Aloitteen lisäksi tein taustatyötä ja –vaikuttamista ja hyvinvointialueella onkin aloitettu nyt valmistelutyö, jota Lohjalla tullaan pilotoimaan ja mahdollisesti otetaan käyttöön koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pilotin toimivuuden perusteella.
Ote sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.12.2021 kokouksen pöytäkirjasta:
“Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, kun palvelut järjestetään vuoden 2023 alusta alkaen yhtenäisillä perusteilla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, on tärkeää edetä alueen kuntien kanssa kehittäen palveluja yhtenäiseen suuntaan. Näin turvataan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden mahdollisimman yhdenvertainen asema. Lohjan kaupunki käynnistää vuoden 2022 alusta vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptin kehittämisen osana Tulevaisuuden sote-keskus hanketta. Projekti toteutetaan Lohjalla mutta tuotokset muodostavat pohjan hyvinvointialueen tulevalle toimintamallille. Tuotokset ovat myös kaikkien kuntien hyödynnettävissä jo vuoden 2022 aikana.”
Aloitetta valmistellessani keskustelin asiantuntijoiden kanssa ja sainkin runsaasti apuja valmistelussa, olin yhteydessä viranhaltijoihin, yhdistin eri tahoja ja edesautoin yhteistyötä, joka mahdollistaa projektia.
Tästä syystä olen ehdolla aluevaaleissa.
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vuosikokoukseen sain erityisasiantuntijan luennoimaan vajaaravitsemuksesta ja toivottavasti opimme paljon lisää aiheesta. Voit katsoa tallenteen luennosta alta:
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talousarviosta vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2023-2024. On suhteellisen haastavaa pohtia ryhmäpuheenvuoroa ryhmämme puheenvuoron ollessa viimeisten joukossa, sillä mielestäni on turhaa käyttää puheenvuoroa toistaakseen jo sanottuja asioita.
Alla ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäläsnäolijat
Edellisten puheenvuorojen jälkeen tuntuu, että kaikki mahdollinen on jo sanottu. Toisinaan se, mitä ei ole sanottu, voi olla merkityksellistä. Kuten työskentelytavat. Talousarvion aiemmissa käsittelyissä ja keskusteluissa tuntui toisinaan, että sisältöä tärkeämpää oli sen pituus. Tekstin määrää tärkeämpää on sen sisältö ja laatu sekä se, että teksti myös kuvaa kuntalaisille tärkeitä painopisteitä. Meidän tulee muistaa, että viranhaltijat ja me luottamushenkilöt emme ole ainoita, jotka talousarvion lukee. Tämä on tarkoitettu myös muille kuntalaisille luettavaksi.
Päättäessämme talousarviosta ja taloussuunnitelmasta tulee meidän muistaa, että hädänalaiset tulee hoitaa myös ensi vuonna. Me emme voi pysäyttää hankkeita ja hyviä etenemisiä tekosyihin ja “mutta kun sote tulee” lauseisiin. Uudistus ei muuta ihmisten hätää mihinkään, eikä poista ongelmia välittömästi.
Onkin hienoa, että henkilöstömuutoksissa on esitetty lisäystä lastensuojeluun, toki pakon edessä, mutta toivomme, että pian ennaltaehkäisy on se suunta, mihin sanojen lisäksi olemme oikeasti teoissa menossa. Sehän meidän tehtävämme olisi ollut ja tulee olemaan.
Talousarviossa on kuvattuna väestönkehitys ja meille kerrotaan, että alle kouluikäisten lasten määrä laskee ennusteen mukaan edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin, Pohjois-Lohjan väestörakenne on lohjalaisittain edelleen ”nuorinta”, sillä 0–14-vuotiaiden osuus 18,9 % on suurin ja tämä meidän tulee huomioida tulevaisuuden hankkeissa, varsinkin Mäntynummen kohdalla.
Sote-muutoksen ja hyvinvointialueiden tulo tuo todella suuren muutoksen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon, kuten moni edellä on jo todennut, emmekä kaikkea todellakaan tiedä. Mutta se ei saa olla jarru kehitykselle, eikä toiminnalle. Se, että epävarmuutta on, on tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja uskallettava elää. Meillä on haastavat ja vaikeat ajat edessä, mutta missä vaiheessa meillä ei olisi ollut?
