lähidemokratia – Sivu 24 – Lotta Paakkunainen

Kuntalaisten kyselytunti ei ole Lohjalla uusi asia

Tuusulan kunta tiedotti ensimmäisestä kuntalaisten kyselytunnistaan syyskuussa 2018. Kyselytunti järjestettiin ennen kunnanhallituksen julkista kokousta, joita kunta on järjestänyt aiemminkin. Tästä oli myös uutisointia jonkin verran ja sen jälkeen Lohjallakin pohdittiin ja keskusteltiin mahdollisuudesta kyselytunnin järjestämiseen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/ensimmainen-kunnanhallituksen-kyselytunti-kuntalaisille-pidettiin-24.9..html

Lohjallahan on ollut vastaavanlaisia tilaisuuksia viime vaalikaudella, mutta ne ovat olleet Aluefoorumin nimellä ja ne on järjestetty alueiden johtokunnan ja kaupungin yhteistyöllä. Aluefoorumeja järjestettiin valtuuston kiertokokousten yhteydessä, johon kaikki kuntalaiset olivat tervetulleita keskustelemaan valtuuston jäsenten kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelua käytiin kiivaimmin palveluverkkoselvitysten aikaan ja kouluverkon ”tiivistämisen” aikaan aluefoorumit olivat täynnä kuntalaisia. Tällä vaalikaudella niitä ei ole järjestetty.

Aluefoorumeihin osallistuminen alkoi hiipumaan, kun kouluverkkopäätökset oli tehty.

Ehkä järjestelyissä olisi kehitettävää. Huomasimme, että olisi ehkä hyvä pitää niitä teemoittain, sillä kysymyksiä tuntui olevan vaikea esittää tai keksiä, jos ei ollut aihetta. Ehkäpä nyt olisikin hyvä pitää aluefoorumi, kun talouden tasapainottaminen herättää kysymyksiä ja lakkautuksia tullaan taas esittämään.

Aluefoorumi (vastaava kuntalaisten kyselytunti) Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015

Kuvan aluefoorumi pidettiin siis Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015, jolloin kouluverkkokeskustelut kävi kuumimmillaan.

Tunnelmia siitä:

Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika? Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.

Edelleen kaupunginjohtaja puhuu kurjasta taloustilanteesta, se ei ole muuttunut, mutta maaseutukaupunki-puheet ovat vähentyneet.

Alla linkki Länsi-Uusimaan 18.9.2015 julkaisemaan juttuun yhdestä aluefoorumista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/319385-kuuleminen-vain-sanahelinaa

Tässä linkki myös vanhaan kirjoitukseeni, jossa peräänkuulutan lähidemokratian kehittämistä. Tämä kirjoitus on vuodelta 2016, moni asia on muuttunut, mutta harmikseni moni asia ei. Liian moni asia on unohtunut, kuten lähidemokratian kehittäminen.

”Rakentava vuoropuhelu vaatii kuitenkin luottamusta, luottamusta siihen, että asioista kerrotaan ja uskoa avoimen keskustelun lisäarvoon. Vaikuttajaraadit, valmistelutyöpajat, asukastapaamiset, aluefoorumit ja osallistuva budjetointi, ovat kaikki hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta. Melkein kaikkia niitä on kokeiltu ja asukkaiden osalta hyväksi todettu. Ja eikö se ole se päämäärää: Asukkaiden tyytyväisyys, se saavutetaan osallistamisella. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä keino sitouttamiseen ja alueylpeyden syntymiseen.

Olemme myös kertoneet, että haluamme kehittää Lähidemokratiaa edelleen. Tahdomme siitä toimivan osan kaupunkimme päätöksentekoa. Siksi esitimme toiveemme kutsua koolle jo huhtikuussa Lähidemokratian kehittämistyöryhmän jatkamaan keskustelua Lähidemokratian kehittämisestä Lohjalla. Lohjan lähidemokratiamalli on ollut hyvä, mutta aina on kehitettävää, niin myös meidän mallissamme. Mallia tulisi keventää, tuoda vielä enemmän lähestyttäväksi, jotta alueiden ja asukkaiden ääni saadaan kuulumaan, ja sitä kautta myös se näkyisi kaupungin ja asukkaiden hyvinvointina ja elinvoimana. Työryhmän kutsua vaan ei ole käynyt. Myös tässä näkee sen, että työtä on vielä edessä. Paljon. Toki asioita hautautuu välillä isojen pinojen alle, mutta varsinkin nyt, kun kausi on vaihtumassa, meillä ei ole varaa unohtaa lähidemokratian kehitystyötä. Ensi kauden alustus ja kehitystyö olisi pitänyt jo aloittaa. Kehityksessä on se pieni haittapuoli, että se ei tapahdu itsestään. Se ei tapahdu, jos sen unohtaa. Jos kehittämisen ja kehityksen unohtaa, se taantuu. Siihen Lohjalla ei ole varaa. ”

http://nummentie.blogspot.com/2016/05/lohjan-lahidemokratia-kehitysta-tulee.html

Kyläkoulujen jahti jatkuu – taas

Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.

Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.

Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.

Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.

Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon

perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.

Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.

Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

…

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)

Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:

– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista

– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta

Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.

Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.

Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.

Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.

Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä. Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.

Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta

Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla 8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.

Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/15/kylla-se-koulumatka-siita/

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/09/leimataanko-omia-mielipiteita-omaavat/

Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä

vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?

Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.

Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.

Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.

Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen

lain salliman 2,5 tuntia päivässä.

Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.

Lotta Paakkunainen

Puheenjohtaja

Lokova ry

En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.

Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.

Tätä vauhtia kriteeristö on tarpeeton.

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Syksyn ensimmäinen valtuustokokous

Syksyn ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monia asioita, mutta Saukkolan päiväkodin tilanne puhutti eniten.

Käytin puheenvuoron aiheessa:

Saukkolan päiväkodin tilanne on jo meille kaikille tuttu. Päiväkotiin ei oteta uusia lapsia, vakavimmin oireilevia on otettu kotihoitoon, vanhemman jäädessä pois töistä ja toiset lapset joutuvat käyttämään eri lääkkeitä isojakin määriä. Kaikki lapset eivät oireile ja toisille perheille onkin ollut järkytys nähdä, mitä tapahtuu, olla seuraajana, kun oman, oireettoman lapsen päiväkoti menee alta. Tieto siitä, että vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, ei ole tavoittanut kaikkia perheitä.

Mutta se, että päiväkotikiinteistö on sairas, ei ole oikeutus kiireellä tehtävään päätökseen uudisrakennuksesta, tai siitä, miten se toteutetaan, vaan sen pitäisi olla meille kimmoke siihen, että tehdään hyvin, kaikki vaihtoehdot punnittuna ja tutkittuna ja ajan kanssa mietitynä, mutta ennenkaikkea ajan kanssa toteutettuna, ettei jouduta jälleen pian samaan tilanteeseen.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Saukkolan päiväkodin väistöstä ensi viikolla, nyt me emme päätä väistöstä. Me päätämme alueen pitkäikäisestä, tulevienkin lasten päiväkodista ja alueen perheiden arjesta. Investointi on pitkälle ajalle.

Päätöksiä tehtäessä on tärkeää myös tietää päätösten seuraukset, ja on tärkeää ajatella niitä seurauksia. Esimerkiksi jos esikoululaiset siirretään Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistöön, tuo se paineita siirtää 5-6 luokalaiset yläkoulukiinteistöön, sillä alakoulukiinteistö on nyt jo liian täynnä, eikä yläkoulu ole vielä 10 vuotiaiden paikka.

Siksi kannatan esitystä uudelleenvalmistelusta. Valtuusto päätti yksimielisesti lähettää Saukkolan päiväkodin tulevaisuuden uudelleenvalmisteluun. Toivottavasti palaa kunnollisena esityksenä ja otsikkokin oikeanlaisena.

Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen

Kuntalainen oli tehnyt aloitteen opiskelijoiden bussilipun hinnan alentamisesta. Aloite oli jo käynyt palvelutuotantolautakunnassa ja nyt oli valtuustokäsittelyn vuoro. Aloitetta esitettiin loppuunkäsitellyksi. Esitin aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelin alennuksen tarvetta alueiden ja opiskelijoiden tasavertaisuudella, syrjimättömyydellä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä ja liikennöinnin todennäköisellä lisääntymisellä. Mm. reuna-alueilta, esimerkiksi Nummen ja Pusulan alueilta joudutaan kulkemaan muualle toisen asteen opintoihin ja se voi olla toisille perheille liian suuri taloudellinen taakka, eikä Kelan koulumatkatuki välttämättä riitä kaikille. Jos kaupunki tukee kaupunkinsa opiskelijoita alennuslipulla, voi kaupunki hakea Kelan koulumatkatuen opiskelijan sijaan.

