Älä huoli äiti. Kyllä sä muistat surra

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Unicef- Lapsen oikeuksien päivä

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta.

Marraskuun loppupuolella minut aina valtaa pieni paino, suru tulee sisään. Se vaan tulee aina pyytämättä, muistamatta. Tää on ihan joka vuotinen tunne. Pyry on ajatuksissa joka päivä, tää murskaava tunne valtaa pahiten aina näihin aikoihin ja vuodenvaihteessa, Pyryn kuolinpäivänä.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen lähes viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni huomiseksi ihan hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra.

Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra.


Itkeminen alkoi jo aiemmin ja tänäänkin sitä on riittänyt.

Huomenna olisi Pyryn syntymäpäivä.
Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan.

Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista.

Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien.

Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta.

Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin.

Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen.

Kotiin veimme lääkärin mukaan ”täydellisen terveen pojan”.

Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. ”ihan normaalia” totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin ”täydellisen terveen tytön”, kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan ”guru” totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini. Sain lapselleni seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi.

Pyryn sydänvika löydettiin vasta ruumiinavauksessa.

Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä.

Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Eräskin lääkäri totesi minulle kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että ”voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen” ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että ” hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa”.

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään.

Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat.

Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla. Jokainen päivä. Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 – ryhmäpuheenvuoro Lyseon hankesuunnitelmasta

Valtuustokokouksessa 13.11.2019 käsiteltiin mm Musiikkiopiston määrärahamuutosta, Vuoden 2020 veroprosentteja sekä Lohjan Yhteislyseon lukion peruskorjauksen hankesuunnitelmaa.

Musiikkiopiston määrärahamuutos oli valtuuston pakko hyväksyä. Koen taiteiden opetuksen tärkeänä ja musiikkiopisto tekee hyvää työtä. Se on sääli, että kaupungilla luetaan ja ymmärretään sopimukset huonosti, se ei luonnollisestikaan ole musiikkiopiston syy. Kyseessä on siis jälleen joko väärinlaskettu tai väärinymmärretty: Musiikkiopiston myyntituottojen määräraha 160 000 euroa on ylimitoitettu 100 000 eurolla vuodelle 2019. Erotusta on mahdoton kattaa tulosalueen sisältä.

Hupsista, sattuuhan sitä. Näitä nyt sattuu vaan kokoajan näköjään joka toimialalla.

Veroprosenteista keskustellessa kukaan ei myöntänyt, että veroprosenttia tulisi nostaa. Puheita siitä kyllä oli, että jossain vaiheessa se on edessä, mutta kukaan ei halunnut nostaa prosentteja. Puheissa myös verrattiin Lohjaa Espooseen. Olen ennenkin todennut, että Espoo ja Lohja ei mitenkään ole verrannollisia, ei edes siksi, että sijaitaan lähekkäin. Valtuusto päätti siis,

1. vahvistaa varainhoitovuoden 2020 Lohjan kaupungin tuloveroprosentiksi 20.50; sekä

2. vahvistaa vuoden 2020 kiinteistöveroprosentit seuraavasti:
– yleinen kiinteistöveroprosentti 1,03 prosenttia;
– vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti
0,45 prosenttia;
– muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,05 prosenttia; ja
– rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,50 prosenttia.

Lohjan lyseon lukion hankesuunnitelmasta käytettiin monta puheenvuoroa, joissa käytiin läpi tätä puolentoista vuoden aikajanaa, edellisestä päätöksestä tähän päivään. Itse käytin sovitusti ryhmäpuheenvuoron ja pidin sen lyhyenä. Etukäteen arvelin, että aiemmissa puheenvuoroissa saatetaan muistuttaa siitä, että kaikki eivät halunneet korjausta, vaan uutta rakennusta (itse äänestin uudisrakentamisen puolesta), ja että sisäilmasta puhuttaisi. Päätin itse pidättäytyä tällaisista, pyrin usein puheenvuoroa suunnitellessa ennakoimaan, mitä muut sanovat, ettei tule liikaa toistoa ja jotta löytäisin ehkä uuden näkökulman. Alla puheenvuoroni kokouksessa (sen näkee muuten myös jälkilähetyksenä Lohjan kaupungin tube-kanavalta: https://www.youtube.com/user/Lohjatube/videos

Ryhmäpuheenvuoro Lyseo:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, hyvät läsnäolijat ja väki ruudun takana

Arkkitehtitoimiston seloste oli vähintäänkin kiinnostavaa luettavaa. Mitä ilmeisimmin arkkitehdit olivat haltioissaan alkuperäisistä naulakoista ja muusta sellaisesta, arvostettiin lyseon alkuperää ja sen säästämistä.

