Kategoria-arkisto:valtuusto

Nummi-Saukkola alueen päivähoito valtuustossa 20.1.21

Ehdin jo ennen kokousta saamaan palautetta valtuutettukollegoilta. Yleensäottaen keskustelut muiden valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kanssa ovat olleet rakentavia ja hyvässä hengessä, oli tämänkertaiset hieman muuta. Mutta koska koen velvollisuudekseni lasten ja perheiden hyväksi ja koska aidosti koen, että päiväkodin edut Nummella olisi niin paljon suuremmat kuin Saukkolassa. Tämä on varmaankin poliittinen itsetuho, mutta en voi olla päätöksenteossa sillä periaatteella, että mietin menettäväni äänestäjiä. Päätöksiä tehdessäni pyrin aina ajattelemaan lasten etua, kokonaisuutta, yhdenvertaisuutta, johdonmukaisuutta, koko Lohjan parasta.

Kuunnellessani muiden puheenvuoroja, pohdin mikä on tärkeää? Muiden puheenvuoroissa oli huomioitavaa se, että nyt painotettiin todella paljon kuntalaisten kuulemista, myös heidän suunnaltaan, jotka sitä juuri eivät ole tehneet tähän asti. Itseasiassa joka puheenvuorossa taidettiin puhua kuntalaisten kuulemisesta (hienoa kehitystä) ja luotiin mielikuvia. Kuuleminen todella onkin tärkeää, mutta mikä siitä tekee tärkeää, onko se se, että kuntalaisten kuuleminen on itselle sopivassa yhteydessä? Jokainen meistähän varmasti äänestää tiedon perusteella ja asukkaiden kuulemisten perusteella. Eikö?

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti ja velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, lasten puolesta tehnyt päätökseni ja esittänyt sekä äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut, tiedän tehdyn kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Näihin kyselyihin ja minuun ja motiiveihini suunnattuihin kyseenalaistamisiin haluaisin vastata niin, että jokainen lautakunnan ja valtuuston jäsen, joka on ollut mukana päätöksenteossa, voi miettiä omaa äänestyskäytöstään asukkaiden kuulemisten jälkeen (eli kuullaan jos kuullaan) esimerkiksi Hyrsylän, Pullin, Koisjärven, Lohjansaaren, Neitsytlinnan koulujen ja Nummi-Pusulan lukion lakkautuksista?

Tässä pitämäni ryhmäpuheenvuoro, vastaesitykseni sekä sen perustelut. Jälkikäteen minulle todettiin argumenttieni olevan jäätäviä, kiitos siitä viestistä. Minä toimin tosiasioiden pohjalta, en mielikuvien.

7 § Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin tarveselvitys

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä etäyhteyttä käyttävät.

Keskustan valtuustoryhmä on usein peräänkuuluttanut kuntalaisten kuulemista ja olemme tyytyväisiä, että tässä tapauksessa perheitä on kuultu ja vaikka kysely olikin johdatteleva, vastaajien määrää voi pohtia, sillä toiset vastasivat kyselyyn useammin kuin toiset, oli tulos se, että suurin osa vastaajista halusi päiväkodin Saukkolaan. Vaikka kuulemisen tulos sijainnin suhteen oli selkeä, koen velvollisuudekseni tehdä vastaesityksen, sillä kun luki kyselyn kokonaan kävi kuitenkin ilmi, että sijainnin sijaan toiminnan laatu (223 eli lähes jokainen vastaaja) nostettiin tärkeimmäksi asiaksi uutta päiväkotia suunniteltaessa.  En tee tätä kevyin perustein, vaan nimenomaan lasten etua ja kokonaisuutta sekä vastaajista suurimman osan tärkeimmäksi nostamaa asiaa, eli toiminnan laatua ajatellen.

Lautakunnassahan tein vastaesityksen, jossa esitin, että alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Kaava on tulossa päätökseen vetovoimalautakuntaan ja kokonaisuutta ajatellen olisi hyvä ottaa kaikki tämä huomioon.

