Kategoria-arkisto:lähidemokratia

Uraanikaivosvaraus herättää taas keskustelua Lohjalla: Mitä on muuttunut kahdessa vuodessa?

Kaksi vuotta sitten kirjoitin blogikirjoituksen uraanikaivosvarauksesta Lohjan Leppäkorvessa. Tuolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksyi alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edusti tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania. Nyt kaivosvarauksen on hakenut norjalainen yritys ja kaivostoiminnan vaikutuksista käydään jälleen vilkasta keskustelua.

Leppäkorpi-Järvenpään kyläyhdistys järjesti kiinnostuneille keskustelutilaisuuden aiheesta ja tupa olikin täynnä. Tilaisuudessa käytiin hyvää ja ratkaisunhakuista keskustelua.

Tällä kertaa varaus on laajuudeltaan 1 300 hehtaaria ja se sijaitsee Lohjan ja Someron alueella. Kyseessä siis pienempi alue kuin kaksi vuotta sitten.

Myös ranskalainen Areva oli kiinnostunut alueesta vuonna 2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei tuolloin myöntänyt Arevalle valtauslupaa.

Uusia kysymyksiä ja huolenaiheita

Uusi kaivosvaraus herättää monia kysymyksiä, joista osa on samoja kuin kaksi vuotta sitten. Onko kaivostoiminta ympäristön kannalta kestävää? Mitä vaikutuksia kaivoksella on alueen asukkaisiin ja luontoon? Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää alueen luonnonvaroja?

Yksi merkittävä ero on se, että tällä kertaa Lohjan kaupunkia ei ole kuultu kaivoshankkeesta. Yrityksen kuulutuksen mukaan kaivosta koskeva ilmoitus on ollut vain Someron paikallislehdessä, ei Länsi-Uusimaassa. Tämä on herättänyt huolta siitä, onko kaikkia osapuolia kuultu asianmukaisesti.

Kiinnostus Nummen esiintymään on noussut esiin aika ajoin. 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, mutta se hylättiin vuonna 2007.

Ympäristövaikutukset ja turvallisuushuolet

Uraanikaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja asukkaiden huolenaiheet ovat perusteltuja. Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, sillä voi olla vakavia seurauksia.

Uraanikaivoksen vaikutusalueen tarkka määrittäminen vesistöjen osalta on monimutkainen tehtävä, joka riippuu useista tekijöistä, kuten kaivoksen sijainnista, kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista vesistöihin, sekä vesistöjen virtaussuunnasta ja valuma-alueista.

Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että uraanikaivoksen vaikutusalue vesistöjen osalta voi ulottua useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän kaivosta. Tämä johtuu siitä, että kaivostoiminnasta voi päätyä vesistöihin saastuttavia aineita, kuten uraania, raskasmetalleja ja haitallisia kemikaaleja. Nämä aineet voivat kulkeutua vesistöjä pitkin ja kertyä eliöihin ja sedimenttiin, mikä voi aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ihmisille.

Taloudelliset hyödyt ja sosiaaliset vaikutukset

Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt, kuten työllisyyden lisääntyminen, ovat merkittäviä, mikäli kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaaran kaivos toimi aikanaan huomattavana työllistäjänä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuria uraaniesiintymiä, jotta niiden louhiminen olisi taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.

On tärkeää pohtia myös, miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan. Pitkään alueella asuneet ja elinkeinonsa maasta saavat asukkaat voivat kokea, että heidän elämänlaatunsa ja toimeentulonsa ovat uhattuina. Asuntovelalliset eivät voi helposti muuttaa pois, mutta heidän lapsensa todennäköisesti välttävät alueelle paluuta, mikä voi johtaa alueen autioitumiseen.

Ympäristön vaikutusarvioinnit ja asukkaiden huolenaiheet

Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön, ja ympäristön vaikutusarvioinneissa tulee huomioida uraanin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen. Prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta saastuneet aineet voivat päätyä vesistöihin, ja ilman kautta leviävinä ne voivat altistaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi kulkeutua ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.

Hyödyt ja haitat: Arvokysymyksiä

Arvioidessamme kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja, on tärkeää huomioida omat arvomme. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja ruoan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan säilyttää myös tuleville sukupolville. Kaivoksen mahdollisuus ei ole imagovaltti paikkakunnalle tai sen nykyisille yritystoiminnoille.

