Lohja – Sivu 64 – Lotta Paakkunainen

Kirves kaivossa (tai katsomossa)

Nummen urheilukentän katsomoa on alettu purkaa. On sääli, että kaunis ja joskus hyvin toimiva katsomo on päätetty purkaa. On sääli, että tähän on jouduttu.

Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistyessä Lohjan kaupungiksi monesta meille niin arkipäiväisestä ja itsestäänselvästä asiasta on tullut uhanalaista. Yksi näistä on Nummen urheilukentän katsomo. Kaupungin talouden ollessa tiukilla, säästötoimet kohdistuvat moneen eri alaan, monella eri saralla, eikä syrjässä kaupunkikeskustasta olevalla pienellä kylällä sijaitsevalla urheilukentän katsomolla ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan suuri merkitys.

Merkitystä katsomolla on meille, nummilaisille, perheille ja harrastajille sekä urheiluseuroille ja niiden toiminnalle. Varsinkin erittäin tärkeälle junioritoiminnalle.

Nummen urheilukenttä ja sen katsomo on myös osa erittäin tärkeää kulttuurihistoriallista maisemaa. Kentän historia on itsessään myös erittäin mielenkiintoinen ja yksi erittäin hyvä esimerkki maalla paljon käytetystä ns. maalaisjärjestä ihan käytännössä, jopa kunnallispolitiikasta. Ei niin välitetty byrokratiasta, vaan toimittiin.

Historiaa

Nummen kunta lahjoitti 29.10 .1931 Nummen urheilukenttä Oy:lle 1,5 ha maa-alueen pitämässään kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunta sai maalahjoituksen ansiosta noin 2/3 osuuden kenttäyhtiön osakkeista. Loput oli Nummen Kipinällä ja Nummen Yrityksellä.

Kentän rakentaminen aloitettiin maantasoitus- ja salaojitustöillä heti marraskuun 1931 aikana. Kentän rakennustöitä tehtiin monessa vaiheessa ja paranneltiin moneen otteeseen. Vuoteen 1937 mennessä ei kuitenkaan ole mainintaa katsomosta, joten se on rakennettu tämän jälkeen. Nummen kipinän arkistoja tutkiessa löytyi päivämäärä 23.11.1951. Tarkka rakennusaika ei ole tiedossa, mutta rakennuspiirustukset ovat ylläolevalta päivältä.

Nummen Urheilukentän katsomo on puolestaan valmistunut vuonna 1952,
samana vuonna siis kuin Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Katsomo tehtiin pääosin
talkootyöllä ja lahjoitettujen rakennustarvikkeiden avulla.

Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm.
katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta.
Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät
katsomoon.

Nummen Urheilukenttä Oy luovutti vastikkeetta ja rasitteista vapaana urheilukentän 15.6.1983 Nummi-Pusulan kunnalle. Suullisesti luovuskirjan ulkopuolella sovittu, että urheiluseuroille kentän käyttö olisi ilmaista tulevaisuudessa. Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm. katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta. Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät katsomoon.

Nummen urheilukentällä on vahva paikallishistoriallinen tausta ja Urheilukentän katsomolla on monimuotoinen käyttö. Katsomoa käytetään luonnollisesti katsomona, mutta myös harjoituksia on käyty katsomon puolella. Katettu katsomo on tarjonnut junioreille suojaa ja siellä onkin monet treenit käyty. Katsomo on yksi oleellisin paikka junioritoiminnan ylläpidossa; vanhemmat, huoltajat, valmentajat sijoittuvat usein katsomoon ja treenikamat, vaatteet saa katetun katsomon suojiin. Nummen urheilukentän katsomo on juuri suojeltavan kulttuurimaiseman rajalla.

Nummen urheilukentän ja –katsomon säilyminen ja peruskorjaus on välttämätöntä turvataksemme upean Nummen junioritoiminnan.