Me keskustan valtuustoryhmässä haluamme muistuttaa, että tulevassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että:
– lainanlyhentämisen suunnitelma puuttuu. Emme voi vaan siirtää taakkaa tuleville sukupolville.
– olisi hyvä, että investointien kokonaisarvo ja etenemän prosenttiarvo näkyisi jokaisen ison investointihankkeen kohdalla.
– Investointien näkymä eteenpäin voisi olla esitettynä paremmin. Kaksi vuotta tähän on turhan lyhyt aika.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää osallisia ja hyväksyy talousarvion vuodelle 2022 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2024 muutamilla muutoksilla, jotka tulemme esittämään eri puheenvuoroissa.
Esitin uudessa puheenvuorossani vastaesitykset (hävisivät valtuuston äänestyksissä):
Vastaesityspuheenvuoro talousarviopykälään:
Lisäysesitys: kohtaan 3.8.3
Sivulle 37
Asukkaiden Lohja-taulukkoon ensimmäiseksi
Toimiala : Konsernipalvelut Tavoite: Vireä aluetoiminta Mittari: osallistuva budjetointi otettu koekäyttöön ennalta määritellyksi ajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi Määrärahat: talousarvion sisältä
Perustelut:
Lohjalla on vuodesta 2013 ollut lähidemokratiatoimintaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja vahvistaa asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista sekä vahvistaa kylä-/asuinalue- kaupunki-identiteettiä. Osallistuva budjetointi on tätä päivää ja se kohtelee kaikkia asukkaita tasa-arvoisesti. Osallistuvan budjetoinnin toimintamallit olette saaneet kaikki “Lähidemokratia ja vaikuttamisen keinoja paikallisesti Lohjalla”-julkaisusta. Osallistuva budjetointi vastaa parhaiten kuntalain pykälän 22 henkeä mahdollistaen kaikkien asukkaiden osallistumisen. Lohja onkin ainoa kaupunki, jossa toiminnassa on pienhankeinvestointimalli. Tässä on se haaste, että Lohja kuuluu Ykkösakselin leader-toimintaan, jossa suurin osa rahoituksesta tulee EU:lta ja valtiolta ja vain 20% kaupungilta, kun taas Lohjan pieninvestointimallin kaikki rahoitus tulee kaupungilta. Selkeästi valtakunnallisesti ollaan menossa osallistuvaan budjetointiin ja Lohjan tulee olla siinä kehityksessä mukana.
Lisäysesitys sivulle 71 kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen (tämä lause oli viime talousarviossa mun tekemän muutoksen kanssa ja mielestäni tätä tulee edelleen pitää esillä):
Tulosalueen strategisten painopisteiden tukemiseksi vahvistetaan perhetyön ja neuropsykiatrista osaamista kaikissa palveluissa.
Lasten varhainen tukeminen ja neuropsykiatristen haasteiden varhainen tunnistaminen vaatii kouluttautumista ja koulutuksen säännöllistä päivittämistä. Tämä teksti oli myös viime vuonna lisättynä talousarvioon. Tällekin vuodelle lisäys on tarpeellinen, sillä kouluttautumiset ovat kesken, Lohjan yksi tavoitteista on painottaa ennaltaehkäisyä ja varhainen tunnistaminen säästää kustannuksia loppupäästä, esimerkiksi lastensuojelusta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi olemme jälleen saaneet Lapsiystävällinen kunta-maininnan. Neuropsykiatristen lasten ja perheiden tukeminen on juuri tätä ydintoimintaa. Tätä lisäystä vastustaessa on sanottu, että on koulutus on kallis. Kallis on se koulutus, mitä ei käytetä ja mitä ei päivitetä. Näkisin kalliimpana syrjäytyneet perheet, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja mikä tärkeintä, inhimillisen kuormituksen kevenemisen merkitys on huomattava.
Lisäysesitys sivulle 78 (ikääntyneiden tulosalue)(kahden viimeisen kappaleen väliin):
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen, mahdollisimman pitkään kotona asumiseen sekä pitkäaikaishoidossa elämänlaadun tukemisen osana vahvistetaan vajaaravitsemuksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyn osaamista kaikissa ikääntyneiden palveluissa.
Tämä on tarpeellinen lisäys ja hyvin vähän talousarviovaikutteinen, sillä kaupungilla jo työstetään asiaa liittyen soteuudistukseen. Miksi emme tukisi sitä edes kolmella rivillä talousarvioesitystä.
