Viikko vilahti kaupungintalolla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää, että Saukkolan lapsille tulisi löytää väistötilat ja paljon muita päätöksiä.

20180523_1636331.jpg
Alueiden johtokunnan kokous, Salon kyläasiamies Henrik Hausen kertomassa Salon lähidemokratiasta ja sen kehityksestä

Aikamoinen viikko on ollut. Viime tiistaina olin sosiaali- ja terveyslautakunnan miniseminaarissa, jossa käsiteltiin palvelualueen talousarviota ja palveluja. Keskiviikkona kävin pääsykokeissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa, perjantai ja lauantai menikin valtuuston talousarvioseminaarissa ja eilen tiistaina kävin työhaastattelussa, tein soveltuvuustestin ja sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa ja miniseminaarissa. Kokous oli pitkä ja kotona olinkin vielä saman vuorokauden aikana, 23.50.

Monkolan eteisessä

Talousarvioseminaariviikonlopun aikana Lohjalla lanseerattiin myös yhteiskäyttöautoprojekti yhdessä OP:n kanssa. Sähköauto yhteiskäytössä. Tosi hieno juttu! Mobiilisovelluksella varattava ja maksettava, ei paha.

Yhteiskäyttöauto Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Ennen kokousta oli siis miniseminaari palvelualueiden taloustilanteesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, toi lisätietoa, mutta seminaarin aikana myös tuli selväksi, että kaupungin tietojärjestelmät eivät ole kovin taipuvia jonka vuoksi tietojen esittäminen jäi välillä hieman epäjohdonmukaiseksi ja epäselväksi.

Olin esittänyt maaliskuun kokouksessa, että lautakunnalle tuotaisi tietoon ajankohtainen tilanne kaikista lautakunnan alaisista palveluista, esimerkiksi palvelujen käyttöasteet sekä tieto, missä on tehty sisäilmatutkimukset. Tätä vielä siis odotellaan.

Varsinainen kokous oli niin esityslistaltaan kuin kestoltaankin pitkä. Kävimme hyviä keskusteluja hyvin monesta esityslistan kohdasta. Esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvio on ylittymässä. Tämä johtuu lisääntyneistä lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoista, joiden arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2018 talousarviosta puuttuu tilaelementtien vuokramäärärahoja noin 350 000 euroa. Nämä puuttuivat, vaikka eivät olleet yllätyksenä. Tilaelementtien vuokriin löytyy kate kaupunginvaltuuston Lohjan yhteislyseon lukion tilaelementtien vuokriin myönnetystä lisämäärärahasta, koska tilaelementit tulevat arvioitua myöhemmin ja määrärahaa jää tältä osin käyttämättä.

Vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli Lohjalle, rakennetaan toimintamallin vaikuttavuuden seurannan mittarit, selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallin juurruttamiseen tarvittavat asiat, tarkennetaan kustannukset sekä selvitetään toiminnan jatkorahoitusmahdollisuus vuoden 2019 alusta.

Malli tuottaa selkeät ja konkreettiset työkalut tilanteisiin, joissa herää epäily tai huoli väkivallasta tai kun väkivalta on tullut ilmi. Mallin avulla autetaan sekä väkivallan uhria, väkivallan tekijää sekä tilanteissa eläviä lapsia.

Kustannukset rahoitetaan vuonna 2018 Valtiokonttorin 21.2.2018 päätöksenmukaisella valtionperinnöllä, mikä on osoitettu käytettäväksi haasteelliseen perhetyöhän Lohjalla. Tämä on todella hyvä malli ja on hienoa, että Lohjalla pyritään pureutumaan ongelmaan ja tukemaan ihmistä.

Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan: https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tarveselvityksestä lausunnon. Lausunnon mukaan Saukkolan päiväkodin nykyisestä rakennuksesta voidaan luopua. Ensisijainen sijaintipaikka uudelle päiväkodille olisi Nummen koulukeskuksen alueella ja toissijaisena vaihtoehtona Mäntsälänmetsä. Mäntsälänmetsään rakennettaessa hanke voitaisiin toteuttaa kokonaisulkoistuksena, jossa kaupunki luovuttaisi tontin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, ja yrittäjä rakentaisi ja ylläpitäisi päiväkodin itse tarveselvityksen mitoituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Nummen alueella ei olisi enää kaupungin omaa tuotantoa päivähoidossa, ei perhepäivähoitajia, ei Koisjärven päiväkotia. Vain yksityisen tarjoama, toki kunnan palvelusetelillä toimiva ostopalvelu. (Kokouksen seuraavassa pykälässä muuten vielä olisimme antaneet palveluntuottajalle mahdollisuuden suurentaa ryhmäkokoja, toki lautakunnan päätöksellä, mutta mahdollisuus olisi ollut.) Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta oli päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä olisi noussut rajan yli ja olisi pitänyt tehdä asiasta jälleen uusi päätös.