Katsomon ollessa tärkeä osa arkkitehtuurista kulttuuriamme, sitä tulee suojella ja se tulee säilyttää. Voimmeko osana Nummen kulttuurihistoriallista maisemaa hakea Nummen kentän katsomolle suojelua, se on osa meille tärkeää paikallishistoriaa, osa identiteettiämme nummilaisina ja osa uuden Lohjan urheilukulttuuria. Tästä syystä esitin vuonna 2015 nummilaisille toimijoille, että hakisimme Nummen urheilukentälle suojelua. Tätä ei kuitenkaan haluttu, sen tuomien hallinnollisten ja muiden mahdollisten hidasteiden ja ongelmien vuoksi. Se oli varmasti oikea päätös siihen vaiheeseen.

vuonna 2015

Nummen urheilukentän arkkitehtuurisesti kiinnostava puurakenteinen vanha katsomorakennus on kunnostuksen tarpeessa. Vanha puukatsomo elegantteine kattorakenteineen on säilynyt hyvin, koska siitä on huolehdittu vuosien varrella. Nyt katsomorakennus vaatisi taas vuosikunnostusta. Nummen aluetoimikunta on valmis organisoimaan talkoita työn toteuttamiseksi, mutta kaupungin tulisi maksaa materiaali- ja telinekulut.

Nummen urheilukentän katsomon kuntoa käytiin arvioimassa paikallisten toimijoiden toimesta, tehdäkseen suunnitelman kuinka edetä asian kanssa. Katsomo ei ole tuolloin ollut ongelma, heidän arvionsa mukaan perusrakenteet tulisi purkaa, jotta nähdään kantavien kunto. Tuolloin toimijat pohtivat monia asioita, esim kenen olisi tarkoituksenmukaisin tehdä aloite, niitä esitettiin, olisi puutavara saatu lahjoituksena… Mutta jos rakenteet eivät ole kunnossa, on talkoot vaikea toteuttaa. Silloin jo heillä heräsi huoli siitä, voisiko katsomo mennä käyttökieltoon? Osa kannatinpalkeista oli huonossa kunnossa ja jotta vesi ei pääse kannatinpalkeille, tulisi ongelma poistaa.

Tekninen toimi ja Liikuntakeskus olivat tehneet arvioita, joissa todettu katsomon olevan lähes purkukunnossa. Paikallisten toimijoiden mukaan olisi hyvä tehdä kunnon kuntokartoitus, sillä ehkä ei ole kuitenkaan niin heikossa kunnossa. Tulisi tehdä kuitenkin ennen seuraavaa runsaslumista talvea. Katto todennäköisesti kestää vielä 10 vuotta. Kuka suunnittelija saataisiin sitoutettua talkootyöhön? Kustannukset? Entä rakennusvalvonta? Pelkät rakennustarvikkeet olisi aloitteella, kustannuksia tulee joka tapauksessa.

Nummen urheilukentän katsomo kantava palkki — Nummen urheilukentän katsomon kantava palkki

Kaupungin, Liikuntakeskuksen ja paikallisen urheiluseuran kesken käytiin ostoneuvotteluja. Mutta mistä seura olisi saanut varat katsomon ostoon ja ylläpitoon?
Käyttäjiltä? Jokainen kivi käännettiin ja jokainen ehdotus punnittiin.

Ollessani aluetoimikunnassa pyysin seuroilta ja koululta kannanottoja urheilukentän kehittämiseksi ja kokosimme vastaukset Nummen urheilupuiston kehittämiseksi ja niiden perusteella

Aluetoimikunnan ehdotus perustuen vastauksiin ja aluetoimikunnan kantaan:

Vanha skeittiramppi puretaan. Rakennetaan uusi Tampereen mallin mukaan:

nuorten kanssa yhdessä – rahoitus mahdollisesti mm lähidemokratian budjetista, nuorten työllistämishankkeista (?) ja ykkösakseli. Skeittaus on seuraavista olympialaisista lähtien olympialaji, joka varmasti nostaa jälleen skeittauksen kiinnostavuutta ja alueen 10 vuotiaissa on runsaasti skeittauksesta nyt jo innostuneita

vanha katsomo puretaan mahdollisimman pian

parkour-rata

valaistus joen puoleiselta reunalta, jotta käyttöaikaa saadaan pidennettyä, eikä valaistus häiritsisi asukkaita

rullalätkäkenttä

tenniskenttä

verkko, joka pysäyttäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle.

