Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Lohja puuttui koulukiusaamiseen Aseman Lasten ohjelmalla ja levittää mallin myös päiväkoteihin

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Aloitteeni sisäilmaseurannan suorittamisesta käsitellään loppuun

Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)

Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella

kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.

Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:

paine-eromittausta kohteissa
yhdistelmä antureita (TVOC, CO2, %RH, TE) mittaukseen
kuitumittausta kohteissa
kosteusmittausta kohteissa
automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia

Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.

Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.

Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.

Lautakunnan kokous etänä ja päätös varhaiskasvatuksen maksuista poikkeustilan aikana

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 1.4. oli käsittääkseni ensimmäinen kokous, jossa Lohjalla käytettiin hybridimahdollisuutta, eli oli mahdollisuus osallistua myös etänä. Vetovoimalautakunnassa olivat ensin testanneet ja harjoitelleet etäkokousta ja meidän lautakuntamme toteutti. Riskiryhmäläisenä käytin mielelläni tätä mahdollisuutta. Kokous onnistui hienosti, vaikka yhteyden laatu ei ollut tasainen ja toisinaan ääni pätki ja meni metalliseksi. Toisaalta jäin myös kaipaamaan kuitenkin sitä yhdessä kokoustamista, nimenomaan toisten näkemisen vuoksi. On tärkeää nähdä ilmeet ja eleet sekä vuorovaikutus kuitenkin on vaivattomampaa, kun olemme kaikki läsnä samassa tilassa.

Käsittelimme kokouksessa mm Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen, Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi sekä Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana. Voit lukea koko esityslistan täältä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020821

Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelusisältöjen (tuotteet) ja enimmäisarvojen määräytymisen periaatteet 1.8.2020 alkaen

Tein vastaesityksen tähän pykälään, vaikka tiedän, että valtuustossa teimme talouden tasapainottamisen (15.5.2019) yhteydessä päätöksen enimmäisarvojen laskemisesta (äänestin vastaan). Tein esityksen, sillä koen, että enimmäisarvojen viiden prosentin alennus ja palvelupaikkojen määrä on mahdoton yhtälö. Tällä hetkelläkin yksityisten perhepäivähoitajien palvelu on kaupungille edullisempaa kuin kaupungin omana tuotantona. Olemme jo muutenkin tilanteessa, jossa toimijoita lopettaa, haluammeko antaa signaalin, jossa heikennämme heidän toimintaedellytyksiään? Varsinkin näinä korona-aikoina, jolloin meidän olisi tuettava aivan kaikkea yrittäjyyttä, vai rinnastetaanko yksityisiä perhepäivähoitajia tuettaviin yrittäjiin? Tässäkin tilanteessa me tarvitsemme perhepäivähoitajia.

Vastaesitykseni:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat palvelusetelien palvelusisällöt 1.8.2020 alkaen.
Enimmäisarvojen alennus – 5 % toteutusta lykätään 1.8.2021 asti vallitsevan poikkeustilan vuoksi

Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n aloite yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin nostamiseksi

Tähän kohtaan tein myös vastaesityksen. Kaupungin tavoite nostaa yksityisen palveluntuottajien osuutta 23 %:in ei todennäköisesti toteudu kattohinnan laskemisesta johtuen. Perhepäivähoitajat ovat muutenkin tällä hetkellä taloudellisessa ahdingossa, kuinka paljon heillä on töitä? Paljonko on lapsia kotihoidossa? Voidaanko yksityisiä perhepäivähoitajia sijoittaa, kuten kaupungin omia päivähoitajia. Jotta saamme palvelut jatkumaan, tulee meidän antaa toiminnalle edellytyksiä, ei heikennyksiä.

Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

että Yksityiset perhepäivähoitajat YPPH ry:n esitys hyväksytään ja palvelusetelin suuruus pysyy ennallaan ja lasten läsnäoloseurantaa jatketaan
merkitsee selvityksen aloitteeseen liittyen tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuunkäsitelty.

Vastaesitykseni raukesi kannattamattomana.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen periminen Suomen hallituksen asettaman poikkeustilan aikana.

Olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta aiheesta pian sen jälkeen, kun poikkeustila asetettiin. Lohjan varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat keskimäärin noin 200 000 euroa kuukaudessa. Hallituksen toimenpideohjelman tultua voimaan varhaiskasvatuksesta on ollut läsnä vain noin kolmasosa lapsista. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa voi vaihdella poikkeustilan aikana.

Iltapäiväkerhojen maksutuotot ovat alkuvuonna 2019 olleet noin 43 000 euroa kuukaudessa. Poikkeustilan ensimmäisinä päivinä iltapäiväkerhoon on osallistunut vain noin 25 oppilasta 370 iltapäiväkerholaisesta. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Huoltajilta on tullut paljon tiedusteluja varhaiskasvatuksen ja iltapäiväkerhojen asiakasmaksujen perimisestä poikkeustilan aikana. Moni perhe on järjestänyt lasten hoidon kotona ja on mahdollista, että moni huoltaja on poissa töistä palkattomasti.

Lautakunnan käsittelyyn tuotiin esitys, että varhaiskasvatuksessa ei peritä asiakasmaksuja niiltä päiviltä, jolloin lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta ja että iltapäiväkerhon kuukausimaksua ei peritä kokonaisuudessaan niiltä, jotka eivät ole olleet läsnä kerhossa 18.3.2020 jälkeen, vaan kuukausimaksusta peritään 50 % maalis- ja huhtikuussa.

Päätimme yksimielisesti asiasta. Korona vaikuttaa meihin kaikkiin, kuntatalous tulee olemaan todella kurjassa jamassa tämän jälkeen ja aikana, mutta se ei parane sillä, että maksuja revittäisi kenenkään selkänahasta, lasten poissaollessa on hyvä hyvittää. Meidän kaikkien panosta tarvitaan ja tärkeää on, että mahdollisimman moni lapsi hoidetaan kotona. Pyrimme tukemaan perheitä.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 4.3.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 4.3.2020 käsittelimme mm Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, lautakunnan talousarvion toteutuminen , Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2, perusopetuksen oppilaaksiottoalueet sekä esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021

Kokouksen alussa saimme erittäin kattavan ja tunteitakin herättävän esityksen lähisuhdeväkivaltatyöstä Lohjalla.

Lohjalla on otettu käyttöön syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli, jonka rakenne on kehitetty Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ssä Mikkelissä. Lohjalla on luotu Viola ry:n ohjauksessa selkeät ja konkreettiset toimintamallit systemaattiseen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen Hyvinvointi-toimialan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana kaikille Hyvinvointi-toimialan yksiköille ja
henkilöstölle on järjestetty perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen koulutuksia, joita ovat toteuttaneet Lohjan kaupungin omat avainhenkilöt ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Lohjalla on lisäksi koulutettu Trappan-työntekijöitä, jotka tukevat lapsia, jotka
ovat kokeneet väkivaltaa perheessään. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksioton, tunnistamisen ja asiakastyön tavoitteena on saada väkivalta loppumaan perheissä ja lähisuhteissa. Asiakkaita ja perheitä autetaan ylisukupolvisen lähisuhdeväkivallan katkaisemisessa ja MARAK-riskinarvioinnilla voidaan äärimmillään ehkäistä perhe- ja läheissurmia. Työskentelyssä keskeistä on päästä auttamaan asiakkaita varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä lähisuhdeväkivallan eskaloitumista vakavaksi ja jopa henkeä uhkaavaksi. Nämä työryhmät tekevät vaikuttavaa, raskasta ja erittäin tärkeää työtä.

Lautakunnan talousarvion toteutuminen näytti suhteellisen hyvältä. Tavoitteissa on pysytty, kuluja vähentynyt, talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimia on tehty. Mutta. Jälleen kerran jouduin toteamaan, että en haluaisi joka kokous, tai vähintään joka toinen kokous aina huomauttaa näistä ”oho”, ”hups” ”unohdimme maksaa eläkekulut/sen ja sen palkansaajien ryhmän eläkekulut. ”Otamme sen jostain budjetin sisältä, onneksi se on vain 100 000 euroa”. NÄITÄ EI SAA TAPAHTUA. Se ei ole ”VAIN” satatuhatta. Näitä tulee edelleen liian usein. Tämä on yksi syy siihen, että talousarvion seuraaminen on epämiellyttävää ja hankalaa. Ja sitä paitsi, miten voidaan UNOHTAA maksaa palkkojen sivukuluja?

Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä herätti erittäin paljon keskustelua. Olin tehnyt vastaesityksen, joka aluksi saikin kannatusta, mutta keskustelun aikana kannatukset vedettiin pois.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Hyväksyä oikaisuvaatimuksen koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2 oikaisuvaatimuksessa olevin perustein ja
2. asia valmistellaan ja päätetään olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti 3. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisena päätöksenä
– luovuttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle kopiot hakemus- ja hakijayhteenvetoasiakirjoista siten täydennettynä, että niihin on merkitty mitä tietoja kustakin kohdasta on peitetty ja peittämisen peruste;
– luovuttaa kopion henkilökunnan kuulemistilaisuuden muistiosta;
– todeta, että haastattelijoiden henkilökohtaisia muistiinpanoja ei voida luovuttaa, koska ne jäävät julkisuuslain ulkopuolelle.

Perusteluina mm:

oikaisuvaatimuksen esittäjällä on vankat perusteet oikaisuvaatimuksessaan ja erittäin vakuuttava cv sekä saamamme asiakirjat ovat vaillinaisia.

Lautakunta lähetti asian uudelleenvalmisteluun.

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet, lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Vastaesitykseni tämän pykälän kohdalla oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuus
järjestää kuuleminen ko alueilla
selvittää laskelmat logistiikan järjestämisestä
valinnaisten järjestämisestä
montako oppilasta koskee
miten vaikuttaisi koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen oppilasmäärän tasautuminen.
Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten, kiusaamiseen puuttumisen, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (tosin Sammatista on ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan antaa uusille keinoille puuttua, toteuttaa mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppilasmäärän kasvaessa Nummen voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Toteuttamista vain vailla. Alueillamme tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koko reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
Esitykseni voitti 11-2. Ja kyseessähän on vain selvitys. Ja nimenomaan YLÄKOULUJEN oppilaaksiottoalue, ei alakoulujen.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021. Pullin koulun alueella on ensi lukuvuonna niin paljon esikoululaisia, että he eivät mahdu Mäntynummen koulun tiloihin. He siis tarvitsevat oman ryhmän, ja ryhmä järjestetään Pullin kouluun. Maksjoen ja Rauhalan ryhmät yhdistetään Rauhalaan. Tässä samalla helpotetaan muuttoa parin vuoden päähän, kun on muutto Järnefeltin yhtenäiskouluun. Näistä keskusteltiin ja keskustelin myös vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa. Hänen kanssaan käytiin erittäin rakentavaa keskustelua. Vanhempainyhdistyksen huolena oli se, että kuinka vanhemmat ovat voineet olla vaikuttamassa, lisäksi he huolehtivat niistä esikoululaisista, jotka tarvitsevat hoitoa esikoulun lisäksi. Tähän asti resurssipulaa on toisinaan saattanut aiheuttaa aamuhoidon järjestäminen.

Paljon myös koululaiset ja eskut tekevät yhteistyötä, ja sen toiminnan päättyminen olisi kurjaa niin oppilaista kuin opettajistakin.

Olin ollut aikeissa kysyä kokouksessa kuinka meidän kouluissa ja eskareissa (päiväkodeissa) covid-19 tiedottaminen hoituu? Eli millä tavalla kouluissa tiedotetaan ja ohjeistetaan lapsia, perheitä?
kyseessä kuitenkin on aika merkittävä asia. Vastaamme yli 5300 oppilaasta ja heidän perheistään. Kokous oli pitkä ja keskusteluja paljon, oma energia oli aika lopussa, kysymykseni esittämien muistuin mieleeni vasta kotiin ajaessani. Laitoin aamulla sähköpostitse viestin ja sainkin varhaiskasvatuksen puolelta erittäin nopeasti ja kattavasti vastauksen.