Päätösesityksessä, eikä pykälässä ollut ollenkaan mainittuna väistöä lapsille, vaikka varsinkin pienten (0-3 vuotiaiden) puolella oireilu on rajuakin. Lapset tarvitsevat väistöä, mahdollisimman pian.

Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; (alkuperäisessä päätösesityksessä)

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Saukkolan päiväkodista luovutaan

3. Saukkolan päiväkoti korvataan uudella päiväkodilla tilaprosessin omistajan lausunnon tarveselvityksestä ja suosituksen mukaan Nummen koulukampukselle (=VE3). Verraten omana toimintana tai ulkoisen tuottajan toimintana.

4. pyytää palvelutuotantolautakuntaa selvittämään väistötilojen saamista Saukkolan päiväkodin käyttöön mahdollisimman pian.

Vastaesitys sai taakseen lähes jokaisen ryhmän, äänet 9-4.

Esitin kokouksessa Saukkolan väistöstä, että omia kiinteistöjähän meillä on, esimerkiksi Koisjärven koulu, jossa on pidetty kokoajan ylläpitolämpöä päällä, samoin Hyrsylän koulu, jota ei ole vielä myyty. Ostajan tulisi 10.6 mennessä allekirjoittaa kauppakirja, muuten vetovoimalautakunnan päätöksellä kauppaa ei tule.
Molemmat vanhat koulut ovat edullisia vaihtoehtoja väistölle, sillä niissä joka tapauksessa on ollut kuluja kokoajan, sähkö, lämmitys, jne. Pienillä muutostöillä, piha-aidan rakentamisella, koulusta olisi väliaikaiseksi väistöksi päiväkodille. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin väistötilat ja lapset pääsisivät terveempiin tiloihin.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että lautakuntamme pyytää lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka kokoustaa seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehdi oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä kävimme myös pitkän keskustelun. Päätösesityksen mukaan kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät Roution koulun oppilaiksi, tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen ja jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle. Perussuomalaiset tekivät vastaehdotuksen, jota kannatin.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että

1. kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät valintansa mukaan joko Roution tai Sammatin kouluun

2. tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen

3. jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle

4. Koulukuljetukset järjestetään sekä Roution että Sammatin suuntaan tarpeen mukaan.

Vastaesitys kaatui äänin 10-3.

Koulukuljetukset huolettavat huoltajia ja kävimme pitää keskustelua niiden toimivuudesta. Monilla jo lakkautetun koulun oppilaalla ja vastaanottaneen koulun oppilaalla koulumatkoihin kulunut aika ylittää toistuvasti lain salliman ajan. Tämä toivottavasti on ensi lukuvuodesta lähtien mennyt ongelma ja tulen seuraamaan sitä. Meillä on jo kokemusta lakkautettujen ja vastaanottavien koulujen lasten koulukyydeistä ja niiden epäonnistumisista ja sähellyksistä sekä koulumatkoihin kuluvan lain salliman ajan ylittämisistä, että en niin sanotusti pidätä hengitystä. Mutta toivon, että oikeasti olisi jo opittu. Ja luonnollisesti haluan luottaa siihen, että logistiikka onnistuu, eikä lasten koulumatkoista tule liian pitkiä.

Ojamon väistö

Ojamon koulun kahdeksan luokan opetus järjestetään elokuusta 2018 alkaen Routionmäen, Metsolan, Ojaniitun ja Harjun koulujen sekä Roution vanhan päiväkodin tiloissa, lisäksi tutkitaan mahdollisuus, että tämä yksi ryhmä, joka oli tarkoitus sijoittaa Roution vanhan päiväkodin tiloihin, voitaisi sijoittaa kuitenkin Roution kouluun. Oppilaille järjestetään koulukuljetus Ojamon koulun ja väistötiloina toimivien koulujen välille.

Väistötilojen saanti koko maassa on lähes mahdotonta ja Lohjalla on hienosti tutkittu mahdollisuutta hajasijoittaa koululaisia. On hyvä, että on käytetty luovuttaa ja lapset pääsevät terveempiin tiloihin opiskelemaan.

