Kategoria-arkisto:Lohja

Lastensuojelun vähättely on totta

Harkitsin tovin kirjoitustani, mutta koen asian olevan niin tärkeän, että päätin kirjoittaa tästä. Viime valtuustokokouksessa esitin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tulisi selvittää ( https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/), ja sen jälkeen aiheesta on puhetta riittänyt. Oikeastaan aiheesta ei ole puhuttu sen jälkeen kuin kerran (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan), mutta esityksestä ja ihmisistä enemmänkin.

Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…

Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”

Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.

Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?

Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.

Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?

Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.

Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.

Alla linkki mielipidekirjoitukseeni:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Esitin valtuustossa, että Lohjalla tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeet

Valtuustokokouksessa päätettiin hyväksyä lastensuojelun ostoissa syntyneiden säästöjen siirto – vaikka korjausta tulisi tehdä

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin mm Hyvinvointi-toimialan vuoden 2019 talousarvion muuttamista Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta.

Varsinaisessa päätöksessä todettiin tasapainotusohjelman ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkemaksujen oikaisun muutos palvelualueeseen. Se, mikä ei lukenut päätöksessä, mutta oli tekstissä, oli se, mihin minä hain muutosta.

On hankalaa tehdä vastaesitystä kohtaan, jossa päätöstekstissä ei ole sitä, mihin haluaa muutoksen. Mikä on muututtava, ja jos ei päätöskohdassa puutu asiaan, on se sama kuin hyväksyisi asian ymmärtämättään tai ymmärtäen. Päätökset kuitenkin tulisi ymmärtää.

Kohta, joka minusta oli huomionarvoinen ja korkeinta päätäntävaltaa käyttävän elimen, eli valtuuston päätettävä, oli:

Määrärahan siirto toimialan sisällä
Hyvinvointi-toimialan tilinpäätösennuste näyttää siltä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle.

Luottamushenkilöiltä vaaditaan jatkuvasti tarkkaa seurantaa taloudesta. Se on toisinaan mahdotonta, sillä siirtoja tehdään jatkuvasti ja pian kukaan ei tiedä, mistä mikäkin euro on menossa.

Tämän lisäksi tämän päivän uutisointi oli hälyttävää. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, että Lohja on saanut moitteita lakisääteisten toimintojensa puutteista. Lastensuojelussa, josta on säästetty työtapoja tehostamalla, mikä on todella hienoa, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Koska ryhmä ei ollut täysin yksimielinen asiasta, en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa, kukaan ei pitänyt, mutta pidin aivan oman puheenvuoron. Puheenvuoroni ja esitykseni:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli kaksi miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalvelu purki jonoja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat, lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja, Suomen innovoivin kunta, Lapsiystävällinen kunta, on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

Esitykseni, inhimillisyys ja järki hävisivät 43-8

Uutisia lastensuojelun tilasta:

https://yle.fi/uutiset/3-11009351

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005655731.html

Ko Outamon lastenkoti on Helsingin kaupungin palvelu, mutta Lohjalla ja kuuluu Lohjan valvonnan alle.

https://www.hs.fi/aihe/lastensuojelu/

Mtb-reitiltä opittua – vetovoimaa!

Valtuustotyössä pääasia on tietenkin kunnallinen päätöksenteko, mutta parasta tässä kuitenkin on tilaisuudet, joissa pääsee keskustelemaan ja kohtaamaan ihmisiä sekä näkee eri näkökulmista eri asioita.

Kaupunginvaltuutetut saivat kutsun osallistua Lohjanharjulle toteutetun MTB-reitin avajaisiin. Reitti on kahdeksan kilometrin mittainen, toteutettu yhteistyössä Lohja Trailsin, kaupungin ja sponsoreiden taloudellisen tuen avulla.

Lohja on asettanut itselleen tavoitteeksi saavuttaa ”Suomen paras pyöräilykaupunki 2021” -titteli ja tämän reitin valmistuminen on yksi askel kohti tätä tavoitetta. Reitin valmistuminen on myös erittäin hyvä muistutus ja osoitus siitä, että yhdessä vapaaehtoistoimilla ja kaupungin toimilla saadaan paljon aikaiseksi. Kaupungilla puhutaan erittäin paljon kuntalaisten osallistamisesta, yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, mutta konkretiaa näkyy kuitenkin oikeastaan aika vähän. Toki sitä on, mutta enemmänkin voisi näkyä.