Keskustan valtuustoryhmä taas keskitti huomionsa erinomaisiin suunnitteisiin ilmanvaihtoluokasta s2 (tosin olisi se voinut olla luokka s1:kin) sekä Satakunta-hankkeesta. S2 tarkoittaa siis sitä, että sisäilmaston laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritsevää hajua. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpötilat ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaisuolosuhteet.

On erittäin tervetullutta se, että kaupunki on palkannut rakennusteknisten töiden valvojan sekä lvis-valvojat, jotta paljon kaivattu ja puhuttu valvonta saadaan sujumaan, eikä työn laatu jää siitä kiinni.

Lyseo on niin kauan ollut ongelmissa ja niin usein sitä on korjattu, että nyt on onnistuttava. Nyt on oikeasti pakko.

Tutustumiskäynti purku-urakan edistymiseen oli erittäin valaiseva ja tarpeellinen. Tuolloin urakoitsijan edustaja kiitteli vuolaasti päätöstämme siitä, että työmaa seisoo vuoden. Tänä aikana tullaan tekemään tutkimuksia, voidaan perehtyä syvemmin tilanteeseen ja saadaan lisäanalyysejä. Tällaista signaalia me tarvitsemme enemmän ulospäin. 

Prosessinomistajan lausunnossa lyseon hankesuunnitelmassa on vinha perä siinä, että meidän tulisi asettaa tavoitteeksemme Lyseon kohdalla sen, että Lyseo tulee olemaan Länsi-Uudenmaan halutuin lukio. Jo urakan aikainen markkinointi on yksi niistä keinoista. Meidän tulee hehkuttaa sitä, millä harkinnalla, tutkimuksilla, painotuksilla lyseota on nyt rakennettu. Meidän tulee hehkuttaa edelleen sitä, että meillä otetaan sisäilmaongelmat vakavasti ja että meillä on siihen ratkaisuja.

Näin tulevaisuuden yksityiskohtaan haluan myös tuoda esiin sen, että toivon, että ilmansuodattimet tulee olemaan filtech-laatua

Virkkalan päivähoidon tarveselvitys jäi pöydälle lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 6.11.2019 käydyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvistystä, varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla ja Mäntynummen yhtenäiskoulualueen johtamisjärjestelyjä.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvon alentamista 5%:lla kerroin edellisessä kirjoituksessani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/11/07/palvelusetelin-enimmaisarvon-laskeminen-5-prosentilla-1-8-2020-alkaen-paatoksessa-lautakunnassa/

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Rauhalan koulun toinen kerros on parvimainen, turvalliseksi päiväkotilapsille sen saa varmasti, sitä en epäile, mutta onko se edullista? Onko se muutostyö järkevä? Seuraava päiväkoti on noin kilometrin päässä. Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja vastaesitykseni pohjaakin siihen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista.

Keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

”Jos asia halutaan siirtää päätettäväksi seuraavassa kokouksessa, voi ehdottaa asian pöydälle jättämistä eli pöytäämistä. Tällaisen esityksen jälkeen puheenjohtajan tulee pyytää seuraavat puheenvuorojen pitäjät keskustelemaan vain tästä pöytäämisehdotuksesta ja asia tulee ratkaista ennen kuin voidaan palata takaisin asiasta keskustelemiseen. Mikäli pöytäämistä kannatetaan ja asiasta ei olla yksimielisiä, tulee äänestää, että jatketaanko keskustelua vai ei. Tällöin äänestetään siis asian jättämisestä pöydälle tai keskustelun jatkamisen välillä. Mikäli asian jättäminen pöydälle voittaa, asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Tässä kannattaa huomioida, että asia tulee päätettäväksi sellaisenaan takaisin, eli lisävalmistelua ei tapahdu, jos asia jätetään pöydälle. Jos sen sijaan nähdään, että asiaa tulisi valmistella lisää, on tämä eri asia ja silloin kannattaakin ehdottaa asian palauttamista valmisteluun pöytäämisen sijaan. ” (lähde: https://hallintoakatemia.fi/minkalaisia-puheenvuoroja-voi-olla-kunnan-kokouksessa/)

Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys 25.10.2017 mukaan Rauhalan koulun tilakulut (pääoma- ja ylläpitovuokra, puhtaanapito) ovat noin 260 000 euroa vuodessa.
Koulun opetustilat koostuvat 10 luokkahuoneesta ja neljästä erikokoisesta tilasta, joita käytetään erityisopetuksen ja käsityöopetuksen (tekstiilityö) opetustiloina. Koulu ei tilojen puolesta vastaa uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen muunneltavuus on heikko ja mahdollisuudet toiminnalliseen ja oppilaan aktiivista roolia korostavaan toimintaan ovat rajalliset. Varastotilat ovat myös puutteelliset.
Rauhalan koulussa on tehty energiakatselmus vuonna 2007 ja kaikki ikkunat on uusittu kesällä 2016. Rakennuksessa ei ole todettu sisäilmaongelmia.
Vuoden 2017 korjaustöihin on osoitettu 548 000 €:n siirtomääräraha, mutta töitä ei ole suunniteltu eikä tehty, joten määrärahat ovat käyttämättä.

