Järnefeltin koulun lapset – ovatko toimet olleet riittäviä

Järnefeltin koulussa on oireiltu vuosia sisäilman vuoksi. Koulua on tutkittu useasti (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/) usean vuoden aikana ja valtuusto on päätöksensä tehnyt. Tuolloin päätettiin uudisrakentamisesta ja yksi kohta päätöksestä on: Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

Peräänkuulutin tuolloin, että Järnefeltin perheille tulisi kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista. (ei ole kerrottu)

Kuinka Järnefeltin koulun oppilaat nyt voivat?

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt Järnefeltin koulun tilannetta 14.8.2019, ja tuolloinkin vain Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma sekä 17.6.2020, jolloin on valittu urakoitsija. Tilannekatsausta lasten hyvinvoinnista, tai siitä, ovatko toimet sisäilman parantamiseksi olleet riittäviä, emme ole saaneet.

Elokuussa 2019 hankesuunnitelmasta kävi ilmi, että tarveselvityksessä esitettiin, että Rauhalan ja Järnefeltin koulut peruskorjataan siten, että työt olisivat valmiina vuoden 2019 syyslukukauden alkaessa.

Hallitus päätti 2.9.2019 Järnefeltin yhtenäiskoulun rakennusurakan kilpailutuksesta päättäessään, että koulun H-osa höydynnettäisi (vaikka se on pahasti sisäilmaongelmainen)

”Kaupunginhallitus päätti 3.12.2018 § 371, että hanke toteutetaan uudisrakennuksena.

Valmistelun edetessä hanke tuotiin uudestaan valtuuston käsittelyyn 17.4.2019 § 32, jossa linjattiin seuraavaa:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana.

Kaupunginhallitus on antanut 6.5.2019 §129. edellä mainittua valtuuston päätöstä koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus päätti, että Järnefeltin uusi koulu kilpailutetaan siten, että tarjoajat saavat tarjota uuden koulun rakentamista luonnospiirustusten pohjalta, tai he saavat tarjota koulua myös omien piirustustensa pohjalta. Lisäksi tarjoajat saavat tarjota koulun rakentamista perinteisenä urakkana, tai sitten siten, että tarjoaja toteuttaa koulun ”avaimet käteen” -periaatteella vuokraten valmiin koulun pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungille. Tarjouspyynnössä määritellään joukko laatukriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan. Tämän tyyppinen kilpailutus on vaativaa, josta syystä tarjouspyynnön laadinnassa, samoin kuin tarjousten vertailussa käytetään mahdollisesti apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Kilpailutusta on kuvattu oheismateriaalissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen tarjouskilpailun suunnittelua on jatkettu Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitteluryhmässä ja sen alaisessa hankintaryhmässä. Suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että kilpailutuksen lähtökohtia on tarkoituksenmukaista linjata vielä valtuustotasolla, jotta kilpailutusprosessi etenee sujuvasti ja rakennushanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2019 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarjouskilpailu toteutetaan niin, että se ei sisällä liikuntahallia, väestönsuojia eikä vanhan koulun purkua. Tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu niin, että nykyinen liikuntahalli voidaan säilyttää ja kunnostaa, vaikka muu vanha koulu purettaisiinkin pois. Uuden koulun vaatimat väestönsuojatilat sijoitettaisiin säilytettävän liikuntahallin ”kylkeen”, jolloin esim. kuntosalitilat voisivat sijaita väestönsuojatiloissa.” (ote valtuuston 12.6.2019 kokouksen pöytäkirjasta)

Päätöksiä on siis tehty, mutta lasten voinnista luottamushenkilöt eivät ole tietoisia. Olen tiedustellut viranhaltijoilta, tietävätkö hekään? Ovatko kysyneet?

Järtsistä aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/4393

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Keskusteluja kouluverkosta

Politiikka on yhteistyötä ja varsinkin puolueiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää yhteisistä asioista keskusteltaessa ja niistä päätettäessä.