Maastopyöräily on pyörällä ajamista erityyppisessä maastossa. Maastopyöräilypiireissä kuulemani mukaan liikkuu yleensä mukavia ja helposti lähestyttäviä ihmisiä, joten porukkaan pääseminenkin on helppoa. Porukkalenkeillä oppii sekä ajotekniikkaa esimerkin kautta että pääsee tutustumaan uusiin reitteihin. Porukkalenkkien tärkeimmät säännöt ovat että kaveria ei jätetä ja kaikilla pitää olla hauskaa!

Tämä hauskanpito, helpostilähestyttävyys ja avoimuus näkyi tapahtumassa hyvin. Pääsin juttelemaan todella monen kanssa ja nauru oli läsnä lähes kokoajan. Keskustellessani Lohja Trailsin puheenjohtajan, Manu Heikuran kanssa, tuli todella moni pyöräilijä kiittämään ja kehumaan reittiä. Maastopyöräilyn luonteesta kertoo erittäin paljon se, että reittiin tultiin tutustumaan jopa Salosta, Hyvinkäältä, Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Maastopyöräilyporukka liikkuu, käy mm kahvilla reitin varrella sekä saattaa käyttää alueen muitakin palveluja käydessään paikan päällä. Joten Visit-yritykset ja VisitLohja – koppia tästä! Kaupungin vetovoimaa etsittäessä ja miettiessä, tässä hyvä esimerkki, miten sitä vetovoimaa rakennetaan. Yhdessä.

Rataan tultiin tutustumaan Espoosta, Vantaalta, Helsingistä, Salosta, jopa Hyvinkäältä asti. Kuvan herrat pääkaupunkiseudulta keskustelemassa Lohja Trails ry:n puheenjohtajan, Manu Heikuran kanssa

kuvassa juuri palkittu Local Hero Panu Mäkelä, Lohja Trailsin pj Manu Heikura, Lohjan Liikuntakeskuksen tj Jukka Vienonen sekä Lohja Trails- ja pyöräilyaktiivi Mika Korte

Tapahtumassa jaettiin myös ensimmäinen Local Hero-tunnustus ja se meni MTB-reitin moottorille, Panu Mäkelälle. Kaikki sankarit eivät käytä viittaa.

Voit lukea lisää Lohja Trails- yhdistyksestä: https://www.facebook.com/lohjatrails/

Omaishoidon neuvottelukunnassa

Lohjalla toimii ainutlaatuinen yhteistyöelin, omaishoidon neuvottelukunta. Se koostuu omaishoitajista, kaupungin viranhaltijoista, ammattioppilaitoksen opettajasta ja luottamushenkilöistä ja sitä koordinoi Hiidenseudun omaishoitajat ry. Toimin neuvottelukunnassa sote-lautakunnan edustajana, tosin vasta vuoden alusta, mutta olen jo tässä vaiheessa saanut todella paljon. Olen oppinut paljon omaishoitajuudesta, heidän arjestaan, huolistaan ja kehittämis- sekä yhteistyöhaluistaan, olen oppinut myös kaupungin viranhaltijoiden toimista ja palveluista.

Ensimmäisen kokoukseni jälkeen pohdin miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä ei ole sote-lautakunnan tiedotusluontoisissa asioissa, kuten on vanhus- ja vammaisneuvoston terveiset? Kyseessä kuitenkin on merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin terveisensä olisivat tärkeitä kuulla.  Kysyinkin sitä ja sain vastaukseksi sen, että vammais- ja vanhusneuvostot ovat Lohjalla aluetoimikuntien ym. lisäksi virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Tästä syystä sovimme, että laitan lautakunnalle terveiset omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta sähköpostitse.

Viime kokouksessa keskustelimme mm Lohjan kaupungin tekemästä kyselystä omaishoitajille. Kyselyssä kysyttiin mm omaishoitajien vapaiden järjestelyistä, kuinka moni käyttää ja jos ei käytä, miksi ei käytä, kysyttiin myös minkälaisia tukipalveluja toivottaisi.

Kyselyyn vastasi 160 omaishoitajaa, joista 112 ikääntyneiden palvelualueen tuensaajia ja loput vammaispalvelualueen tuensaajia. Molemmissa ryhmissä oli runsaasti heitä, jotka eivät käyttäneet vapaita, syinä olivat mm se, ettei hoidettava halunnut lähteä kotoa tai se, että sopivaa järjestämistapaa ollut tarjolla.

Tukipalveluina kaivattiin erityisesti vertaistukea ja ehdotettiin siivouspalvelua yhdeksi tukipalveluvaihtoehdoksi.

Lisää tietoa omaishoitajuudesta:

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-tuki/

http://www.tunnistaomaishoitaja.fi/


Oma kokemukseni omaishoitajuudesta ovat vähäisiä, mutta arvokkaita: Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana vuosia ja muutaman kerran toimin sijaishoitajana hänen päästyä omaishoitajan kuntoutuslomalle ja oma äitini ehti toimia isäni omaishoitajana hetken ennen isäni menehtymistä.