Aamupäivällä myös kaupungilta soitettiin ja varmistettiin muutama seikka vastaeistyksestäni, että pöytäkirjan merkinnät tulevat varmasti olemaan oikein. Todella hienoa!

Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

En kirjoituksessani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/ vuoden ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta kertonut Ojamoharjun, Ojamon, Laurentiuskoulun ja Harjun koulujen tilanteesta kuin päätöksessä ollut ”Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset” sillä ne otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera. Tähän asiaan saimme liittymään ko koulujen yhdeksäsluokkalaisten siirron kesken lukuvuoden. Halusimme tuoda asian esille, sillä jos olisimme päättäneet päätösesityksen mukaan, olisi voinut olla vaarana, että yläkoululaiset siirretään kesken kevätlukukauden uusiin kouluihin, kuten aiemmissa asiakirjoissa on lausuttu. Lautakunnan esityslistalla luki ”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Oppilaiden siirto ei ole luottamushenkilöiden päätännässä, vaan se on operatiivinen asia, eli viranhaltijoiden päätös. Harjun koulu on luvattu luovuttaa Luksialle oppilaiden siirryttyä ja nyt näyttää siltä, että Laurentiuskoulu ja Ojamoharjun koulu valmistuvat vuoden 2020 lopussa. On ollut spekulaatioita ja väitteitäkin siitä, että oppilaiden siirto kesken kevätlukukauden toisi säästöjä. Sanon ”väitteitä säästöistä”, sillä minkäänlaisia laskelmia ei säästöistä ole. Siirrosta johtuvia kustannuksia ei ole mainittu millään tavalla, lukuunottamatta koulujen opettajien kannanottoa, jossa seikkaperäisesti eritellään eri kustannukset, joita pikaisesta muutosta syntyy. Meillä luottamushenkilöillä on viime käden vastuu punnita asioista kokonaisuutta, huomioida kustannukset, säästöt, lasten hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä ennen kaikkea kuntalaisten, tässä tapauksessa nuorten kuuleminen. Meillä on viime käden vastuu lasten koulun sujuvuudesta, meidän vastuu on tuottaa mahdollisuudet arjen sujuvuuteen ja koulun sujuvuus on yksi pääpilareista.

Harjun oppilaat ovat oppilaskunnan järjestämänä asettamassa mielenosoitusta koulunsa portailla 12.2. klo 10-12. Tämän oltua lehdessä on käyty ikävän sävyistä keskustelua nuorten käyttämistä vanhempien omiin tarkoitusperiin, arvovaltainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kutsunut nuorten mielipiteen ilmaisua ”hörhöilyksi”. Olen tavattoman hämmentynyt ja pahoillani moisesta. Tässä linkki ko mielipidekirjoitukseen https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837669-mielipide-lohjalaiskoulujen-muuttopuuhastelusta-aikaa-valmisteluihin-ollut-pari-vuotta Kirjoituksessa todetaan mm ”Nyt tässä Harjun tapauksessa on kyllä vaikea uskoa, että tuo lakkoajatus olisi lähtenyt ihan oma-aloitteisesti oppilaiden taholta. Minusta on valitettavaa, jos aikuiset käyttävät lapsia omien tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseen. Miten muuten muuttoaikataulun kävisi, jos ilmenisikin ”sitkeä sisäilmaongelma”?”

Oma kokemukseni nuorista on se, että heillä on omat mielipiteet ja niihin vaikuttaminen, ainakaan omien vanhempien tai huoltajien toimesta, ei ole helppoa. Ulkoa vaikuttaminen on helpompaa. Ja sisäilmaongelmien vähättelyn lisääntyminen näkyy ikävästi myös ylläolevasta kirjoituksessa.

Uutinen nuorten mielenilmauksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837404-mielenosoitus-tulossa-harjun-koululaiset-eivat-hyvaksy-muuttoa-kesken-lukukauden

Otin kantaa tilanteeseen, kannanottoni voit lukea myös tämän linkin takaa: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837922-mielipide-harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman

Mielipide: Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Tähän perustuu nuorten huoli.