Kirjoitimme yhdessä arvostamieni Vihreiden Laura Skaffarin ja Vasemmistoliiton Birgit Aittakummun kanssa mielipidekirjoituksen, sillä koimme tarpeelliseksi osallistua ja antaa omat panoksemme yhdessä kuumana käyvään keskusteluun.

Mielipide: Kouluverkkomme – vetovoima, työntövoima vai pelkkä kuluerä

Kouluverkkomme on jälleen päätöksenteon kohteena. Koulut ovat olleet ns. nuijan alla jo lukemattomia kertoja. Moni koulu on nuijan alle myös jäänyt. Haluamme osaltamme nostaa keskusteluun mukaan muutaman meille erityisen merkityksellisen näkökulman.

Tulevaisuus. Meidän tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten edun mukaisia vielä 10–20 vuoden kuluttuakin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että ihmiset haluavat yhä enemmän väljyyttä asumiseen. Etätöiden yleistyminen on vähentänyt tarvetta asua lähellä työpaikkoja. Lohja ei voi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa keskustan kauneudella runsaine palveluineen. Sen sijaan voimme kilpailla luonnonläheisyydellä ja kohtuullisen hintaisilla tonteilla. Ja lähikouluilla. Viime vuosina lapsiperheitä on muuttanut runsaasti pois Lohjalta. Olisiko meidän syytä pysähtyä pohtimaan, olemmeko markkinoineet kaupunkiamme oikein? Tarjoammeko sitä, mitä lapsiperheet haluavat? Uusimaa on alueena muuttovoittoinen. Lohjan olisi napattava tästä osansa. Meidän mielestämme kylät lähikouluineen ovat tässä avainasemassa.

Koulukuljetukset. Kouluja lakkautettaessa koulukuljetusten määrä kasvaa. Onko lasten edun mukaista, että heidän valveillaoloajastaan kuluu 10–20 % koulumatkoihin, pääosin bussissa istumiseen? Eikö tuo aika pitäisi käyttää ulkoiluun, leikkimiseen tai harrastamiseen? Bussit ovat täysiä, turvaväleistä ei voi edes haaveilla. Aikuista ei ole läsnä luomassa turvaa. Takapenkit täynnä kovaan ääneen huutelevia teinejä. Miltä tämä tuntuu alle 10-vuotiaasta lapsesta?

Kylät. Eräs viranhaltija kysyi kerran, onko kaupungin tehtävä pitää kyliä elossa. Mielestämme kyllä. Kyliä tulisi myös kehittää, sillä uskomme kylien potentiaaliin lapsiperheitä houkuttelevana vetovoimatekijänä. Ollakseen vetovoimainen, kylä tarvitsee koulunsa, jonka ympärille syntyy kylän yhteisöllisyys.

Opetuksen laatu. Usein esitetty huoli on, että opetus pienemmissä kouluissa ei olisi laadukasta. Yhdysluokkia pidetään pedagogisesti haastavina. Mikäli yhdistämme nyt esillä olevien esitysten mukaisesti kouluja, emme kuitenkaan pääse yhdysluokista eroon. Yhdysluokka vain siirtyy kyläkoulusta kaupunkikouluun ikäluokan kasvaessa puolikkaan luokan verran. Samoin väite, että pienempien koulujen opettajat eivät olisi muodollisesti kelpoisia ei pidä Lohjalla paikkaansa. Vaihtelevuutta kelpoisuuksissa on, mutta se ei korreloi koulujen kokoihin. Tutkimusten mukaan opetuksen laatu ei ole sidoksissa koulun kokoon. Opetuksen digitalisoituminen tasoittaa myös osaltaan koulujen välisiä laatueroja.

