Lohjalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan viime keväänä (2018), että sote- ja maakunta uudistuksen alla ole aiheellista aloittaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista aloitteen mukaisesti; sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Hallitus päätti kuitenkin pitää aloitteen vireillä, kuten myös valtuusto.
Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen. Ja viimeksi Turku päätti (valtuusto 12.11.2018), että alle 25 vuotiaat tulevat saamaan ilmaisen ehkäisyn. Tampere taas tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta asukkailleen iästä riippumatta. Lisäksi pitkäaikaisen ehkäisyvälineen, esimerkiksi kierukan, saa synnytyksen tai raskauden keskeytyksen jälkeen. (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3904490/Suurten+kaupunkien+nuorista+vain+osalle+tarjolla+maksuton+ehkaisy)
Lohjan mukaan
Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat kustannustehokkaimpia. Lyhytvaikutteisten menetelmien käyttäjillä suunnittelemattoman raskauden riski on kymmenkertainen pitkävaikutteisiin verrattuna, vaikka ehkäisy olisi maksutonta. 15-24-vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä.
Huolimatta THL:n suosituksista maksuton ehkäisy ei ole nykyisellään lakisääteistä palvelua. Tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistukseen liittyy lähtökohtaisesti mekanismi, joka kannustaa kuntaa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ennen tulevaa uudistusta. Kunta hyötyy näistä kustannuksia hillitsevistä toimenpiteistä merkittävästi tulevaisuudessa.
Ja koska ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Toivoisin jo vähän inhimillisyyttä ja laajakatseista ajattelua sote- ja maakuntauudistuksen odottelun tekosyiden sijaan. Upeaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ovat päättäneet pitää aloitteen vielä vireillä.
Touko Aallon masennus on herättänyt laajaa keskustelua ja surullista on ollut nähdä kuinka siihen on reagoitu. Paljon on kannustaviakin kommentteja, mutta hyvin paljon on myös niitä, jotka ovat hyviä esimerkkejä syistä, miksi ei haluta puhua omasta masennuksesta. Vähättelyä, ”oma syy”-huutelua, heikkoutta, herkkyyttä, naureskelua sairaudelle ja suoranaista pilkkaakin.
Sairaus voi osua kenen kohdalle tahansa. Sairastua voi kuka tahansa.
Oma sairastumiseni tuli salakavalasti, kuten se usein tulee. Sitä ei edes ehkä osaa sanoa, milloin se alkoi, mistä se lähti.
Mulla on ollut aikaa miettiä, miten oma sairastumiseni alkoi. Ehkä se alkoi jo vuosia sitten, kun menetin kauan toivomani lapsen. Kävin lapseni menehtymisen jälkeen vuoden ajan psykologin vastaanotolla. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi pitänyt jatkaa käyntejä, mutta käynnit päättyivät muutettuamme toiselle paikkakunnalle, eikä hoitoa jatkettu enää uudella paikkakunnalla.
Opiskelin, olin töissä, elämä jatkui surusta huolimatta. Toisinaan suru painoi päälle raskaana ja tukahduttavana. Toisinaan se kesti kauemmin, toisinaan vähemmän aikaa. Suru oli läsnä joka päivä.
Tulin raskaaksi, mutta odotettu raskaus päättyi kesken.
Seuraavaa raskautta ei kuulu. Pääsimme lapsettomuustutkimuksiin. Sain hormonihoitoja. Jatkoin töissä. Opiskelin.
Piikitin hormoneja, laskimme päiviä, teimme ovulaatiotestejä. Lasta ei kuulu.
Häämme toivat ihanan lepotauon kaikkeen ja toivottua onnea ja iloa. Ne toivat myös onnen raskauden merkeissä. Monta vuotta toivomamme ja yrittämämme lapsi tulossa, mutta emme uskaltaneet puhua siitä vielä kenellekään.
