Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta?

Kouluväkivaltaa, koulukiusaamista, syrjimistä, vähättelyä, sosiaalista eristämistä…

Kouluissa on kiusattu oppilaita, varmaankin aina. Uutisiin niitä nousee toisinaan ja tuolloin usein kiinnitetään isompaa huomiota hetkeksi asiaan. Mutta miksi kiusaamiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun tilanne on jo päätynyt kovaan väkivaltaan? Kun tilannetta on todella vaikea purkaa? Kun lapsen terveys ja henki on vaarassa? Kouluilla on pitkään ollut erilaisia välineitä puuttua kiusaamiseen, erilaisia hankkeita ja tapoja, silti kouluissa kiusataan. Mikä meissä on, ettemme saa toistemme kiusaamista loppumaan?

Toisissa perheissä kiusaamiseen puututaan heti, halutaan tietää, jos lapsilla on kränää tai oma lapsi käyttäytyy asiattomasti toista kohtaan tai jos oma lapsi kiusaa. On tärkeää kotona jo puuttua siihen, mikä on soveliasta käytöstä, kuinka kohdellaan toisia. Lasten on tärkeää oppia siihen, että me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita, että ketään ei kiusata. Miten puuttua siihen, jos perheessä ei puhuta asiasta, jos perheessä ei välitetä, jakseta, huomata tai olla kiinnostuneita? Mitä voidaan tehdä siinä kohtaa, kun kiusaavan lapsen vanhempi toteaa, että ei mun lapsi kiusaa? Tai että ei tuo ole kiusaamista/mitä kiusaaminen oikein edes on? Tai ”älä liioittele”.

Miten auttaa tai puuttua, jos kiusattu ei kerro? Meidän jokaisen tulee ottaa vastuu, jokaisen tulee nähdä ja puuttua. Jos ei itse uskalla puuttua, kertoa jollekin, joka uskaltaa puuttua. Kunhan toimii, puolustaa, auttaa.

Miten puuttua siihen, jos koulusta ei olla perheisiin yhteydessä? Jos rehtori ei uskalla olla perheisiin yhteydessä? Tai jos ei välitetä? Ei haluta myöntää, että koulussa on ongelma? Jos ei haluta nähdä?

Mitä tehdä tilanteessa, jossa rehtori sanoo: ”Katsotaan, miten tämä etenee”, ”ei kannata tehdä rikosilmoitusta”, rehtorit ovat avainasemassa, heidän tulee vaatia yhteistyötä perheiltä, heidän tulee uskaltaa olla yhteydessä. Kouluilla tulee olla tarpeeksi resursseja, koulupsykologi, kuraattori, nuorisotyöntekijä, Onko meidän kouluillamme liian suuria resurssi- tai johtamisongelmia, tai molempia?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006655370.html

https://yle.fi/uutiset/3-10942926

Liian isot opetusryhmät, liian vähäiset ryhmäytymiset, lasten sosiaaliset taidot, tunnekasvatuksen puute, erilaisuuden sietämiskyky, empatian puute, perheiden ongelmat, kiire

Kiusaaminen on kokonaisvaltainen ongelma. Siihen meidän tulee pureutua. Kiusaaminen on kansanterveydellinen ongelma. Moni kiusattu kärsii mielenterveydellisistä ongelmista pitkään, kokee arvottomuutta, pelkoja

Lohjalla on otettu kolmisen vuotta sitten käyttöön Aseman Lasten K-0 ohjelma, jossa kiusaamista selvitellään monen eri ammattilaisen voimin. Kouluun tulee esimerkiksi nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. K-0 mottona on, että jokainen aikuinen on resurssi kiusaamiseen puuttuvassa työssä.

Lohja puuttui koulukiusaamiseen Aseman Lasten ohjelmalla ja levittää mallin myös päiväkoteihin

Kiusaamisia on. Ne pitää kitkeä pois. Sitä varten on hyviä hankkeita ja toimia. Missä on hanke, joka ennaltaehkäisee? Missä on työväline, joka saa kiusaamisen pois ennenkuin se alkaakaan?

