Olen saanut kunnallisessa päätöksenteossa tehdä töitä upeiden ihmisten kanssa. Uusien päättäjien, kokemattomien sekä konkareiden kanssa. Olen oppinut paljon ja opin kokoajan lisää.
Päiviin olen tutustunut kunnallisen vaikuttamisen kautta. Tein vaikuttamistyötä saadakseni turvallisen koulutien, kevyenliikenteen väylän koululaisellemme kirkonkylälle ja koululta urheilukentälle. Lähetin useita sähköposteja kunnanvaltuutetuille, hallituksen jäsenille sekä teknisen lautakunnan jäsenille ja toisille soittelinkin. Monikaan ei vastannut, mutta Päivi soitti. Keskustelimme pitkään ja usein asiasta.
Päivi on kauan puhunut ikääntyneiden hyvinvoinnista ja ollut huolissaan heidän terveydenhuollosta, syömisestä ja hoidostaan. Päivi kantaa huolta vahvasti myös ruokahuollosta ja huoltovarmuudesta. Hänelle on sydämenasia ruokatuotannon raaka-aineiden kotimaisuusaste.
Valtuustossa käymme usein kiivaitakin keskusteluja, mutta hän on yleensä rauhallinen, asiallinen sekä yhteistyökykyinen ja -haluinen.
Olen hyvin kiitollinen hänen tuestaan ja panoksestaan hyvään yhteistyöhön luottamushenkilöiden kesken.
Olen saanut kunnallisessa päätöksenteossa tehdä töitä upeiden ihmisten kanssa. Uusien päättäjien, kokemattomien sekä konkareiden kanssa. Olen oppinut paljon ja opin kokoajan lisää.
Ihailen monia heistä, arvostan heidän tekemäänsä työtä ja heidän antamaansa panosta meidän kaikkien hyväksi.
Tapasin Inkeri Kankaan perusturvalautakunnan kokouksessa tammikuussa 2013, Nummi-Pusulan kunnan yhdistyessä Lohjan kaupunkiin. Yhdistymisen jälkeen Nummi-Pusulan edustajana istuin lautakunnan pöytään ummikkona ja innokkaana antamaan oman panokseni kehittyvän kaupunkini asukkaiden hyväksi. Inkeri oli heti työskentelyn alussa vahva ammattitaidossaan ja asiantuntemuksessaan. Hänellä oli vahva käsitys siitä, mihin suuntaan perusterveydenhuoltoa pitää kehittää. Hänen mielestään Lohjaa tulee kehittää asukkaiden tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja kulttuurilliset vaikutukset. Inkeri sanoi aina, että ikääntyneet ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän elämänkokemuksensa ja tietotaitonsa tulee hyödyntää kehitettäessä Lohjaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Inkeri sanoi jo tuolloin, että omaishoidon sijaishoitopaikkoja tulee olla riittävästi. Niissä tulee olla toimintakykyä ja kuntoutumista tukeva hoito, jotta omaishoitajat voivat pitää lakisääteiset vapaansa.
Olen kiitollinen, että Inkeri on halunnut jakaa minulle tietotaitoaan ja asiantuntemustaan.
Inkeri on nyt hyvin ansaitulla eläkkeellä, lukuisten valtuustokausien jälkeen.
Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa. Tämä käy ilmi kesällä julkaistussa Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportissa.
THL:n tilastojen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tilaston ulkopuolelle jäävät huumeiden aiheuttamiin sairauksiin menehtyneet sekä vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ja väkivaltaiset kuolemat.
Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on tunnustaa elävämme yhteiskunnassa, jossa yksinpärjääminen on hyve, jossa häpeä ja syyllisyys ovat vahvasti läsnä päihteitä käyttävien ihmisten sekä heidän läheistensä elämässä. Tärkeää on huomioida kuinka puhumme toisistamme, kuinka puhumme päihdeongelmaisista. Usein myös lukee ja kuulee kommentointia, jossa syyllistetään päihdeongelmaista: ”olisit kieltäytynyt”, ”ei kenenkään ole pakko ottaa sitä ensimmäistä”, ja niin edelleen, Unohdetaan, että päihdeongelmainen on aina jonkun lapsi, unohdetaan, että päihdeongelmainen voi olla jonkun sisar, serkku, isä tai äiti.
Yllämainitut seikat ovat usein myös este hoitoon hakeutumiselle.
Alexis Goosdeelin, EMCDDAn (Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus) johtajan mukaan vuoden 2022 huumeisiin liittyvien suuntauksien analyysistä erottuva viesti voidaan tiivistää ”kaikkialla, kaikkea, kaikille”.
Itse näkisin tärkeänä edistysaskeleena ja välttämättömänä päätöksenä sen, että opetussuunnitelmaan lisätään päihdekasvatusta myös alakouluikäisille. Kahdeksannella luokalla keskustelu on liian myöhään, jos siitä ei ole jo aiemmin puhuttu.
Silmien sulkeminen, moralisointi eikä pään pensaaseen laittaminen ole ratkaisu. Ongelma ei katoa, vaikka yrittää olla näkemättä.
Samoin näkisin, että neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä keinoista ja tärkeä osuus päihdepolitiikan kehittämisessä.
Tyttöjen alidiagnosointi ja ahdh:n osuus päihdepoleilla
Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD ei katso sukupuolta, mutta ympäröivä yhteiskunta katsoo. Oireenkuvassa on eroja sukupuolten välillä, ja poikien ADHD diagnosoidaan noin kolme kertaa yleisemmin kuin tyttöjen. ADHD-ihmisillä on muuhun väestöön nähden usein enemmän päihdeongelmia, keskeytyneitä koulutuksia ja haastavia ihmissuhteita. Niistä seuraa häpeää. Kun saa selityksen omalle käytökselleen ja sille, miksi asiat ovat niin vaikeita, häpeä saattaa hellittää ja armollisuus nostaa päätään. Myös tarkkaavaisuushäiriön kylkiäisenä tulleet masennus-, uupumus- ja ahdistuneisuusoireet voidaan oikean diagnoosin avulla vihdoin saada kuriin.
Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voi hoitamattomana suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Päihdehäiriöisistä se todetaan noin neljäsosalla. Aikuisilla ADHD-potilailla muu psykiatrinen sairastavuus on lisäksi yleistä, ja se voi vaikeuttaa diagnosointia.
Vuonna 2018 kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi konsensuslausuman, joka perustui kattavaan tutkimusnäyttöön 212 julkaisusta. Sen mukaan ADHD tulee seuloa kaikilta potilailta, joilla on päihderiippuvuus, ja diagnostiset tutkimukset on tarvittaessa käynnistettävä mahdollisimman pikaisesti. (Lääkärilehti 2021)
Me pystymme vähentämään päihteiden käyttöä. Me pystymme auttamaan lapsia ja nuoria. Me pystymme tukemaan neurovähemmistön nuoria ja lapsia. Meillä on tutkimustieto, meillä on ratkaisut.
Lotta Paakkunainen 