Isälläni todettiin syöpä.
Pelkäsin jokaista tuntemusta raskauden aikana. Onko vauvalla kaikki hyvin? En luottanut neuvolaan, en lääkäreihin. Aloin pelkäämään synnytystä.
Huoli isästäni. Onko isälläni kaikki hyvin? Isällä aloitettiin hoidot.
Synnytys meni hyvin ja isän hoidot purivat. Ihania uutisia.
Vauva kasvoi ja söi hyvin. Ensimmäiset kuukaudet pelkoa vauvan voinnista. Toinen vauva tulossa. Sairastuin itse ja vietin joulun sairaalassa. Ei tiedetty vaivan syytä ja suositeltiin soittamaan läheisille. Jätin jäähyväisiä. Seuraavana yönä syy kuitenkin löydettiin ja hoito voitiin aloittaa.
Synnytys meni hyvin, mutta vauvalla todettiin sydänvika. Tosin minun piti taistella sen vuoksi, että saisin vauvalle kunnon tutkimukset. Puolen vuoden iässä vauvalla oli sydänkontrolli, jossa todettiin vauvalla olevan leikkaushoitoa vaativa sydänvika. Kävimme kontrolleissa ja pian todettiin vian vaativan avosydänleikkausta.
Tämän synnytyksen jälkeen kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jota ei kuitenkaan osattu hoitaa. Miksi olisin masentunut? En osannut pyytää apua. Lapseni olivat todella toivottuja, elämäni näytti hyvältä, vauva syö ja kasvaa hyvin. Vauvan sydänvikaan on olemassa hoito.
Seuraavan raskauden kulusta en muista juuri mitään. Vauvaa seurattiin todella tarkkaan, vanhimmalla lapsella allergioita, toisella lapsella sydänviasta johtuvia rajoituksia. Sikainfluenssa, sairastettiin sydänvikaisen kanssa. Sairaalassa.
Synnytys meni hyvin. Synnytyksen jälkeinen masennus diagnosoitiin. Aloitettiin lääkitys.
Lääkkeistä johtuvaa pahoinvointia. Vauva ei nuku yöllä, itkee yöt läpeensä, nukahtaa vasta aamuyön tunteina ja vanhemmat lapset heräävät. Syytä siihen, miksi vauva itkee ei löydetä. Vaihdetaan D-vitamiinit, äiti muuttaa ruokavaliota, nukutaan eri huoneissa, vaikka mitä kokeillaan. Ei auta. Vauva vain valvoo ja itkee. Ei auta. Valvotaan.
Raskaus. Epätietoisuus lääkityksen vaikutuksista. Lääkärin kanssa neuvotteluja lääkityksestä ja lääkitystä jatketaan. Raskaus edistyy hyvin ja synnytyskin menee hyvin.
Vauva nukkuu ja syö hyvin. Isompikin jo nukkuu.
Töihin paluu tuntuu kamalalta, jättää lapset hoitoon, mutta sekin menee hyvin.
Lääkitystä on jatkettu kolme vuotta ja itse toivon sen lopettamista. Työpaikkalääkäri kehoittaa lopettamaan yhtäkkiä. Itse olisin sitä mieltä, että pikkuhiljaa, mutta lääkäri sanoo, että turhaa sitä pikkuhiljaa, pois vaan kokonaan.
Lopetin lääkkeet ja käytös muuttui. Omaksi itsekseni. Mutta ei aluksi.
Luulin tosin, että olin oma itseni, mutta jälkikäteen ymmärsin, että en ihan sellainen ole. Epäkohtelias, riehakas ja riidanhaluinen. Mutta vahva.
Paljon pohdin syyllisyyttä ja mietin, johtuuko jokin lapsen sairaus tai mikä tahansa lapsen ”poikkeama” lääkityksestäni ja se syyllisyyden tunto on painava. Joka päivä yritän korvata sitä lapsilleni. Joka päivä yritän saada sen tunnon harteiltani. Kasvan ja opin joka päivä.