Perusopetuslain 29§ mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kuinka moni kunta/koulu rikkoo tätä oppilaan laissa määräämää oikeutta? Miksi SITÄ ei saada kitkettyä?

29 § (30.12.2013/1267)
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelman laatimisesta. (29.12.2016/1498)

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa kouluja ja samalla kurjistaa kylien oloja

Lohjalla kaupunkikeskustan alueella asuu noin 16 000 asukasta, Lohjan taajamissa ja maaseudun alueella asuu noin 30 000 asukasta. Onko hallituksemme koko Lohjan asialla?

Lohjan kaupunginhallitus kokousti maanantaina, 28.9.2020 ja yhtenä käsiteltävänä kokonaisuutena oli talouden tasapainottaminen. Kokouksen oheismateriaaleista on sanottava se, että suurin osa, oikeastaan lähes jokainen liite koski säästöjä lapsista ja nuorista ja nimenomaan koulujen lakkautuksista saatavia ”säästöjä”. Listalla olivat jälleen Ikkalan, Pullin, Nummenkylän ja Maksjoen sekä Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen lakkauttamiset. Hallitus ei ollut yksimielinen ja äänet jakautuivat 8-5 Ikkalan, Pullin, Nummenkylän ja Maksjoen lakkauttamisen puolesta. Lakkauttamista vastustivat:

Hannele Maittila (ML), Päivi Alanne (Kesk), Toni Hägg (vas), Riikka Slunga-Poutsalo ja Kai Turunen (PS).

Lakkauttamista puolsivat:

Pekka Luoma, Tuija Piekka, Kaj Sundqvist (Kok), Paula Nordström, Urpo Uotila (Vih), Jarmo Aho, Leena Saari ja Aslak Palenius (sdp).

Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen kohdalla hallitus äänesti useaan otteeseen ja joutuivat uusimaankin äänestyksiä, koska näiden koulujen kohdalla ensimmäisissä äänestyksissä äänten mentyä tasan käytettiin ratkaisuna arvontaa. Aika järkyttävää ajatella, että tosiaan hallituksen jäsenet ja viranhaltijat ajattelevat kolikon voivan ratkaista koulun kohtalon. Suomen Kuntaliiton äänestysohjeistuksesta todetaan, että asia ratkaistaan puheenjohtajan kannanotolla. Lopputulema hallituksen kokouksesta on, että Asemanpellon ja Lehmijärven koulujen osalta päätökset tehdään vasta, kun Opetustoiminnan järjestämisen periaatteet -työryhmän esitys on valmis. Eli hieman lisäaikaa. Paitsi että valtuuston kokous on ensi keskiviikkona 7.10. jolloin kuka tahansa valtuutettu voi esittää mitä tahansa ja jos esitys saa kannatusta, siitä äänestetään. Eli voidaan esittää, että koulua x ei lakkauteta tai että koulu x lakkautetaan.

Koulujen lakkautuksista on jauhettu vuosi toisensa jälkeen. Viranhaltijat tuovat uudestaan ja uudestaan lakkautusesitykset päätettäväksi talouden pelastajina. Toisaalta myös osa luottamushenkilöistä tekee sitä. Erityinen huomio muuten talouden tasapainottamislistoista on se, että jo tehtyjä päätöksiä tuodaan säästölistoille, esimerkiksi Maksjoen koulu on jo vuonna 2015 päätetty lakkauttaa, mutta sitä ei ole voitu toteuttaa, sillä vastaanottavan koulun kuntoisuusprosentit eivät ole vaaditulla tasolla, eikä Järnefeltin koulun uudistaminen ole vielä toteutunut. Silti asia tuodaan jokaisella tasapainotuslistalla esiin.

Tiedän toistavani itseäni sanoessani jälleen tämän, mutta edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.

On kestämätöntä, että virkamiehet ja osa luottamushenkilöistä eivät huomioi asiantuntijalautakuntien lausuntoja tai se, että joillekin koulukriteeristön työryhmän esitykset eivät ole merkityksellisiä, ovat samantekeviä. Työryhmän raportti on valmistumassa ja luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus lukea se luonnoksenakin jo. Miksi ihmeessä meillä muodostetaan työryhmiä, jos niiden työtä ei kunnioiteta tai odoteta edes niiden valmistumista?

Sairastaminen ei ole kivaa

Sairastaminen ei ole ikinä kivaa. Olen sairaslomalla 1.11.2020 saakka ja kyllä tuntuu kovalta, sillä joudun olemaan sivussa todella tärkeistä kokouksista ja syksyn talousarvioseminaarista. Onneksi materiaalit ovat luettavissa, mutta seminaari on erittäin tärkeä tieto- ja keskusteluväylä.

Vaikka sairastaminen ei ole kivaa ja poissaolo kokouksista ja tärkeistä, painavista asioista päättämisestä sivussa oleminen sekä se, että en pysty vaikuttamaan minulle tärkeisiin asioihin, on oma terveys kuitenkin pistettävä vaa’alla painavammaksi. Syy sairaslomaani on synnynnäisen sydänvikani aiheuttamaa. Olen ollut sydänleikkauksessa elokuussa. Leikkaus oli suunniteltu ja tarkoituksena parantaa elämänlaatuani ja elinodotetta.

Ennen leikkausta kävin useassa tutkimuksessa, ultrissa, tähystyksissä ja labroissa. Kokoajan oli tunne, että olen hyvissä käsissä. Leikkausta oli ajateltu keväälle. Sitten tuli korona. Se siirsi leikkausta syksylle, koska tutkimusten perusteella kuntoni sallii sen. Olin aluksi asian kanssa sujut, mutta kevään aikana vointini alkoi heikkenemään, hengästyin pienestäkin rasituksesta, väsyin todella herkästi ja rytmihäiriöt sekä lisälyönnit lisääntyivät. Alunperin tarkoituksena oli mennä leikkaukseen oman sairaanhoitopiirin sairaalaan, Meilahteen, mutta odottaminen sai minut tutkimaan vaihtoehtoja. Olin yhteydessä Taysin sydänsairaalaan ja kävin kardiologin vastaanotolla. Tällä perusteella pyysin lähetteen siirtoa Sydänsairaalaan ja sainkin leikkausajan alle 60 päivässä käynnistä. Käytin siis potilaan valinnanvapautta. Vuonna 2014 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaisesti potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa mistä tahansa julkisen erikoissairaanhoidon yksiköstä Suomessa. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut perustuvat lainsäädäntöön. Niissä ole merkittäviä eroja eri alueiden tai sairaaloiden kesken. En epäile lainkaan, ettenkö olisi saanut HUSsilla todella hyvää hoitoa, mutta tällä valinnalla laitoin oman voinnin ja perheeni etusijalle. Olin valintaani todella tyytyväinen. TAYSin hoito oli todella hyvää, sujuvaa ja empaattista. TAYSin Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut julkinen sairaala. Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä kaikkialta Suomesta. (lue lisää: https://www.sydansairaala.fi/hoitoon-sydansairaalaan/ ) Sairaala on muuten listattu maailman 200 parhaan kardiologisen sairaalan joukkoon, eikä listalla ole muita suomalaisia sairaaloita. (lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11567142)

Pöpperöisenä tehohoidon jälkeen osastolla
Leikkauksen jälkeen minussa oli hetken aikaa ”varakaapelit”

Kotiin pääsemiseni viivästyi parilla päivällä sillä keuhkoihin kertyi nestettä ja koska yksi lapsistani sai koulussa heti pienen flunssan. Eivät sairaalasta uskaltaneet päästää kotiin. Olisikin todella tärkeää ja vastuullista, että jos lapsi (tai kuka vaan) on sairas, jäädään kotiin sairastamaan, ettei tartuteta muita.

Leikkauksesta on nyt reilu kuukausi ja jo nyt voin sanoa kivuista huolimatta, että vointini on parempi kuin ennen leikkausta.

Kotona oli kissa heti valtaamassa paikkaansa
Onnellisena, sillä pystyin kävelemään autotallin ympäri yskimättä

Olen pikkuhiljaa lisännyt rasitetta ja ajomatkoja ja tässä yhtenä iltana oman kuntoni kokeilumielessä vein poikani harrastukseen. Siellä tapasin sattumalta ystäväni, jonka näin viimeksi noin kuukausi ennen leikkausta. Hän totesi samantien, että olen saanut väriä kasvoille ja olen aivan eri näköinen kuin ennen leikkausta. Tämä sai minut huomaamaan, että vointini tosiaan on parempi.

Lämmin kiitos erinomaisesta hoidosta TAYSin Sydänsairaala ja HUS etukäteistutkimuksista.

Kuvassa vasemmalla olen noin kuukausi ennen leikkausta ja oikella noin kuukausi leikkausken jälkeen
Ihanat toipumiskukkaterveiset työnantajaltani ja lautakunnalta

Lohjan valtuusto lausuu hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi 25.9.2020 mennessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisessä lausuntopalvelussa. Lausuntoa varten esitetään kohdennettuja kysymyksiä, joita on mahdollisuus perustella. Vaihtoehtoisesti vastaaja voi jättää avoimen lausunnon. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Lohjan kaupungin lausuntoa on valmisteltu avoimena lausuntona.

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin säädettäväksi uuden hallintotason perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita olisivat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Perustettaville uusille maakunnille siirrettäisiin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Sinänsä Lohjan lausunto on hyvin valmisteltu, mutta hieman jälleen mietityttää se, että lautakunta ei ole saanut kaikkea tietoa asiasta. Kuten esimerkiksi se, että Uudenmaan kaupunkien johtajat ovat tehneet yhteistyötä ja kommentoineet sen perusteella, lisäksi valtuutetuille tarjottu tietopaketti taitaa olla laajempi, mitä asiantuntijalautakunnalle tarjottu tietopaketti. Ehkä tietoa on tullut yhtäkkiä enemmän? Viime metreillä?

Olen edelleen sairaslomalla (kerron myöhemmin tästä), enkä pääse osallistumaan kokoukseen, enkä näin ollen tekemään vastaesitystäni, mutta toivon, että ryhmässäni se kuitenkin tehdään. Olen sen tänään heille esittänyt. Toki tämä tulee myöhään, mutta olen hieman toiskuntoinen ja joudun tekemään aika verkkaista tahtia yhtään mitään.

Olen keskustellut parin koulupsykologin kanssa asiasta ja juttelin psykologiliiton asiantuntijan kanssa asiasta sekä olen tutustunut OAJ:n kannanottoon ja siksi ehdottaisin vastaesitystä kohtaan 6 (oppilashuollosta):


  Haluaisin lisätä pohdintaa myös oppilashuollosta: Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit tarvitaan kouluihin ja oppilaitoksiin lähelle oppilaita, opiskelijoita ja opettajia. Oppilas- ja opiskeluhuollon koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt pääosin sivistystoimen henkilöstöä ja kiinteä osa kouluyhteisöä, onko hyvä muuttaa toimivaa mallia? Meillä Lohjalla on huono tilanne koulupsykologien rekrytoinnissa, mutta se korjaantuisi, jos päätettyämme asiasta erikseen myöhemmin saisimme resurssoitua oikein ja korjattua sillä tilanteen. Nykyinen ehdotus sote-ratkaisusta voi viedä koulupsykologit kauemmaksi tarvitsevista. Maantiede ei muutu maakunta- ja soteratkaisun yhteydessä. Välimatkat voivat jopa pidentyä, jos soteratkaisu tuo esimerkiksi henkilöstöpoolin, josta koulupsykologit siirtyvät kouluihin. OAJ:n ja Psykologiliiton mukaan Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin ei lisää henkilöstön määrää tai paranna palvelun saatavuutta. Vastaesitys kohtaan 6:

  1. Oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten lapsille ja nuorille säädetään edelleen kunnan tehtäväksi. Rahoitus osoitetaan erillisellä momentilla peruspalveluiden valtionosuudesta suoraan kunnalle. Rahoituksesta päätettäessä on otettava huomioon nykyinen resurssipula ja varmistettava rahoituksen ja palvelutason yhdenvertainen riittävyys koko maassa.
  2. Yksi malli ei toimi kaikkialla. Kunnilla on oltava oikeus järjestää oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut yhdessä muiden kuntien kanssa tai sopia yhdessä näiden palveluiden järjestämisestä maakunnan kanssa. Kunnat osoittavat tällöin tarvittavan rahoituksen maakunnalle.
  3. Yksityisellä opetuksen- tai koulutuksen järjestäjällä pitää olla mahdollisuus päättää, käyttääkö se kunnan tuottamia opiskeluhuollon palveluita, tuottaako se palvelut itse tai ostaako se ne muilta toimijoilta. Vastaava valintaoikeus on nykyisessä laissa opiskeluhuollosta.


Lohjalla on vakava tilanne koulupsykologien rekryämisessä. Tällä hetkellä meillä on kolme psykologia ja yksi ostopsykologi 5571 oppilasta varten. Lohjalla on kuusi koulupsykologin virkaa. Psykologiliiton suositus on 500 oppilasta per koulupsykologi. Siirtäminen maakuntaan tuskin tuo pelastusta tähän. Mutta se voisi auttaa, että sen sijaan, että yrittäisimme palkata kuutta koulupsykologia, tekisimme hakijoille houkuttelevammaksi hakea sillä, että perustaisimme tarpeeksi virkoja, jotta oisi houkuttavaa hakea meille. Oppilasmäärän perusteella meillä tulisi olla 10-11 koulupsykologia. Nyt meille ei haeta, koska työ kuormittaa liikaa, sillä oppilasmäärä lisättynä välimatkoihin on liian korkea. Uupumus ja se, että ei koe että pystyisi tekemään niin hyvää työtä kuin haluaisi, vaan joutuu kokoajan sammuttelemaan tulipaloja, ei ole kovin motivoivaa.

Valtuustoaloite lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi

Pohdin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras kolumnissa 14.8.2020 sitä, tuoko keskittäminen autuutta.

Tekeekö keskittäminen autuaaksi

Koulujen lakkautuksia pohdittaessa tulisi miettiä tähän mennessä kokemaamme ja seurauksia aiemmista lakkautuksista. Nimenomaan lasten ja perheiden kannalta.

Esimerkkinä Koisjärven ja Hyrsylän lakkautukset. Oppilaat siirrettiin Oinolan kouluun (nykyään Nummen yhtenäiskoulu). Lakkautuksia perusteltiin mm. opetuksen laadulla ja opetusryhmien koolla. Keskustelua herätti paljon koulujen välinen tasa-arvo, sillä pienemmissä kouluissa saattaa olla pienemmät luokat, eivätkä näin ollen resurssit riittäisi tasaisesti. Mitä sanoisitte siitä, että viime lukuvuonna Nummella kuudennella luokalla oli 35–36 oppilasta, samoin tänä lukuvuonna kuudennella luokalla on 35 oppilasta. Toki luokalla on paljon jakotunteja, mutta paljon on myös koko luokan tunteja. Kuinka työrauha säilyy? Kuinka tämän päivän vaatimukset turvaväleistä säilyy? Minkälainen osa oppitunneista tullaan käyttämään siirtymisiin? Paljonko on pulpetteja käytävillä?

Onko suuret, 35 oppilaan luokat sitä, mitä lapsemme tarvitsevat? Kuinka tasa-arvo nyt toteutuu?