Päätimme myös selvittää kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä .

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Näin kouluvuoden lähestyessä loppuaan ja kaupungin pohtiessa jälleen yhden koulun lakkautusta, alkaa keskustelu koulukyydeistä. Toisilla on vaikea uskoa sitä, että matkallisesti lyhyeen koulumatkaan voi mennä aikaa jopa yhteensä yli sen lain salliman 2,5 tuntia.

Lohja kuuluu niihin kuntiin, jotka lähtökohtaisesti laskevat koulumatkat niin, että laki sallii 2,5 tuntia kestoksi. Näinhän laki sallii, mutta Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan kunta, joka näin tekee saattaa toimia lainvastaisesti soveltaessaan yksioikoisesti perusopetuslain maksimiaikoja ja jättää muun lainsäädännön huomiotta.

Lehtola muistuttaa, että perusopetus on laissa määritelty lähipalveluksi ja se tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman lyhyitä.

Opetus on myös järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

— Herkässä kasvuiässä olevien pienten oppilaiden lisääntyvä istuttaminen 2,5 tuntia päivittäin koulukyydissä on edesvastuutonta. Tällainen ei ole lasten ihmisarvon mukaista, Lehtola sanoo. (https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37) (tässä haastattelussa kyse Etelä-Savon kouluverkosta)

 

Koulujen lakkautuslaskelmissa ei useinkaan osata tai haluta huomioida kyytikustannusten kasvua. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen kuljetushinta oppilasta kohden onkin kymmenessä vuodessa kasvanut 900 eurosta 1 600 euroon.

— Kun koulujen lakkautukset eivät tuottaneet toivottuja säätöjä, kunnat ovat säästösyistä optimoineet kuljetusreittejä. Reittien yhdistäminen tarkoittaa käytännössä oppilaiden koulumatkoihin kuluvan ajan pitenemistä entisestään.

Alakoululaisen koulumatka saa kestää päivässä korkeintaan 2,5 tuntia ja yläkoululaisella kolme tuntia.

 

Länsi-Uusimaa julkaisi 24.4.2018 mielipidekirjoitukseni aiheesta:

L-U 24.4.2018

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?

Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.

Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.

Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien. Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä. Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.

Lotta Paakkunainen

Puheenjohtaja

Lokova ry

 

Lasten koulumatka tehdään pimeässä

Tästä lähtee vitosluokkalaisen koulumatka aamulla klo 7 Lohjan Karstulla.

Vitosluokkalaisen koulumatka alkaa klo 7

Vitosluokkalaista saattamassa
Lapsia saattamassa kaupunginjohtaja, lautakunnan puheenjohtaja, kaksi lautakunnan jäsentä ja vanhempainyhdistyksen vanhempia.

Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen koulumatkaan kuluu 475 tuntia vuodessa?”

”Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen kuuden tunnin koulupäivä onkin yhdeksäntuntinen?”

Pitkät koulumatkat ovat arkea satavuotiaassa Suomessa. Lähikoulujen kiihtyvät lakkautustahti on vienyt yhä useamman koululaisen koulun kilometrien päähän kotoa. Viimeisen 25 vuoden aikana puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu. Maaseudulla tämä luku on liki 70%. Koulumatkat kestävät monella lain enimmäismäärän eli 2,5 tuntia (alle 13-vuotiailla) tai 3 tuntia (yli 13-vuotiailla) päivässä. Aika on pois lapsen vapaa-ajasta, harrastuksista ja levosta.


Suomen lähikoulut ry järjestää valtakunnallisen koulumatkakampanjan, jolle on myönnetty valtioneuvoston Suomi 100 -status. Suurella ylpeydellä haluamme olla tuomassa kyläyhdistysten avulla kyläläisten asioita koko sata vuotiaan Suomen tietoisuuteen!

Kampanjan tavoite on saada julkisuutta pitkille tai muuten haasteellisesti järjestetyille koulumatkoille. Moni pieni koululainen joutuu käyttämään jopa yli 2,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, kävellen, pyöräillen, istuen ja odottaen. Koulumatkat voivat sisältää pitkiä pimeitä taipaleita sekä pitkiä linja-auto- tai taksimatkoja.


Koulumatkakampanjaa vietetään talven pimeimpinä kuukausina marras-joulukuussa 2017.