Vastaesitykseni:

Valtuusto päättää, että Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin hankesuunnitelmaa jatketaan siten, että uusi päiväkoti rakennetaan Nummen monitoimijatalon alueelle. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut:

  1. on jo olemassa valmiit suunnitelmat vaihtoehdosta, jossa päiväkoti toteutetaan osittain uudisrakennuksena Nummen koulualueelle hyväksikäyttäen nykyistä ns. hyvinvointitaloa, jossa itseasiassa toimii tälläkin hetkellä pienten (0-3v) ryhmä. Tämä vaihtoehto on edullisempi kuin kokonaan uuden rakentaminen Saukkolaan. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöiden saada
  2. on olemassa myös valmiit suunnitelmat, joissa näkyy, kuinka koulualuetta suunnitellaan täysin autottomaksi alueeksi. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöille tuoda
  3. Päiväkoti on tällä hetkellä koulun alueella väistössä, eikä tänä aikana ole tullut yhtään valitusta sijainnista
  4. Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille Saukkolassa tai Nummellakaan, sillä Saukkolassa, vaikka onkin enemmän asukkaita, on asukasmäärä laskussa, eli ei kasvava, kun taas Nummella asukasmäärä on pienempi, mutta kasvussa
  5. Tilastojen perusteella monipaikkaisuuden trendi tukee kasvua Nummen/Oinolan alueelle. Kasvu näkyy jo nyt Nummen asukasluvussa.
  6. Välimatka Saukkolan ja Nummen välillä on muutama kilometri
  7. Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.
  8. Lohjalla linjaus ja yleistyvä käytäntö siitä, että esikoulu on koulun yhteydessä, mutta jos päiväkoti sijoitetaan erikseen esikoulusta, kuinka käy tärkeän eskari/viskari yhteistyön?
  9. Lohjalla muissakin monitoimijataloissa mukana päiväkoti (Mäntynummi, Routionmäki, tuleva Järnefelt, tuleva Laurentius) – olisi yhdenmukaista, että myös tällä alueella olisi sama käytäntö. Olemme usein peräänkuuluttaneet, että tulisi tehdä yhdenmukaisia päätöksiä koko Lohjan alueella.
  10. monilapsisille perheille helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito
  11. hiilineutraalius, koko koulukeskus lämpenee paikallisista metsistä kerätyllä puuhakkeella ja on ilmeistä, että uudisrakennuskin liitettäisiin tähän biolämpöverkkoon. Saukkolassa ei ole vastaavaa voimalaitosta tai verkkoa, vaan uudisrakennuksen lämmitys perustuisi sähköpohjaisiin ratkaisuihin.
  12. Nummi-Saukkola-Oinola alue tulisi nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vetovoimalautakuntaan käsittelyyn
  13. Palvelualuejohtaja Lehmuksen mukaan juuri tänään on tullut päätös, jonka mukaan Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeilussa, se alkaa jo elokuussa tämä lyhentää edelleen päiväkotiaikaa lapsilla.

Esityksessä korostetaan sitä, että rakennetaan uusi koulun alueelle ja kehitetään koulun aluetta tulevassakin.

Esitykseni hävisi äänin 41-9.

Tämäkin on tosiasia, jonka kanssa menen eteenpäin. Demokratia toimii näin ja siitä olen tyytyväinen.

Käymässä Mäntynummen yhtenäiskoulussa

Kävin tutustumassa Mäntynummen yhtenäiskouluun. Kaikki kaupunginvaltuutetut, lasten, nuorten ja perheiden sekä palvelulautakuntien jäsenet oli kutsuttu tutustumaan kouluun. Näin rajoitusten aikaan oli vierailut suunniteltu ja aikataulutettu hyvin. Koulun rehtori ja apulaisrehtori olivat päättäneet järjestää mahdollisuuden tutustua kouluun Pullin koulun lakkautusprosessin nostettua Mäntynummen sisäilmaongelmat jälleen puheeksi.

Olen käynyt Mäntynummen yhtenäiskoululla muutaman kerran aiemminkin, Lokovan kokouksissa, lapsen treeneissä liikuntasalissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa viime kaudella, mutta opastettu kierros on aina opettavainen ja yritän aina käyttää tilaisuuden oppiakseni ja tutustuakseni päätöksen alla oleviin palveluihin ja kiinteistöihin. Kierroksen aikana pääsee myös kysymään aivan eri tavalla ja eri näkökulmasta asioita kuin kokoushuoneessa.