Rauhalan koulu on peruskorjaustarpeessa palveluverkkomuutoksista riippumatta. Suurimpia ja välttämättömiä korjauskohteita ovat LVIA-teknisten järjestelmien uusiminen sekä tilojen pintaremontointi. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä tiloihin perusparannuksia, jolloin opetustilat saadaan vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia vaatimuksia. Tilojen laajennustarvetta ei ole.

Tilahankkeitten alustavat kustannusarviot:
• Rauhalan koulu noin 2,0 – 2,5 milj. euroa • Järnefeltin koulu 2,5 – 3,0 milj. euroa
Kustannusarviot pitävät sisällään kiinteistöjen välttämättömät korjaustarpeet (Rauhalan koulun osalta LVIA-järjestelmän uusimisen sekä pintaremontoinnin, yhteensä noin 1 M€ sekä Järnefeltin koulun osalta ilmanvaihtojärjestelmän päivitykset ja teknisten töiden tilojen peruskorjaukset, yhteensä noin 2 M€) sekä palveluverkkopäätösten edellyttämät muutostyöt.
TAE 2018 Investointiosa ja taloussuunnitelma v. 2019-2020 sisältää rahoitusta Järnefeltin/Rauhalan kouluille 1,0 milj. € v. 2018 ja 1,5 milj. € v. 2019. Lisäksi käytössä on Rauhalan koulun siirtomäärärahat 0,55 milj. euroa vuodelta 2016.
Tarveselvityksen mukaisilla toimenpiteillä tiivistetään opetuksen palveluverkkoa tehokkaammaksi, uudistetaan Rauhalan ja Järnefeltin koulujen opetustiloja nykyajan ja tulevaisuuden oppimisympäristöjä vastaavaksi sekä ehkäistään sisäilmaongelmia.

Virkkalan alueen päivähoidon tarveselvitys 31.10.2019 mukaan

5.2. Vaihtoehto I: Rauhalan koulun peruskorjaus varhaiskasvatuskäyttöön Rauhalan koulu on rakennettu vuonna 1960. Kerrosala on 1485m2 ja hum2:tä 1337. Kuntoluokka on määritetty huhtikuussa 2019 56 %:ksi ja korjausvelkaa on 550 000€. Peruskorjauksen kustannukset kuntoluokkaan 90 % on 1,1M€ ja täydellisemmän peruskorjauksen (ml. toiminnalliset muutokset) kustannus 1,9M€ kuntoluokkaan 120 % (koulukäyttöön).
Peruskorjaus käsittäisi mm. viemäreiden ja lämpövesiverkoston kunnostuksen, käyttövesiputkiston uusimisen, ilmanvaihdon kunnostuksen, poistumisteiden lisäyksen sekä sisäpuolisen pintaremontin.
Muutos päiväkodiksi vaatisi edellä mainittujen peruskorjauksen ja saneerauksen lisäksi muutokset luokkatiloista päiväkotitiloihin sekä kuraeteisen tekemisen. Muutostöiden (koulusta päiväkodiksi) seurauksena jouduttaneen myös tekemään hieman lisätilaa. Myös piha-alue vaatii kunnostustöitä. Rauhalan koulun kiinteistön rakennusoikeus riittää hyvin suunniteltuun toimintaan. Tilamuutosten vaikutus voidaan laskea seuraavasti; perusparannuksen nosto kuntoluokkaan 120 % 1,9M€ sekä lisätilojen ja muutoksen osuus 520 000€. Yhteensä siis muutos päiväkodiksi olisi arvion mukaisesti 2,42M€.
Tilojen ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattava noin 300 000 euroa.

Arvio koulun peruskorjauskustannuksista vuonna 2017 siis 2,0-2,5 miljoonaa euroa, mutta päiväkodiksi arvioitu kustannuksiksi vuonna 2019 2,42 miljoonaa euroa.

Rauhalasta aiemmin kirjoittamaani:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/13/__trashed-2/

Isällä on väliä

Isä.

Isä on valvonut vuoteeni vierellä, laskenut jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahtinut untani. Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan, kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonut isällesi iloa joka päivä.”

Tänään en päässyt käymään isäni luona, enkä voinut soittaa. Olen joka vuosi ainakin soittanut ja isä aina odotti ja jos soittoa ei kuulunut heti aamusta, oli isä huolissaan.