Suuruus. Lohjalla on tehty päätöksiä uusien, suurten yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Samaan aikaan kiirivät toisista kaupungeista huhut siitä, että suuret yhtenäiskoulut eivät olekaan tuoneet toivottuja säästöjä. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tarpeet ovatkin lisääntyneet. Useammassa yhteydessä on myös todettu, että yli 500 oppilaan kouluissa levottomuus lisääntyy, yksilöllisyyden huomioiminen vähenee ja niin opettajien kuin oppilaidenkin hyvinvointi heikkenee. Me olemme keskittämässä lapsiamme juuri tällaisiin suuriin yksiköihin. Yksiköihin, jotka ovat lisäksi haavoittuvaisempia myös esim. sisäilmaongelmien, tartuntatautien sekä melun suhteen.

Luonto. Kokemuksemme mukaan lapset nauttivat luonnosta, missä leikkiä. Tästä esimerkkinä luontoeskareiden suuri suosio kautta maan. Monet nyt lakkautusuhan alla olevat koulut sijaitsevat upean luonnon keskellä. Luonnon läheisyys tukee niin leikkejä kuin opetussuunnitelman toteuttamista. Luonnon läheisyydestä voi tehdä myös koulun painopistealueen. Toiset koulut erikoistuvat musiikkiin, toiset liikuntaan. Jotkut voisivat nostaa erikoisalakseen suomalaisen luonnon.

Todelliset säästöt. Suuri haaste päätöksenteolle on se, että jo lakkautettujen koulujen tuomista säästöistä ei ole kaikilta osin yksiselitteistä näyttöä. Tyhjiä kiinteistöjä jää kaupungin haltuun eivätkä ylläpitokustannukset silloin laske nollaan. Myyntituloa voi tulla tai olla tulematta. Opetusresurssi siirtyykin vain koulusta toiseen, jolloin palkkakustannuksista ei tulekaan säästöä. Koulukyytien kustannukset kasvavat. Mikä on siis todellinen säästö ja siten mikä on lakkauttamisen aito arvo?

Monimuotoinen kouluverkko voi mielestämme olla merkittävä pito- ja vetovoimatekijä. Pelkät suuret yhtenäiskoulut kaupungin ydinalueilla eivät luo mitään sellaista, millä Lohja erottuisi edukseen muista kaupungeista. Sen sijaan erilaiset koulut, suuremmat ja pienemmät sekä erilaiset asumisen mahdollisuudet maaseudulta ydinkeskustaan ovat parasta, mitä kaupunki voi tarjota. Jokaiselle jotakin, ei kaikille samaa.

Lohjan kaupunginvaltuutetut

Birgit Aittakumpu (Vas.)

Lotta Paakkunainen (Kesk.)

Laura Skaffari (Vihr.)

Tämän kirjoitimme ennen kaupunginhallituksen puheenjohtajan vastausta lohjalaiselle kansanedustajalle.

Kansanedustaja Slunga-Poutsalo (PS) kirjoitti mm., että ”Koulujen lopettamispäätös on yksinomaan poliittinen päätös. Taloudellinen päätös se ei ollut. Opettajat siirtyvät opettamaan toisiin kouluihin. Lapset eivät lakkaa syömästä ja sotkemasta. Kiinteistöistä tuleva säästö tulee ainoastaan, jos niistä päästään välittömästi eroon…. 1960 31 –70-luvun betonikouluthan ovat tunnetusti kovaa valuuttaa kiinteistömarkkinoilla (anteeksi sarkasmini) ja purkamisellakin on hintansa. Jotain tällä kuitenkin saadaan. Saadaan hinku-kuntaan kumipyöräralli kuskaamaan lapsia päivät pääksytysten pitkin Lohjaa. Niin ja tosiaan, mitä sitä pitämään koulua pystyssä, jos tilastollisesti näyttää siltä että lapsimäärä on 2027 alueella liian pieni.”