Aamu valkenemassa Mäntynummen yhtenäiskoululla

Apulaisrehtori Lassi Huhtala oli vastaanottamassa minua ja sain asiaan kuuluvan, erittäin hyvän ja kattavan kierroksen koulun tiloissa. Kävimme tutustumassa yläkoulun, alakoulun, esikoulun tiloihin sekä väistötiloihin. Koulun kiinteistöjä kutsutaan alataloksi, ylätaloksi ja koulussa on yläkoulu ja alakoulu ja näiden vuoksi toisinaan saattaa mennä sekaisin, mistä kiinteistöstä puhutaan ja missä ne ongelmakohdat olivatkaan.

Ongelmakohdiksi kierroksella nousi koulun arkeen tällä hetkellä erityisesti vaikuttaviksi

  • kaksi ruokalaa,
  • ruokailuun käytettävä lyhyt aika (tosin nyt, kun on tarkemmin valvotut ja jaotellut ruokailut, on koululaiset syöneet enemmän (useampi syö)
  • iltapäiväkerhon tilojen puute (toimii pienessä ruokalassa),
  • riskirakenteet (1960-ja 2000 luvulla rakennetut kiinteistöt rakennettu yhteen)

Välituntitila (eli piha) voisi olla isompikin ja se on mahdollista toteuttaa edullisesti ja pienellä vaivalla siirtämällä hieman aitaa, jotta saadaan vähän enemmän metsikköäkin lasten pihaksi.

Sisäilmateknisen kuntotutkimuksen (23.5.2018 FCG) mukaan:

Tämän tutkimuksen perusteella rakennuksen sisäilman laatua heikentävinä tekijöinä voidaan pitää

  • kellarin maanvastaisten seinien tojaeristeiden mikrobivaurioita
  • sokkeleiden ulkopuolelta puuttuvan kosteuseristyksen seurauksena vaurioitu-neita sokkelihalkaisujen lämmöneristeitä
  • viistosateen ja julkisivutiilimuurauksen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvia ulkoseinien alaosien ja leukapalkkien yläpuolisten eristevillojen mikrobivauri-oita
  • ikkunanauharakenteiden vaurioituneita eristevilloja
  • 1.kerroksen alapohjan lämmöneristeen (kevytbetoni) mikrobivaurioita
  • laajennusosan sisään jääneen ulokerakenteen lämmöneristeen mikrobivauri-oita
  • 1.kerroksen sisääntuloaulan ja luokan 103 alumiini-ikkunarakenteen mikrobi-vaurioita.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin

  • vanhojen ikkunoiden, ikkunapeltien ja kellarin märkätilojen olevan käyttöikänsä päässä
  • iv-koneen tuloilmakammion ritilän päästävän lunta kammion sisään
  • vesikaton aluskatteen liitosten olevan virheellisesti toteutettu
  • putkikanaalien luukkujen olevan epätiiviitä

kuva: sisäilmatekninen kuntotutkimus (tämä luokka ei tällä hetkellä käytössä. Orgaanista materiaa jätetty muhimaan betoniin)

Mäntynummen yhtenäiskoululla on tutkittaessa otettu runsaasti näytteitä ja erittäin useassa oli viite vauriosta. PAH-pitoisuudet eivät olleet koholla, VOC-pitoisuudet eivät olleet koholla, kellarin varastohuoneen asbestinäytteessä todettiin asbestia (krysotiili).

Osa koulukiinteistöstä on hyvässä kunnossa, osa ei. Henkilökunta tekee parhaansa ja tiloja miettiessään tiloja, joissa on oireiltu tai tehty ilmoituksia oireista, vältellään tai pyritään tekemään siirtoja. Lasten ja henkilökunnan hyvinvointi etusijalla.

Sisäilmaraportti kokonaisuudessaan tämän linkin takana: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/asioi-ja-vaikuta/sisailma-asiat/

Koin käyntini erittäin tarpeelliseksi, vaikka koulu suhteellisen tuttu olikin. Edellisestä käynnistä oli jo aikaa, enkä ollut aiemmin päässyt tutustumaan väistötiloihin, enkä eskariin.

Vaikka kierroksen sekä koulussa olevien väistötilojen perusteella tilanne ei ole vielä akuutti, toivoisin, että enää ei yhtään viivystystä tule.

Mäntynummesta aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/12/09/mantynummen-alueen-johtaminen/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/19/mantynummen-alue-kantasi-kuultiin-ainakin-viela/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/12/kappas-jalleen-kouluja-lautakunnan-esityslistalla/

Vielä hyvinvointikertomuksen vuosiraportista ja mitä oikein sanoin siitä?

Paikallislehtemme Länsi-Uusimaa uutisoi kattavasti valtuustokokouksia ja tämänkin kokouksen jälkeen oli hyviä artikkeleja kokouksesta. Sinänsä hyvä nosto oli myös hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 – pykälästä, https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3196286, jossa valtuutettu oli ihmetellyt koululaisten syömättömyyttä. Artikkelissa kerrottiin lyhyesti myös minun puheenvuorostani, jossa artikkelin mukaan painotin tarvetta estää ennalta kiusaamisongelmia. Ote artikkelista: ”– Kouvolassa oli pari vuotta sitten vaikea tilanne, mutta siihen on puututtu. On mahdollista estää kiusaamista, painotti Paakkunainen.”

Kyllä. Puhuin kiusaamisesta ja puhuin Kouvolasta, mutta eri yhteydessä.

Laitoin lehdelle oikaisun:

Oikaisu Länsi-Uusimaahan – hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019

Länsi-Uusimaassa uutisoitiin 17.12.2020 hyvinvointikertomuksen vuoden 2019 vuosiraportista ja valtuutettujen sitä koskevista puheenvuoroista valtuustokokouksessa 16.12.2020. Haluan korjata lehdessä ollutta, sinänsä hyvää artikkelia, mutta puheeni kohdalla kaksi eri asiaa on yhdistetty. Lehdessä mainittiin, että nostin esiin koulukiusaamisen ja Kouvolan samantyyppisen tilanteen. Kyllä, puhuin molemmista, mutta eri yhteydessä.

Nostin puheenvuorossani puheeksi oppilashuollon huolestuttavat työolot ja asiakasmäärän/työntekijä. Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi. Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari. Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Lotta Paakkunainen

kaupunginvaltuutettu (kesk)

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsen

lapsiasiahenkilö

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2019 valtuustossa

Luit oikein. Valtuustossa 16.12.2020 oli vuosiraportti vuodesta 2019 käsiteltävänä. Aika kauan menee raportin laatimisessa, eikö hyvinvointi tai sen seuranta ole kenenkään asia? Jätetäänkö se pöydän pinkan alimmaiseksi, ei ole niin tärkeä asia? Vaikka huolenaiheita on vaikka muille jakaa.

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoromme:

Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointikertomuksen vuosiraportti

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokousta seuraavat

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu jälleen huolenaiheita herättävillä, valikoivillakin taulukoilla. Toisaalla vertaillaan toisen asteen opiskelijoiden ja yläkouluikäisten eroja seksuaalisen häirinnän kokemisessa, mutta päihteiden käytössä taas vertailut ovat erilaisia. Oli miten oli, huolen on noustava ja sen myötä toimenpiteitä tehtävä.

Meillä on oppilaita/oppilashuollon henkilöstö: 882 opp./koulukuraattori ja 1001 opp./koulupsykologi

Psykologiliiton mukaan suositus on 500 oppilasta/opiskelijaa per psykologi/kuraattori-työpari.

Tämä mahdollistaisi lain ja ammattietiikan mukaisen työn. Varhaisen puuttumisen, edistävän ja ehkäisevän työn. Joskus rekrytointi ei onnistu juuri siksi, että haetaan liian pientä määrää psykologeja työmäärään nähden. Esimerkiksi Kouvolassa oli joitain vuosia sitten vähän samantyyppinen tilanne kuin Lohjalla. Se laitettiin määrätietoisella työllä kuntoon, yksi osa siitä oli juuri se, että paikkoja resursoitiin riittävästi. Toivoisin lastemme ja meidän vuoksi, että meillä tehtäisi myös näin. Riittävä resurssointi, ei minimi. Koulukyselystä käykin ilmi, että koulukuraattoreille eikä koulupsykologeille pääse. Meillä on avoimia koulupsykologivirkoja ollut liian kauan liian monta.

Hyvinvointikertomuksen hyvinvointitavoitteiden toteutuminen taulukossa: Lohjan kaupungin toimijat ja A-klinikkasäätiö rakentavat yhteistyössä toimintamallia “Päihteet perheessä” osaksi arjen toimintaa lasten ja nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää päihdestrategiaa päivitetään. Me teemme strategioita, suunnittelemme hyviä ja hienoja työtapoja, mutta emme resurssoi niihin tarpeeksi, jotta niitä voisi käyttää.

Hyvinvoiva Lohja kärkeen on pitkä matka. Jos jätämme nuoremme hoitamatta, se on vielä kauempana. Tähän liittyy myös kolmas kärki, eli asukkaiden Lohja. Hoidon tulee olla asukas- ja asiakaslähtoistä. Ei työntekijälähtöistä. Toki työntekijän hyvinvointi tulee ottaa huomioon, mutta jos asiakas ei saa hoitoa siksi, että työntekijä ei osaa/kykene tai halua kohdata häntä, on ratkaisuja kehitettävä, nimenomaan asiakaslähtöisesti. Nuorten hoito ja hoitoon pääseminen on yksi oleellinen osa lapsilähtöistä toimintaa ja tällöin myös Unicefin lapsiystävällinen kunta- tunnustuksen oleellinen osa. Hyvinvoivan Lohjan ensimmäinen tavoite ”Toimivat palvelut asukaslähtöisesti” ei tarkoita sitä, että asukas lähtee tai poistetaan.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on myös meillä Lohjalla näkyvä ongelma. Ehkäisyyn tulee osoittaa lisäkeinoja. Koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvaa kiusaamista on mahdollista ennaltaehkäistä ja estää oikeanlaisilla taidoilla. Näitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot ja sosiaaliset taidot, joita lasten ja nuorten on tärkeää oppia. Meidän tulisi panostaa kiusaamisen ennaltaehkäisyyn opettamalla sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, seurataan oppilaiden hyvinvointia mittareilla ja toteutetaan jatkuvaa ryhmäyttämistä, kun uusi oppilas aloittaa luokassa. Talousarviossa ja tässä hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa on nostettu yhtenä keinona k-0, joka siis tarkoittaa ”selvittämättömiä kiusaamistilanteita nolla”. Tämä on tarkoitettu koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, jossa muut keinot on jo käytetty, kun tarvitaan ulkopuolelta apua. K-0 on siis loppupään, solmukohdan selvittelyä, me tarvitsemme panostusta myös ennaltaehkäisyyn.

Nuoremme tarvitsevat tukea, meidän tulee sitä antaa. Me olemme hukassa, jos emme tee niin.

Toisinaan strategioita ja raportteja sekä hankkeita lukiessa tulee ajatus siitä, onko asukas, lapsi, nuori, työikäinen, ikääntyvä, kuntalainen unohdettu. Vaikka heistä kokoajan on puhe.

Huomio käydessäni puhumassa. Vaikka keskityn lähinnä sanomani esille tuomiseen ja siihen, että joku voisi kuunnella, katson toisinaan ympärilleni. Ikäväkseni näen aikuisten ihmisten huonoa käytöstä. Pyöritellään silmiä, tuhahdellaan ja maiskutellaan. On käsittämätöntä, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt eivät käyttäydy kuin aikuiset. Me olemme kuntalaisten edustajia ja meidän tulisi käyttäytyä arvokkaasti ja hyvin. Asiat edellä. Silti näkee lähes jokaisessa lautakunnan ja valtuuston kokouksessa näitä silmien pyörittelijöitä, toisten väheksymistä ja kuulee huokailuja, maiskutteluja. Onpa tänä päivänä jopa tytöteltykin vielä. Toivoisin tosiaan, että jokainen käyttäytyisi luottamustoimensa mukaisesti.

Voit katsoa puheenvuoroni myös tallenteena YouTube-kanavaltani: https://youtu.be/WnE40Kj5Djk

Talousarvioesitys valtuustossa 16.12.2020

Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsittelimme talousarvioesitystä vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron pykälästä:

Ryhmäpuheenvuoro talousarviopykälään

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat

Talousarvioon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen ja hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Kuinka tähän päästään, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä – ensi vuoden alusta. Lastensuojelussa on ollut tarkoituksena ottaa käyttöön ns, systeeminen malli. Sen kehittämiseen on käytetty työtunteja ja rahaa, mutta resurssien puute estää käyttöönoton. Systeeminen malli parantaa työoloja, työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea se parantaa lasten palveluja sekä talousarviota ajatellen, se säästää rahaa.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on säästänyt lapsilta ja nuorilta, mutta sekään ei riitä. Lautakunnalta on siirretty määrärahoja sotelautakunnalle. Lastensuojelun kuluihin, jos kehitys jatkuu tämänkaltaisena, on mahdollisesti tulossa ylitys, avilta vähintäänkin huomautus, ellei jopa uhkasakkoa, mutta muuttuuko mikään?

Lautakunnilta vaaditaan talousarvion toteutumisen seurantaa joka kuukausi ja mielellämme sen teemmekin. Tosin se on toisinaan lähes mahdotonta määrärahojen siirtelyn, joidenkin maksusuoritteiden unohtamisen ja muun sellaisten vuoksi. Kysyttäessä vastauksia saa, välillä todetaan niiden korjaantuvat ensi kuussa.

Palvelutuotannossa toimenpidelistoilla mietitään, josko kesäkaudella ja jouluajalla päivystäviä päiväkoteja neljän sijaan voisi olla kaksi, säästöjä pohtien. Vastaus tähän on, että yksinkertaisesti ei ole mahdollista keskittää kahteen, sillä Lohja on maantieteellisesti hyvin laaja kaupunki ja jos pyritään tasa-arvoisuuteen edes jossain määrin ja perheiden arjen mahdollisimman vähän hankaloittamiseen. Se ei siis ole mahdollista.

Henkilöstöpalveluja pohdittaessa

”Henkilöstöjohtamisen keskeinen ja taloudellista säästöä tuova tavoite on edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen” yksi keino, miten tähän päästään, on työolojen parantaminen. Niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossa on paljon poissaoloja ja työoloissa on huomauttamista, juurikin siksi, että on henkilöstövajetta tai resurssoitu liian vähän. Tässäkin kohtaa lapsemme kärsivät kalleimman hinnan. Talousarviossa tämä näkyy kasvavina kuluina.

Tulevassa väheneviin lapsimääriinkään ei voi enää nojata niin vahvasti, luimme Länsi-Uusimaasta 11.12.2020, että lapsimäärät ovat nousussa ja vielä syntymättömiä koronavauvojen määrää odotetaan. Voimme siis odottaa paljon toivottuja kuluja lisää kouluruokailuihin ja koulukyyteihin. ja jos et ollut ihan mukana, niin otan ilolla nämä ns. kulut vastaan.

Talousarvioesityksessämme on myös maininta, että henkilöstöä kannustetaan tutustumaan lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen mm. työkierron avulla. Se on hienoa ja toivottavasti tuo rivi kattaa myös sen, että johdosta käydään tutustumassa toimialansa palvelujen toimintoihin ja työoloihin, ihan paikanpäällä. Näin ei aina ole tapahtunut. Tällä tavalla saisimme varmasti ajanmukaisempia ja oikeellisempia esityksiä.

Arvoisa puheenjohtaja, olemme kahden viimeisen vuoden aikana tehneet kaksi toimenpideohjelmaa ja niiden myötä on tullut ongelmia sen suhteen, että toimenpideohjelmia ja talousarviota ei saa täsmäytettyä, sen huomaa erityisesti koulujen laskelmissa.

Talousarvio on jälleen sitä, mitä on odotettukin. Kiitämme työstänne ja toivomme kehitystä siihenkin.

