Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.
Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.
teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
korjattujen tilojen seuranta
jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.
Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet
Karstun koulun lakkautus ja
talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
lyseon remontointipäätös
Järnefeltin koulun remontointipäätös
tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765
Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.
Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :
Saukkolan päiväkodin väistö
Koisjärven päiväkodin säilyminen
Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
herääminen lastensuojelun kriisiin
Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 päätettävänä oli myös viranhaltijapäätökset ja Nummen- Saukkolan päiväkoti.
Olen esittänyt useaan otteeseen lautakunnassa ja lautakunnan ulkopuolella, että kun lautakunnilla on päätettävänä asioita, joista monen lautakunnan on päätettävä, olisi hyödyllistä ja säästöjäkin tuovaa, jos lautakunnat pitäisivät kokoukset yhdessä. Kokoukset ovat muutenkin usein samaan aikaan. Eli näkisin, että olisi hyvä kokoustaa niin, että samat asiat olisivat kokouksen alussa, jolloin kävisimme yhdessä keskustelua ja kun tulee päätöksen aika, siirtyvät lautakunnat omiin kokouksiinsa. Nyt lautakunnat kokoustavat erikseen ja päätökset ja linjaukset ovat usein aivan erilaisia. Nämä lautakuntien erilaiset päätökset menevät hallitukselle, ja todennäköistä on, että esitys on aina lautakuntien esittelijöiden pohjaesitys, ei lautakuntien tekemä päätös. Sen jälkeen hallitus päättää, miten päättää. Nummi-Saukkolan alueen päiväkodista päätettäessä oli jälleen juuri näin. Lanupe päätti aivan eri tavalla kuin patu. Tällä hetkellä esimeriksi juuri lasten, nuorten ja perheiden ja palvelutuotantolautakunnat päättävät usein samoista asioista, lanupe kiinteistön sisällöstä (kasvatus) ja patu seinistä.
Jälleen hassattiin kaikkien aikaa ja rahaa.
Vastaesitykseni oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.
Perusteluni olivat: : Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista Mäntsälämetsään ja ketä kuultu, otos on ollut hyvin pieni. Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista mäntsälään. Asukkaat joita kuultiin, oli Saukkolan päiväkodin senhetkiset lasten vanhemmat, ei alueen (Nummi-Saukkola-Koisjärvi) asukkaita. Eli kuuleminen ei ole ollut hirveän laaja ja sen jakelu oli suppea.
Tällä hetkellä sekä alakoulun että yläkoulun liikuntasalit ovat päivisin erittäin tiuhassa käytössä ja toisinaan kaikki halukkaat ja tarvitsevat eivät pääse käyttämään koulupäivän aikana salia. Tarveselvityksessä tosin ei mainita liikuntasalia, mutta viime keväänä ryhmän tutustuessa koulun tiloihin, oli liikuntasali yhtenä vahvana vaihtoehtona. Alakerran luokkatilat, joita suunnitellaan päiväkodin käyttöön otettavaksi ei ole esteetön ja tekee koululaisten kulun entistä ahtaammaksi. Jopa tällä hetkellä alakoulun 200 oppilasta kulkevat sisään sivuovesta, jossa kapea kulku portaisiin, sillä eskarilla on pääoven pääasiallinen käyttö.
Tarveselvityksessä on myös hieman puutteita ja harhaanjohtavaa tekstiä, esim Nummi-Pusulan lukiota ei ole siirretty Lyseoon, se lakkautettiin. Nupun alueelta tänä syksynä ei ole aloittanut lyseossa kuin yksi. Nupun alueelta haetaan Helsinkiin ja Vihtiin opiskelemaan.
Olemme linjanneet ja päätöksiä on tähän asti tehty sillä periaatteella, että eskarit sijoitetaan koulujen yhteyteen. Näin on jo Mäntynummella, Routiolla sekä Nummella. Olisi linjakasta, että toimitaan koko kaupungin alueella samalla tavalla, samänkaltaisia päätöksiä tehden.