Tiedän, että isä oli ylpeä musta aina ja hänelle yksi tärkeistä päivistä oli se, kun Tasavallan Presidentti myönsi minulle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitain kultaristein. Isä soitti minulle ja sanoi ”isin ritari”

Isä
Isä vuodeosaston parvekkeella

Isä on aivan varmasti vaikuttanut siihen, mitä nyt olen.

Omalle isälle, toisena isänpäivänä ilman sinua, ikävöin sinua.

kaikille isille, isänvirkaa toimittaville, läheisille, isäpuolille, vaareille, ukeille, paapoille, äijille, fatseille ja faijoille ihanaa isänpäivää.

Olette rakkaita

Palvelusetelin enimmäisarvon laskeminen 5 prosentilla 1.8.2020 alkaen päätöksessä lautakunnassa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin mm. varhaiskasvatuksen palvelusetelien enimmäisarvon alentamisesta viidellä prosentilla. Päätösesitys oli valtuuston toukokuussa päättämän talouden tasapainottamisohjelman mukainen. Itse tuolloin äänestin päätöstä vastaan ja vaikka valtuuston enemmistö oli puolesta, ja päätös luonnollisesti on voimassa, päätin tehdä vastaesityksen tähän lautakunnan päätösesitykseen.

Lautakunnan päätösesitys oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan päättää, että palvelusetelin 5 % kattohinnan laskeminen tehdään 1.8.2020 alkaen.

Oma vastaesitykseni perustui siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

  • yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
  • yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
  • lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
  • palvelujen tarjonta voi supistua

Tämän lisäksi olen saanut tietooni sen, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämän seikan varmistin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitykseni kaatui kannattamattomana.

Kirjoittajavieras-kolumni: Kiusaaminen on kiusaamista, tapahtui se missä tahansa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan kolumniin tällä kertaa kiusaamisesta. Itsellä on kokemusta kiusaamisesta niin lapsuudesta, työelämässä kuin omien lastenikin kautta. Tänä päivänä koulukiusaaminen on erilaista kuin mitä se oli kun itse olin koulussa. Puhutaanko tänä päivänä enemmän kiusaamisesta kuin omassa lapsuudessa? Todennäköisesti. Ovatko ratkaisut erilaisia kuin silloin? Ei. Ei näytä siltä.

Työpaikkakiusaamisesta puhutaan tänään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka se tuskin on uusi ilmiö.

Olen kuullut sanottavan, että kiusaaminen sanana on kärsinyt inflaation. Omasta mielestäni se on kyynisesti sanottu ja aika kamalaa kuultavaa. Kiusaaminen on olemassa, ja jos toisesta tuntuu, että jokin on kiusaamista, on se kiusaamista. Asiasta pitää voida puhua. Ketään, edes kiusaajaa, ei auta vaikeneminen tai vähättely.

Surullista on, että sosiaalinen media on helpottanut kiusaamista ja mahdollistanut kovankin uhkailun jopa pienten lasten keskuudessa.

Ote kirjoituksestani:

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa nuorten vastauksista kävi ilmi, että somekiusaaminen on uhkailua, nimittelyä, salaisuuksien ja kuvien levittämistä, porukasta pois jättämistä, sometilin kopioimista ja julkista nolaamista. Somekiusaamista oli kokenut 26 % vastaajista ja näistä 57 % oli saanut apua vanhemmilta. Suurinta osaa kiusatuista (62 %) oli kiusattu kerran kuukaudessa, 12 % oli kokenut kiusaamista viikoittain.

Alla on linkki Länsi-Uusimaassa ilmestyneeseen kolumniini aiheesta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/814151-lotta-paakkunainen-kiusaaminen-on-kiusaamista-tapahtui-se-missa-tahansa

Nettikiusaamisella tarkoitetaan tarkoituksellista ja toistuvaa pahan mielen aiheuttamista, kuten pilkkaamista, noyryyttämistä ja uhkailua. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä ja poistamisessa. Koulujen on vaikea yksin ratkaista somessa tapahtuvaa kiusaamista. Koulussa voidaan vaikuttaa somekäyttäytymiseen, mutta opettajilla ei ole valtuuksia puuttua oppilaiden somen käyttöön. Vastuu tästä kuuluu vanhemmille.

Netissä nimittelyt ja uhkailut ovat usein sanallisesti raaempia kuin kasvokkain eikä viestien lähettämistä ehkä ajatella loppuun asti. Valokuvien ja videoiden vaivaton jakaminen helpottaa kiusaamista. Harvoin ymmärretään, että netissä kiusaamisen jäljet voivat olla lyhyet, sillä lähes kaikesta digitaalisesta viestinnästä jää jälki. Kunnianloukkaus, uhkailu ja valheellisten tietojen levittäminen ovat rangaistavia tekoja myös netissä.

Yritettäisikö olla ihmisiksi?