Kategoria-arkisto:koulu

VALTUUSTOALOITE: Erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021)

Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.

Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.  

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua. 

Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen  perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:

Aittakumpu, Birgit (vas)

Eräpolku, Merja (kd)

Liimatainen, Tiina (vas)

Meling, Jani (vihr)

Mänd, Sirje (ps)

Nevalainen, Merja (ps)

Poikonen, Piritta (ps)

Saarinen, Markku (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)

Turunen, Janne (ps)

Turunen, Kari (ps)

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Julkista liikennettä ei ole

Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.

Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.

Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?

Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.

Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.

Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.

Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.

Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.

Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.

Nummenkylän, Metsätähtien sekä Pullin koulujen lakkautukset valtuustossa 21.4.2021

Valtuustossa käsiteltiin Nummenkylän ja Pullin koulujen sekä Metsätähtien päiväkodin lakkautuksia. Olemme käyneet pitkää taistelua koulujen puolesta, ja olimme jo nähdä valoa tunnelin päässä. Se olikin tiukan äänestyksen juna, joka jyräsi meidät.

Esitys oli molempien koulujen kohdalla ”hallinnollinen lakkautus”, eli kuten eräs valtuutettu sanoi, että ei se koulu lakkaa, oppilaat vain vaihtavat paikkaa. Niin, toiset voivat näin ajatella, jos siitä tulisi parempi mieli. Toisille tämä oli silkkaa politiikkaa.

Kävimme vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa vielä viimeisenä päivänä keskusteluja vastaesityksen sisällöstä ja vasemmistoliiton kokenut valtuutettu teki esityksen, joka oli kaikkien osallistuneiden ryhmien mielestä hyvä. Tämä oli erinomaista yhteistyötä, jota teemme Lohjalla paljon. Enemmänkin olisi hienoa tehdä. Suurimmalla osalla kuitenkin on sama päämäärä.

Alla pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.

Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.

Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.

Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?

Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.

Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.

Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista

Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.

Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.

Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.

Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.

Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.

Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.

Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.

Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:

Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)

Pulli lakkaa äänin 26-25

Varttivaltuuston aloite koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa valtuuston käsittelyssä 21.4.2021

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.

Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.

Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.

Lisäksi koen kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Pidin lyhyen puheenvuoron asiasta:

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat

Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.

Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta. 

Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?

Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.

Esitykseni voitti 31-20

VALTUUSTOALOITE Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen 21.4.2021

Olemme tehneet ystäväni Tytti Hyytiän kanssa valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitajan toimen säilyttämisestä. Taloutta tasapainottaessa oli tehty päätös, että eläköityvän terveydenhoitajan myötä virka lakkautettaisi. Nyt kuitenkin lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ja terveyden ylläpidon haasteiden kasvamisen vuoksi näemme, että terveydenhoitajan toimen säilyttämäinen on välttämätöntä.

Aloite alla:

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty  kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.

Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.

Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.

Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.

Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.

Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.

Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?

Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.

Lohjalla 21.4.2021

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Laine, Maaret (sd)

Piiparinen, Katri (vihr)

Saari, Leena (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Vainio, Anne-Mari (vihr)

Musiikin opetusta osittaisessa kotiopetuksessa

Yksi lapsistani on osittaisessa kotiopetuksessa, sillä hän kuormittuu huomattavan paljon koulupäivän aikana ja esimerkiksi kuuden tunnin päivä on aivan liikaa hänelle. Musiikki on aine, jota teemme verkkaiseen tahtiin ja sen opettaja on aivan ihana tehtävien suhteen. On kekseliäs ja pyrkii löytämään ihanalla tavalla mielekkyyttä ja helppoutta sen opettamiseen.Tänään opettelimme sinfoniaorkesterin kokoonpanoa ja soittimia.Tästä intoutuneena hyppäsin vähän sivuraiteille ja näytin lapselle arvostamani muusikon ja mielestäni kivan ja ehkä innostavankin klipin.Hän, sotahistoriasta ja Suomen historiasta kiinnostuneena, nappasi yhden lauseen Kuusiston puheesta. Arvaatko, mikä se on?