”Kuitenkin lasten oppimisen ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta päiväkoti ja esiopetus on hyvä olla yhdessä.” vastaus kysymykseen portaalissa.
Uusia investointeja monikaan tuskin haluaa tässä vaiheessa, siksi esitän käyttöönoton siirtämistä vuodelle 2024 (vaikka se sattuukin)
Politiikka on yhteistyötä ja varsinkin puolueiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää yhteisistä asioista keskusteltaessa ja niistä päätettäessä.
Kirjoitimme yhdessä arvostamieni Vihreiden Laura Skaffarin ja Vasemmistoliiton Birgit Aittakummun kanssa mielipidekirjoituksen, sillä koimme tarpeelliseksi osallistua ja antaa omat panoksemme yhdessä kuumana käyvään keskusteluun.
Mielipide: Kouluverkkomme – vetovoima, työntövoima vai pelkkä kuluerä
Kouluverkkomme on jälleen päätöksenteon kohteena. Koulut ovat olleet ns. nuijan alla jo lukemattomia kertoja. Moni koulu on nuijan alle myös jäänyt. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun mukaan muutaman meille erityisen merkityksellisen näkökulman.
Tulevaisuus. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten edun mukaisia vielä 10–20 vuoden kuluttuakin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että ihmiset haluavat yhä enemmän väljyyttä asumiseen. Etätöiden yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua lähellä työpaikkoja. Lohja ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa keskustan kauneudella runsaine palveluineen. Sen sijaan voimme kilpailla luonnonläheisyydellä ja kohtuullisen hintaisilla tonteilla. Ja lähikouluilla. Viime vuosina lapsiperheitä on muuttanut runsaasti pois Lohjalta. Olisiko meidän syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko markkinoineet kaupunkiamme oikein? Tarjoammeko sitä, mitä lapsiperheet haluavat? Uusimaa on alueena muuttovoittoinen. Lohjan olisi napattava tästä osansa. Meidän mielestämme kylät lähikouluineen ovat tässä avainasemassa.
Koulukuljetukset. Kouluja lakkautettaessa koulukuljetusten määrä kasvaa. Onko lasten edun mukaista, että heidän valveillaoloajastaan kuluu 10–20 % koulumatkoihin, pääosin bussissa istumiseen? Eikö tuo aika pitäisi käyttää ulkoiluun, leikkimiseen tai harrastamiseen? Bussit ovat täysiä, turvaväleistä ei voi edes haaveilla. Aikuista ei ole läsnä luomassa turvaa. Takapenkit täynnä kovaan ääneen huutelevia teinejä. Miltä tämä tuntuu alle 10-vuotiaasta lapsesta?
Kylät. Eräs viranhaltija kysyi kerran, onko kaupungin tehtävä pitää kyliä elossa. Mielestämme kyllä. Kyliä tulisi myös kehittää, sillä uskomme kylien potentiaaliin lapsiperheitä houkuttelevana vetovoimatekijänä. Ollakseen vetovoimainen, kylä tarvitsee koulunsa, jonka ympärille syntyy kylän yhteisöllisyys.
Opetuksen laatu. Usein esitetty huoli on, että opetus pienemmissä kouluissa ei olisi laadukasta. Yhdysluokkia pidetään pedagogisesti haastavina. Mikäli yhdistämme nyt esillä olevien esitysten mukaisesti kouluja, emme kuitenkaan pääse yhdysluokista eroon. Yhdysluokka vain siirtyy kyläkoulusta kaupunkikouluun ikäluokan kasvaessa puolikkaan luokan verran. Samoin väite, että pienempien koulujen opettajat eivät olisi muodollisesti kelpoisia ei pidä Lohjalla paikkaansa. Vaihtelevuutta kelpoisuuksissa on, mutta se ei korreloi koulujen kokoihin. Tutkimusten mukaan opetuksen laatu ei ole sidoksissa koulun kokoon. Opetuksen digitalisoituminen tasoittaa myös osaltaan koulujen välisiä laatueroja.
