Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan seuraavassa kokouksessa (11.12.2018) käsittelemme mm valtuustoaloitetta tasa-arvoisesta koulukyytioikeudesta. Katri Piiparinen (vihr) on tehnyt todella hyvän aloitteen. Ote aloitteesta:
”Lohja on lapsiystävällinen kunta. Kun lapsen huoltajat ovat eronneet ja heillä on yhteishuoltajuus, niin lapsi voi asua esim. vuoroviikoin eri huoltajan luona. Jos hän sattuu asumaan kauempana koulusta ja on oikeutettu koulukyyditykseen, niin oikeuden siihen kyytiin saa vain toisen vanhemman, lähivanhemman, luota. Eli vaikka molemmat tasa-arvoiset huoltajat asuvat koulukyytiä edellyttävän etäisyyden päästä koulusta, niin lapsi saa vain toisen huoltajan luota kyydin kouluun. Tämä käytäntö on huoltajia eriarvoistavaa, perheen arkea rasittavaa ja kaikin puolin toisen huoltajan vanhemmuutta väheksyvää. Jos molempien huoltajien luona asuminen on säännöllistä ja molemmat huoltajat asuvat saman, lapselle osoitetun koulun alueella, niin kyydin toteuttamisen pitäisi olla täysin mahdollista.”
Päätösesitys on,
”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
1. toteaa, että lapsen koulukuljetus kahden eri paikoissa asuvan huoltajan luota vuoroviikkoina ei ole nykyisillä järjestely- ja kuljetusresursseilla mahdollista
2. toteaa, että tällainen kahden osoitteen koulukuljetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä huoltajat asuvat
3. esittää hallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”
En ihan ymmärrä kohtaa 2. Se ei täysin avaudu minulle. Millä tavalla se, että kahden osoitteen lapsi saisi koulukyydin molemmista kodeistaan, tekisi lapset eriarvoiseksi? Mielestäni lapset ovat NYT eriarvoisessa asemassa. Millä tavalla se, että pyritään tekemään kahden osoitteen perheiden elämää helpommaksi, tekisi toisten perheiden aseman huonommaksi?
Kohdan yksi lauselmasta jotenkin paistaa läpi se, että ei nyt oikein haluta edes tutkia asiaa (vai heijastuuko nyt oma asenteeni lukemiseeni), vaan ajatellaan heti vain sitä, ettei ole resursseja ja heti nähdään vain käytännönjärjestelyn ongelmat, joita varmasti on, mutta nekään tuskin ovat ylitsepääsemättömiä.
Koulukyyditykset kuuluvat myös palvelutuotantolautakunnan alaisuuteen, joten eikö päätösesityksessä tulisi olla lausuntopyyntö tai vastaava heiltä?
Olen valmistelemassa vastaesitysta tähän pykälään.
Vastaesitysluonnos on:
”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
1) päättää myöntää oikeuden koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. 2) pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; 3) esittää kaupunginhallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”
Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm
– Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.
Tämä on hyvä lisäys.
Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:
28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille – kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.
Samaan aikaan muualla:
– Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille
– Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)
Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.
Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.
Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.
Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.
Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.
Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.
Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).
Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.
Olin esittänyt, että
Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.
Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.
Lautakunta siis päätti, että
Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.
Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.
Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.
Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.
Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.
Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa tiistaina oli Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportti. Tarkoittaa suomeksi siis sitä, että lautakunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle siitä, mitä koulujen tulevaisuus voisi olla.
Järnefeltin koulu on vuosia kärsinyt sisäilmaongelmista ja niitä on tutkittu ja korjailtu vuosia ja viime valtuustokaudella valtuusto päätti kouluverkkopäätöksessään 25.10 2015, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirretään Järnefeltin kouluun ja Maksjoen koulu lakkautetaan ja lapset siirretään Rauhalan kouluun. Näin ei ole vielä tapahtunut, koska vastaanottavat koulut (Rauhala ja Järnefelt) eivät ole kasvatus- ja opetuslautakunnan vaatimassa kunnossa.