Meillä on erinomainen opetushenkilökunta, mutta kuinka kauan heidän selkärankansa kestää? Kouluavustajien määrästä ollaan mahdollisesti säästämässä, vaikka juuri nyt meidän pitäisi kuroa viime kevään vajetta ja tukea tarvitaan todella paljon. Oppilashuolto toimii äärirajoillaan, liian vähäisillä resursseilla, koulupsykologeista on pula.

Nyt voisi ehkä ajatella, että kyllä. Juuri siksi pitää keskittää, että saadaan isommissa yksiköissä kaikille lapsille oppilashuolto, kunnon opetus ja paljon vaihtoehtoja. Voisiko ehkä myös ajatella, että toisilla se suuri aiheuttaa sen tarpeen oppilashuollolle? Voisiko ehkä myös ajatella, että isossa hukkuu joukkoon? Oppilaamme ovat yksilöitä, pieniä ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet. Toisille sopii isompi oppimisympäristö, toisille pienempi. Se, että me suljemme vaihtoehtoja pois, ei auta meitä ketään. Vaihtoehtojen vähentäminen myös kaventaa tulevaisuutta. Se on meidän lapsiltamme pois. Se on meiltä pois.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö.

Oppilaamme ovat yksilöitä, pieniä ihmisiä.

Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaan verkkolehdestä (maksumuurin takana): https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/2428035

Tähän liittyen olimme Ana Soraisen ja Jaana Silanderin kanssa keskustelleet aloitteen tekemisestä koskien jo lakkautettujen lähikoulujen taloudellisten ja muiden vaikutusten selvittämistä ja valtuustokokouksessa 26.8.2020 Jaana kävikin esittelemässä aloitteemme. Itse ikävä kyllä olin estynyt kokouksesta, eikä Anakaan varavaltuutettuna tällä kertaa ollut läsnä, joten Jaana esitteli aloitteen. Asia on niin tärkeä, että sen eteneminen on pääasia.

Aloitteesta lisää Anan blogissa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/amgs/valtuustoaloite-lahikoulujen-lakkautusten-vaikutusten-selvittamiseksi/?fbclid=IwAR0aCCWCnjKI8_4obmaRGRURMBPaicZa2EhAxg5oxOnMrfuSNugXOTeXRLM

Kiitos kaikille valtuutetuille, jotka allekirjoittivat aloitteen!

Lasten kanssa Turun linnassa

En usko, että voin tarpeeksi kehua Turun linnaa.

Turun linna on keskiajalla rakennettu vaikeasti valloitettavaksi puolustuslinnaksi. Tästä syystä pihakivetys on epätasainen luonnonkivetys, portaat ovat jyrkkiä ja epätasaisia, oviaukot ahtaita ja sisätilat ovat valaistukseltaan hämäriä, sokkeloisia ja niissä on paljon tasoeroja. Pyörätuolilla ei tasoerojen vuoksi pääse kaikkiin tiloihin. (https://www.turku.fi/turunlinna)

Linnan kierros oli kiinnostava ja oppaita oli lähes joka huoneeseen. Näin poikkeustilan aikaan Turun linnassa ei kesällä järjestetä opastettuja kierroksia, mutta oppaita oli läsnä runsaasti. Eräs opas kertoi meille pitkän tovin lattian allaolevasta vankityrmästä ja vankien kohtaloista. Hänelle erityiskiitos! Hän sai kierroksellemme vielä erityistä jännitystä ja varsinkin poikani kuunteli varsin vakavana.

Linnan omat opasteet olivat erinomaisia.

Kehitettävää:

Kehuja:

  • lasten huomiointi
  • oppaat upeita, innostavia ja innostuneita
  • kierros kiinnostava ja jännittävä
  • kahvila keskellä kierrosta (eikä hirveän ylihintainen, ystävällinen henkilökunta)
  • opasteet linnassa
  • upeaa kerrontaa
  • kokonaisuus hallussa

Tulemme uudestaan!