Suuruus. Lohjalla on tehty päätöksiä uusien, suurten yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Samaan aikaan kiirivät toisista kaupungeista huhut siitä, että suuret yhtenäiskoulut eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeet ovatkin lisääntyneet. Useammassa yhteydessä on myös todettu, että yli 500 oppilaan kouluissa levottomuus lisääntyy, yksilöllisyyden huomioiminen vähenee ja niin opettajien kuin oppilaidenkin hyvinvointi heikkenee. Me olemme keskittämässä lapsiamme juuri tällaisiin suuriin yksiköihin. Yksiköihin, jotka ovat lisäksi haavoittuvaisempia myös esim. sisäilmaongelmien, tartuntatautien sekä melun suhteen.
Luonto. Kokemuksemme mukaan lapset nauttivat luonnosta, missä leikkiä. Tästä esimerkkinä luontoeskareiden suuri suosio kautta maan. Monet nyt lakkautusuhan alla olevat koulut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Luonnon läheisyys tukee niin leikkejä kuin opetussuunnitelman toteuttamista. Luonnon läheisyydestä voi tehdä myös koulun painopistealueen. Toiset koulut erikoistuvat musiikkiin, toiset liikuntaan. Jotkut voisivat nostaa erikoisalakseen suomalaisen luonnon.
Todelliset säästöt. Suuri haaste päätöksenteolle on se, että jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä ei ole kaikilta osin yksiselitteistä näyttöä. Tyhjiä kiinteistöjä jää kaupungin haltuun eivätkä ylläpitokustannukset silloin laske nollaan. Myyntituloa voi tulla tai olla tulematta. Opetusresurssi siirtyykin vain koulusta toiseen, jolloin palkkakustannuksista ei tulekaan säästöä. Koulukyytien kustannukset kasvavat. Mikä on siis todellinen säästö ja siten mikä on lakkauttamisen aito arvo?
Monimuotoinen kouluverkko voi mielestämme olla merkittävä pito- ja vetovoimatekijä. Pelkät suuret yhtenäiskoulut kaupungin ydinalueilla eivät luo mitään sellaista, millä Lohja erottuisi edukseen muista kaupungeista. Sen sijaan erilaiset koulut, suuremmat ja pienemmät sekä erilaiset asumisen mahdollisuudet maaseudulta ydinkeskustaan ovat parasta, mitä kaupunki voi tarjota. Jokaiselle jotakin, ei kaikille samaa.
Kansanedustaja Slunga-Poutsalo (PS) kirjoitti mm., että ”Koulujen lopettamispäätös on yksinomaan poliittinen päätös. Taloudellinen päätös se ei ollut. Opettajat siirtyvät opettamaan toisiin kouluihin. Lapset eivät lakkaa syömästä ja sotkemasta. Kiinteistöistä tuleva säästö tulee ainoastaan, jos niistä päästään välittömästi eroon…. 1960 31 –70-luvun betonikouluthan ovat tunnetusti kovaa valuuttaa kiinteistömarkkinoilla (anteeksi sarkasmini) ja purkamisellakin on hintansa. Jotain tällä kuitenkin saadaan. Saadaan hinku-kuntaan kumipyöräralli kuskaamaan lapsia päivät pääksytysten pitkin Lohjaa. Niin ja tosiaan, mitä sitä pitämään koulua pystyssä, jos tilastollisesti näyttää siltä että lapsimäärä on 2027 alueella liian pieni.”
Tähän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma (kok) vastasi mm., että ”Perjantain Länsi-Uusimaassa oli luettavissa perussuomalaisten kuntavaaliavaus, jossa nk. pienet koulut on päätetty ottaa vaaliteemaksi. Kuten kirjoittaja ilmoitti, ihan populistisin perustein. Lapset ja koulut ovat niin tärkeitä asioita, että näitä asioita pitää lähestyä faktoilla, ei mielikuvilla.” Samassa kirjoituksessa hän myös kertoo, että lakkautusket tuovat säästöjä, vaikka juuri valtuuston talousarvioseminaarissa on kerrottu kuinka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen kertoo, että yllättäen kaupungilla jääkin ilmeisesti ylijäämää (ellei jälleen ole laskettu ja arvioitu väärin)
Koska olimme Skaffarin ja Aittakummun kanssa jo kirjoittaneet mielipidekirjoituksemme, en ollut aikonut vastata kokoomuksen kirjoitukseen, vaikka kirjoitimmekin eri perusteita. Muutin mieleni keskusteltuani muutaman vanhemman kanssa. He toivoivat vastinetta myös minulta. Kirjoittajavieras-kirjoitukseni on poikkeuksellisesti ainoastaan verkkolehdessä, sillä lehden mielipidekirjoituspalsta oli jo täynnä (luonnollisesti kouluverkkoasiaa) ja keskiviikon lehteen ei julkaista valtuutettujen kolumneja. Keskiviikon lehden jakelu on kaikkiin talouksiin ja julkaisu ei olisi tasavertaista valtuutetuille.
Koska kirjoituksen on vain verkkolehdessä, tässä sinulle kokonaisuudessaan se luettavaksi:
Kirjoittajavieras Lotta Paakkunainen: Kouluverkko ja lapsimäärään tuijottelu
Lotta Paakkunainen
Kouluverkkokeskustelu käy jälleen kuumana ja minäkin olen osallistunut siihen jo vuosia, ennen valtuustoon valitsemistakin. Hämmästyttävää tämän päivän keskustelussa on se, että argumentit eivät ole muuttuneet kummallakaan osapuolella. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kirjoitti 3.10.2020 mielipidekirjoituksen, jossa hän toteaa, että kouluja ei pidä perustaa eikä sulkea yhden ikäluokan ja yhden vuoden perusteella. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että Pullissa ei tänä vuonna ole yhtään ekaluokkalaista. Totta, ei olekaan, mutta eskareita on 13.
Koulujen lakkautuksia perustellaan huolestuttavalla lapsimäärän laskulla ja muuttotappiolla. Kuitenkin jos vertaillaan laskutapoja, voi lapsimäärien muutokset olla erilaisia eri laskijoilla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen 12.8. datan mukaan pelkästään Asemanpellolla ja Veijolassa on koululaisia vuonna 2024 edelleen 103 ja vielä vuonna 2027 lapsia Tilastokeskuksen arvion mukaan 90. Kaupungin ennusteet eroavat Tilastokeskuksen arvioista, sillä kaupungin mukaan vaikka Pulli, Lehmijärvi ja Asemanpelto yhdistettäisi Mäntynummeen, lasten määrä vuonna 2024 jäisi alle 200.
Karstun koulua lakkauttaessa yhtenä vahvana perusteena oli yhdysluokkien pedagoginen haastavuus. Tuolloin Routiolle perustettiin yhdysluokka, joka nyttemmin on purettu. Nummen yhtenäiskoulun alakoulussa taas Hyrsylän ja Koisjärven koulujen lakkautukset vaikuttaa edelleen niin, että viime vuonna kuudesluokalla oli 35–36 oppilasta ja tänäkin vuonna 35 sekä kahden vuoden ajan on ollut yhdysluokka.
Helsingin Sanomat uutisoi 3.10.2020, että Tutkijaryhmä uskoo syntyvyyden lähtevän maltilliseen kasvuun, sillä lasten saannin lykkäys ei voi jatkua loputtomiin. Heidän mukaansa syntyvyyteen tuijottamisen sijasta ratkaisuja tulisi siis etsiä myös muualta. ”Täytyy pystyä hakemaan ratkaisuja muistakin trendeistä”
Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.
Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk).
Talous ei ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.
Ps. on muuten jännä juttu, että edelleen koulujen lakkautuksia ajavat puhuvat vaikeiden päätösten tekemisestä ja siitä, että niitä pitää nyt tehdä. Olisikohan se niin, että ne vaikeat päätökset oikeasti ovatkin niitä, joilla kouluja ei lakkauteta?
Käsittelemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 19.5.2020 jälleen talouden tasapainottamista. Siis säästöjä. Siis leikkauksia. Eli siis lakkautuksia.