Tähän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma (kok) vastasi mm., että ”Perjantain Länsi-Uusimaassa oli luettavissa perussuomalaisten kuntavaaliavaus, jossa nk. pienet koulut on päätetty ottaa vaaliteemaksi. Kuten kirjoittaja ilmoitti, ihan populistisin perustein. Lapset ja koulut ovat niin tärkeitä asioita, että näitä asioita pitää lähestyä faktoilla, ei mielikuvilla.” Samassa kirjoituksessa hän myös kertoo, että lakkautusket tuovat säästöjä, vaikka juuri valtuuston talousarvioseminaarissa on kerrottu kuinka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joona Räsänen kertoo, että yllättäen kaupungilla jääkin ilmeisesti ylijäämää (ellei jälleen ole laskettu ja arvioitu väärin)

Koska olimme Skaffarin ja Aittakummun kanssa jo kirjoittaneet mielipidekirjoituksemme, en ollut aikonut vastata kokoomuksen kirjoitukseen, vaikka kirjoitimmekin eri perusteita. Muutin mieleni keskusteltuani muutaman vanhemman kanssa. He toivoivat vastinetta myös minulta. Kirjoittajavieras-kirjoitukseni on poikkeuksellisesti ainoastaan verkkolehdessä, sillä lehden mielipidekirjoituspalsta oli jo täynnä (luonnollisesti kouluverkkoasiaa) ja keskiviikon lehteen ei julkaista valtuutettujen kolumneja. Keskiviikon lehden jakelu on kaikkiin talouksiin ja julkaisu ei olisi tasavertaista valtuutetuille.

Koska kirjoituksen on vain verkkolehdessä, tässä sinulle kokonaisuudessaan se luettavaksi:

Kirjoittajavieras Lotta Paakkunainen: Kouluverkko ja lapsimäärään tuijottelu

Lotta Paakkunainen

Kouluverkkokeskustelu käy jälleen kuumana ja minäkin olen osallistunut siihen jo vuosia, ennen valtuustoon valitsemistakin. Hämmästyttävää tämän päivän keskustelussa on se, että argumentit eivät ole muuttuneet kummallakaan osapuolella. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kirjoitti 3.10.2020 mielipidekirjoituksen, jossa hän toteaa, että kouluja ei pidä perustaa eikä sulkea yhden ikäluokan ja yhden vuoden perusteella. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että Pullissa ei tänä vuonna ole yhtään ekaluokkalaista. Totta, ei olekaan, mutta eskareita on 13.

Koulujen lakkautuksia perustellaan huolestuttavalla lapsimäärän laskulla ja muuttotappiolla. Kuitenkin jos vertaillaan laskutapoja, voi lapsimäärien muutokset olla erilaisia eri laskijoilla. Esimerkiksi Tilastokeskuksen 12.8. datan mukaan pelkästään Asemanpellolla ja Veijolassa on koululaisia vuonna 2024 edelleen 103 ja vielä vuonna 2027 lapsia Tilastokeskuksen arvion mukaan 90. Kaupungin ennusteet eroavat Tilastokeskuksen arvioista, sillä kaupungin mukaan vaikka Pulli, Lehmijärvi ja Asemanpelto yhdistettäisi Mäntynummeen, lasten määrä vuonna 2024 jäisi alle 200.

Karstun koulua lakkauttaessa yhtenä vahvana perusteena oli yhdysluokkien pedagoginen haastavuus. Tuolloin Routiolle perustettiin yhdysluokka, joka nyttemmin on purettu. Nummen yhtenäiskoulun alakoulussa taas Hyrsylän ja Koisjärven koulujen lakkautukset vaikuttaa edelleen niin, että viime vuonna kuudesluokalla oli 35–36 oppilasta ja tänäkin vuonna 35 sekä kahden vuoden ajan on ollut yhdysluokka.