Uraanikaivosvaraus Lohjan Leppäkorven kylässä herättää monia perusteltuja huolenaiheita. Päätökset tulee tehdä huolellisen arvioinnin ja asukkaiden kuulemisen pohjalta, ottaen tasapuolisesti huomioon ympäristövaikutukset, paikallisyhteisön hyvinvointi ja taloudelliset näkökulmat. Keskustelu kaivostoiminnasta Leppäkorvessa jatkuu ja on tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

On kuitenkin selvää, että kaivoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lohjan ja sen lähikuntien asukkaisiin, sillä vesistöt ovat alueella erittäin tärkeitä luonnonvaroja ja virkistysmahdollisuuksia.

On tärkeää muistaa, että uraanikaivostoiminta on erittäin riskialtista ja sillä voi olla vakavia ympäristövaikutuksia. On tärkeää, että kaikki kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset selvitetään huolellisesti ja avoimesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään.

Suomenmaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 24.5.2024

Uraanikaivosvaraus herättää taas keskustelua Lohjalla: Mitä on muuttunut kahdessa vuodessa?

Länsi-Uusimaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 25.5.

Aiemmin uraanikaivosvarauksesta kirjoittamaani:

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.com/7490

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän vierailu Espoon perhekeskukseen ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kuntalaistilaisuuteen: Haasteita ja ratkaisuja

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä vieraili Espoon perhekeskuksessa ja osallistui Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimeen kuntalaistilaisuuteen. Molemmat vierailut olivat erittäin odotettuja ja tarjosivat arvokasta tietoa alueen sosiaalipalvelujen tilanteesta ja haasteista.

Espoon perhekeskus: Lastensuojelun ja perhepalveluiden tilanne

Espoon perhekeskuksessa meitä oli vastaanottamassa useita johtavia viranhaltijoita, jotka kertoivat ajankohtaisesta tilanteesta lastensuojelussa, perhesosiaalityössä ja opiskeluhuollossa. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista oli lastensuojelupalvelujen kasvava tarve, jota ei valitettavasti ole pystytty vastaamaan samalla tahdilla työntekijöiden määrän osalta. Rekrytointihaasteet ovat olleet merkittäviä ja osaajien löytäminen on edelleen vaikeaa.

Työntekijät toivat esille, että vanhempien vastuuta lasten kasvatuksessa tulisi korostaa ja vaatia enemmän. Esimerkiksi, jos lapsi ei osallistu opetukseen tai ei tule kouluun, vanhemmilla tulisi olla suurempi vastuu. Lisäksi matalan kynnyksen työn lisääminen on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota lasten arjessa, heidän omassa ympäristössään. Harrastusmahdollisuuksia tulisi myös olla saatavilla kaikille lapsille, mikä osaltaan ehkäisisi vakavampien ongelmien, kuten väkivaltaisuuden ja jengiytymisen, kehittymistä.

Lastensuojelun työntekijät ovat huolissaan siitä, että vanhemmat ulkoistavat kasvatuksen viranomaisille. He haluaisivat nähdä peruspalveluiden toimivan niin hyvin, että kaikkia asioita ei tarvitsisi käsitellä lastensuojeluilmoitusten kautta. Lisäksi byrokratian tarpeellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti, jotta työntekijät voisivat keskittyä olennaiseen.

Etelä-Lohjan aluetoimikunta: Palveluverkoston haasteet ja kehittämismahdollisuudet

Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimessa kuntalaistilaisuudessa keskustelu keskittyi palvelujen verkoston suunnitelmiin ja lakkautusuhkiin. Liikkuvat palvelut herättivät paljon pohdintaa, samoin kuin asukkaiden ja työntekijöiden kuulemisen näennäisyys. Tilaisuuden osallistujat pohtivat, miksi työntekijöiden näkemyksiä ei kuulla tarpeeksi ja miksi hyviä käytänteitä ei oteta käyttöön laajemmin.

Monet työntekijät kokivat, että heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan ei kuulla riittävästi palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. He toivoivat, että heidän asiantuntemustaan hyödynnettäisiin enemmän, jotta palvelut voisivat toimia paremmin ja vastata paremmin asukkaiden tarpeisiin. Hyviä käytänteitä on jo olemassa, mutta niiden laajempaa käyttöönottoa tulisi edistää.