polkuautorata/liikennekaupunki

parkkitilaa tarvitaan, sillä joukkoliikenne on huono ja omilla autoilla pakko kulkea

välinevarasto seuroille ja koulun käyttöön

petankki

nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos

Tärkeintä on toimiva ja korkealla käyttöasteella oleva urheilupuisto, joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin.

Aluetoimikunnan kanta ja ehdotukset perustuvat seuroilta ja nuorilta tulleisiin vastauksiin, jotka ovat alla:

Seuroilta:

katettu juoksusuora koivikon kohdalla (lounas)
”puoliksi sisähalli” siirrettävillä/käännettävillä – penkeillä
pieniä varastotiloja
nykyinen kioski – puretaan
huoltokopin lähelle maalikamerateline/kulkuportti ”tervetuloa urheilupuistoon”
kuinka katsomon alle jäävää kuoppaa hyödynnetään? Palloiluun? Parkour? Rantalentis? Ulkokuntoiluvälineitä. Miten pukusuojat, wc:n käyttö?
Skeittiramppi suunnilleen nykyisen katsomon tilalle
portaat mäkeen
polkuautorata/liikennekaupunki
petankki
kesäteatteri
nupun koiraklubi (parkkipaikan tarpeellisuus)
etelärinne, aurinkopaistaa – kun vettä sataa, penkit vielä illalla märät
huono joukkoliikenne-tarvitaan autoa ja parkkipaikkoja

– Valaistus, nyt kenttää ei voi käyttää 19.00 jälkeen syyskuun lopulla, eikä 18.00 jälkeen enää lokakuun puolessa välissä. Jalkapallon sarjapelit on pakko siirtää viikonlopuille palloliiton määräysten vastaisesti. Kentän käyttö lisääntyisi valaistuksella. Myöskään talvikäyttö esim lasten hiihtopaikkana ei onnistu ilman valaistusta.

– Katsomoa tarvitaan jalkapalloturnauksissa ja sarjaotteluissa.

– Kentän pääsuoran puolella voisi olla nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos johon pääsee sateen suojaan, ja jossa voisi sateella harjoitella, tehdä alkulämmittelyä, jne. Tämän katoksen päällä olisi kevyt katsomo, mielellään myös katettu.

– Kentällä pitää olla toimiva elitarvikemyyntiin ja pieneen valmistukseen soveltuva kioskirakennus tapahtumia varten

– Parkkipaikkaa ei voi pienentää, alue on täynnä monta kertaa viikossa kun toiset joukkueet lähtevät treeneistä ja toiset tulevat. Tapahtumien parkkipaikaksi ei nykyinenkään riitä lähellekkään.

– Välinevaraston pysyvä ratkaisu ei voi olla rakennusluvaton kostea kontti!

-Kentän nykyiset käyttömäärät: kentällä pelataan kesän aikana 30 jalkapallon piirisarjan peliä. (saupa 15, rahi 9 , hukat 6).

-Tällä hetkellä Saupassa on pelaajia 117 kouluikäistä lasta. Tarkoituksena perustaa uusi joukkue 12/13 syntyneille tänä kesänä joten pelaajamäärä tuosta vielä nousee. Lisäksi on miesten ja naisten joukkueet joiden pääasiallinen idea on tarjota paikkakunnan aikuisille mukava ja edullinen tapa ylläpitää työkuntoa sekä viettää aikaa muiden kanssa, suurin osa on lapsiperheiden vanhempia.

Yhtenäiskoulun yläkoululaisilta:

Oppilaille tehtiin kysely, jossa kysyttiin Nummen kentästä seuraavin kysymyksin:

1) Mitä haluaisit urheilukentälle (jotain uutta)?

