Lohjallakin tulisi olla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, mutta seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa

Olin valtuustokokouksessa varavaltuutettuna ja käsittelimme mm. valtuustoaloitteita. Suurin osa loppuunkäsitellyksi, toiset joko niin että ne olivat johtaneet toimenpiteisiin, toiset niin, että ne on käsitelty ja todettu, että mitään ei tehdä syystä jos toisesta. Mielestäni eräs hyvin tärkeä ja hyvä aloite oli hylätty lautakunnassa ja nyt valtuustossa se oli menossa loppuunkäsitellyksi ja arkistoon. Alkuperäisen aloitteen tekijä Birgit Aittakumpu (vas) esitti, että aloite esitetään uudelleen vireillä olevaksi ja uudelleen valmisteluun. Olin valmistellut kannatuspuheenvuoroni, mutta kokeneemmat ohjasivat, että tässä vaiheessa sitä ei tarvitse tehdä. Pääasia on, että aloite menee uudelleenvalmisteluun. Ja näinhän siinä kävikin.

Aloitteentekijä kiitti tuestani ja nyt tulemme yhdessä tekemään töitä, jotta aloite hyväksyttäisiin lautakunnassa ja johtaisi toimenpiteisiin.

Suuri kiitos seksuaaliterapeuttiystävälleni avusta puheenvuorooni!

Puheenvuoroni alla, jos olisin sen pitänyt:

Esitys 28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille
edelleen vireillä olevaksi.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla mahdollisuus raskaudenkeskeytyksen. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

Lasten koulumatka tehdään pimeässä

Tästä lähtee vitosluokkalaisen koulumatka aamulla klo 7 Lohjan Karstulla.

Vitosluokkalaisen koulumatka alkaa klo 7

Vitosluokkalaista saattamassa
Lapsia saattamassa kaupunginjohtaja, lautakunnan puheenjohtaja, kaksi lautakunnan jäsentä ja vanhempainyhdistyksen vanhempia.

Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen koulumatkaan kuluu 475 tuntia vuodessa?”

”Pitäisikö olla huolissaan, kun lapsen kuuden tunnin koulupäivä onkin yhdeksäntuntinen?”

Pitkät koulumatkat ovat arkea satavuotiaassa Suomessa. Lähikoulujen kiihtyvät lakkautustahti on vienyt yhä useamman koululaisen koulun kilometrien päähän kotoa. Viimeisen 25 vuoden aikana puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu. Maaseudulla tämä luku on liki 70%. Koulumatkat kestävät monella lain enimmäismäärän eli 2,5 tuntia (alle 13-vuotiailla) tai 3 tuntia (yli 13-vuotiailla) päivässä. Aika on pois lapsen vapaa-ajasta, harrastuksista ja levosta.


Suomen lähikoulut ry järjestää valtakunnallisen koulumatkakampanjan, jolle on myönnetty valtioneuvoston Suomi 100 -status. Suurella ylpeydellä haluamme olla tuomassa kyläyhdistysten avulla kyläläisten asioita koko sata vuotiaan Suomen tietoisuuteen!

Kampanjan tavoite on saada julkisuutta pitkille tai muuten haasteellisesti järjestetyille koulumatkoille. Moni pieni koululainen joutuu käyttämään jopa yli 2,5 tuntia päivässä koulumatkoihin, kävellen, pyöräillen, istuen ja odottaen. Koulumatkat voivat sisältää pitkiä pimeitä taipaleita sekä pitkiä linja-auto- tai taksimatkoja.


Koulumatkakampanjaa vietetään talven pimeimpinä kuukausina marras-joulukuussa 2017.