Helsingin Sanomat uutisoi 3.10.2020, että Tutkijaryhmä uskoo syntyvyyden lähtevän maltilliseen kasvuun, sillä lasten saannin lykkäys ei voi jatkua loputtomiin. Heidän mukaansa syntyvyyteen tuijottamisen sijasta ratkaisuja tulisi siis etsiä myös muualta. ”Täytyy pystyä hakemaan ratkaisuja muistakin trendeistä”

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk).

Talous ei ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Ps. on muuten jännä juttu, että edelleen koulujen lakkautuksia ajavat puhuvat vaikeiden päätösten tekemisestä ja siitä, että niitä pitää nyt tehdä. Olisikohan se niin, että ne vaikeat päätökset oikeasti ovatkin niitä, joilla kouluja ei lakkauteta?

Hiiden omaishoitajat ry:n Vierailevan bloggaajan kirjoitukseni talouden tasapainottamisesta ja omaishoidontuesta

Hiiden omaishoitajat ry pyysi minua vähän avaamaan talouden tasapainottamislistaa ja päätöksentekoprosessia vierailevana blogikirjoittajana ja mielelläni sen teinkin. Alla kirjoitukseni. Voit lukea sen myös täältä: https://www.facebook.com/www.hiidenseudunomaishoitajat.fi/

Lohjan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 28.9.2020 talouden tasapainottamislistasta ja päättivät yksimielisesti esittää valtuustolle, että omaishoidontuesta ei leikata

Olen luottamushenkilönä liian usein törmännyt siihen, että kuntatalouden ollessa huonossa jamassa omaishoidontuki on ensimmäisenä leikkausuhan alla. Taloutta tasapainottaessa yleensä katsotaan vain menojen leikkaamista, mutta unohdetaan tutkia tulojen kasvattamista, tai edes nykyisten tulonlähteiden vahvistamista. Ehdotus omaishoidon tuesta leikkaamisesta on lyhytnäköistä, sitä ehdotettaessa ei nähdä kokonaisuutta, tai ajatella ennaltaehkäisevää vaikutusta.

Koenkin toisinaan turhautumista tasapainotuslistoja lukiessani, mutta haluan uskoa parempien ratkaisujen löytymiseen. Nyt tuntuu, että parempia ratkaisuja halutaan myös aidosti löytää. Omaishoitajat ovat omantuntomme selkäranka ja mielestäni se, miten kohtelemme ja arvostamme omaishoitajia kertoo kuntamme tilasta. Omaishoito koskettaa jokaista, kuka tahansa meistä voi olla hoidettavana tai hoitajana jossain vaiheessa.

Vaikka kaupunginhallitus päättikin viimeisimmässä kokouksessaan, että omaishoidon tuesta ei leikata, tulee talouden tasapainottamislistat vielä kaupunginvaltuuston kokoukseen päätettäväksi 7.10.2020 ja kokouksessa voi kuka tahansa valtuutettu esittää niiden listalle nostamista ja jos esitys saa valtuustossa kannatusta, asiasta päätetään äänestämällä.

Talouden tasapainottamista on käsitelty kauan ja koronakriisi on tuonut lisää haasteita taloudenpitoon. Talouden tasapainottamisesta on valtuustossa äänestetty edellisen kerran toukokuussa 2019, mutta tuolloin päätettyjä toimia ei kaikkia päätöksistä huolimatta ole vieläkään toteutettu, eikä päätetyt toimet ole olleet riittäviä talouden tasapainottamiseen. Osa vuonna 2019 päätetyistä toimista ajoittuu myöhemmille vuosille ja on edelleen listalla.