Neljä vuotta lääkkeiden lopettamisen jälkeen ehkä voin sanoa olevani oma itseni, mutta elämän muokkaamana. Tunteikas, joskus kuitenkin kovanoloinen, nauravainen, joskus kuitenkin tosikko, empaattinen, joskus se menee yli, toisinaan taas ei, toivottavasti järkevä, tosiasioita punnitseva ja harkitseva, herkkä, liikuttuu herkästi. Vieläkin joskus kaipaa iloa.
Arka. Eristäytynyt. Silti minä. Toipuva. Vahva.
Tämän kirjoittaminen ei ollut helppoa. Julkaiseminen vielä vaikeampaa. Mietin ja harkitsin tätä todella kauan, sillä osa asioista on sellaisia, joita ei edes lähimmät ystäväni tiedä. Tämän henkilökohtaisemmaksi ei voi mennä ja olen aina kaihtanut tällaista.
Mä haluan kiittää Aallon rohkeutta kertoa aidosti satuttavasta ja ahdistavasta asiasta.
Sairastua voi kuka tahansa. Haukkua ja eristää voi kuka tahansa. Vaatii erityisen ihmisen, joka tukee. Vaatii rohkeutta antaa tukea. Helpompaa on kääntää selkä. Vaatii rohkeutta pyytää apua. Mulla ei sitä ollut. Siksi hoito viivästyi. Maailma ei kaadu, jos pyydät apua. Huutajia on aina. Eristäjiä on aina. Mutta aina on myös tukijoita. Aina ei ole pakko olla vahva.
Palvelutuotantolautakunta käsitteli kokouksessaan 25.10.2018 Järnefeltin koulun tilannetta. Paitsi ettei käsitellyt. Kokouksessa käsiteltiin Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraporttia. Luulisi, että väliraportti olisi otettu käsittelyyn koulun vakavan tilanteen vuoksi, mutta ei. Väistöä ei käsitelty. Käsiteltiin tulevaisuutta. Lapset ja henkilökunta siis jatkavat työskentelyään sairaassa talossa. Ilmoitettuja oireilijoita on erikoisen vähän, mutta se voi selittyä monellakin tavalla. Ei osata epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi, sillä murrosiässä voi oireet usein pistää esimerkiksi murrosiän, liian valvomisen tai liiallisen ruutuajan tai pelaamisen piikkiin. Lokovalle tulleiden tiedustelujen ja yhteydenottojen perusteella voisin sanoa, että oireilijoita on enemmän kuin se muutama. Olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, että kodit saisivat tietoa oireista ja ennen kaikkea tietoa, mitä tehdä ja miten edetä.
Sisäilmaoireet
Yleisimpiä oireita ovat:
Silmä-, nuha- ja astmaoireet
Infektiokierre
Ihottumat
Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
ylivilkkaus
Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa, mutta ilman ilmoituksia hälytyskellot eivät voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.
Sivulla on myös vinkkejä siitä, mitä voisi tehdä, jos epäilee lapsensa oireilevan sisäilman vuoksi ja kehen ottaa yhteyttä.
Tuntuu, että nyt pyritään väistelemään ja ohjataan ajatuksia muualle. Koulun tulevaisuutta tulee käsitellä, mutta nykyhetki on akuutti. Oireilevat lapset ovat akuutti, oireileva henkilökunta on akuutti. Ensin tulee käsitellä väistö ja järjestää se, sen jälkeen voidaan miettiä, miltä koulun tulevaisuus näyttää.
Jälleen tässäkin asiassa kummittelee taustalla kouluverkkoselvitys. Katsotaanpa vuoden 2015 selvitystä:
ote kouluverkkoselvityksestä vuodelta 2015:
Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei sisäilmayllätyksiä.”
samasta selvityksestä:
Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %.