2) Onko kentällä jotain, mistä pitäisi luopua?

Vastauksia tuli 84, joten kaikki ei halunnut edes vastata kyselyyn vaikka mahdollisuus oli se omalla kännykällä tehdä.

Koulun edustajan ehdotus olisi seuraava:

– puretaan skeittiparkki (on huonokuntoinen ja turvaton, kenen vastuulla jos siinä joku loukkaantuu huonon kunnon takia?)

– tilalle tulisi koriskenttä (asfaltille rajat) sekä rullalätkäkenttä (joka voidaan jäädyttää pieneksi kaukaloksi talvella, laidat olisi aina paikallaan. Sijoitus vaikka siihen skeittiparkin paikalle.

– Parkkipaikkaa (se pitkä) isonnettaisiin niin, että siihen tehdään rajat kahteen riviin ja autot ajaa välistä. Suljetaan uusi toiminnallinen alue siirrettävällä aidalla, mutta tarpeen tullen sen voisi aukaista isojen tapahtumien aikaan järjestäjien autoille, siihen jää kuitenkin koriskenttien päälle tilaa autoille ja sen viereen myös.

– Toiseen päätyyn tulisi kesäksi verkko, joka pysättäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle. Tätä monet pojat on toivonut, ketka siellä käy päivittäin potkimassa palloa kesällä.

Katsomon kohtaloon ei liikunnanopetus voi ottaa muuta kantaa kuin sen, että purkaa se pitäisi välittömästi senkin takia, että oppilaat ei olisi vaarassa sen romahtamisvaaran takia kun esim juoksevat radoilla. Uudelle katsomolle ei opetuksen kannalta ole tarvetta.

Yläkoululaisten vastauksia:

Mitä halutaan:

Yläkoululaisten vastaukset, mitä halutaan

Mistä yläkoululaiset olisivat valmiita luopumaan:

Huomio vielä, että koululaisten vastaukset olivat nimenomaan 13-17 vuotiailta, ei päiväkoti- eikä alakouluikäisiltä, joista on kasvamassa hyvää vauhtia kentän käyttäjiä.

Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan

Olin pitkään sitä mieltä, että katsomo tulee säilyttää, kävin monia keskusteluja, monissa kokouksissa asian tiimoilta, näin piirustuksia, kuvia kunnosta, kävin tutkimassa itse paikanpäällä, kuuntelin asiantuntijoita, luin kyselyjen vastauksia. Luin kaikki vastaukset.

Olisimme saaneet puutavaran lahjoituksena paikalliselta yritykseltä, seuroista olisi ollut talkoisiin, niissä tuntui aina tulevan vastuukysymys ja talkooväen puute vastaan, loppujen lopuksi myös katsomon kunto tuli vastaan.

Käydessäni aluetoimikunnan edustajana urheiluseurojen edustajan kanssa jälleen yhdessä kokouksessa Liikuntakeskuksella keskustelimme katsomon tarpeesta ja koko urheilukentän alueen kehittämisestä. Puhuimme pyrkimyksestä hyödyntää myös koulun lähiliikuntapaikkaa, salia ja tehdä tästä alueesta liikuntakokonaisuus, joka palvelisi aluetta ja sen asukkaita, iästä riippumatta.

Oheisharjoittelupaikkana en pystynyt katsomoa puolustaa, se kävi tapaamisessa selväksi.

Me todennäköisesti saamme katsomon kentälle, siitä pitää tulevaisuudessa kyllä varmasti muistuttaa ja painostatämän lisäksi voimme saada niin paljon hyvää kehitystä koko urheilukentän alueelle, että olen valmis ajattelemaan katsomon ulkopuolelle ja lähteä siitä, että kehitetään koko alue, katsotaan koko alueella, mikä olisi hyvä, mikä toimisi jne.

Meillä on jo suunnitelmia valmiina.

Nummen urheilubulevardi

Nummi-Pusulan lukion viimeisistä lakkiaisista

Odottelin kärsivällisesti, mutta turhaan. Olen pettynyt.

Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminen on todellinen häpeä ja sanoisin, että helposti paskin päätös, minkä viime valtuusto teki. Länsi-Uusimaa tuntui olevan samaa mieltä erään valtuutetun kanssa, että näin vähäpätöinen asia, eikä uutisoinut viimeisiä lakkiaisia. Olen pettynyt, vai olenko vain missannut jutun? Onneksi Karkkilantienoo sentään teki jutun.

Olisin toivonut, että myös arvostamani ja tilaamani lehti olisi myös tehnyt. Nummi-Pusulan lukion lakkautus oli tärkeä ja iso menetys, ei vain meille alueella, vaan myös koko Lohjalle. Alueiden kehittämisen este ja hidaste on välinpitämättömyys.

Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit

odottelua

uudet ja viimeiset

Rehori Liisa Jääskeläinen ja luokanohjaaja Maria Hormavirta

Nummi-Pusulan lukion julkaisu

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).

Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.

Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.

Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.

Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.

Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.

Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.

Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.

Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10.
Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa

ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.

Kappas, jälleen kouluja lautakunnan esityslistalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.

Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.

Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:

o Asemanpellon koulu

o Lehmijärven koulu

o Nummenkylän koulu

o Pullin koulu

o Mäntynummen päiväkoti

o Päiväkoti Oravainen

Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.

Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.

Hyrsylän koulun 5-6 luokka — Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone

Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.

Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus )

Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)

Niiden lisäksi minua kiinnostaa:

onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?

Kustannusvertailu selvitys 2015 vs 2018 — Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018

Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.

Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.

Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v

Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa

Aikataulu: vv. 2018-2023

Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut

Koisjärven
Lohjansaaren
Hiiden
Maksjoen (vielä toiminnassa)
Hyrsylän
Neitsytlinnan
Karstun koulut

jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka

sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.

Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.

Länsi-Uusimaa-lehden uutisointia asiasta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/573800-mantynummen-alueella-kaynnistymassa-laaja-palveluverkkoselvitys-alueen?r=0.24901259463031888

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/669482-tyoryhmalta-mantynummen-alueelle-tiukka-koulujen-lakkautusesitys-nummenkyla-pulli

Viimeinen kevätjuhla

Karstun koulun kevätjuhla — Karstun viimeiset koululaiset lähtivät kesäloman viettoon

Viime viikko oli hyvin tunteisiin käyvä. Sain kutsun minulle tärkeiltä ihmisiltä heille tärkeisiin juhliin ja koin olevani etuoikeutettu.

Kaksi näistä tärkeistä juhlista oli jäähyväisjuhlia. Olen, kuten koko Lohja on, kokenut aivan liian monta koulun lakkautusta.

Karstun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kutsui minut koulun viimeisiin kevätjuhliin. Koululla on joka vuosi juhlittu kevättä ulkona ja niin nytkin. Puitteet olivat aivan ihanat. Haikeutta luonnollisesti juhlaan toi se, että nämä olivat viimeiset kevätjuhlat.

Lapset olivat itse suunnitelleet ohjelmanumeronsa ja ne olivat todella hyviä! Ihania, hauskoja ja ihan mielettömän kekseliäitä. Juhlissa nautittiin ainakin liikuntatunnista, sanonnoista, haluatko miljonääri-ohjelmakin sai osansa ja lopulta opettajiltakin saatiin flossaus-nayte. Juhlat olivat kaikesta huolimatta iloiset ja kiireettömät. Ikävän usein koulujen juhlia leimaa kiire, mutta näissä juhlissa ei sitä näkynyt.

Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa

Ihanaa juhlissa myös oli se, että jokainen lapsi sai stipendin. Vanhempainyhdistyksessä olivat päättäneet, että koska kyseessä on viimeiset kevätjuhlat ja jokainen lapsi ansaitsee kiitoksen ja palkinnon tästä vuodesta, saavat he sen. Iloiten ja nauttien kesään! ”äiti, kato mä sain stipendin!” Huusi eräs oppilas ilahtuneena ja se oli ihana ja hauska muistutus meille siitä, miten jokainen lapsi ansaitsisi huomionosoituksen. Ihan jokainen.