Lyhyesti päätöksentekoprosessista esimerkiksi talouden tasapainottamisesta päätettäessä:
– Aluksi viranhaltijat ovat hallituksen päätöksestä laatineet listat, joissa esittävät säästökohteita huomioiden lakisääteisyys
– Hallituksen asettama talouden tasapainottamistyöryhmä on tutustunut listoihin
– Tämän jälkeen lautakunnat ovat käsitelleet tasapainottamislistoja
– Lautakuntien jälkeen listoja käsittelee hallitus ja esittää valtuustolle oman kantansa
– Valtuusto päättää

Näihin talouden tasapainottamislistoihin pyydettiin luottamushenkilöiltä ehdotuksia ja esityksiä, mutta ainakaan omista esityksistäni ei yksikään ole listalla. Talouden tasapainottamista käsiteltiin sotelautakunnassa kesäkuun ylimääräisessä kokouksessa, jossa minä olin osallistujana lautakunnan varajäsenenä. Olimme tehneet vastaesityksen yhteistyössä lautakunnan varsinaisen jäsenemme Hilkka Hyrkön kanssa. Vaikka lautakunta joutui kokonaisuudesta äänestämään kahteen otteeseen, oli yksimielisyys kuitenkin siitä, että omaishoitajiin eikä veteraaneihin kohdistuvia säästöesityksiä toteuteta. Lautakunta lausui asiaintuntijalausuntonaan: ”Lautakunta ei puolla omaishoitoon ja veteraaneihin kohdistuvia säästöjä talouden tasapainottamiseksi ”.
28.9.2020 kokouksessaan kaupunginhallitus päätti Hannele Maittilan (ML) ja Leena Saaren (Sdp) esityksistä yksimielisesti poistaa omaishoidon tuesta säästämiset talouden tasapainottamislistalta.

Lohjan valtuusto lausuu hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi 25.9.2020 mennessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisessä lausuntopalvelussa. Lausuntoa varten esitetään kohdennettuja kysymyksiä, joita on mahdollisuus perustella. Vaihtoehtoisesti vastaaja voi jättää avoimen lausunnon. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lohjan kaupungin lausuntoa on valmisteltu avoimena lausuntona.

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Sinänsä Lohjan lausunto on hyvin valmisteltu, mutta hieman jälleen mietityttää se, että lautakunta ei ole saanut kaikkea tietoa asiasta. Kuten esimerkiksi se, että Uudenmaan kaupunkien johtajat ovat tehneet yhteistyötä ja kommentoineet sen perusteella, lisäksi valtuutetuille tarjottu tietopaketti taitaa olla laajempi, mitä asiantuntijalautakunnalle tarjottu tietopaketti. Ehkä tietoa on tullut yhtäkkiä enemmän? Viime metreillä?

Olen edelleen sairaslomalla (kerron myöhemmin tästä), enkä pääse osallistumaan kokoukseen, enkä näin ollen tekemään vastaesitystäni, mutta toivon, että ryhmässäni se kuitenkin tehdään. Olen sen tänään heille esittänyt. Toki tämä tulee myöhään, mutta olen hieman toiskuntoinen ja joudun tekemään aika verkkaista tahtia yhtään mitään.

Olen keskustellut parin koulupsykologin kanssa asiasta ja juttelin psykologiliiton asiantuntijan kanssa asiasta sekä olen tutustunut OAJ:n kannanottoon ja siksi ehdottaisin vastaesitystä kohtaan 6 (oppilashuollosta):

Haluaisin lisätä pohdintaa myös oppilashuollosta: Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit tarvitaan kouluihin ja oppilaitoksiin lähelle oppilaita, opiskelijoita ja opettajia. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt pääosin sivistystoimen henkilöstöä ja kiinteä osa kouluyhteisöä, onko hyvä muuttaa toimivaa mallia? Meillä Lohjalla on huono tilanne koulupsykologien rekrytoinnissa, mutta se korjaantuisi, jos päätettyämme asiasta erikseen myöhemmin saisimme resurssoitua oikein ja korjattua sillä tilanteen. Nykyinen ehdotus sote-ratkaisusta voi viedä koulupsykologit kauemmaksi tarvitsevista. Maantiede ei muutu maakunta- ja soteratkaisun yhteydessä. Välimatkat voivat jopa pidentyä, jos soteratkaisu tuo esimerkiksi henkilöstöpoolin, josta koulupsykologit siirtyvät kouluihin. OAJ:n ja Psykologiliiton mukaan Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin ei lisää henkilöstön määrää tai paranna palvelun saatavuutta. Vastaesitys kohtaan 6:

Oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten lapsille ja nuorille säädetään edelleen kunnan tehtäväksi. Rahoitus osoitetaan erillisellä momentilla peruspalveluiden valtionosuudesta suoraan kunnalle. Rahoituksesta päätettäessä on otettava huomioon nykyinen resurssipula ja varmistettava rahoituksen ja palvelutason yhdenvertainen riittävyys koko maassa.
Yksi malli ei toimi kaikkialla. Kunnilla on oltava oikeus järjestää oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia yhdessä näiden palveluiden järjestämisestä maakunnan kanssa. Kunnat osoittavat tällöin tarvittavan rahoituksen maakunnalle.
Yksityisellä opetuksen- tai koulutuksen järjestäjällä pitää olla mahdollisuus päättää, käyttääkö se kunnan tuottamia opiskeluhuollon palveluita, tuottaako se palvelut itse tai ostaako se ne muilta toimijoilta. Vastaava valintaoikeus on nykyisessä laissa opiskeluhuollosta.

Lohjalla on vakava tilanne koulupsykologien rekryämisessä. Tällä hetkellä meillä on kolme psykologia ja yksi ostopsykologi 5571 oppilasta varten. Lohjalla on kuusi koulupsykologin virkaa. Psykologiliiton suositus on 500 oppilasta per koulupsykologi. Siirtäminen maakuntaan tuskin tuo pelastusta tähän. Mutta se voisi auttaa, että sen sijaan, että yrittäisimme palkata kuutta koulupsykologia, tekisimme hakijoille houkuttelevammaksi hakea sillä, että perustaisimme tarpeeksi virkoja, jotta oisi houkuttavaa hakea meille. Oppilasmäärän perusteella meillä tulisi olla 10-11 koulupsykologia. Nyt meille ei haeta, koska työ kuormittaa liikaa, sillä oppilasmäärä lisättynä välimatkoihin on liian korkea. Uupumus ja se, että ei koe että pystyisi tekemään niin hyvää työtä kuin haluaisi, vaan joutuu kokoajan sammuttelemaan tulipaloja, ei ole kovin motivoivaa.

Surkea tilinpäätös valtuustokokouksessa 17.6.2020

Kaupunginvaltuusto kokoontui 17.6.2020 kevään viimeiseen istuntoon ja kokous pidettiin Laurentius-salissa turvavälein varotoimenpiteenä.

Kokouksen esityslistan voit lukea täältä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020857

Tilinpäätös herätti keskustelua, kuten hyvä onkin. Sen valmistelu on ollut sekavaa, luottamushenkilöt ovat olleet paljon mukana, mutta ennen kaikkea se on surkea, tosin ei niin surkea kuin vuonna 2018.

Kaupungin alijäämä vuonna 2019 on -9 449 530,18, kun se vuonna 2018 oli -9 797 733,69. Surkeaa oli siis edeltävänäkin vuonna, vähän enemmän surkeaa.

Ilahduttavaa oli se, että ryhmäpuheenvuoroissa on näköjään kolmessa vuodessa opittu se, että jokaisen ei tarvitse toistaa niitä samoja asioita, mitä edellinen on sanonut. Ei ole pakko puheenvuorossa kertoa esittelymateriaalissa olleita lukuja, ei ainakaan jokaisen ryhmän. Ikävää oli se, miten puheenvuorossa ollutta kuunnellaan. Rikkinäinen puhelin-ilmiö oli kyllä aivan huipussaan. Esimerkiksi erään valtuutetun puheenvuorossa varoiteltiin mustiin pukeutuvien miesten tulosta ja muutaman puheenvuoron jälkeen ne sanat oli laitettu toisen valtuutetun suuhun, ja vähän eri tavalla. Voit katsoa kokouksen tallenteena täältä: https://www.youtube.com/watch?v=bCwSle9gGeo.

Kokouksessa pidettiin myös hyviä puheenvuoroja, kuten Vihreiden Laura Skaffari ja Keskustan Päivi Alanne. Skaffari halusi muistuttaa, että ”Investointien kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa se, että tarve vaikkapa uusiin kouluihin ei ole syntynyt tämän valtuuston ja nykyisten johtavien viranhaltijoiden aikana” ja Alanne totesi koruttomasti tilinpäätöksen olevan surkea. Sen lisäksi Alanne huomautti, että ”Lohjalla on muodostunut tavaksi olla myöhässä ja tästä on päästävä eroon. En muista kuntaliitoksen jälkeisenä aikana, että koskaan olisimme olleet aikataulussa. Luottamushenkilöt ovat nyt joutuneet tekemään liikaa korjausesityksiä. Toivon, että tulevat tilinpäätökset valmistellaan niin, että oikeinkirjoitus ja luvut täsmäävät.”

Länsi-Uusimaan artikkelin voit lukea täältä:https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/2258211

Tämän kokouksen myötä alkaa kesätauko ja elokuussa alkaa taas samalla sykkeellä, sillä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous on 19.8 ja valtuustolla ylimääräinen kokous 26.8.

Luottamustehtävissä

Maanantai alkoi omaishoidon neuvottelukunnan kokouksella, jossa toimin yllättäen puheenjohtajana varsinaisen ollessa estyneenä. Omaishoidon neuvottelukunnan kokouksiin on aina kevyt mennä, sillä ne ovat erittäin hyvin järjestettyjä ja puheenjohtaja on ollut säntillinen, silti keskustelulle on jäänyt hyvin tilaa.

Koen tämän neuvottelukunnan erittäin tärkeäksi ja jäsenyyteni neuvottelukunnassa kunniaksi. Opin joka kokous paljon.

Tällä kertaa keskustelimme mm omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden vaihtoehtoisesta käyttökokeilusta. Se on tuonut palvelun piiriin lukuisia omaishoitajia, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet lainkaan vapaita. Vaikka prosessi on koettu hieman kömpelöksi, systeemi monimutkaiseksi, listaa palveluista ei ole, palveluntuottajalle on ollut hankalaa rekisteröityä tuottajaksi, toivotaan kuitenkin kokeilulle jatkoa.

Aiemmin omaishoidon neuvottelukunnasta kirjoittamaani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/30/omaishoidon-neuvottelukunnassa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/03/11/sote-lautakunta-ei-ole-saanut-terveisia-omaishoidon-neuvottelukunnalta/

Iltapäivällä oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmän kokous. Kokoonnuimme ensimmäisen kerran ja loimme raamit sekä runkoa sille, mitä odotimme hyvinvointisuunnitelmasta. Keskustelimme pitkään kouluterveyskyselyjen sekä 4-vuotiaiden kyselyn tuloksista, päihdetilanteesta ja koulukiusaamistilanteesta sekä niiden vaikuttavuudesta. Lohjalla on erittäin huolestuttava tilanne nuorten päihteidenkäytössä. Valtakunnallisiin tilastoihin verrattuna Lohjalla varsinkin yläkouluikäisten päihteidenkäyttö on hieman yleisempää niin nuuskaamisen, humalajuomisen kuin kannabiksen käytönkin kohdalla.

Päivä päättyi illan valtuustoinfoon.

Ei joka päivä tällainen ole. Eikä jokaisella luottamushenkilöllä. Luottamushenkilöille annetaan erilaisia tehtäviä, tai pyydetään erilaisiin tehtäviin valtuuston tai lautakuntapaikan lisäksi. Olen kiitollinen minulle osoitetusta luottamuksesta ja pyrin joka päivä olemaan luottamuksen arvoinen.