Vierailut Espoon perhekeskukseen ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan tilaisuuteen osoittivat selvästi, että sosiaalipalveluilla on monia haasteita, mutta myös paljon potentiaalia parantaa tilannetta. On tärkeää kuunnella sekä työntekijöiden että asukkaiden näkemyksiä ja ottaa ne huomioon palvelujen kehittämisessä. Keskustalaiset aluevaltuutetut ovat sitoutuneet työskentelemään näiden tavoitteiden eteen ja tukemaan sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen laatua ja saavutettavuutta kaikille

Keskusta irtautui palvelujen verkoston suunnitelmasta

Julkaisimme tiedotteen kannastamme Länsi-Uudenmaan palvelujen verkoston suunnitelmasta. Kävimme ryhmässämme erittäin paljon keskusteluja sisällöstä ja toiminnoista sekä tulevaisuuden kuvista, mitä suunnitelmilla voi olla. Olemme käyneet- kauden ajan useassa toimipisteessä tutustumassa toimintoihin ja kuulemassa henkilöstöä. Olemme punninneet tarkkaan, mitä suunnitelmat voivat tarkoittaa niin asukkaiden kuin henkilöstön sekä taloudenkin kannalta. Itse olisin halunnut vahvemmin vielä suunhoidon terveydenhuollon tulevaisuuden näkymistä nostaa huolta esiin, sillä vahva keskittäminen ei palvele lapsia, nuoria, perheitä eikä ikääntyneitä, varsinkaan alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä.

Meille ei riittänyt suunnitelmassa maininnat siitä, että palveluja tuotaisi kotiin, sillä esimerkiksi tällä hetkelläkään ei toteudu edes lainmukaiset neuvolan ensikotikäynnit. Mietin myös kuinka voi toteutua joidenkin mainitsemat ajatukset siitä, että neuvolojen aukioloaikoja laajennettaisi lauantaille? Tämäkin palvelu tosin siis siellä, missä palvelua jo on. Näkyviä suunnitelmia ei ole liikkuvien palvelujen toteuttamisesta. Ryhmässämme painotimme sitä, että uusien palveluiden pitää olla käytössä ennen kuin olemassa olevat palvelut voidaan lakkauttaa.

Tiedotteemme:

Keskusta irtautui palvelujen verkoston suunnitelmasta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston suunnitelman läpiviemiseen haettiin poliittista yksimielisyyttä. Keskustaryhmä oli mukana viime metreille mutta epäselvät kirjaukset lähipalveluista olivat ryhmälle kynnyskysymys.

Keskusta lähti aluevaaleihin lähipalveluja puolustamaan. Apua on saatava kun sitä tarvitsee, mahdollisimman ketterästi ja läheltä.

Olennaisimmat epävarmuudet hyvinvointialueen palveluverkossa sisältyivät neuvolapalvelujen ja ikäihmisten asumispalveluiden keskittämiseen sekä vuodeosastojen lakkauttamisiin.

Keskustaryhmä ei hyväksy palveluiden rajua keskittämistä, sillä se johtaa väistämättä palvelujen etääntymiseen ja jonojen kasvuun sekä pienemmistä toimivista yksiköistä luopumiseen. Karjalohja-Sammatin terveyspalvelujen jatkoon liittyi myös liian paljon epävarmuustekijöitä.

Palvelujen verkoston suunnitelma ei antanut Keskustaryhmän mielestä riittävästi takuuta siitä, että olemassa olevat palvelut pysyvät, kunnes uudet korvaavat palvelut ovat toiminnassa. Palvelutarve ei katoa. Palvelutarjonnan muutosten vaikutukset on arvioitava kriittisesti. Uusien palveluiden pitää olla käytössä ennen kuin olemassa olevat palvelut voidaan lakkauttaa.

Sopimuksen allekirjoittaminen tuntui mahdottomalta, koska kirjaukset jättivät liikaa tulkinnanvaraa. Asukkailla on oikeus saada selkeä tieto tulevasta palveluverkosta, kun sellainen julkaistaan.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 kävin puhumassa paaaaljon

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.3.2024 käsiteltiin mm. Vuoden 2023 tilinpäätös/Ylitys- ja alitusoikeudet, Lohjan Yhteislyseon Lukion lisämääräraha vuodelle 2024, Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma sekä muutamia aloitteita.