Pääasiassa koulumatkakustannuksia aiheutuu haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuki on määrältään alhaisempi kuin itsenäisesti asuvien opintotuki. Koulumatkojen kustantaminen on tällöin riippuvaista myös vanhempien taloudellisista edellytyksistä. Toinen tyypillinen ryhmä, jolle kertyy matkakustannuksia, ovat opiskelijat, jotka perhesyistä asuvat eri paikkakunnalla kuin oppilaitos sijaitsee. Alennetun opiskelijamatkalipun myötä näiden ryhmien opiskelumahdollisuudet olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat suhteessa niihin, joilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen läheisyydessä ilman merkittäviä päivittäisiä matkakustannuksia.

Kaupunki voisi neuvotella liikennöitsijöiden ja matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta. Ei minkäänlaista.

Eipä auta kuin leuka rintaan ja miten se menikään. Ensi viikolla on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous ja siellä on jälleen monia kiperiäkin kysymyksiä ja itse tulen ottamaan kokouksen asialistan ulkopuolelta koulukyydit puheeksi.

Kirves kaivossa (tai katsomossa)

Nummen urheilukentän katsomoa on alettu purkaa. On sääli, että kaunis ja joskus hyvin toimiva katsomo on päätetty purkaa. On sääli, että tähän on jouduttu.

Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistyessä Lohjan kaupungiksi monesta meille niin arkipäiväisestä ja itsestäänselvästä asiasta on tullut uhanalaista. Yksi näistä on Nummen urheilukentän katsomo. Kaupungin talouden ollessa tiukilla, säästötoimet kohdistuvat moneen eri alaan, monella eri saralla, eikä syrjässä kaupunkikeskustasta olevalla pienellä kylällä sijaitsevalla urheilukentän katsomolla ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan suuri merkitys.

Merkitystä katsomolla on meille, nummilaisille, perheille ja harrastajille sekä urheiluseuroille ja niiden toiminnalle. Varsinkin erittäin tärkeälle junioritoiminnalle.

Nummen urheilukenttä ja sen katsomo on myös osa erittäin tärkeää kulttuurihistoriallista maisemaa. Kentän historia on itsessään myös erittäin mielenkiintoinen ja yksi erittäin hyvä esimerkki maalla paljon käytetystä ns. maalaisjärjestä ihan käytännössä, jopa kunnallispolitiikasta. Ei niin välitetty byrokratiasta, vaan toimittiin.

Historiaa

Nummen kunta lahjoitti 29.10 .1931 Nummen urheilukenttä Oy:lle 1,5 ha maa-alueen pitämässään kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunta sai maalahjoituksen ansiosta noin 2/3 osuuden kenttäyhtiön osakkeista. Loput oli Nummen Kipinällä ja Nummen Yrityksellä.

Kentän rakentaminen aloitettiin maantasoitus- ja salaojitustöillä heti marraskuun 1931 aikana. Kentän rakennustöitä tehtiin monessa vaiheessa ja paranneltiin moneen otteeseen. Vuoteen 1937 mennessä ei kuitenkaan ole mainintaa katsomosta, joten se on rakennettu tämän jälkeen. Nummen kipinän arkistoja tutkiessa löytyi päivämäärä 23.11.1951. Tarkka rakennusaika ei ole tiedossa, mutta rakennuspiirustukset ovat ylläolevalta päivältä.

Nummen Urheilukentän katsomo on puolestaan valmistunut vuonna 1952,
samana vuonna siis kuin Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Katsomo tehtiin pääosin
talkootyöllä ja lahjoitettujen rakennustarvikkeiden avulla.

Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm.
katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta.
Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät
katsomoon.

Nummen Urheilukenttä Oy luovutti vastikkeetta ja rasitteista vapaana urheilukentän 15.6.1983 Nummi-Pusulan kunnalle. Suullisesti luovuskirjan ulkopuolella sovittu, että urheiluseuroille kentän käyttö olisi ilmaista tulevaisuudessa. Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm. katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta. Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät katsomoon.

Nummen urheilukentällä on vahva paikallishistoriallinen tausta ja Urheilukentän katsomolla on monimuotoinen käyttö. Katsomoa käytetään luonnollisesti katsomona, mutta myös harjoituksia on käyty katsomon puolella. Katettu katsomo on tarjonnut junioreille suojaa ja siellä onkin monet treenit käyty. Katsomo on yksi oleellisin paikka junioritoiminnan ylläpidossa; vanhemmat, huoltajat, valmentajat sijoittuvat usein katsomoon ja treenikamat, vaatteet saa katetun katsomon suojiin. Nummen urheilukentän katsomo on juuri suojeltavan kulttuurimaiseman rajalla.