Rakennuksen nimi V hum2 KLA Kvelka € Pkatarve € Pptarve €
Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.
Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.
Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:
Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.
Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces
Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava
Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.
Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.
Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.
Surullinen huokaus. Vuosi ylläolevan jälkeen joudun toteamaan, ettei ole.
Kaikissa luokkatiloissa ei ilmeisesti oireilla, osaväistö voisi olla mahdollista. Nyt olisi pitänyt päättää koulun lasten väistöstä. First things first.
Palvelutuotantolautakunta päätyi äänin 7-6 esittämään, että Järnefeltin koulu korjattaisi. Ei tiedetä, miksi koulussa oireillaan, mutta korjataan silti. Lapset saavat odottaa, altistua ja sairastua. Jokainen päivä on liikaa.
Puskutraktori on maansiirtokone, jossa on pystysuora levymäinen puskuterä.[1]
Ensimmäinen nykyaikainen puskutraktori rakennettiin Yhdysvalloissa vuonna 1923. Tavallisia ja panssaroituja puskutraktoreita on ollut myös sotilaskäytössä. Arkikielessä puskutraktoria tai telaketjutraktoria kutsutaan myös katerpillareiksi (erään niitä valmistavan yrityksen nimestä Caterpillar). (Lähde:wikipedia)
Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.
Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.
Aha.
Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.
Tapaus Järnefelt 2010
Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.
Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:
Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.
(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)
Airkosin raportti 28.5.2015
”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”
Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.
Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:
Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF): Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)
Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a
joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan
Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).
Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.
Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.
Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018
Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.
…
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.
Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä. Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?
Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:
Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.
ja
Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.
Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.
Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.
Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.
Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.
Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.
Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.
– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.
– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.
Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että
Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan
tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.
Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen
Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden
tarkastelussa.
Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:
Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.
Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.
– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.
– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.
Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.
– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.
Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee tiistaisessa kokouksessaan mm avoimia talousvaikutteisia aloitteita. Esityslistan mukaan heillä on käsittelyssään valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä alle 25 vuotiaille, tai siis sen verran käsittelyssä, että esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi aloitteen olevan loppuunkäsitelty. Luonnollisesti ehkäisy on kallista. Lohjalla lasketaan, että ehkäisy maksaisi yli 116 000 euroa.
Rauma säästää ilmaisessa ehkäisyssä
Ilmainen ehkäisy eli käytännössä e-pillerit maksavat Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa.
Rauman perhekeskuksen päällikkö Anne Vertainen on laskenut, että kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, koska nuorten abortit ovat vähentyneet. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Raumalla 2000 eurosta ylöspäin.
– Raskaudenkeskeytykset alle 20-vuotiaitten osalta ovat vähentyneet hurjasti näiden ilmaisten pillereiden myötä. Vuonna 2011 meillä oli 71 keskeytysta, ja viime vuonna niitä oli 40, Anne Vertainen kertoo. (https://yle.fi/uutiset/3-7811041)
Raumalla on laskettu, että tulee halvemmaksi kustantaa maksuton ehkäisy kuin abortti.
Toivon, että lautakunta päättää nuorten hyväksi ja päättää pitää aloitteen vireillä.
Mielipidekirjoitukseni keväältä Länsi-Uusimaassa:
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.
Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.
Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.
Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.
”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”
Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?
”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,
Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.
Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.
”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”
Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.
Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)
Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.
Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.
Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.
Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.
Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.
Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.
Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.
Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.
Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.
Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.
Koisjärven koulu lakkautettiin 2013
Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.
Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu
Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.
Liikuntasali
Liikuntasali
En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.
Koisjärven koulun kiipeilyteline
Koisjärven koulun ”alakoulu”
Koisjärven koulun takapihaa
Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.
Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.
Koisjärven koulu
Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?
Koisjärven koulu
Lattiaa pidettiin epäsopivana lapsille
Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.
Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.
Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.
Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.
Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.
Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.
Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.
Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.
Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.
Lotta Paakkunainen 