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön syyskokokouksen alussa luennon ikääntyvien vajaaravitsemuksesta piti Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Jyväkorpi, tallenteen voi katsoa mun youtube-kanavalta (myös kirjoituksen jälkeen). Luento oli erittäin hyvä, Satu on kiistaton asiantuntija, hän on kirjoittanut useita oppaita ja kirjoja ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin ja hän on valtakunnan ykkösasiantuntija ikääntyneiden vajaaravitsemuksessa. Olin todella iloinen, että sain hänet meille luennoimaan aiheesta, joka liittyy tekemääni valtuustoaloitteeseen Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun.
Varsinaisessa kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2022 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2022.
Kunnallisjärjestön väistyvä puheenjohtaja Päivi Alanne on kuuden vuoden ajan ollut puheenjohtajana ja sinä aikana hän on järkeistänyt toimintoja, yhdistänyt ja terävöittänyt toimintaa. Hän on ollut keskusteleva, lempeä ja erinomainen puheenjohtaja ja kiitän ja arvostan hänen toimiaan. Puheenjohtajaksi oli kaksi ehdokasta, joista toinen olin minä. Ja minut valittiin.
Kiitän kunnallisjärjestöä luottamuksesta.
Jokainen kunnallisjärjestön hallituksen edustaja on paikallisyhdistysten nimeämä ja täten arvostama. Kunnallisjärjestö on yhteistyöelin ja odotan tältä yhteistyöltä paljon. Odotan saavani tukea ja osoitan tukea. Vahvuutemme on keskustelu ja toistemme arvostaminen, myös sen, että mielipiteitä on monenlaisia.
Kunnallisjärjestön tärkein lähin tavoite on aluevaaleissa. Nämä ensimmäiset aluevaalit ovat erittäin tärkeät jokaiselle lohjalaiselle. Hyvinvointialueilla tullaan päättämään meidän jokaisen arjen kannalta erittäin olennaisista asioista, kuten palveluverkosta, lapsiperheiden ja vanhusten palveluista, pelastustoimesta ja ylipäätään siitä, miten meidän alueellamme voidaan.
Aluevaaleissa on kyse kaikkien hyvinvoinnista, mutta myös hyvinvointialueen rakentamisesta mahdollisimman hyväksi ja toimivaksi. Ensimmäisellä kaudella onkin hyvin tärkeää rakentaa toimivaa, kestävää toimintaympäristöä ja tähän keskustalla on erinomaisia, kokonaisuuden näkeviä, sotealan ja hankinta-alan ammattilaisia ehdokkaina.
Näen kunnallisjärjestön tärkeänä tavoitteena myös oman viestin terävöittämisen. Olemme saaneet paljon aikaan, olemme tehneet hyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa, mutta saavutuksemme ovat jääneet varjoon.
Kunnallisjärjestön kokouksessa sovimmekin, että perustan viestintätiimin tuekseni ja olen tämän jo aloittanutkin. Ensimmäinen tiimiläinen on jo sitoutunut mukaan. Tällä kaudella hallitukselle esittämäni viestintäsuunnitelma otetaan käyttöön ja päivitetään se tämän päivän tarpeisiin.
Haluan lainata tähän muutaman sanan puheenjohtajamme Saarikon linjapuheesta, kun hänet oli valittu puolueemme puheenjohtajaksi:
Taloudesta pitää puhua, kaikki politiikka perustuu talouden vahvalle pohjalle. Silti muistutan heti alkuun: kestävä talous ei ole päämäärä, kestävä talous on väline turvallisemman ja tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi. Talous on ihmistä ja hänen hyvinvointiaan varten.
Lohjalla viime vuosina käyty paikkaan liittyvä keskustelu on lähtenyt aivan vääristä lähtökohdista. Ainoana oletuksena on ollut kaupungistumisen megatrendin voimakas jatkuminen luonnonlain tavoin.
Lohja on maaseutu ja kaupunki yhdessä, me elämme toisistamme. Me tarvitsemme elinvoimaista ja vetovoimaista kaupunkikeskustaa ja me tarvitsemme elinvoimaisia ja vetovoimaisia kyliä. Tämän me keskustassa olemme aina tienneet ja siitä puhuneet. Keskusta on ainoana puolueena puolustanut johdonmukaisesti reuna-alueiden palveluja, ryhmäkurin puuttuessa muutamista hajaäänistä huolimatta.
Olemme tällä hetkellä muuttovoittoinen kaupunki, etätyöaikana muuttotappio kääntyi muuttovoitoksi. Ihmisten omia valintoja ja toiveita pitää tukea. Monipaikkainen Suomi on jo täällä, vaikka tilastot ja rakenteet eivät sitä tunnistakaan. Se on ihmisten mielissä ja identiteeteissä, ja yhä useammalle meistä se on arkitodellisuutta. Mökkikaupan ennätyslukemat ja muuttoliikkeen kääntyminen pois kasvukeskuksista ovat tästä selviä merkkejä.
Ei kaupunkien kasvu pysähdy eikä sen tarvitsekaan pysähtyä. Olennaista on tämä: monipaikkainen elämänmuoto voi kasvaa rinnakkain kaupunkien kanssa.
Kaupunginhallitus nimesi 25.10.2021 kokouksessaan itsenäisyyspäivän seppeleenlaskijoita ja sain kunnian laskea seppeleen Nummella.
Kaupunginhallitus nimesi samassa kokouksessa myös valtuustoryhmien edustajat alueiden johtokuntaan ja sain jatkaa myös tässä mielekkäässä ja mielenkiintoisessa tehtävässä.
Lähidemokratia on pitkään ollut uinuvassa tilassa tai uhan alla ja tämä kausi tuo tähän varmasti muutoksen, tavalla tai toisella.
Uuden kauden alkaessa kokous aloitetaan aina valtuuston vanhimman valtuutetun kokouksen avauksella. Pirjo-Leena Forsström on tämän kauden vanhin ja hän toimi puheenjohtajana sen pykälän loppuun, jossa valittiin valtuuston puheenjohtajisto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Ensimmäisen kokouksen esityslista oli suhteellisen pitkä, johtuen siitä, että toimielimet piti valita jokainen erikseen omissa pykälissään.
Kokouksessa käsiteltiin muutakin kuin valintoja. Käsittelimme Liessaaren kaupungin omistamien mökkitonttien vuokraamisen jatkamista 30 vuodella. Tämä pykälä herätti keskustelua. Suurin osa keskustelua meni ohi päätettävästä asiasta, vaikkakin kannattava asia kokonaisvaltainen kehittäminen ja osallistaminen onkin. Tätä esitettiinkin toimenpide-esityksessä. Tämän keskustelun aikana toisilla tunteet kuumenivat ja mietin sitä kuunnellessani sitä, kuinka sujuvasti jatketaan siitä, mihin kesäkuussa jäätiin. Solvaamiseen ja ikävään sävyyn. Olin jotenkin ajatellut, että kesän jälkeen puheenvuorot olisivat asiallisia ja käyttäytyminen toisia kohtaan kunnioittavaa. Hieman huolettava alku kaudelle. Ponnesta äänestettäessä ponsi hävisi äänin 22-29. Vaikka ponsi ei mielestäni liittynyt päätettävään asiaan ja se saattoi vielä muutostenkin jälkeen olla hallintosäännön vastainen, äänestin sen puolesta. Tavoista poiketen kaupunginjohtaja puuttui keskusteluun, puuttuminen oli aiheellinen, mutta hän olisi voinut tehdä sen heti alkuun tai ehkä tiedon olisi voinut antaa jo paljon aiemmin valtuutetuille. Hän kertoi, että Liessaareen on tekeillä toimintasuunnitelma ja asukkaita kuullaan. Koko keskustelun ja tunteiden kuumenemisen, ainakin tässä pykälässä olisi voitu välttää tiedon hyvällä kulkemisella.
Kokouksessa päätettiin myös virkanimikkeiden muuttamisesta, näiden myötä selkeytyi pari palvelualuejohtajaa (sivistysjohtaja ja tekninen johtaja muutosten jälkeen).
Viimeisenä pykälänä käsittelimme oppivelvollisuuden laajenemisen mukanaan tuomaa muutosta hallintosääntöön. Vihreiden Skaffari piti hyvän puheenvuoron aiheesta, jossa hän kritisoi sitä, että asia hoidetaan aivan liian myöhässä. Minulla on paljon muutakin aiheesta sanottavana, mutta päätettävään asiaan sanottavani ei kuulunut, siksi puheenvuorojani aiheesta tulee toiste.
Jätin valtuustoaloitteen ja ennen aloitteeni jättämistä olisi kaivannut pienen hengähdystauon, sillä olin hieman järkyttynyt toisen valtuutetun jättämästä aloitteesta, jolle en soisi huomiota. Aloite ei ole lainpuitteissa edes toteutettavissa, eikä kaupunki voi itsenäisesti aloitteen mukaista päätöstä edes tehdä ja uskon, että ko. valtuutettu tietää sen. Joten tällä aloitteella tuskin on muuta tarkoitusta kuin huomionhaku ja byrokratian sekä virkamiesten tuleva kritisointi.
Kaupunginjohtaja piti kokouksen päätteeksi puheen, jossa puhui demokratiasta, sen juhlistamisesta ja siitä, kuinka arvokasta työtä teemme. Hän toivoi kaikille viisautta ja kunnioitusta toisia kohtaan.
Tein ryhmäni puolesta aloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun.
Olen aloitetta valmistellessani keskustellut ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa sekä vajaaravitsemuksen tutkijan kanssa. Olen kysynyt myös kaupungin viranhaltijalta kommenttia, onko aloite edes tarpeellinen vai onko kaupungilla toimintakulttuuri jo valmiina.
Vastausten perusteella tein aloitteen ryhmäni puolesta:
Valtuustoaloite vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulontaa ja ravitsemushoidon sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja.
Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.
Aikuispotilaalla sairaalaan tullessa todettu tai hoitojakson aikana kehittynyt vajaaravitsemustila maksaa 2 900–6 564 €/hoitojakso ja sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
• 27 %:lla infektiokomplikaatioita (vrt. hyvässä ravitsemustilassa olevista 17 %:lla)
Luustoliiton mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain yli 6000 lonkkamurtumaa, yhden murtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa. Ravitsemushoito on yksi tärkeimmistä terveydenedistämistoimista sekä kuntoutumisen toimenpiteistä, joilla nopeutetaan toipumista, näin ollen töihin palaamista sekä pidennetään ikääntyneiden itsenäisesti kotona-asumista.
Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä pienennetään myös kaatumisriskiä sekä niistä johtuvia lonkka- tai muita murtumia sekä niiden pitkäaikaisia hoitoja. Ennaltaehkäisyllä on merkittävä kustannusvaikutus. Mahdollinen pieni investointi lisäresurssiin on kannattavaa, sillä aloite toteutuessaan tuottaisi kunnalle huomattavia säästöjä.
Meillä on nyt ennen soteratkaisun ja hyvinvointialueiden käynnistämistä erinomainen hetki Lohjalla ottaa käyttöön viimeisin tieto ikääntyneiden terveydenhoidossa, luoda malli kaupungille, säästää kustannuksissa ja tukea mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Yksi edullisimmista ja helpoimmista tavoista on vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen hoitopolkuun.
Näitä vajaaravitsemuksesta koituvia kustannuksia on mahdollista vähentää varhaisella riskin tunnistamisella ja tehostetulla ravitsemuksella. Kuten kaikessa muussakin, on vajaaravitsemusta edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä.
Tiedonsiirto tulisi huomioida kodin ja laitoksen välillä, esim. vajaaravitsemusmittarilla kerätty tieto ja ravitsemusterapeutin ja suun terveydenhoidon asiantuntijoiden mukaan ottaminen tavallisen ja tehostetun asumispalvelun asiakkaan hoidon suunnitteluun ravitsemuksen näkökulmasta. Myös ikääntyneen oma ja koko perheen osallistuminen tulisi huomioida, sillä ilman hänen ja perheen osallisuutta on ravitsemusta vaikea parantaa. Usein kuulee etenkin kotihoidosta asiakkaista tai heidän omaisistaan, jotka eivät suostu ostamaan ravinteikkaampaa ruokaa esim. hintaan vedoten. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ikääntyessään. Vajaaravitsemusta ehkäistäessä tulee laitoshoidossa olevilla huomioida myös se, että syötävä ruoka maistuu.
Esitämme valtuustoaloitteessamme, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja
Lohjalla 25.8.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös:
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Skaffari, Laura (vihr)
Lotta Paakkunainen 