Kiitos ihanista juhlista Karstun ihana väki!

Toinen lakkautuksen vuoksi viimeinen juhla viime viikolla oli lukion viimeiset lakkiaiset.

Viimeiset ylioppilaamme ovat olleet kovassa prässissä. Heti opintojen alkuun kuului huhuja lakkautuksesta ja ensimmäinen vuosi meni epätietoisuudessa ja vaikuttamisyrityksissä.

Ylioppilaan puhe, Varpu Suojalehto — Ylioppilaan puheen piti Varpu Suojalehto

Heidän opintojaan on seurattu tiiviisti kyläläisten keskuudessa ja he ovat olleet suurimman osan aikaa seurannan alla. Ihan vain siksi, että he ovat he. He ovat ne viimeiset.

Nyt, kun se päivä koitti, koitti päivä juhlavana. Mukana juhlimassa ja kukitettavana oli riemuylioppilaita. Heiltä nyt lakitettavat saivat hyviä neuvoja ja viisaita sanoja. Uuden ylioppilaan vanhemman puhe oli todella hyvä ja liikuttava.

Koen kunniaksi, että yksi näistä ihanista, mun nuorista kutsui minut juhlistamaan tärkeää päiväänsä.

Vein uudelle ylioppilaalle wasabin taimen. Syy siihen, miksi vein wasabin, on mun sille kokema symboliikka.
Wasabi on maalleen kaikkein tärkein mauste. Sen vahva juuri tarvitsee aikaa ja hoitoa kasvaakseen ja kun se on valmis, on sen voima valtava.

Wasabin taimen juuri on valmis syötäväksi vasta parin, kolmen vuoden päästä, mutta lehtiä voi jo käyttää vaikka salaatin lisänä.
Tämän wasabin saaja on ollut kovassa prässissä, paljon on opiskeluun mahtunut, hyvin paljon muutakin kuin opintoja ja paineet ulkopuolelta ovat olleet varmasti aikamoiset. Tätä opiskelijoiden porukkaa on seurattu näiden vuosien aikana tarkemmin kuin muita. He ovat olleet meidän yhteisiä, jokainen.

Sanoin hänelle myös, että olet tehnyt jo viisaita ja hyviä ratkaisuja, eikä ole epäilystäkään, etteikö susta tulis hyvä aikuinen. Paljon onnea ja oikein hyvin tehty! Hyvä sä!

Kävin myös pikkusiskoni (!) pojan lakkiaisissa. Oli ihanan lämmin ja mukava tunnelma ja olin hyvin iloinen, että pääsin molempiin juhliin. Koin molemmat hyvin tärkeinä.

Kiitos ihanista juhlista, Mira ja Vili.

Jokainen juhla, jossa olen tällä viikolla ollut, on ollut tärkeä: Karstun juhla, lasteni kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat.

Joskus tuntuu, että elämä voi olla yhtä juhlaa, vaikkakin haikealla jälkimaulla.

Viikko vilahti kaupungintalolla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää, että Saukkolan lapsille tulisi löytää väistötilat ja paljon muita päätöksiä.

Alueiden johtokunnan kokous, Salon kyläasiamies Henrik Hausen kertomassa Salon lähidemokratiasta ja sen kehityksestä

Aikamoinen viikko on ollut. Viime tiistaina olin sosiaali- ja terveyslautakunnan miniseminaarissa, jossa käsiteltiin palvelualueen talousarviota ja palveluja. Keskiviikkona kävin pääsykokeissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa, perjantai ja lauantai menikin valtuuston talousarvioseminaarissa ja eilen tiistaina kävin työhaastattelussa, tein soveltuvuustestin ja sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa ja miniseminaarissa. Kokous oli pitkä ja kotona olinkin vielä saman vuorokauden aikana, 23.50.