(lähde Suomen lähikoulut ry)

Lohjalla koulumatkakampanjaan osallistui ainakin Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä ry.  He kutsuivat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenet, vaarallisten teiden työryhmän, viranhaltijoita, paikallislehden ja kaupunginjohtajan. Yhteensä kutsuttuja oli 26 henkilöä. Osallistujia kutsutuista oli neljä.

huomiota herätämässä
Huomioliivi huomiota herätämässä

Vaikka tiesin, että tie on aivan kamala lapsen kävellä, mutkainen, kapea, paikkapaikoin näkyvyys todella huono ja ylinopeus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus sekä työmatkaliikenne on aika kova, oli silti todella hyvä ja koskettava kokemus kävellä itse lapsen kanssa. Kävelyyn osallistuvat lautakunnan jäsenet olivat jo aiemminkin sitä mieltä, että tie on vaarallinen, oma mielipiteeni asiasta vain vahvistui. Suosittelisin tätä kävelyä myös heille, jotka ovat sitä mieltä, että lapset voivat siinä kävellä.

Karstuntie

Meillä kävi tuuri koulumatkaa taittaessamme, sillä sää oli oikein mukava ja seura hyvää. Lapset taittavat matkansa joka arkipäivä huolimatta siitä, mikä ilma on. Räntä, sade, vihma. Lumen tullessa kapenee tie entisestään, loska tuo oman haasteen liikenteelle ja lasten kengät harvemmin säilyvät kuivina.

Tien ylitys
Karstuntie tulee ylittää ohdassa, joka on liiian vaarallinen suojatielle.

Tästä suunnasta kouluun pääsee vain ylittämällä Karstuntie. Vanhemmat ovat olleet useampaan otteeseen yhteydessä ELYyn ja pyytäneet suojatietä koulun kohdalle, mutta vastaus on ollut, että suojatietä ei voi laittaa, sillä se on liian vaarallinen pysähtyä.

Lapset voivat toki sen ylittää.

koulumatkakampanja_2017_
Lopussa voi hengähtää. Kuvassa kaupunginjohtaja Mika Sivula, lautakunnan puheenjohtaja Jani Meling, lautakunnan jäsenet Riitta Luhtala ja Lotta Paakkunainen. Kuva Eija Kunttu

 

Kiitos Minnalle ihanasta aamupalasta

Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen
Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen

Aloite teiden turvallisuusluokitusten tarkastamisesta jäi vireille

Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan, että keskustan ja perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta tekemäni aloite kouluteiden vaarallisuusluokitusten arvioinnista pysyy vireillä.

Länsi-Uusimaa uutisoi lyhyesti:

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/577738-kouluteiden-vaarallisuus-pysyy-yha-aloitteena

 

2017-10-31 (3)

 

Toivotaan, että tästä hallituksen päätöksestä tulee se positiivinen liike, jonka myötä voimme todeta Lohjan olevan lähempänä Lapsiystävällinen kunta-statusta ja jonka myötä Koululiitu-luokitusten lisäksi tutustuttaisi oikeasti teiden olosuhteisiin ja huomioitaisi esim säännölliset ylinopeudet.

Olen ollut Koululiidun vs todellisten olosuhteiden huomioimisesta yhteydessä muihinkin tahoihin ja toivon sen tuovan valtakunnalliseenkin ymmärrykseen sen, että tiet eivät matematiikasta huolimatta ole kaikki niin turvallista lasten kulkea, mitä väitetään.

Tässä vielä aloite:

 

Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkiksi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

20.9.2017 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta Lotta Paakkunainen

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Lapset lupasivat loistaa

Pääsin tänään jälleen yhden lahjoittajan ansiosta juttelemaan eskareiden kanssa. Nämä päivät ovat ehdottomasti niitä, jotka antavat mullekin enemmän, mitä voisi ajatellakaan.

Aina, kun vien liivejä käytän vähän heidän aikaansa siihen, että voimme jutella liikenneturvallisuudesta, miten liikenteessä käyttäydytään, millä puolen tietä kävellään, miten heijastin toimii (ei siellä laatikon pohjalla) ja kerron siitä, kuinka huonosti autoilija saattaa nähdä pimeässä, vesisateessa vastaantulevan auton valojen heijastaessa.

Tässä viimeisimpinä vuosina on ollut todella vaikea saada lahjoituksia, eikä tämä syksy  ollut alkuun poikkeus. Mistään ei ollut saada, kunnes yhtäkkiä olikin sen verran, että sain viedä useampaan eskariin, mitä esimerkiksi viime vuonna. Ihan mielettömän ihanaa! Heijastinliivien lahjoittamisessa ei ole kyse siitä, että vanhemmat eivät ostaisi lapsilleen heijastimia tai siitä, että lahjoittaja saa nimensä liivin selkään, vaan siitä, että meillä on yhteinen huoli lasten näkymisestä ja siitä, että samalla muistutetaan lapsia heijastinten tärkeydestä ja liikennesääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Usein lapselle jää painavammin mieleen, kun ihan vieras kertoo ja pääsee juttelemaan aiheesta.

Kun jutelin lasten kanssa, kävi ilmi, että suuri osa lapsista, jotka tänään saivat liivit, odottavat taksia valaisemattomien teiden reunalla, osa kävelee ajotien reunalla pysäkille, joten todella tarpeeseen meni.

Nyt kävin viemässä SSOn lahjoittamat liivit ja heidän kanssaan käymästä keskustelusta kävi ilmi heille olevan hyvin tärkeää, että lapset näkyvät ja halusivat ehdottomasti olla mukana turvaamassa pienten koulumatkaa.

Kävin kolmessa ryhmässä, joista yksi ryhmä ilmoitti olevansa nyt ”Sale-faneja” ja supersankareita.

Osalla lapsista ei ole kuvauslupaa, siksi otan yleensä kuvat niin, että lapset ovat selin. Nyt Sale-fanit halusivat olla osa selin ja osa kasvokkain.

Lämmin kiitos, että sain taas käyttää aikaa tähän ja erityiskiitos SSOlle! ❤ Lapset lupasivat loistaa ja on meidän aikuisten vuoro huomata ja nähdä.

 

Tienkäyttäjien täydellinen välinpitämättömyys pitäisi tulkita olosuhteena

ELY käyttää siirrettäviä nopeusnäyttöjä, jotka tallentavat nopeusdatan ja niistä tehdään vuosittain raportit (vuodenvaihteen jälkeen). En tiedä, mitä raporttia koululiidussa on käytetty, ei ainakaan viime vuotista, mutta tässä me voimme pureskella hieman dataa uusimmasta raportista. Nopeusnäyttöjen data on aika surullista luettavaa, sillä se kuvastaa, tai oikeastaan näyttää todeksi autoilijoiden välinpitämättömyyden.

Esimerkiksi Karstuntie. 50 km/h rajoitusalueella ajajista jopa 25 % ajoi nopeusrajoitusten MUKAAN.

2017-10-31 (2)

Oilaantiellä nopeusajoitusten mukaan ajettiin hieman kuuliaisemmin. Jopa 26% ajajista ajoi nopeusrajoituksen mukaan, jipii.

2017-10-31 (3)

entä sitten Karjalohjalla? Koulukohde, kuinka koulun vaikutusalueella ajetaan?

 

2017-10-31 (5)

Neljä prosenttia ajoi nopeusrajoitusten mukaan. 4%! Onnea, Karjalohja. Voititte häpeäpaikan. Eikö teidänkin mielestänne pitäisi edes koulun kohdalla ajaa nopeusrajoitusten mukaan?

Nämä esimerkit tuovat esiin sen, että vaikka ollaan huolissaan lasten, tai yleensä jalankulkijoiden turvallisuudesta, ei kuitenkaan kaikki ole. Häpeällisen vähän on.

Aina puhuessamme koululiidun käytöstä vain yhtenä välineenä arvioitaesa kouluteiden vaarallisuutta puhumme myös nopeusrajoitusten noudattamattomuudesta, kuinka se tulisi huomioida tiellä vallitsevana olosuhteena, meille vastataan joka kerta, että se on poliisiasia, siihen ei voi puuttua. ”Emme me voi sen perusteella toimia, mitä ihmiset laiminlyövät, meidän  tulee luottaa siihen , että autoilijat noudattavat nopeusrajoituksia”. Tässä näemme, että se on turha toivo. On myös turha toivo näköjään luottaa siihen, että päätä ei pistetä pensaaseen.

Mielestäni nopeusnäyttödata osoittaa sen, että välinpitämättömyys on tiellä vallitseva olosuhde, joka tulee ottaa huomioon. Se ei ole lupa ajaa nopeusrajoitusten vastaisesti, vaan se on olosuhteiden huomioonottamista ja vastuullista toimintaa