Nyt teemme siis päätöksiä näiden pohjalta. Ja vihdoin myös sen pohjalta, että Järnefeltin lapset tarvitsevat terveen tilan.
Esitysehdotuksessa on todella hieno ajatus takana ja siinä esitetään, että
lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
Esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.
Palvelutuotantolautakunta päätti edellisessä kokouksessaan äänestyksen jälkeen
esittää kaupunginhallitukselle, että Rauhalan ja Järnefeltin koulujen
hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehto 2:n mukaisesti, jossa Järnefeltin koulu peruskorjataan ja laajennetaan 700 oppilaan yhtenäiskouluksi.
Lautakuntien kokousten välisenä aikana on tullut lisätietoja ja esittelijä oli päättänyt vaihtaa esityksen tulokulmaa sen vuoksi.
Olin muuten tyytyväinen esittelijän päätösesitykseen, mutta toivoin lisäyksiä:
Esitys päätökseen lisättäväksi:
Kohtaan 2:
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
Toivomani lisäykset tummennetulla. Lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti.
Lokova otti kantaa alueen palveluverkkoon ja opetukseen:
Kannanotto koskien Etelä-Lohjan alueen palveluverkkoa ja opetuksen järjestämistä
Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta esittävät kannanottonaan, että Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.
Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa.
Oppilaille kuuluu terveellinen oppimisympäristö, joka ei altista heitä hengityselinsairauksille. Lasten ja nuorten terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön tulee olla koulu- ja päiväkotiverkkoselvitysten ylimmäinen prioriteetti, sillä altistuminen vaikuttaa henkilön koko tulevaisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Sisäilmaongelmien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jo nähtävissä sekä kansanterveydessä että kansantaloudessa.
Haluamme nostaa esiin myös kysymyksen siitä, kumpi on järkevämpää, vanhan korjaaminen epävarmoin tuloksin vai uuden rakentaminen, varsinkin jos kustannukset ovat samat. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että remontteja joudutaan tekemään useita eivätkä ongelmat välttämättä poistu, joten remontointi voi aikaa myöden tulla kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen
Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon.
Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.
Kouluverkkosuunnittelussa on siten otettava huomioon myös oppilaiden sijoittuminen alueelle. Varsinkin uuden rakentamisessa tulee ottaa huomioon sekä alueen että koko Lohjan tarpeet esimerkiksi liikunta- ja harrastetilojen osalta. Liikuntatilojen tulee esimerkiksi monitoimijataloissa olla tarpeeksi suuret ja materiaalien sellaiset, että ne mahdollistavat mahdollisimman monen lajin ja jopa SM-tason pelaamisen. Tämä nostaa niin alueen kuin Lohjankin vetovoimaa.
Koulua tulee siis tarkastella kokonaisuutena. Koulu sisältää kasvatuksen ja oppimisen lisäksi myös muita lapsille ja nuorille tärkeitä ulottuvuuksia. Esimerkiksi kuinka oppilaille taataan yhdenvertainen pääsy koulun puitteissa tarjottaviin palveluihin, kuinka koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, itseään, koulua ja yhteiskuntaa laajemmin koskevaan vaikuttamiseen sekä osallisuuteen.
Nuorten osalta olisi erityisen tärkeää huomioida nuorisotilojen rakentaminen ja sijoittaminen siten, että ne ovat mahdollisimman monen alueen nuoren tavoitettavissa. Tältä osin esimerkiksi koulun keskeisellä sijainnilla on suuri vaikutus. Tällä voidaan estää syrjäytymistä ja luodaan toimivaa ja toiminnallista alueverkostoa. Toimivat nuorisotilat ja nuorison huomioon ottaminen myös ehkäisevät ilkivaltaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja tuovat osaltaan kustannustehokuutta kaupungin toimintaan. Mahdollisten yhtenäiskoulujen ja monitoimijatalojen osalta tulee myös huomioida alueen asukkaiden mahdollisuus käyttää tiloja esimerkiksi iltaisin, jotta tilojen käyttöaste on mahdollisimman suuri. Tilojen käyttäminen kouluaikojen ulkopuolella luo yhteisöllisyyttä ja alueellisuutta.
Resurssien kohdentamisen ja rakenteellisten seikkojen huomioimisen lisäksi on tärkeä edistää koko kouluhenkilökunnan ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa asenneilmapiiriä.
Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta huomauttavat myös, että väestöennusteet eri palveluverkkoalueiden oppilasmääristä ovat vain ennusteita, eikä niitä tule käyttää itseään toteuttavina. Väestöennusteissa on otettava huomioon myös se, kuinka hyvin aluerajat noudattavat esimerkiksi oppilaaksiottoalueiden rajoja. Esimerkiksi pienen koulun lakkauttaminen tuo automaattisesti lakkauttamista kannattavia lukuja, kun osa perheistä muuttaa pois, eikä uusia perheitä välttämättä muuta alueelle, koska siellä ei ole kouluja.
Väistötilanteissa asiaa tulisi ajatella laajemmin ja koko Lohjan kannalta. On tarkoituksenmukaista tutkia, missä kouluissa on resurssit ja tilaa ottaa oppilaita vastaan, ottaen huomioon pedagogiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vastaanottavan koulun osalta tulee olla etukäteen tehdyt laskelmat ja mittaukset siitä, miten paljon oppilaita vastaanottava koulu voi ottaa ilmanvaihdon toimivuuden kannalta, eikä pelkästään neliöiden perusteella. Lisäksi palveluverkkoa ja opetuksen suunnittelua järjestettäessä tulee ottaa huomioon vanhempien osallistaminen ja yhteistyömahdollisuus palveluverkkotarkastelun prosessin kehittämisessä.
Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta toivovat nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin eri tahojen kanssa. Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikuntakatsovat, että avoin yhteistyö palvelu- ja kouluverkkoasioissa on sekä kaupungin, että sen asukkaiden, eli kaikkien osapuolten etu. Samalla toteutuu Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hankkeen tunnusmerkit, joita Lohja on ilmoittanut edustavansa. Yhteistyöllä mm. Lokovan, aluetoimikuntien ja kaupungin kesken palvelu- ja kouluverkkoa voidaan toteuttaa siten, että Lohjaa kehitetään vieläkin paremmaksi paikaksi asua, kouluttautua, työskennellä ja kuluttaa.
Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.
Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.
Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.
Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.
Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.
Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.
…
Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)
Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:
– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista
– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta
Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.
Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.
Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.
Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.
Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä. Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla 8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.
Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.
Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:
Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry
En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.
Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.
Olen usein peräänkuuluttanut sitä, että päätöksiä tehdessä tulee miettiä niiden seurauksia ja ymmärtää, mihin päätökset johtavat.
Lautakunnan lapsiasiahenkilönä päätin käydä itse katsomassa, mitä on tapahtunut päätöksen jälkeen, minkälaisiin ratkaisuihin viranhaltijoiden puolesta on päädytty toteutettaessa päätöstä ja ennenkaikkea, päätin kysyä lapsilta, mitä he ajattelevat, miten käytäntö heidän mielestään sujuu.
Tässä tapauksessa on kyseessä Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmaisen päiväkodin väistön seuraukset.
Lautakuntahan päätti minun vastaesityksestäni, että
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Päiväkotilasten väistö terveisiin tiloihin toteutettiin niin, että neljäsluokkalaiset sen seurauksena siirtyivät yläkoulukiinteistöön.
Aamulla lapset kerääntyvät alakoulun pihalle, odottavat opettajaa
siirtyvät opettajan kanssa kouluun omasta sisäänkäynnistä
ensimmäinen ja toinen tunti yhteen pienellä hengähdystauolla
välitunnit alakoulun pihalla
ruokailu alakoululla
kielitunti, käsityötunti ja liikuntatunti alakoululla (toisinaan liikka yläkoululla)
Toisen nelosluokan naulakko
Olen saanut hyvin paljon palautetta koululaisten vanhemmilta, eikä kaikki ollut kiittävää, ymmärrän sen hyvin. Muutoksia ei ole helppo aina käsitellä, varsinkaan, kun se koskee omaa lasta, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että toiset, pienemmät lapset pääsevät sairastuttavista tiloista terveempiin tiloihin, sitä ei välttämättä muisteta ajatella.
Kimmokkeena eräästä palautteesta päätin, että minun olisi itse hyvin tärkeä käydä koululla tarkistamassa, kuinka nelosten siirto yläkoulun kiinteistöön on sujunut ja mitä lapset itse ajattelevat. Onko vanhempien palaute vain omaa muutosten vastustamista, ovatko vain koululaisten vanhemmat itse sitä mieltä, että lasten ei pidä siirtyä yläkoululle, vai ovatko he keskustelleet lastensa kanssa asenteetta ja kysyneet lapsilta itseltään.
Varmasti vanhemmat ovat keskustelleet, mutta halusin myös itse nähdä ja kuulla, jotta voin myös viedä terveiset lautakunnalle. Ja jotta voisin oppia tekemään ehkä vielä parempia vastaesityksiä ja päätöksiä lasten ehdoilla.
Nelosluokkalaisen repputavaroiden säilytyslokero
Juttelin lasten kanssa pitkän tovin ja lapset listasivat tosi hienosti hyviä ja huonoja puolia. Molemmissa luokissa tuli suunnilleen samat asiat esiin. Molemmissa puhuimme myös asian vierestäkin vähän.
Pienet asiat ovat tärkeitä
pyörivät tuolit. Se tuli molemmissa luokissa aivan ensimmäisenä parhaana puolena, toisessa luokassa se tosin sanottiin myös vähän huononakin, sillä keskittyminen vähän häiriintyy ja ääneen lukiessa lukijan ääni katoaa, kun pyörii tuolissa.
isompi luokka
parempia kouluvälineitä
hienompi luokka
isompi taulu
enemmän tilaa
paremmat pöydät (uudet, ei pulpettimainen)
aamunavauksen musiikki, sekin toisaalta sanottiin myös huonona puolena, ei pysty keskittymään
näkee sisaruksen
isot ikkunat
ikkunasta hieno maisema
paremmat vessat
Toki lapset näkivät huonojakin puolia
kaikki eivät saa säädettyä tuoleja alas
kirjat vääntyvät säilytyskoreissa (johon yksi oppilas keksi samantien ratkaisun: laitetaan kirjat pystyyn)
ravaaminen yläkoulun ja alakoulun välillä
kuuluu tuhmia sanoja
yläkoululaiset rämppäävät luokan ovea ja toisinaan kiusaavat (toisella luokalla todettiin, ettei yläkoululaisista ole vaivaa)
ei omia naulakoita (on tulossa)
projekteja eikä muita töitä voi jättää kesken, sillä luokka ei ole oma kotiluokka, vaan on yläkoululaisten käytössä iltapäivisin
koska ei kotiluokka ja yläkoululaiset käyttää, on pöytiä ja tuoleja siirrelty
pidempi matka taksille – joskus tullut myöhästymisiä kyydistä, koska ei ole päässyt aiemmin tunnilta
lyhyemmät tunnit, koska siirtymisiin menee aikaa
ruokailu alakoulussa
Tässä vain muutama kommentti lapsilta. Luokkien välillä oli pientä eroa, mutta suurin osa kuitenkin samansuuntaisia ja moni asia kuin samasta suusta.
Toiseen luokkaan olin sopinut käynnin ja toiseen luokkaan pyydettiin, kun huomattiin minun olevan menossa. Lasten kanssa oli hauska jutella ja loppujen lopuksi aikaa meni todella paljon. He kertoivat reilusti ja innokkaasti oman mielipiteensä ja miten on käytännöt menneet. Lupasin lapsille viedä terveiset eteenpäin lautakunnalle. Sain myös muita terveisiä, jotka lupasin nekin viedä oikeille tahoille eteenpäin ja sen olenkin jo tehnyt.
Lotta Paakkunainen 