalle tosin puhutaan aina yhteysopettajasta, jolla on yhden tunnin huojennus tehtävien hoitamiseen). Pääkoulussa se ei ole niin välttämätön, mutta toki antaa rehtorille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. Pullin ja Lehmijärven johtamiseen.

Olin ajatellut esittää että: Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyihin palataan keväällä, jolloin avataan muidenkin alueiden johtamisjärjestelyt.

Päätösehdotuksena meillä oli:

1. Mäntynummen yhtenäiskouluun ei rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kohdenneta vararehtoriresurssia.

2. jatkossa, kun yhtenäiskoulun koko ylittää 500 oppilasta , koulussa on rehtori ja apulaisrehtori. Alle 500 oppilaan yksiköissä jatketaan rehtori-vararehtori -mallilla.

Minun esitystäni ennen kokousta käytävässä keskustelussa torjuttiin mm sillä, että esityksessähän puututaan muidenkin koulujen johtamiseen (päätösesitys kohta 2) ja moneen kertaan minulle todettiin, että pienissä kouluissa on yhteysopettaja, ei vararehtoria ja että Mäntynummen vararehtorit eivät hoida pieniä kouluja.

Näistä syistä en tehnyt vastaesitystäni. Koska olemme nyt päättäneet säästää koulujen johtamisresursseista, niin mielestäni meidän tulee siirtää resurssia täten oppilashuoltoon.

me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

  • lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
  • hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
  • kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
  • yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
  • kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.


Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.