Kävin pitämässä puheenvuorot Lyseopäätöksestä, Mäntynummen päätöksestä sekä tekemäni Valtuustoaloite teatteritaiteen perusopetuksen ja harrasteteatterien tilasta Luksialta vapautuvaan Nummentie 6 kiinteistöön päätöksestä.

Puheenvuoroni:

Lyseon päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat 

Olin kiittämässä pajuojan puheenvuoroa ennen hänen harkitsematonta sammakkoaan. (Puheenvuorossaan heitti taas kepun iltalypsystä erikoisesti)

Haluan aloittaa kiinnittämällä huomiota lukuun 36 miljoonaa. Vertailun vuoksi muistutan meitä valmistelussa vuonna 2015 tehdystä arviosta, joka oli vain murto-osa tästä summasta. Tämä arvio oli siis sisäilmakorjauksiin esitetyt 160 000 euroa. 

Vuoden 2021 tarjottu vajaan 13 miljoonaa on muuttunut reiluksi 36 miljoonaksi. Joka muuten tässä kokouksessa korjataan siihen 36 miljoonaan, sillä huomattu hallituksen kokouksen jälkeen virhe. 

Mietin, että paljonko olisi maksanut, jos olisi tehty silloin, kun olisi pitänyt, silloin kun se olisi ollut ennaltaehkäisyä. Kysyn, kuinka paljon olisi säästetty, jos olisimme toimineet ennaltaehkäisevästi ja ryhtyneet toimiin jo silloin, kun ensimmäiset ongelmat alkoivat näkyä. Tämä kustannusten kasvu on usein seurausta siitä, että säästämme vääristä asioista. Lyseo on surullinen esimerkki tästä tosiasiasta. 

On tärkeää huomata, että vaikka maailmantilanteen aiheuttama kustannusten nousu voi olla yksi tekijä, se ei yksin selitä tällaisten remonttien massiivisia hintoja. On myös syytä muistaa, että remonttien yhteydessä ilmenee aina odottamattomia kuluja. Tämä on tiedossa ollut asia, ja siitä on puhuttu tässä salissa useaan otteeseen, erityisesti keskustan ryhmän taholta. 

Lohjalla meillä on edelleen taipumus tehdä virheellisiä arvioita ja laskelmia, jotka johtavat budjettien ylityksiin ja päätöksentekovaiheessa pakottavat meidät tekemään lisämäärärahapäätöksiä. Tällä kertaa olemme jälleen tilanteessa, jossa pakko on tehdä näitä päätöksiä, jotta pääsemme eteenpäin. 

Haluan myös korostaa tarvetta oppia menneisyydestä. Olisiko mahdollista, että tämä kokemus auttaisi meitä välttämään samat virheet tulevaisuudessa? Olisi äärimmäisen tärkeää, että korjausten valmistumisen jälkeen tiloja tuuletettaisiin riittävästi, jotta voimme varmistaa, etteivät samat ongelmat toistu. Tämä on opittava läksy, jota emme saa unohtaa. 

Luen teille otteen vuosi sitten pitämästäni puheenvuorosta, joka on edelleen relevantti. 

Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.  

Kiitän valmistelijoita, mutta erityisesti kiitän nuoria kärsivällisyydestä ja toivon intoa opiskella ja kirjoituksiin onnea. 

Kiitos

 

Puheenvuoroni Mäntynummen päätöksestä:

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki läsnäolijat, 

Mäntynummen alueen lapset ovat kärsineet liian pitkään päätöksenteon viivästymisestä. Tämän asian siirtely on kestänyt liian kauan. Haluan kuitenkin välttää toistamasta jo aiemmin mainittuja näkökohtia, tai aiemmin itse nostamiani kuten oikea-aikaisen toiminnan tärkeyttä, toisaalta kuitenkin korostaa aiempaa puheenvuoroani lyseon päätöksessä juuri oikea-aikaisuudesta. Pätee erittäin hyvin tässäkin. 

Keskityn nyt lyhyeen ja tiiviiseen puheenvuoroon, jossa haluan nostaa esiin lähiluonnon merkityksen. Lähiluonto tarjoaa arvokkaita oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Erityisesti haluan tuoda esiin muutama vuosi sitten käydessäni tutustumassa kouluun, sain kuulla henkilökunnan toiveen lisätä metsikköä välituntipihaan. Tämä on helppo toteuttaa ja parantaisi merkittävästi oppilaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. 