Monkolan eteisessä

Talousarvioseminaariviikonlopun aikana Lohjalla lanseerattiin myös yhteiskäyttöautoprojekti yhdessä OP:n kanssa. Sähköauto yhteiskäytössä. Tosi hieno juttu! Mobiilisovelluksella varattava ja maksettava, ei paha.

Yhteiskäyttöauto Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Ennen kokousta oli siis miniseminaari palvelualueiden taloustilanteesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, toi lisätietoa, mutta seminaarin aikana myös tuli selväksi, että kaupungin tietojärjestelmät eivät ole kovin taipuvia jonka vuoksi tietojen esittäminen jäi välillä hieman epäjohdonmukaiseksi ja epäselväksi.

Olin esittänyt maaliskuun kokouksessa, että lautakunnalle tuotaisi tietoon ajankohtainen tilanne kaikista lautakunnan alaisista palveluista, esimerkiksi palvelujen käyttöasteet sekä tieto, missä on tehty sisäilmatutkimukset. Tätä vielä siis odotellaan.

Varsinainen kokous oli niin esityslistaltaan kuin kestoltaankin pitkä. Kävimme hyviä keskusteluja hyvin monesta esityslistan kohdasta. Esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvio on ylittymässä. Tämä johtuu lisääntyneistä lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoista, joiden arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2018 talousarviosta puuttuu tilaelementtien vuokramäärärahoja noin 350 000 euroa. Nämä puuttuivat, vaikka eivät olleet yllätyksenä. Tilaelementtien vuokriin löytyy kate kaupunginvaltuuston Lohjan yhteislyseon lukion tilaelementtien vuokriin myönnetystä lisämäärärahasta, koska tilaelementit tulevat arvioitua myöhemmin ja määrärahaa jää tältä osin käyttämättä.

Vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli Lohjalle, rakennetaan toimintamallin vaikuttavuuden seurannan mittarit, selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallin juurruttamiseen tarvittavat asiat, tarkennetaan kustannukset sekä selvitetään toiminnan jatkorahoitusmahdollisuus vuoden 2019 alusta.

Malli tuottaa selkeät ja konkreettiset työkalut tilanteisiin, joissa herää epäily tai huoli väkivallasta tai kun väkivalta on tullut ilmi. Mallin avulla autetaan sekä väkivallan uhria, väkivallan tekijää sekä tilanteissa eläviä lapsia.

Kustannukset rahoitetaan vuonna 2018 Valtiokonttorin 21.2.2018 päätöksenmukaisella valtionperinnöllä, mikä on osoitettu käytettäväksi haasteelliseen perhetyöhän Lohjalla. Tämä on todella hyvä malli ja on hienoa, että Lohjalla pyritään pureutumaan ongelmaan ja tukemaan ihmistä.

Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan: https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tarveselvityksestä lausunnon. Lausunnon mukaan Saukkolan päiväkodin nykyisestä rakennuksesta voidaan luopua. Ensisijainen sijaintipaikka uudelle päiväkodille olisi Nummen koulukeskuksen alueella ja toissijaisena vaihtoehtona Mäntsälänmetsä. Mäntsälänmetsään rakennettaessa hanke voitaisiin toteuttaa kokonaisulkoistuksena, jossa kaupunki luovuttaisi tontin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, ja yrittäjä rakentaisi ja ylläpitäisi päiväkodin itse tarveselvityksen mitoituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Nummen alueella ei olisi enää kaupungin omaa tuotantoa päivähoidossa, ei perhepäivähoitajia, ei Koisjärven päiväkotia. Vain yksityisen tarjoama, toki kunnan palvelusetelillä toimiva ostopalvelu. (Kokouksen seuraavassa pykälässä muuten vielä olisimme antaneet palveluntuottajalle mahdollisuuden suurentaa ryhmäkokoja, toki lautakunnan päätöksellä, mutta mahdollisuus olisi ollut.) Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta oli päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä olisi noussut rajan yli ja olisi pitänyt tehdä asiasta jälleen uusi päätös.

Päätösesityksessä, eikä pykälässä ollut ollenkaan mainittuna väistöä lapsille, vaikka varsinkin pienten (0-3 vuotiaiden) puolella oireilu on rajuakin. Lapset tarvitsevat väistöä, mahdollisimman pian.

Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; (alkuperäisessä päätösesityksessä)

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Saukkolan päiväkodista luovutaan

3. Saukkolan päiväkoti korvataan uudella päiväkodilla tilaprosessin omistajan lausunnon tarveselvityksestä ja suosituksen mukaan Nummen koulukampukselle (=VE3). Verraten omana toimintana tai ulkoisen tuottajan toimintana.

4. pyytää palvelutuotantolautakuntaa selvittämään väistötilojen saamista Saukkolan päiväkodin käyttöön mahdollisimman pian.

Vastaesitys sai taakseen lähes jokaisen ryhmän, äänet 9-4.

Esitin kokouksessa Saukkolan väistöstä, että omia kiinteistöjähän meillä on, esimerkiksi Koisjärven koulu, jossa on pidetty kokoajan ylläpitolämpöä päällä, samoin Hyrsylän koulu, jota ei ole vielä myyty. Ostajan tulisi 10.6 mennessä allekirjoittaa kauppakirja, muuten vetovoimalautakunnan päätöksellä kauppaa ei tule.

Molemmat vanhat koulut ovat edullisia vaihtoehtoja väistölle, sillä niissä joka tapauksessa on ollut kuluja kokoajan, sähkö, lämmitys, jne. Pienillä muutostöillä, piha-aidan rakentamisella, koulusta olisi väliaikaiseksi väistöksi päiväkodille. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin väistötilat ja lapset pääsisivät terveempiin tiloihin.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että lautakuntamme pyytää lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka kokoustaa seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehdi oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä kävimme myös pitkän keskustelun. Päätösesityksen mukaan kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät Roution koulun oppilaiksi, tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen ja jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle. Perussuomalaiset tekivät vastaehdotuksen, jota kannatin.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että

1. kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät valintansa mukaan joko Roution tai Sammatin kouluun

2. tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen

3. jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle

4. Koulukuljetukset järjestetään sekä Roution että Sammatin suuntaan tarpeen mukaan.

Vastaesitys kaatui äänin 10-3.

Koulukuljetukset huolettavat huoltajia ja kävimme pitää keskustelua niiden toimivuudesta. Monilla jo lakkautetun koulun oppilaalla ja vastaanottaneen koulun oppilaalla koulumatkoihin kulunut aika ylittää toistuvasti lain salliman ajan. Tämä toivottavasti on ensi lukuvuodesta lähtien mennyt ongelma ja tulen seuraamaan sitä. Meillä on jo kokemusta lakkautettujen ja vastaanottavien koulujen lasten koulukyydeistä ja niiden epäonnistumisista ja sähellyksistä sekä koulumatkoihin kuluvan lain salliman ajan ylittämisistä, että en niin sanotusti pidätä hengitystä. Mutta toivon, että oikeasti olisi jo opittu. Ja luonnollisesti haluan luottaa siihen, että logistiikka onnistuu, eikä lasten koulumatkoista tule liian pitkiä.

Ojamon väistö

Ojamon koulun kahdeksan luokan opetus järjestetään elokuusta 2018 alkaen Routionmäen, Metsolan, Ojaniitun ja Harjun koulujen sekä Roution vanhan päiväkodin tiloissa, lisäksi tutkitaan mahdollisuus, että tämä yksi ryhmä, joka oli tarkoitus sijoittaa Roution vanhan päiväkodin tiloihin, voitaisi sijoittaa kuitenkin Roution kouluun. Oppilaille järjestetään koulukuljetus Ojamon koulun ja väistötiloina toimivien koulujen välille.

Väistötilojen saanti koko maassa on lähes mahdotonta ja Lohjalla on hienosti tutkittu mahdollisuutta hajasijoittaa koululaisia. On hyvä, että on käytetty luovuttaa ja lapset pääsevät terveempiin tiloihin opiskelemaan.

Päätimme myös selvittää kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä .

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä: