Maaseudulla asumisessa on paljon hyviä, ihania puolia. Täällä on kaunista, on rauhallista ja, niin.
Kaupungissa, joka on maaseutu ja kaupunki yhdessä, on myös paljon kurjia ja nurjia puolia. Yksi esimerkki tästä on koulukyydit.
Maaseudulla on kaunista, mutta lapsen turvaton kävellä, vaan ei se mitään. Laitetaan lapset kävelemään. Koska me voidaan. Koska jos viranhaltijat ja päättäjät kuuntelisivat jokaista kovaäänistä vanhempaa, joutuisivat he arvioimaan uudestaan kaikkien teiden turvallisuuden. Herranen aika.
Koulukyytejä päätettäessä ja arvioitaessa teiden turvallisuusluokitukset ovat yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Kaupunki on juuri päättänyt turvallisuusluokitusten muuttamisesta ja hyvin monelta koululaiselta ja eskarilaiselta, joka on ennen saanut turvattoman koulutien vuoksi kyydin, on evätty kyyti, koska teiden turvallisuusluokituksia on muutettu, vaikka teissä ei olisikaan tapahtunut muutoksia. Turvallisuusluokituksia on muutettu tasavertaisemmiksi. Taajama-alueiden ja kevyenliikenteen väylää kulkevien matka ja ajotietä kävelevien matkat on nyt tasavertaistettu. Tasavertaista on se, että eskarilainen kävelee ajotiellä, koska kevyenliikenteen väylää ei ole, tasavertaista on se, että valaisematonta tietä kävelevä ekaluokkalainen ei saa kyytiä, koska kevyenliikenteen väylää käveleväkään ei saa.
On ihan ok laittaa ekaluokkalainen kävelemään ajotietä. On ihan ok laittaa eskarilainen, joista osa on 5 vuotiaita, kävelemään ajotielle. Lautakunta päätöksessään vielä avuliaasti toteaa, että
Huoltajien tulee yhdessä lasten kanssa katsoa turvallinentienylityspaikka ja opastaa lapsia turvalliseen kulkemiseen koulumatkalla
Tästä päätöksen kohdasta voidaan nähdä, että tilanne- ja paikallisanalyysi on puutteellinen. On myös todettava, että huoltajille annettu tehtävä turvallisten tienylityspaikkojen opastamiseen on mahdotonta, sillä esimerkiksi Oilaantien infrastruktuurityömaa muuttuu jatkuvasti. Tätä opastusta ei voi myöskään vierittää työmaahenkilökunnan harteille. Lisäksi lapset ovat hyvin arvaamattomia liikenteessä, kotikasvatuksesta huolimatta.
Kaupungin tulisi huomioida tien erityispiirteet päätöksiä tehdessä. Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkisi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella (jota Google maps ei siis korvaa).
Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)
Suomessa kuljetaan kouluun pimeällä ison osan lukuvuodesta. Mutta ei se mitään, kyllä ne lapset voivat kävellä kouluun, tai bussipysäkille pitkänkin matkan valaisematonta ajotietä. Onhan sitä nyt ennenkin, hiihdettiin kesät talvet 30 kilometriä kouluun. Ihme, ettei jääty hevosvaunujen alle. Voihan ne lapset hypätä ojaan, kun auto tulee liian lähelle.
Oilaantien liikenneturvallisuus Riikantien suunnasta katsottuna Salen jälkeisellä mutkalla on välttävä tai heikko. Näkyvyyttä ei ole, tie on kapea, eikä piennarta ole tien leveyden ollessa suurelta osalta matkaa 5,20 metriä (sisältäen molemmat kaistat ja tienreuna). Syksyn tuoman pimeyden, talven tuoman liukkauden ja lumipenkkojen mukanaan tuomien olosuhteiden muutokset tulisi huomioida turvallisuusluokituksista päätettäessä. Rakentamisen tuoma työ, koneet ja materiaalit kuten maa-ainesvarastointi heikentävät olennaisesti näkyvyyttä. Liikenteen vaikeusastetta lisää myös päivittäinen alueen muutos.
Lehmijärventie on yksi teistä, jonka turvallisuusluokitus on muuttunut, huolimatta esimerkiksi koululiituohjelman ohjeistuksesta näkyvyydestä, kuten linkin videosta näkyy.
Lehmijärventien S-mutka (linkki videoon)
Koululiitu ottaa huomioon muuttujina seuraavat tekijät:
- Liikennemäärä (arkivuorokausiliikenne)
- Raskaan liikenteen määrä (arkivuorokausiliikenne)
- Nopeusrajoitus
- Tien pientareen leveys
- Tien päällystetty piennar
- Tien leveys
- Tien päällystelaji
- Tien liikenneverkollinen asema
- Tien näkemäprosentti (300 metrin pysähdysnäkemä)
- Tien toiminnallinen luokka
- Tien kunnossapitoluokka
- Valaistus
- Kevyenliikenteen väylä
Ote http://www.koululiitu.fi :
Koululiitu laskennoissa ovat mukana vain yleiset tiet. Koska Koululiitu on rekisteritietoihin perustuva ohjelma, se ei pysty huomioimaan kaikkia muuttuvia tekijöitä tien päällä ja tuloksien tulkinnassa on aina huomioitava tarpeen mukaan paikalliset ongelmat. Esimerkiksi sesonkiluonteinen liikenne, poikkeuksellisen huonot näkemät, tietyöt tai vesistösillat ovat kohteita, joissa on tarpeen mukaan paikallisesti arvioitava koulumatkan turvallisuus. Myöskään rautateiden tasoristeyksien tai linja-autopysäkkien turvallisuutta ei tällä ohjelmalla voi arvioida.
Koululiitua on käyttänyt kuljetustarpeen arvioinnissa n. 200 kuntaa eri puolilla Suomea. Koululiitua on käytetty jonkin verran asiantuntijaperusteena eri oikeusasteissa ratkottaessa kiistoja koulukuljetuksen tarpeesta. Koululiitu-ohjelma ei sinänsä muuta koulukuljetusten määräytymisperusteita, mutta se antaa lisävalaistusta turvallisuusnäkökulmaan.
Kaupunki, joka haluaa profiloitua lapsiystävälliseksi kunnaksi, toimii erikoisella tavalla. Toisella kädellä tehdään lapsivaikutusten arviointeja ja toisella viedään yksi lapsen tärkeimmistä perusoikeuksista: turvallisuudentunne.
Viedään luottamus ja turvallisuudentunne myös lasten vanhemmilta. Vanhemmat joutuvat säätämään työajoissaan saadakseen lapset turvallisest kouluun, osa työpäivästä menee kelloa vahtiessa, odottaessa lapsen soittoa, osa vanhemmista on päättänyt tehdä lyhennettyä työviikkoa, osa, ne jotka voivat, muuttavat lapsiperheystävällisempään kuntaan. Vanhemmat joutuvat ratkomaan kaupungin tuomat ongelmat eri tavoin, kaikilla ei ole mahdollisuutta viedä itse lastaan kouluun.
On tämäkin tietty yksi tapa valita asukkaansa, toisilla asukkailla vaan ei ole vaihtoehtoa.
”tarvitsemme uusia asukkaita, tehdään Lohjasta vetovoimainen kaupunki”
Näinhän se onnistuu. Hieno homma.
Lotta Paakkunainen 