Tulevaa valmistelua varten ehdotan, että otamme huomioon kaikki tärkeät näkökulmat: oppilaiden terveyden, henkilökunnan hyvinvoinnin, turvalliset liikennejärjestelyt ja lähiluonnon säilyttämisen. 

Lopuksi haluan esittää kaikille valmistelijoille huomautuksen liitteiden selkeydestä ja päiväyksistä, jotta niiden luettavuus olisi parempaa. 

Tekisin vastaesityksen, joka ei viivästytä päätöksentekoa eikä toteutusta. 

Vastaesitykseni kuuluu seuraavasti, tässä siis lisäys kohtaan neljä (on portaalissa luettavissa): 

  1. hyväksyä liitteenä oleva tilaohjelman, 
  1. että lukion käytöstä poistuvat tilaelementit hyödynnetään kokonaisuudessaan kaupungin keskustan alueen tilatarpeisiin nykyisellä sijainnillaan, 
  1. että väistöjen teknisestä toteuttamisesta päätetään erillisen suunnitelman mukaisesti, 
  1. että tekninen lautakunta valmistelee monitoimijatalon rakennusteknisen toteuttamissuunnitelman uudisrakennuksena ja/tai peruskorjaushankkeena, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon, huomioiden lähiluonnon säilymisen sekä toimivat liikennejärjestelyt. 
  1. hyväksyä liitteenä olevan hankesuunnitelman, päivätty 9.2.2024 (päivitetty Tekn. ltk 15.2.2024 § 38) 

Portaalissa olen erehdyksessä numeroinut kaksi kohtaa kohdaksi viisi, sen voinee teknisenä korjauksena korjata? 

Kiitos. 

Äänestystulos: 22-29 (esitykseni hävisi) 

Puheenvuoroni Nummentien kiinteistön valtuustoaloitteesta: 

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki tätä kokousta seuraavat, 

Jälleen kerran käsittelemme aloitetta, jonka käsittelyaika on venynyt niin pitkäksi, että sen toteuttaminen taloudellisesti ja järkevästi sekä tarpeisiin nähden toimivasti vaikuttaa haastavalta. Huomautus siitä, että ”Laurentiustalon toteutuksen yhteydessä on huomioitu myös teatteritaiteen opetus”, herättää ainakin omassa mielessäni kysymyksiä. 

Vaikka tämä aloite ei ole toteuttamiskelpoinen Nummentie 6 kiinteistön osalta, haluan silti painottaa teatteritaiteen merkitystä ja tarvetta sopiville tiloille kaupungissamme. On keskeistä, että kaupunki jatkaa aktiivista työtä kulttuuritarjonnan monipuolistamiseksi ja lasten sekä nuorten taiteellisen ilmaisun tukemiseksi. On ilahduttavaa, että tutkimme edelleen mahdollisuuksia löytää tiloja koulujen piiristä. 

Lohjalla tarjotaan laadukasta teatteritaiteen perusopetusta, jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus osallistua teatteritaiteen laadukkaaseen opetukseen ja harrastamiseen. Tällaiset tilat eivät ainoastaan tarjoa paikkoja esityksille, vaan ne toimivat myös tärkeinä oppimisympäristöinä ja paikkoina, joissa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja luodaan elinvoimaista kulttuurielämää. 

Kiitos. 

Lastensuojelun kriisi syvenee

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani 20.2.2024 jälleen lastensuojelun kriisistä.

Olen usein asiasta puhunut ja kirjoittanut. Kirjoitukseni tuo esiin huolen siitä, että lastensuojelun kriisi on pahentunut ajan myötä ja että päättäjät eivät aina ymmärrä tai reagoi tilanteeseen riittävällä vakavuudella.

Hyvinvointialueiden päätöksenteon haasteet ja niiden vaikutus lasten turvallisuuteen ja hyvinvointiin ovat keskeisiä teemoja kirjoituksessani. On selvää, että resurssien riittämättömyys ja päätöksenteon ongelmat voivat vakavasti vaarantaa lasten turvallisuuden.

Kirjoitus nostaa myös esille sosiaalityöntekijöiden vastuun ja kohtaamat haasteet ja on huolestuttavaa, että he joutuvat usein kantamaan vastuun huonoista päätöksistä, jotka ovat seurausta resurssien puutteesta tai päätöksenteon virheistä.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6572938

Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää, lohjalainen aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Lastensuojelun kriisi syvenee 

Lastensuojelun pahenevaan ahdinkoon kiinnitetään huomiota, kun pahin tulee esiin. Esimerkkeinä Vilja-Eerika ja Joensuun neljävuotiaan lapsen kamala kohtalo. 

Lastensuojelun kriisi ei ole uusi asia eikä hyvinvointialueiden tuottama, mutta se pahenee. Kriisin käsittelyä haittaa, että kaikkien hyvinvointialueiden päättäjät eivät ymmärrä kriisin vakavuutta, tai omassa kunnassa tilanne ei ole ollut niin paha kuin esimerkiksi Lohjalla ollut jo vuosia. Kriisin käsittelyä haittaa myös, että aluevaltuutetut eivät saa tietoa. 

Päätöksentekijöillä on vastuu varmistaa, että resurssit ja organisaatio toimivat tehokkaasti lasten turvallisuuden takaamiseksi. Jos resurssit ja tuki eivät ole riittäviä, se heijastuu suoraan kykyyn tarjota asianmukaista suojelua lapsille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassa. 

Hyvinvointialueella toimii työryhmä, joka kokoontuu tekemään päätökset lapsen palvelusta, eli päätöksenteko ja apu on viety kauemmas lapsesta ja päätetyt sopimukset voivat olla liian lyhyitä lapsen tarpeisiin nähden tai apua ei myönnetä. Jostain syystä kuvitellaan sillä säästettävän rahaa.  Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää.  

Huono ja väärä päätös työryhmältä menee lapsen sosiaalityöntekijän vastuulle, jota sitten mediassa ja somessa syytellään. Ikävää on, että myös tunnolliset ja erinomaista työtä tekevät sosiaalityöntekijät saavat pahimmat haukut. Lastensuojelussa törmätään usein myös siihen, että vanhempien oikeudet on lain puitteissa laitettava lasten oikeuksien edelle. 

Muutama vuosi sitten nostin kriisin Lohjalla esiin ja johtavan viranhaltijan toimesta minua sanottiin hassuksi ja sanojani ylireagoinniksi ja liioitelluiksi. Luottamushenkilöpuolelta minua kutsuttiin negatiiviseksi. Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että tulisi tarkastella huolellisesti nykyisiä käytäntöjä ja varmistaa, että tarvittavat muutokset tehdään lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On tärkeää, että teemme yhteistyötä ja sitoudumme parantamaan järjestelmiä, jotta vastaavilta tragedioilta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).  

Vuoden viimeinen kokousviikko

Vuoden viimeinen valtuustoviikko taisi olla vuoden kiireisin kokousviikko.

Maanantaina oli kaupunginvaltuuston valtuustoinfo ja valtuustoryhmän kokous. Ensimmäistä kertaa jätin valtuustoinfon väliin, sillä lapseni oli ollut edellisellä viikolla leikkauksessa ja lekottelimme yhdessä sohvalla.

Tiistaina oli aluevaltuuston kokous, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointialueen talousarviota, investointiohjelmaa ja vastausta ryhmäni puolesta jättämääni aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Talousarviosta käytiin pari tuntia keskustelua, josta suurin osa koski 300 000 euron ”säästöä”. Keskustelua käytiin siitä, että lakkautetaanko Hangon vuodeosasto vai Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskukset. Kokoomus esitti, että vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen ja näillä rahoilla turvataan Espoon ja Tapiolan ikäihmisten palvelukeskusten toiminta. Pidin jotenkin karmivana esitystä, että turvataan yhden alueen palveluja lakkauttamalla toisen alueen palveluja. Kannatin esitystä, että lisätään talousarvioon 300 000 euroa, jotta molempien tarvittavat palvelut säilyvät. Kävin myös pitämässä puheenvuoron talousarviosta.

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Puhuin ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Esitin toivomuksen, että se huomioitaisi taloussuunnitelmassa.
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa käsiteltiin myös ryhmäni puolesta jättämääni aloitetta omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Pidin aloitteentekijänä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudemaan hyvinvointialueelle.

On harmillista, että hyvinvointialueelle ei nähdä tarpeelliseksi perustaa tärkeää omaishoidon neuvottelukuntaa.
Vastauksessa aloitteeseemme todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna.


Esitin pontta, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona käsiteltiin mm. hallintojohtajan viran perustamista, Lohja700-juhlavuoden päätöstä sekä lausuntoa vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Hallintojohtajan viran perustaminen on ollut hallinto-oikeudessa ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä henkilöstöjaostossa useita kertoja, toki myös lehtien palstoilla. Hallintojohtajan virkaan tehty valinta ei ole mennyt hallintosäännön mukaan ja tästä syystä asia piti hoitaa oikein. Eipä siinäkään onnistuttu, mutta se ei enemmistöä haittaa. Ei tosin valittajiakaan, sillä kokoukseen tehty vastaesitys, jota olin aikonut kannattaa, vedettiinkin pois. Ymmärrän sen toisaalta, sillä on tärkeää myös saada asiat eteenpäin. Perusteena vastaesityksen poisvedolle oli myös se, että asiaa tullaan käsittelemään jälleen kaupunginhallituksessa.

Kokouksessa oli pari jännää juttua. Ensimmäinen oli se, että kukaan, siis kukaan (ei edes tarkastuslautakunnasta) käynyt pitämässä puheenvuoroa lausunnosta vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Toinen, mikä on jännää, on se, että tällä hetkellä hallintojohtajan tehtäviä hoitaa siihen aikoinaan väärin valittu, mutta hän ei ole hallintojohtaja, vaan väliaikainen hallintojohtaja, silti esityslistoilla ja pöytäkirjassa hänen tittelinään on hallintojohtaja.

Lohja700-juhlavuoden päätöksestä ryhmäni esitti asiaa uudelleenvalmisteluun, sillä esitetty vaihtoehto Paloniemen huvimajan siirtäminen museon alueelle ei ollut mielestämme realistinen eikä edes hyvä vaihtoehto. Ryhmämme oli varttivaltuuston esittämän yläkoulujen pihojen parantamisen takana. Ryhmämme varapuheenjohtaja Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron.

Torstaina oli tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous, jossa päätettiin järjestöavustuksista. Kokouksessa käytiin tiukkaa ja laajaa keskustelua.

Esitin kysymyksiä liittyen omaishoitajien järjestöjen avustuksiin sekä Loistosetlementin tyttöjen talo-avustukseen. Tästä tein vastaesityksenkin, jonka hävisin.

Lautakunnan kokouksen aikana nostettiin esiin myös se, että lautakunnan tehtävänä on tehdä päätöksiä, ei keskustella. Itse pidän keskustelua yhtenä tärkeimmistä keinoista tehdä hyvä ja perusteltu päätös, varsinkin jos valmistelu ei ole ollut tarpeeksi tyhjentävä.

Kaupunginhallituksessa maanantaina olin varsinaisen jäsenemme ollessa estyneenä. Käsittelyssä oli mm. Ojamon kartanon kiinteistön luovuttaminen Lohjan kaupungille sekä investointituki Valon koneelle.

Ojamon kartanon vuosittaisista kustannuksista ei viranhaltijat osanneet kertoa, edes arvioita. Juoksevista kuluista kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja kertoi tulevan noin 30-50 000 vuodessa. Toki vanhassa kiinteistössä on kunnossapito- ja korjauskuluja tulossa lisää. Kartanon historiallisuuden vuoksi hallitus oli vastaanottamisen puolesta. Itse en niinkään, mutta en tehnyt vastaesitystä.

Investointituesta Valon koneelle tehtiin vastaesitys, että tukea ei myönnetä, sillä määrärahaa ei ole vielä tälle vuodelle. Kannatin esitystä. Totesin, että täällä ei jälleen olla köyhiä eikä kipeitä. Nuorille ei ole antaa rahaa, eikä ole varaa palkata koulunuorisotyöntekijöitä, mutta yrityksille voidaan antaa rahaa, jota ei edes ole. Yritystoiminta on tärkeää, itsekin olen yrittäjäperheestä ja olen yrittäjän vaimo, mutta tällä hetkellä määrärahaa ei ylimääräiselle 200 000 eurolle ole. Vastaesitys hävisi 11-2.

Arvovalintoja.