Muutto kesken lukuvuoden ei ole lasten edun mukaista, varsinkin yhdeksäsluokkaisille kevätlukukausi on yhteishaun vuoksi erityisen tärkeä. Harjun yhdeksäsluokkalaisten siirto ja hajauttaminen tuskin pelastaa taloutemme, mutta yhdeksännen kouluvuoden keskeyttäminen ja uudelleen järjestely voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa pidemmällekin ajalle ja näin ollen pidemmälle katsoen myös kaupungin talouteen tulevaisuudessa. Tämän päivän talouteen kesken lukuvuoden siirrosta tulee lisäkuluja mm opettajien opetusvelvollisuustuntien turvaamisesta molemmissa kouluissa, muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 merkitsee opettajille erilliskorvausta muuttotöistä. Nämä ovat vain pieni osuus lisäkustannuksista. Tärkein olisi miettiä minkälaisen pohjan me tulevaisuudellemme asetamme, minkälaisen signaalin me nuorillemme näytämme.

Keskustelua herättänyt Harjun oppilaiden lakko on nuorten oma tahdonnäyte, ei vanhempien omien tarkoitusperien käyttöön otettu teko. 15 vuotiaan äitinä tiedän, etten minä vanhempana saa lapseni päähän istutettua omia ajatuksiani, vaan hän aivan itse, minun luvallani tosin, on esimerkiksi osallistunut ilmastolakkoihin. Nuorten tulee saada vaikuttaa ja heitä tulee kuulla. He ovat meidän tulevaisuutemme ja meidän toivomme lepää heissä.

Lohjan Unicefin lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen ajanjakso on päättymäisillään ja pian on arvioinnin aika. Lohjalla on toteutettu hallinnollisesti hyvin osa-alueittain tätä työtä, mutta mitkä ovat olleet lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

– kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa,

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa,

– lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Voimme jokainen pohtia, millä tavalla Harjun yhdeksäsluokkalaisten mahdollinen siirto kesken lukuvuoden täyttää nämä kriteerit.

Minä tervehdin ilolla nuorten vaikuttamishalua.

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lapsiasiahenkilö

Ajatuksia 22.1.2020 valtuustokokouksesta

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2020 käsittelimme mm. Lempolan kauppapuiston kaavaa, Hinku 2.0 toimenpideohjelman käynnistämistä, Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitystä ja hallintosäännön uudistamista sekä aloitetta, jolla pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.

Lempolan kaava oli asia, jota jouduin lukemaan enemmän ja pidempään kuin muita asioita, sillä ne ovat vieraampia. Olin ajatellut esittää valtuustossa huomautuksen kaavan hulevesistä, mutta keskusteltuani muutaman muun valtuutetun kanssa ja kuunnellessani yleisesti etukäteen keskusteluja, totesin, että ko asiasta tullaan huomauttamaan muutenkin. Mielestäni on turhaa käydä toistamassa samoja asioita, mitä edellinen on juuri puhunut. Olin keskustellut erään asiasta muistutuksen tehneen kanssa sekä kysyin ennen kokousta myös viranhaltijoilta asioita ja sainkin vastauksia, toiset tyhjentäviä, toiset vähemmän tyhjentäviä. Kiitos niistä tyhjentävistä ja tietoa antavista. Kysyin mm

kaavassa vain suositellaan puhtaiden hulevesien imeyttämistä hv-suunnitelman mukaisesti. Miksi vain suositus?
olen ymmärtänyt niin, että imeytysalueet voisivat lisätä myös alueen viihtyisyyttä, jos ne määrätään pakollisiksi ja laitetaan vaatimus siitä, minkä tyyppisiä niiden pitää olla
kaavassa on paljon istutettavia alueita, joita ei ole tarkemmin yksilöity mitä istutuksilta vaaditaan -> alueella ei ole juurikaan muuta kuin nurmikkoa, jos sitäkään.
Toisaalta, kun olen keskustellut kokeempien kanssa aiheesta, he totesivat, ettei tämä ole kaava-asia. Jos tämä ei ole kaava-asia, miksi kaavassa on maininta näistä? Puheissa on todettu myös, liikennesuunnitelma on tärkeämpi ja nyt se ei kuulemma toimi. Voisiko liikennesuunnitelmaa parantaa sujuvammaksi?

Hinku 2.0 toimenpideohjelma herätti keskustelua. Toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Keinoja löydetään maankäytöstä, joukkoliikenteen kehittämisestä, kestävästä lämmityksestä ja energiankulutuksesta. Sähköautoilua painotettiin ja siihen kiinnitettiin myös puheenvuoroissa huomiota, tosin kriittisemmin. Puheenvuoroissa painotettiin kaasuautoilun suosimista sähköautoilun sijaan. Paula Nordström (vihr) ryhmäpuheenvuorossa muistutti myös vanhoista Hinku-virheistä, taannoin Hinku-tavoitteita pyrittiin täyttämään mm sillä, että koulujen ilmanvaihdot suljetaan viikonlopuiksi ja lomiksi. Nyt me maksamme siitä korkeaa hintaa. Hän esitti myös lisäystä päätökseen, jolla toimenpideohjelman edistymistä ja saavutuksia tarkastellaan kerran valtuustokaudessa. Tässä pykälässä äänestimme kahteen otteeseen. Ensin Paulan esityksestä (jäi päätökseksi), sen jälkeen Perussuomalaisten esitystä, jolla irtisanoudutaan kokonaan Hinku-hankkeesta, mutta tehdään kuitenkin energiakestäviä ratkaisuja jatkossakin. Tämä esitys kaatui 6-45.

Virkkalan alueen suomenkielisen päivähoidon tarveselvityksestä valtuustoryhmät olivat samaan mieltä, että sijaintia ja toteutustapaa pitää vielä harkita. Tarveselvityksessä työryhmän esitys oli, että Rauhalan koulu peruskorjattaisi päiväkodiksi. Lautakunnassa käsittelimme kohtaa kahteen otteeseen samalla esityksellä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/07/virkkalan-alueen-paivahoidon-tarveselvitys-lautakunnassa/ Esitin tuolloin:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessamme asia jätettiin pöydälle (mielestäni tässä kohtaa se oli turhaa, asialle ei tapahdu mitään), toisessa kokouksessa esitin samaa ja se raukesi kannattamattomana. Tällä kertaa, nyt valtuuston kokouksessa asiasta oltiin yksimielisiä. Meiltä ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Lassi Huhtala. Hänen puheenvuoronsa oli erinomainen ja hän painotti sitä, että jos päätämme tarveselvityksessä olleen työryhmän esityksen puolesta, tulisi Virkkalan kaksi päiväkotia sijaitsemaan kilometrin etäisyydellä toisistaan, eikä kumpikaan niistä olisi Virkkalan keskustassa. Lassi esittikin, että tarveselvitys hyväksytään muuten, mutta viimeinen lause, jossa työryhmä esittää päiväkodin paikaksi Rauhalan koulua, poistetaan. Ryhmässä olimme puhuneet siitä, että päätösteksti on ristiriidassa tarveselvityksen tekstin kanssa. Päivi Alanne oli esittänyt tätä samaa kaupunginhallituksessa, mutta oli jäänyt yksin.

Jännää tämän esityksen kanssa oli se, että itse siis esitin lautakunnassa asiaa hieman eri tavalla, mutta samalla lopputuloksella, enkä saanut lainkaan kannatusta ja Päivi Alanne esitti samaa kaupunginhallituksessa jääden täysin yksin. Nyt koko valtuusto oli herttaisen yksimielinen. Aika näköjään tekee toisinaan hyvää, saadaan miettiä vähän enemmän asiaa, vai oliko se esittäjästä kiinni? Lassin puheenvuoro joka tapauksessa oli erittäin hyvä!