(lähde Suomen lähikoulut ry)

Lohjalla koulumatkakampanjaan osallistui ainakin Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä ry.  He kutsuivat lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenet, vaarallisten teiden työryhmän, viranhaltijoita, paikallislehden ja kaupunginjohtajan. Yhteensä kutsuttuja oli 26 henkilöä. Osallistujia kutsutuista oli neljä.

huomiota herätämässä
Huomioliivi huomiota herätämässä

Vaikka tiesin, että tie on aivan kamala lapsen kävellä, mutkainen, kapea, paikkapaikoin näkyvyys todella huono ja ylinopeus on enemmänkin sääntö kuin poikkeus sekä työmatkaliikenne on aika kova, oli silti todella hyvä ja koskettava kokemus kävellä itse lapsen kanssa. Kävelyyn osallistuvat lautakunnan jäsenet olivat jo aiemminkin sitä mieltä, että tie on vaarallinen, oma mielipiteeni asiasta vain vahvistui. Suosittelisin tätä kävelyä myös heille, jotka ovat sitä mieltä, että lapset voivat siinä kävellä.

Karstuntie

Meillä kävi tuuri koulumatkaa taittaessamme, sillä sää oli oikein mukava ja seura hyvää. Lapset taittavat matkansa joka arkipäivä huolimatta siitä, mikä ilma on. Räntä, sade, vihma. Lumen tullessa kapenee tie entisestään, loska tuo oman haasteen liikenteelle ja lasten kengät harvemmin säilyvät kuivina.

Tien ylitys
Karstuntie tulee ylittää ohdassa, joka on liiian vaarallinen suojatielle.

Tästä suunnasta kouluun pääsee vain ylittämällä Karstuntie. Vanhemmat ovat olleet useampaan otteeseen yhteydessä ELYyn ja pyytäneet suojatietä koulun kohdalle, mutta vastaus on ollut, että suojatietä ei voi laittaa, sillä se on liian vaarallinen pysähtyä.

Lapset voivat toki sen ylittää.

koulumatkakampanja_2017_
Lopussa voi hengähtää. Kuvassa kaupunginjohtaja Mika Sivula, lautakunnan puheenjohtaja Jani Meling, lautakunnan jäsenet Riitta Luhtala ja Lotta Paakkunainen. Kuva Eija Kunttu

 

Kiitos Minnalle ihanasta aamupalasta

Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen
Ennen koulumatkaa pitää saada kunnon aamiainen

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 – ja mitä se merkitsi suomalaisten itsetunnolle kiinnostaa Nummen nuoria

Koulullamme on menossa ns MOK-viikot. MOK on lyhenne monialaisesta oppimiskokonaisuudesta, jossa työskentelylle asetetaan tavoitteita ja oppilaiden tulisi olla aktiivisesti mukana valitsemassa ja pohtimassa niitä. Opettaja ei siis yksin päätä, mitä oppimiskokonaisuudessa on tarkoitus oppia.

Sain kunnian olla mukana kuulemassa, kun Nummen yhtenäiskoulun kahdeksasluokkalaiset haastattelivat Helsingin Olympialaisissa 1952 paikan päällä käyneitä nummilaisia. AIheena heillä oli ”Suomen merkittävimmät urheilusaavutukset ja tapahtumat, olympialaiset 1952”.

Se, miksi minut kutsuttiin myös paikalle oli, että hieman autoin haastateltavia ja haastattelijoita kohtaamaan. Olen kiitollinen, että pääsin myös näin osalliseksi.

Juhani Mannerkoski esittelee Helsingin olympialaisten alkuperäistä esitettä
Haastateltavilla oli jopa omaa rekvisiittaa mukana

Oli upea kuulla paikalla olleilta omia kokemuksia ja nuorten kysymyksiä aiheesta.

Nuoret olivat keksineet hyviä kysymyksiä ja oli kiva kuulla, mikä kiinnosti 50-luvun ajasta. ”Maistoitteko silloin ensi kertaa coca colaa” oli yksi kysymys.

Toki oli muitakin, hienoja kysymyksiä. Miten olympialaiset vaikuttivat sinuun, oliko levottomuuksia, mikä jäi mieleen parhaiten, jne.

Herrat olivat tosi mielissään kysymyksistä ja tapahtumasta. Ja voi että, mitä kaikkea voi ihmisen mieleen jäädä. Tapahtuma on ollut varmasti mieleenpainuva ja ihmetelin heidän muistiaan, muistivat urheilijoiden nimiä, kuka voitti minkäkin lajin ja millä ajalla. En muistaisi itse, en todellakaan.

ensin aiotulle vuoden 1940 olympialaisiin tehty peitto.
Olavi Leikola ja Juhani Mannerkoski esittelevät vuoden 1940 aiottuun olympialaisiin tehtyä peittoa

Puheeksi tuli myös se, että vuosi 1952 on muutenkin erityinen vuosi suomalaisten itsetunnolle ja itsenäisyydelle:

  • sotakorvausten viimeinen erä maksettiin
  • Armi Kuuselan miss universum voitto
  • olympialaiset

Minä kiitän tästä upeasta ja mukavasta mahdollisuudesta.

Isäinpäivälläkin on väliä

Isä.

Isä on valvonut vuoteeni vierellä, laskenut jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahtinut untani. Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan, kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonu isällesi iloa joka päivä.”

Tänään en päässyt käymään isäni luona, soitin. Isä olikin odottanut ja alkoi olla huolissaan, kun en soittanut heti aamusta. Isän sairastuttua äidin ja isän vuorokausirytmi on muuttunut, he saattavat jo neljän aikaan aamulla olla aamukahvilla ja mennä ”päiväunille” aamusella. On ihanaa, että he pystyvät siihen yhdessä.

Tiedän, että isä on ylpeä musta aina ja jännää on, että välillä, kun en sitä itse muista, tai osaa edes ajatella, mieheni muistuttaa minua siitä.

Isälle yksi tärkeistä päivistä oli se, kun Tasavallan Presidentti myönsi minulle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitain kultaristein. Isä soitti minulle ja sanoi ”isin ritari”

Isä
Isä vuodeosaston parvekkeella

Isä on aivan varmasti vaikuttanut siihen, mitä nyt olen.

Omalle isälle, parhainta isäinpäivää!

kaikille isille, isänvirkaa toimittaville, läheisille, isäpuolille, vaareille, ukeille, paapoille, äijille, fatseille ja faijoille ihanaa isänpäivää.

Olette rakkaita

Lasten käytös on aikuisten vastuulla

”Voitaisko olla kavereita?

Miks?

Kun mä oon yksinäinen ja te ootte kivoja.

Onks se meidän ongelma, että sä oot yksin?”

Ryhmässä on helppoa nauraa toisen pahalle ololle. On helppoa olla ajattelematta, miltä toisesta tuntuu. Kun on itsellä ne kaverit, jotka ruokkivat sitä pilkkaa, jotka palkitsevat hyväksymisellään toisen syrjimisen ja pilkan.

Milloin meistä on tullut näin epäempaattisia? Milloin me lakkasimme opettamasta lapsillemme toisen huomioimisen ja toisen ajattelemisen tärkeyden? Ennen kaikkea, miksi? Miksi tämä on tapahtunut?

Miksi siitä tulee hyvä olo, että toisella ei ole? Johtuuko se siitä, että tietää, miltä toisesta tuntuu ja on iloinen, ettei itse ole siinä? Vai onko se vain ilkeyttä? Vai kykenemättömyyttä asettua toisen kenkiin?

Näkyykö meidän aikuisten pahoinvointi siinä, että emme huomaa, mitä lasten maailmassa tapahtuu? Tai pahempaa, ettei välitetä?