Nummen urheilukentän ja –katsomon säilyminen ja peruskorjaus on välttämätöntä turvataksemme upean Nummen junioritoiminnan.

Katsomon ollessa tärkeä osa arkkitehtuurista kulttuuriamme, sitä tulee suojella ja se tulee säilyttää. Voimmeko osana Nummen kulttuurihistoriallista maisemaa hakea Nummen kentän katsomolle suojelua, se on osa meille tärkeää paikallishistoriaa, osa identiteettiämme nummilaisina ja osa uuden Lohjan urheilukulttuuria. Tästä syystä esitin vuonna 2015 nummilaisille toimijoille, että hakisimme Nummen urheilukentälle suojelua. Tätä ei kuitenkaan haluttu, sen tuomien hallinnollisten ja muiden mahdollisten hidasteiden ja ongelmien vuoksi. Se oli varmasti oikea päätös siihen vaiheeseen.

vuonna 2015

Nummen urheilukentän arkkitehtuurisesti kiinnostava puurakenteinen vanha katsomorakennus on kunnostuksen tarpeessa. Vanha puukatsomo elegantteine kattorakenteineen on säilynyt hyvin, koska siitä on huolehdittu vuosien varrella. Nyt katsomorakennus vaatisi taas vuosikunnostusta. Nummen aluetoimikunta on valmis organisoimaan talkoita työn toteuttamiseksi, mutta kaupungin tulisi maksaa materiaali- ja telinekulut.

Nummen urheilukentän katsomon kuntoa käytiin arvioimassa paikallisten toimijoiden toimesta, tehdäkseen suunnitelman kuinka edetä asian kanssa. Katsomo ei ole tuolloin ollut ongelma, heidän arvionsa mukaan perusrakenteet tulisi purkaa, jotta nähdään kantavien kunto. Tuolloin toimijat pohtivat monia asioita, esim kenen olisi tarkoituksenmukaisin tehdä aloite, niitä esitettiin, olisi puutavara saatu lahjoituksena… Mutta jos rakenteet eivät ole kunnossa, on talkoot vaikea toteuttaa. Silloin jo heillä heräsi huoli siitä, voisiko katsomo mennä käyttökieltoon? Osa kannatinpalkeista oli huonossa kunnossa ja jotta vesi ei pääse kannatinpalkeille, tulisi ongelma poistaa.

Tekninen toimi ja Liikuntakeskus olivat tehneet arvioita, joissa todettu katsomon olevan lähes purkukunnossa. Paikallisten toimijoiden mukaan olisi hyvä tehdä kunnon kuntokartoitus, sillä ehkä ei ole kuitenkaan niin heikossa kunnossa. Tulisi tehdä kuitenkin ennen seuraavaa runsaslumista talvea. Katto todennäköisesti kestää vielä 10 vuotta. Kuka suunnittelija saataisiin sitoutettua talkootyöhön? Kustannukset? Entä rakennusvalvonta? Pelkät rakennustarvikkeet olisi aloitteella, kustannuksia tulee joka tapauksessa.

Nummen urheilukentän katsomo kantava palkki — Nummen urheilukentän katsomon kantava palkki

Kaupungin, Liikuntakeskuksen ja paikallisen urheiluseuran kesken käytiin ostoneuvotteluja. Mutta mistä seura olisi saanut varat katsomon ostoon ja ylläpitoon?
Käyttäjiltä? Jokainen kivi käännettiin ja jokainen ehdotus punnittiin.

Ollessani aluetoimikunnassa pyysin seuroilta ja koululta kannanottoja urheilukentän kehittämiseksi ja kokosimme vastaukset Nummen urheilupuiston kehittämiseksi ja niiden perusteella

Aluetoimikunnan ehdotus perustuen vastauksiin ja aluetoimikunnan kantaan:

Vanha skeittiramppi puretaan. Rakennetaan uusi Tampereen mallin mukaan:

nuorten kanssa yhdessä – rahoitus mahdollisesti mm lähidemokratian budjetista, nuorten työllistämishankkeista (?) ja ykkösakseli. Skeittaus on seuraavista olympialaisista lähtien olympialaji, joka varmasti nostaa jälleen skeittauksen kiinnostavuutta ja alueen 10 vuotiaissa on runsaasti skeittauksesta nyt jo innostuneita

vanha katsomo puretaan mahdollisimman pian

parkour-rata

valaistus joen puoleiselta reunalta, jotta käyttöaikaa saadaan pidennettyä, eikä valaistus häiritsisi asukkaita

rullalätkäkenttä

tenniskenttä

verkko, joka pysäyttäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle.

polkuautorata/liikennekaupunki

parkkitilaa tarvitaan, sillä joukkoliikenne on huono ja omilla autoilla pakko kulkea

välinevarasto seuroille ja koulun käyttöön

petankki

nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos

Tärkeintä on toimiva ja korkealla käyttöasteella oleva urheilupuisto, joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin.

Aluetoimikunnan kanta ja ehdotukset perustuvat seuroilta ja nuorilta tulleisiin vastauksiin, jotka ovat alla:

Seuroilta:

katettu juoksusuora koivikon kohdalla (lounas)
”puoliksi sisähalli” siirrettävillä/käännettävillä – penkeillä
pieniä varastotiloja
nykyinen kioski – puretaan
huoltokopin lähelle maalikamerateline/kulkuportti ”tervetuloa urheilupuistoon”
kuinka katsomon alle jäävää kuoppaa hyödynnetään? Palloiluun? Parkour? Rantalentis? Ulkokuntoiluvälineitä. Miten pukusuojat, wc:n käyttö?
Skeittiramppi suunnilleen nykyisen katsomon tilalle
portaat mäkeen
polkuautorata/liikennekaupunki
petankki
kesäteatteri
nupun koiraklubi (parkkipaikan tarpeellisuus)
etelärinne, aurinkopaistaa – kun vettä sataa, penkit vielä illalla märät
huono joukkoliikenne-tarvitaan autoa ja parkkipaikkoja

– Valaistus, nyt kenttää ei voi käyttää 19.00 jälkeen syyskuun lopulla, eikä 18.00 jälkeen enää lokakuun puolessa välissä. Jalkapallon sarjapelit on pakko siirtää viikonlopuille palloliiton määräysten vastaisesti. Kentän käyttö lisääntyisi valaistuksella. Myöskään talvikäyttö esim lasten hiihtopaikkana ei onnistu ilman valaistusta.

– Katsomoa tarvitaan jalkapalloturnauksissa ja sarjaotteluissa.

– Kentän pääsuoran puolella voisi olla nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos johon pääsee sateen suojaan, ja jossa voisi sateella harjoitella, tehdä alkulämmittelyä, jne. Tämän katoksen päällä olisi kevyt katsomo, mielellään myös katettu.

– Kentällä pitää olla toimiva elitarvikemyyntiin ja pieneen valmistukseen soveltuva kioskirakennus tapahtumia varten

– Parkkipaikkaa ei voi pienentää, alue on täynnä monta kertaa viikossa kun toiset joukkueet lähtevät treeneistä ja toiset tulevat. Tapahtumien parkkipaikaksi ei nykyinenkään riitä lähellekkään.

– Välinevaraston pysyvä ratkaisu ei voi olla rakennusluvaton kostea kontti!

-Kentän nykyiset käyttömäärät: kentällä pelataan kesän aikana 30 jalkapallon piirisarjan peliä. (saupa 15, rahi 9 , hukat 6).

-Tällä hetkellä Saupassa on pelaajia 117 kouluikäistä lasta. Tarkoituksena perustaa uusi joukkue 12/13 syntyneille tänä kesänä joten pelaajamäärä tuosta vielä nousee. Lisäksi on miesten ja naisten joukkueet joiden pääasiallinen idea on tarjota paikkakunnan aikuisille mukava ja edullinen tapa ylläpitää työkuntoa sekä viettää aikaa muiden kanssa, suurin osa on lapsiperheiden vanhempia.

Yhtenäiskoulun yläkoululaisilta:

Oppilaille tehtiin kysely, jossa kysyttiin Nummen kentästä seuraavin kysymyksin:

1) Mitä haluaisit urheilukentälle (jotain uutta)?

2) Onko kentällä jotain, mistä pitäisi luopua?

Vastauksia tuli 84, joten kaikki ei halunnut edes vastata kyselyyn vaikka mahdollisuus oli se omalla kännykällä tehdä.

Koulun edustajan ehdotus olisi seuraava:

– puretaan skeittiparkki (on huonokuntoinen ja turvaton, kenen vastuulla jos siinä joku loukkaantuu huonon kunnon takia?)

– tilalle tulisi koriskenttä (asfaltille rajat) sekä rullalätkäkenttä (joka voidaan jäädyttää pieneksi kaukaloksi talvella, laidat olisi aina paikallaan. Sijoitus vaikka siihen skeittiparkin paikalle.

– Parkkipaikkaa (se pitkä) isonnettaisiin niin, että siihen tehdään rajat kahteen riviin ja autot ajaa välistä. Suljetaan uusi toiminnallinen alue siirrettävällä aidalla, mutta tarpeen tullen sen voisi aukaista isojen tapahtumien aikaan järjestäjien autoille, siihen jää kuitenkin koriskenttien päälle tilaa autoille ja sen viereen myös.

– Toiseen päätyyn tulisi kesäksi verkko, joka pysättäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle. Tätä monet pojat on toivonut, ketka siellä käy päivittäin potkimassa palloa kesällä.

Katsomon kohtaloon ei liikunnanopetus voi ottaa muuta kantaa kuin sen, että purkaa se pitäisi välittömästi senkin takia, että oppilaat ei olisi vaarassa sen romahtamisvaaran takia kun esim juoksevat radoilla. Uudelle katsomolle ei opetuksen kannalta ole tarvetta.

Yläkoululaisten vastauksia:

Mitä halutaan:

Yläkoululaisten vastaukset, mitä halutaan

Mistä yläkoululaiset olisivat valmiita luopumaan:

Huomio vielä, että koululaisten vastaukset olivat nimenomaan 13-17 vuotiailta, ei päiväkoti- eikä alakouluikäisiltä, joista on kasvamassa hyvää vauhtia kentän käyttäjiä.

Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan

Olin pitkään sitä mieltä, että katsomo tulee säilyttää, kävin monia keskusteluja, monissa kokouksissa asian tiimoilta, näin piirustuksia, kuvia kunnosta, kävin tutkimassa itse paikanpäällä, kuuntelin asiantuntijoita, luin kyselyjen vastauksia. Luin kaikki vastaukset.

Olisimme saaneet puutavaran lahjoituksena paikalliselta yritykseltä, seuroista olisi ollut talkoisiin, niissä tuntui aina tulevan vastuukysymys ja talkooväen puute vastaan, loppujen lopuksi myös katsomon kunto tuli vastaan.

Käydessäni aluetoimikunnan edustajana urheiluseurojen edustajan kanssa jälleen yhdessä kokouksessa Liikuntakeskuksella keskustelimme katsomon tarpeesta ja koko urheilukentän alueen kehittämisestä. Puhuimme pyrkimyksestä hyödyntää myös koulun lähiliikuntapaikkaa, salia ja tehdä tästä alueesta liikuntakokonaisuus, joka palvelisi aluetta ja sen asukkaita, iästä riippumatta.

Oheisharjoittelupaikkana en pystynyt katsomoa puolustaa, se kävi tapaamisessa selväksi.

Me todennäköisesti saamme katsomon kentälle, siitä pitää tulevaisuudessa kyllä varmasti muistuttaa ja painostatämän lisäksi voimme saada niin paljon hyvää kehitystä koko urheilukentän alueelle, että olen valmis ajattelemaan katsomon ulkopuolelle ja lähteä siitä, että kehitetään koko alue, katsotaan koko alueella, mikä olisi hyvä, mikä toimisi jne.

Meillä on jo suunnitelmia valmiina.

Nummen urheilubulevardi

Nummi-Pusulan lukion viimeisistä lakkiaisista

Odottelin kärsivällisesti, mutta turhaan. Olen pettynyt.

Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminen on todellinen häpeä ja sanoisin, että helposti paskin päätös, minkä viime valtuusto teki. Länsi-Uusimaa tuntui olevan samaa mieltä erään valtuutetun kanssa, että näin vähäpätöinen asia, eikä uutisoinut viimeisiä lakkiaisia. Olen pettynyt, vai olenko vain missannut jutun? Onneksi Karkkilantienoo sentään teki jutun.

Olisin toivonut, että myös arvostamani ja tilaamani lehti olisi myös tehnyt. Nummi-Pusulan lukion lakkautus oli tärkeä ja iso menetys, ei vain meille alueella, vaan myös koko Lohjalle. Alueiden kehittämisen este ja hidaste on välinpitämättömyys.