Koen omaishoidon neuvottelukunnan jäsenyyden erittäin tärkeänä ja olen kiitollinen heidän minulle antamasta luottamuksesta. Pyrin tekemään parhaani hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omaishoitajien äänen kuuluvuuden takaamiseksi. Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.

Hiiden omaishoitajat ry järjestävät 24.10 klo 18 keskusteluillan erityislasten omaishoitajille, jossa aiheena on mm:

  • Miten erityislapset ja perheiden ääni saadaan kuuluuviin?
  • Osallisuus palveluiden kehittämisessä – miten palveluiden käyttäjiä saataisiin mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
  • Miten erityislapsien ja -nuorten perheiden parhaaksi tehtävä työ näkyy arjessa?
  • Miten Lohja palvelee lapsiperheitä?

Olen lupautunut mukaan ja luotsaamaan keskustelua. On varmasti mielettömän kiinnostava ilta tiedossa!

aiemmin omaishoidosta kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/12/21/omaishoitajat-tekevat-tarkeaa-tyota-ja-saastavat-samalla-yhteiskunnan-varoja/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/02/tuetaan-omaishoitajia-ja-otetaan-pois/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/11/28/nain-sita-tasapainotetaan-taloutta/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/01/erityisen-mainiot-ja-ihanat-perheet/

Vierailu Nummenkylän koululla

Kävin viikko sitten tutustumassa Nummenkylän kouluun ja nyt olenkin tutustunut lähes jokaiseen lohjalaiseen kouluun (lukuunottamatta Harjun ja Ristin kouluja) joko päivällä koulun päivän aikaan tai Lokovan kokouksen yhteydessä ilta-aikaan. Lohjan aivan ehdoton rikkaus on erilaiset koulut ja monimuotoinen kouluverkko!

Päättäessään toukokuussa talouden tasapainottamisohjelmasta kapunginvaltuusto päätti samalla myös Nummenkylän koulun lakkautuksesta äänin 34-17 (itse äänestin lakkautusta vastaan). Toki lakkautus tulee vielä erikseen päätöksentekoon, sillä koulua ei voi lakkauttaa talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä, vaan se pitää päättää omana asianaan. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan koulun lakkautus olisi vuonna 2021.

Koulun arkeen talousohjelma vaikuttaa esimerkiksi niin, että koulussa joudutaan pohtimaan jo ensi tammikuuta ja syksyä: tammikuussa on ensi syksyn ekaluokkalaisten ilmoittautuminen. Ilmoittautuvatko ekaluokkalaiset yhdeksi vuodeksi Nummenkylään? Tulevatko vain yhdeksi vuodeksi? Tätäkin ajatellen prosessin pitäisi tulla päätöksentekoon tämän syksyn aikana, sillä päätös vaatii lapsivaikutusten ja ennakkovaikutusten arviointeja, eikä prosessi ole nopea.

Tällä hetkellä lähes jokainen oppilas on koulukuljetuksen piirissä ja Nummenkylän koululta seuraavaksi lähimpään kouluun on kuuleman mukaan noin seitsemän minuutin ajomatka. Lautakunnan päätös muuttaa tuntikehyskaavaa ja leikata tuntikehystä on vaikuttanut kaikkiin pieniin kouluihin, niin myös Nummenkylän kouluun. Nummenkylän koulussa on kahden opettajan ja resurssiopettajan lisäksi avustaja, luokat ovat yhdysluokkia, 1-3 ja 4-6 ja erityisopettaja käy noin 5 tuntia viikossa.

Pienten koulujen kohdalla kuulee yhä useammin ennustamani lause ”resurssit eivät riitä/tuntikehys ei riitä”. Tuolloin vastalauseeni meni täysin kuuroille korville. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nummenkylän koulu sijaitsee hyvällä alueella, keskellä omakotiasutusta, valtateiden varrella, kuitenkin keskellä rauhaa ja ”ei-mitään”.

Saadessani tutustumiskierrosta koululla kävin myös parilla oppitunnilla. Oppilaat olivat kiinnostuneita vieraasta aikuisesta ja sainkin samalla myös jutella lasten kanssa. Vastailin lasten kysymyksiin ja esittelin itseni. Tuntien jälkeen käytävällä minulta jälleen kysyttiin, kuka olen. Vieraillessani kouluilla olen huomannut, että enemmän pienille kouluille ominaista on lapsille kysyä vierailta aikuisilta, kuka olet.

Ikkalan koulun tarveselvitys lautakunnan talousarvioesityksessä

Käsittelimme 18.9.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa mm ensi vuoden talousarvioesitystä. Tuskin juuri kukaan yllättyi siitä, että esityksessä mainittiin Ikkalan koulu. Itse asiassa se oli kahteen otteeseen siellä, lauseena: ”Ikkalan koulun tarveselvitys valmistuu”.

Kohdasta tehtiin esitys, että lause poistettaisi. Osasin odottaa, että esitys tehtäisi ja olin etukäteen miettinyt sen kannattamista. Olin etukäteen myös miettinyt sitä, että valtuusto päätti toukokuun kokouksessaan, ettei Ikkalan koulua lakkauteta.

Ikkalan koulu on aloittanut toimintansa 1912. Nykyinen ala-asteen koulurakennus on valmistunut vuonna 1982. Pihassa sijaitseva puukoulu, jossa on teknisen käsityön luokka, on valmistunut 1938. Ikkalan koulukiinteistöön on tehty vuosien varrella monia korjauksia ja parannuksia.

Kokouksen aikana talousarvioesitykseen muutettiin teknisenä korjauksena Ikkalan tarveselvitys ”Ikkalan peruskorjauksen tarveselvitykseksi”. Mietin hetken, ettei sana ”peruskorjaus” ole myöskään täysin kuvaava, mutta se sai kuitenkin suurimman osan lautakunnan jäsenistä hyväksynnän.

Kokouksen jälkeen olen saanut yhteydenottoja, joissa ihmeteltiin sitä, etten kannattanut vastaesitystä. Kiitos niistä viesteistä ja puheluista. Keskustelut olivat hyviä ja olen iloinen niistä jokaisesta. Sain jokaisesta paljon mietittävää, mutta toivottavasti osasin myös vastata keskustelukumppaneilleni tarpeeksi hyvin.

Syy siihen, etten loppujen lopuksi kannattanut esitystä on, että jos tarveselvitys tehdään oikein ja kunnolla, on se puolueeton ja siitä käy ilmi kiinteistön tarpeellisuus ja elinvoimaisuus. Kyseessä ei ole tarveselvitys koulun toiminnan jatkamisesta eikä lakkauttamisesta. Tarveselvitys tulee olemaan myös koulun puolustajien hyväksi, sillä

  • Tarveselvityksestä tulee käymään ilmi, mitä tarvitaan, jotta koulun kehitys ja opetuksen laatu taataan
  • Tarveselvityksessä tulee olemaan lista korjauksista, joita jo on tehty. Totta on, ettei tarveselvitys ole kuntokartoitus, mutta
Tarveselvitys
Tarveselvityksessä perustellaan tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetettavat vaatimukset. Tarveselvitysvaiheen tärkein tehtävä on eri tilanhankintavaihtoehtojen sekä niiden kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen. Tarveselvitysvaiheen rakennuttamistehtäviä ovat esimerkiksi:

– Tavoitteiden määrittely
– Tilanhankintavaihtoehtojen selvittäminen
– Alustavien kustannus- ja kannattavuusselvitysten laatiminen
– Tarvittavien riskianalyysien tekeminen
– Hankepäätöksen valmistelu (lähde: http://www.prodeco.fi/index.php?p=Rakennushankkeenhall#Tarveselvitys)

Kaupunginvaltuusto ON päättänyt 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan). Tämän valtuuston päätöksen vuoksi Ikkalan koulun tarveselvitys on tarpeellinen. Tarveselvitys ei ole kuntokartoitus, eikä kuntokartoitus ole talousarvioasia, mutta kouluun investointi on.

Mutta se, että tarveselvitys on aloitettu ilman luottamushenkilöiden hyväksyntää tai päätöstä, on hieman erikoista, eikä hyväksyttävää.

Toinen asia, mikä ei ole hyväksyttävää on, että Ikkalan koulun teknisen työn opetukseen mennään Pusulan kouluun. Ikkalan koulussa on toimiva teknisen työn luokka.

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Vaikka saatamme olla osan koulun puolustajien kanssa eri mieltä koulun puolustamisen keinoista, toivon kuitenkin rikasta ja monipuolista keskustelua sekä hyvän yhteistyön jatkuvan, se on kuitenkin lasten ja kylien etu.
Vaikka en siis äänestänyt tarveselvitystä vastaan, olen nimenomaan koulun puolella ja koulun säilyttämisen puolella. Kuten olen jo vuosia ollut ja kuten olen jo vuosia puhunut kaikkien lähikoulujen ja kyläkoulujen puolesta. Jokaisen.