Talousarvioesityksestä äänestettiin kahdeksasta kohdasta. Eniten keskustelua herätti koulujen määräraha. Toisaalta määrärahoihin vaikuttavia ei tehty yhtään. Jälkikäteen itseä jäi todella paljon kummastuttamaan äänestystapamme, eikä sille voi enää mitään, sillä valtuustossa hyväksyimme puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Harmittaa, etten ymmärtänyt kyseenalaistaa sitä heti, toisaalta ei ymmärtänyt 50 muutakaan.

Kyseinen äänestys, jota jäin harmittelemaan ja mielestäni näitä ei olisi saanut laittaa vastakkain, oli Hannele Maittilan esitys (ML) vastaan Leena Saaren (sd) esitys.

Maittilan esitys oli: Vastaehdotus talousarvion kohtaan 7.5.3 Talousarvion perustelut,rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen2021 Pullin koulun ja Nummenkylän koulun osalta määrärahat palautetaan v.2021 talousarvioon yhteensä 181.700 euroa.

Saaren esitys oli: lisäys tekstiin ennen Pullin ja Nummenkylän koulujen oppilaiden siirtoa selvitetään vastaanottavan koulun sisäilmatilanne ja varmistetaan terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.

Nämä kaksi eivät mielestäni olisi saaneet olla vastakkain. Yleensä puheenjohtaja on kysynyt voiko valtuusto olla yksimielinen tekstilisäyksestä (tässä varmasti olisi voinut olla, vaikkakin tämä teksti on toisaalta turha, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta on linjannut vastaavasti jo vuonna 2015 sekä valtuusto vahvistanut), mutta tässä kokouksessa nämä esitykset menivät vastakkain. Ja valtuusto, minä mukaanlukien, hyväksyimme puheenjohtajan äänestysesityksen. Harmittavaa. Tässä ei auta nyt muu kuin valmistautuminen edessä oleviin käsittelyihin ja paremman yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä, jotta saamme kuntalaisille, erityisesti lapsille, parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Voit katsoa puheenvuoroni nyt myös videona, youtube-kanavaltani: https://youtu.be/Q0Sujn4QHik

Tutustuminen Myllärin lastensuojelun erityisyksikköön

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kutsuttiin tutustumaan uuteen Lohjalle sijoittuvaan lastensuojeluyksikköön. Myllärin lastensuojelulaitos on seitsenpaikkainen Avosylin Asumispalvelut Oy:n ylläpitämä lastensuojelun erityisyksikkö, jonka toiminta on tarkoitettu huostaanotetuille tai avohuollon sijoituksessa oleville 7 – 12 vuotiaille lapsille. Myllärissä hoidetaan psyykkisesti vaativasti oireilevia lapsia, jotka eivät ole sairaalahoidon tarpeessa.

Myllärin sijainti on ihanteellinen, luonnonpuiston sylissä, rauhallisella paikalla, mutta lähellä palveluja. Itse talo on ihana, viihtyisä ja vaikka kotia siitä ei saa, on se silti kodinomainen ja sisään astuessa aistii lämpimän sydämen. Henkilökunnalla on laaja kokemus lastensuojelutyöstä, niin vastaanotosta kuin pitkäaikaisestakin hoidosta ja tiimit heillä on laajakatseiset. Heitä koulutetaan säännöllisesti.

On tärkeää, että lautakunnan ja valtuuston jäsenet kutsutaan tutustumaan palveluihin, joista teemme päätöksiä ja palveluntuottajiin. Tutustumiskäynnillä on helppo esittää kysymyksiä ja mieleen saattaa tulla erilaisia kysymyksiä kuin kokouksessa pöydän äärellä, sillä käynnillä on saattanut tulla uusia näkökulmia tai käynti on saattanut olla vastaus kysymyksiin.

Itse olin tyytyväinen käyntiini ja luotan, että lapset, jotka pääsevät Mylläriin, saavat tarvitsemaansa aikuisen läsnäoloa, tukea ja hoitoa ja heidän perheensä tarvitsemaansa tukea.

Pienenä ihanana huomiona: Ovat jopa varaston täyttäneet pulkilla ja muilla talvileikkivälineillä, sillä luntahan on pian tulossa!

Käy lukemassa lisää Mylläristä ja palveluntuottajasta:

https://avosylin.fi/avosylin-asumispalvelut-oy/