Otetaan pussillinen vanhoja keinoja, joiden ei ole todettu vieläkään pelastaneen taloutta, mutta koska ei keksitä muutakaan, eikä jostain syystä osata tehostaa toimia muulla tavalla kuin ottamalla lapsilta ja lapsiperheiltä.
Palveluja karsiessa lähtökohtana tulisi olla se, että toimintaan osoitettavat voimavarat takaisivat palveluja käyttäville tasavertaiset peruspalvelut asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta.
Talouden tasapainottaminen:
odotan edelleen listausta, joissa sisäisiä kuluja on eritelty ja poistettu varsinaisesta laskelmasta
Ihmettelen myös, miksi lautakunnalle on sanottu, että talouden tasapainottamislista menee valtuustolle elo-syyskussa, jos nyt ollaankin varsinaisessa aikataulussa? Liian kiire. Valmistelu näyttää jälleen kiireellä puserretulta (tai vanhan pikaiselta kopioinnilta) Ja poukkoilu jatkuu. Tänään 19.5.2020 olenkin kuullut, että valtuuston päätös tasapainotuksesta siirtyy elokuulle.
Lisäksi tässä samassa lautakunnan kokouksessa käsitellään ”koulutoiminnan järjestämisen periaatteita”, eli valtuustoaloitteen perusteella perustetun työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä, heidän työtään.
Mielestäni on erikoista ja erittäin tarkoituksenhakuista, että molemmat ovat samassa kokouksessa käsittelyssä. Koulut:
Ikkalan koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021
Nummenkylän koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä talouden tasapainottamislistassa)
Pullin koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2021 (päätetty edellisessä listassa)
Maksjoen koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2022 (päätetty 2015 ja 2019)
Asemanpellon koulu: esitys lakkautuksesta 1.8.2024
Olemme tämänkin kauden aikana päättäneet useaan kertaan, että kouluja ei lakkauteta ja viimeksi muutama kuukausi sitten Ikkalan koulun kohdalla päätimme, että asiaan palataan, kun koulukriteeristötyöryhmä saa valmiiksi kriteerit. Samassa kokouksessa asioiden käsittely sotii oikeustajuani vastaan. Kantani koulujen lakkautukseen on edelleen sama, eli niitä ei voida lakkauttaa. Lohja tarvitsee veto- ja pitovoimatekijänä monimuotoista kouluverkkoa, joka vahvistaa Lohjaa maaseutukaupunkina. Lohjalla on perheiden määrä laskenut erittäin jyrkästi vuoden 2013 jälkeen. Koulujen lakkautuksilla on yritetty pelastaa kaupungin taloutta jo useiden vuosien ajan ja olemme jo nähneet, ettei se ole pelastunut. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön ja katsottava eteenpäin. Mielestäni meidän tulisi saada laskelmat siitä, paljonko tämä lakkautusten jatkuva esiintuominen on maksanut. Paljonko on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden aikaa mennyt ja paljonko on toimielinkokouksiin mennyt kaikkien edellämainittujen aikaa. Kuinka paljon nämä on maksaneet? Sanotaan vaikka vuodesta 2013. Ei muuten parit sadattuhannet riitä. Jos sillä, että lopetetaan ainainen epävarmuus perheiltä, annetaan koulurauha, annetaan työrauha viranhaltijoille tehdä työnsä, siis jotain muuta kuin esittää lakkautuksia, säästetään todennäköisesti suuria summia ja nostetaan kaupungin statusta sujuvan arjen kaupunkina. Toisaalta luottamushenkilöt ovat päättäneet kouluista jo lukuisat kerrat. Asianhan pitäisi mennä niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkilöt päättävät -> viranhaltijat toteuttavat. Nyt se menee niin, että viranhaltijat esittävät -> luottamushenkiöt päättävät -> viranhaltijat esittävät uudestaan -> luottamushenkilöt päättävät jälleen-> viranhaltijat esittävät uudestaan….
Tuntikehys:
Oppilasmäärän laskun vaikutus tuntikehykseen. Oppilasmäärä laskee syntyvyyden vähentymisen vuoksi ja muuttotappion vuoksi. Lohjalla on vuodesta 2013 perheiden määrä Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt roimasti. Tähänkin yhtenä lääkkeenä näkisin koulutilanteen rauhoittumisen ja markkinoinnin keskittymisen perheystävällisenä kaupunkina työpaikka-aluiden lähellä.
Tuntikehystä en lähtisi nyt laskemaan ainakaan niin paljon, mitä esitetään, sillä koronan tuoma etäkoulu on tuonut haasteita ja tuntikehystä tullaan tarvitsemaan enemmän, sillä syksyllä on paikattava kevään etäkoulun tuomaa vajetta oppimisessa.
Tuntikehystä on tämän kauden aikana leikattu jo todella paljon ja laskutapaakin muutettu niin, että pienemmät koulut häviävät. Eiköhän se jo riitä. Koulukriteeristötyöryhmän selvityksessä on maininta, että ”koulun on tultava toimeen omalla kehyksellään”. Niin. Eipä sillä tule toimeen, jos kaava on sellainen, että se huomioi ryhmän ja vaatii ryhmältä tiettyä kokoa.
Koulunkäynnin ohjaajat
Koulunkäynnin ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien vähennys, 5 htv/v
Kouluavustajista ei voi vähentää, heitä tarvitaan erityisesti koronan vuoksi tukemaan opettajia ja oppilaita
Varhaiskasvatus: Olen pöyristynyt tasapainotuslistan selvityksen sanavalinnoista: Emme voi lopettaa Karjalohjan, Sammatin, Oinolan, Pusulan, Virkkalan päiväkoteja. Ihan kuin se olisi ihan kamala asia: ”olisimme halunneet lakkauttaa ne, mutta nyt ei vaan voi, koska lapsia on hoidossa”.
Koisjärven päiväkoti on jälleen listalla, vaikka lautakunta päätti 6.3.2019: ”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.” Ei ole Saukkolan päiväkodin asiaa vielä tuotu lautakunnalle. Ei ole Saukkolassa päiväkotia toiminnassa. Saukkolan päiväkoti on edelleen väistössä Nummen yhtenäiskoulun alueella kahdessa eri kiinteistössä.
Samassa kokouksessa käsittelemme siis myös koulukriteeristötyöryhmän työtä:
Ihmettelin koulukriteeristötyöryhmän selvitystä. Selvityksessä on monta epäselvää kohtaa, on pohdintoja ja jätetään liikaa tulkinnalle varaa.
Lisäisin vielä, että Karjalohja/Sammatti pohdinnassa voi tulla väärinkäsitys, että pohditaan alakoululaisten siirtoa Nummelle. Sehän se ajatus ei ollut?
Koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Työ ei tarjoa tulevaisuuden käyttöön mitään (työn tarkoituksena oli olla työväline), se vastaa ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen. Mutta palaan toisessa kirjoituksessani tähän aiheeseen.
Talouden tasapainottamislista on tehty aikana ennen koronaa. Listalla ei huomioida millään tavalla poikkeustilaa, ei sen tuomia haasteita tai tarpeita. Yle on uutisoinut kuinka kyläkouluissa on tilaa ja joustavuutta sekä tiloja on helppo rajata. https://yle.fi/uutiset/3-11346196
On todella ikävää tuoda lakkautusesityksiä keskellä koronan aiheuttamaa kriisiä ja poikkeusoloja. Lapsiperheillä on ollut todella haastava kevät etäopetuksen, ruoanlaiton ja etätöiden yhteensovittamisessa. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat erittäin pienet ja voi olla, että tulee ajatus, että kaupunkilaisten mielipiteitä ei haluta kuulla. Aikaa vaikuttamiseen ei käytännössä ole lainkaan.
Emme tiedä toisesta aallosta, tai seuraavasta ja tämä tuskin on viimeinen pandemia. Meidän tulee pohtia näitä asioita ennen lakkautusaikeita.
”Kriisiaika nostikin kyläkoulut arvoon” uutisoi Yle https://yle.fi/uutiset/3-11346196 . Tekisi mieleni sanoa: muualla paitsi Lohjalla.
Usein puhuttaessa ”vaikeista ja kipeistäkin päätöksistä” tarkoitetaan päätöksiä lakkautuksista. Niin, voisiko vihdoin ajatella tästä asiasta toisin päin? Tarkoitan siis heitä, jotka ovat valmiita lakkauttamaan kouluja. Olisiko heille se vaikea päätös se, että ei lakkauteta, vaan muutetaan oman asenteen suuntaan moniuloitteisemmaksi ja pyritään käyttämään kaupungin vahvuuksia hyödyksi, otetaan ne realiteetit esiin: Lohja ei ole suurkaupunki, Lohja on maaseutukaupunki ja toiset ihan tosissaan haluavat asua maaseutukaupungissa lähellä kaikkea, silti landella.
Meidän tulisi oikeasti arvioida, mitä edelliset lakkautukset ovat tuoneet kaupungille, mitä seurauksia niillä on ollut. Ja nyt en puhu ainoastaan rahasta. Tilastokeskuksen mukaan perheiden määrä Lohjalla on laskenut todella pahasti ja vuosilukua tuijottaen minun selkeä näkymykseni on, että yksi syy tähän on koulujen ajojahti ja sen tuoma epävarmuus. Koulujen lakkautusinto ei ole tuonut mitään hyvää, ei ole pelastanut kaupungin taloutta ja koska jatkuvasti luottamushenkilöille toistetaan, että ”on uskaltava tehdä niitä vaikeitakin päätöksiä” säästölistojen aikana, niin haluan minäkin jälleen toistaa, että kyllä. Vaikeita ratkaisuja on tehtävä. Toisille se vaikea päätös tai ratkaisu voisi olla se, että säästetään ne koulut. Tehdään niistä vetovoimatekijä. Käytetään hyödyksemme sijaintimme työpaikka-aluiden lähellä, mahdollistetaan ihmisille sujuva arki, annetaan vastinetta verorahoille. Lohja on maaseutukaupunki, annetaan ihmisille tilaa unelmoida ja nauttia luonnosta oman kodin lähellä. Mahdollistetaan alueen kehitys pitämällä koulut ja kehittämällä niitä kaikkia monitoimijataloina. Mitä alueemme koulut jo ovatkin. Pidetään hyvät asiat lähellä.
Oilaantien kevyenliikenteen väylän valmistuminen toi minulle muutamia kyselyjä tien avajaisista ja tilaisuudesta, jossa käytäisi läpi, mitä kaikken tien eteen on tehty.
Kaikkea historiaa en tiedä. Jotain minulle on kerrottu, mutta parhaiten tietenkin osaan kertoa sen, minkä panoksen itse olen antanut.
1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle…
2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyenliikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa.
Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Tehtyäni kuntalaisaloitteen kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.
viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin ja syyskuun puolessavälissä 2018 tie oli valmis. Siitä on nyt vuosi! WAU!
Ensimmäiset mitat jo 1960-luvulla
Kaatui milloin mistäkin syystä
Kuntalaisaloite marraskuussa 2010
Tapaaminen kunnanjohtajan ja teknisen johtajan kanssa
Kirjeitä uusmaalaisille kansanedustajille (33), pääministerille ja liikenne- ja viestintäministerille, kunnan luottamushenkilöille sekä lehdistölle
Yhteydenpitoa ELYyn
Luottamushenkilöiden asian esiin nostamista kokouksissa ja kirjoituksin
Erilaisia perhetapahtumia
Helatorstain perhetapahtuma urheilukentällä ja kävelytapahtuma kylätalo-koulu akselilla
Adressin perustaminen ja nimien keräily
Kirjallinen kysymys eduskunnassa Risto Kuisma (sdp)
Kävelyjä luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja kansanedustajaehdokkaille
Heijastin- ja heijastinliivilahjoitusten kerääminen eskareille ja ekaluokkalaisille
Ihania ihmisiä otti yhteyttä, että tehdään vielä jotain, että ei nyt tähän jätetä! Tehtiin koko perheen tapahtuma, jossa oli kymmeniä yrityksiä ja yhdistyksiä mukana, kymmeniä kyläläisiä (joista osa oli kentällä jo aamuneljältä keittämässä hernekeittoa ❤ ) ja kävijöitä oli satoja!
Ihania ihmisiä tekemässä
Lukuisat ihmiset vapaaehtoisesti tulivat mukaan järjestämään tapahtumaa, joka ylitti tosiaan odotukset. Saimme keittopadan lainaksi, jossa sitten kaksi upeaa äitiä neljältä aamuyöllä alkoi keittämään hernekeittoa tapahtumaa varten. Saimme lahjoituksia arpajaisia varten, pomppulinnan, jalkapallo- ja yleisurheiluseura järjestivät lapsille toimintaa, palvelukoirajärjestö järjesti näytöksen, moottoripyöräharrastajat järjesti näytöksen, oli paloautoa, ambulanssia, poliiseja….. Oinolan koulun vitosluokkalaiset haastoivat kunnanvaltuutetut leikkimieliseen jalkapallo-otteluun, mutta koska valtuutettuja ei ollut kovinkaan montaa paikalla, paikkasivat palokuntalaiset hienosti. Tasoitukseksi aikuispelaajat pelasivat parina, toinen jalka sidottuna toisen pelaajan jalkaan. Peli oli ratkiriemukas, eikä tuloskaan varmaan yllätys.
Adressiin kerättiin nimiä tien hyväksi ja allekirjoituksia tuli paljon.
Oilaantie 2015
Vuonna 2015 alkoi kuulemiset ja kuulemistilaisuudessa mukana ollut työryhmä sanoi hankkeen alkaneen vuonna 1997, vaikka tosiasiassa hankettahan on suunniteltu ja mietitty ja aloitettu jo vuonna 1969. No, se nyt ei sinänsä haittaa, he totesivatkin sen, että tietävät tämän hankkeen olleen paljon kauemmin esillä, mutta näillä tiedoille he olivat päättäneet, että lasketaan tästä. Vuonna 1997 oli siis tehty suunnitelmat, kuulemiset yms. Sitten se jäi jäähylle, unohdettiin, laitettiin mietintään, mitä nyt keksitään nätisti sanoa, kunnes vuonna 2010 he taas saivat tietoonsa, että tämähän on vaarallinen tie. Siitä lähtien on taas pohdittu ja suunniteltu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.10.2015 asettaa 20.10.2015 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30§) varten ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot.
Samalla, kun kaupunki teki suunnitelmia, päätöksiä, järjesti kuulemisia, piti jotain tehdä lasten turvallisuuden vuoksi ja tien liikenneturvallisuuden puute mielessä.
Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.
Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen
Katriina Nousiainen
Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).
kuva Ana Sorainen
Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.
Anni Nousiainen
Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.
Vanhempainyhdistys lahjoitti kiekkojaRadan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling
Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.
Kylän kesätapahtumaKylän kesätapahtuma
Kyläasiamiehen puhe:
Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja
metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72%
suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta
maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena
tulevaisuudessakin.
Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat
veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien
reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu
voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin
ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.
Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis
ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki
Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi
voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset
palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja
ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on
pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.
Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin
lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset
yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän
joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan
ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on
ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset
tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet.
Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa
Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.
Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme
etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan,
olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se,
että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi
olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.
Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän
perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen
asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli
alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka
oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin
muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut,
mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan
aikaan verrattavissa.
Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on
suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko
peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES.
Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.
Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi
meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että
nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita
valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia,
jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä,
Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on
täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen
hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus
ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.
Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös
muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat
kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.
Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.
Pullin koulu
Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.
Luokkahuone Pullin koulussa
Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.
ikkunasssa oppilaiden tekemät verhot
Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.
Lotta Paakkunainen 