Hallintosäännön uudistaminen hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja alusti pykälää kertomalla työryhmän työskentelystä ja kehui, että mistään asiasta ei tarvinnut äänestää. Itse mietin, että onko se hyvä asia? Keskusteluja on varmasti käyty, mutta se, että mistään ei ole äänestetty? Hallintosääntötyöryhmä järjestäytynee vielä uudestaan tekemään lisää muutoksia, sillä hallintosääntöä muokatessa huomattiin, että pitää korjata lisää.

Käsittelimme myös Meidän Lohjan ryhmän 2017 lokakuussa tekemää aloitetta asiakasnäkökulman paremmasta huomioimisesta palveluverkon muutoksissa. Aloitteella pyrittiin parantamaan vaikutusten arviointia asukkaiden/asiakkaiden näkökulmasta.
Eero Soinio oli valmistellut kattavan vastauksen asiaan, oli analysoinut terävästi ja korosti asian tärkeyttä. Loppuun oli joutunut kuitenkin toteamaan hänelle tyypilliseen, suoraan tapaansa, että ”Ei ole todennäköistä, että asiakasnäkökulmaa pystytään lähitulevaisuudessa paremmin huomioimaan valmisteltaessa muutoksia palveluverkkoon.” Se on harmillista, että kuntalaisten kuulemisten vähyyttä perustellaan resursseilla (raha&henkilöstö). Aloite esitettiin loppuunkäsitellyksi.
Jan Tallqvist (ML) teki vastaesityksen, että aloite pidettäisiin edelleen vireillä. Hän piti hyvän puheenvuoron siitä, että Lohjan arvoissa yksi kärjistä on asukaslähtöisyys: toimimme asukkaita kuunnellen.

Äänestimme siis asiasta ja ikävä kyllä Janin esitys kaatui 27-24. Strategian noudattaminen ei siis ole niin välttämätöntä enemmistön mukaan. Eikä kuntalaisten kuuleminen.

Laura Skaffari (vihr) teki kokouksen päätteeksi aloitteen tuoksuttomasta Lohjasta. Allekirjoitin sen mielelläni.

Väestöstämme 10 – 40 % kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punottamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydäntykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Talvipakkasilla oireet ovat voimakkaampia. Suurin osa tuoksuyliherkistä on keski-ikäisiä naisia, mutta oireita on myös miehillä ja lapsilla. Oireiden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Osalla oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa. Joka toisella oireet tulevat vähitellen.

Tuoksuyliherkkä ei yleensä oireile vain yhdestä tietystä tuoksusta. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Tuoksu tai haju voi olla niin mieto, että se on lähes huomaamaton. Luonnontuoksut aiheuttavat oireita harvemmin. (lähde: https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/tuoksuyliherkkyys/)

Toisinaan ihmettelen itsekseni valtuustokokouksissa sitä, miksi ryhmäpuheenvuoroissa luetaan päätösesityksen tekstiä tai että erittäin moni (lähes kaikki) puheenvuorot alkavat ”käsittelemme nyt sitäjasitä asiaa”. Miksi ihmeessä? Miksi lähes jokaisen pitää kertoa meille, mitä käsittelemme? Käsittääkseni meidän jokaisen pitäisi aika hyvin olla selvillä siitä, mitä kohtaa juuri nyt käsittelemme. Puheenjohtaja on juuri sanonut, mikä pykälä on käsittelyssä ja on se kumma, jos toisen ryhmäpuheenvuoron (joka on taas alkanut ”käsittelemme nyt sitäjasitä aihetta”), jos ei tiedä, mitä käsitellään. Säästettäisi aikaa ja puheissa saattaisi tulla jotain uutta esille. Onhan se niinkin, että puheet on valmisteltu etukäteen ja on vaikea tietää, mitä toinen sanoo, eikä aina joka ryhmällä ole puheenvuoroa. Toisaalta, jos puhetta kirjoittaessaan ei aloittaisikaan samalla ”käsittelemme nyt sitäjasitä”, vaan miettisi toisella tavalla, voisi asiaan avartaa itsellekin uusia tulokulmia. Toisaalta, ehkä niin vain pitää tehdä? Kun on aina sanottu ja tehty?