Joka kymmenes on yksinäinen

  • Joka kymmenes koululainen kokee olevansa yksinäinen vuodesta toiseen.
  • Yksinäiset pitävät koulunkäynnistä vähemmän ja joutuvat koulukiusatuiksi muita useammin.
  • Pojat ovat tyttöjä yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää.
  • Nuorilla vertaisryhmään kuuluminen on ehkä tärkeämpää kuin missään muussa elämänvaiheessa.
  • Pitkäaikainen yksinäisyys on riskitekijä nuoren psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle.
  • Yksinäinen lapsi voi ottaa itselleen negatiivisen roolin, eikä enää usko, että saa kavereita myöhemminkään.

Lähde: THL:n kouluterveyskysely

Aina syrjimistä ei koeta kiusaamiseksi, mutta mielestäni se on sitä. Tällöinkin kiusaaja usein saa sosiaalisen yhteisön tuekseen.

Toisinaan mietitään, mitä kiusaaminen on, onko kiusaaminen-sanana menettänyt jo tehoaan? Käytetäänkö sitä sanaa liikaa? Luetaanko liian moni asia kiusaamiseksi?

Ei. Kiusaaminen sanana ei ole menettänyt asemaansa. Kiusaamista on ja sitä esiintyy liian monella tasolla. Sitä on aivan liikaa. Myös kiusaamisen vähättelyä on liikaa. Selvennykseksi heille, jotka miettivät, mitä se kiusaaminen on: kiusaamista ovat esimerkiksi mm sarkastiset huomautukset, haasteet, uhkailu tai loukkaukset, jotka on tarkoitettu ihmisen saattamiseksi onnettomaan ja voimattomaan mielentilaan.

Eleellistä kiusaamista ovat esimerkiksi syrjintä, keskisormen näyttäminen, sylkeminen huomion herättämiseksi ja tahallinen tuijotus. Väkivallasta nyt puhumattakaan.

Selän takana kikattelu, osoittelu, nimen kuiskiminen, poistuminen paikalta, kun syrjitty tulee paikalle…. esimerkkejä on, paljon. Aikuinen, sun vastuulla on lapsen käytös. Meidän vastuullamme on lastemme käytös.

Itse toivoisin, että lapsillani olisi kavereita, että kaikilla lapsilla olisi kavereita. Jokainen lapsi ansaitsee kaverin, jokaisen tulisi saada tuntea olevansa arvokas. Vanhemmat varmasti pyrkivät siihen, että itse osoittavat lapsilleen hänen olevan arvokas ja ainutlaatuinen, mutta kaverit ovat tässäkin kohtaa tärkeitä. Kaveruudesta lapsi saa itseluottamusta ja tuleehan sitä hyvä olo, kun tuntee olevansa hyväksytty ja tuntee kaveruuden kautta olevansa arvokas.

Huippuduuniin (tai sitten ei)

työpaikkailmgg
 Kokenut ja motivoitunut tuotantoinsinööri saa töitä huippufirmassa!
Olethan ongelmaratkaisukykyinen, asiantuntijuutta haetaan ja joustavuutta sekä valmiutta tehdä kolmivuorotyötä (haussa maininta vuorotyöstä) .

Nuori tuotantoinsinööri menee haastatteluun jännittyneenä ja koska kyseessä on todella kiinnostava työnantaja, on odotuksetkin korkealla. Työpaikka on juuri sitä, mitä hän on etsinyt!

Haastattelu menee normaalityyliin:

Haastateltavan lisäksi paikalla HR-vastaava ja tuleva esimies, kertoivat yleisesti toiminnasta, kysytään paljon kysymyksiä: Miten ratkaisen ongelmia, kestääkö rutiinia, mitä edellisissä työpaikoissa minusta on sanottu yms. kaikkea relevanttia.

Työn painotettiin olevan tuotantotyötä ja jatkossa mahdollisuus myös muuhun, jos osoittaa omat taitonsa. Haastattelussa selvisi työn olevan 3-vuorotyötä.( ->Puhelimessa puhuttiin 2-vuorosta.) Haastateltava ei kysynyt palkkauksesta haastattelun aikana (eikä mahdollinen uusi työnantaja puhunut palkasta) Työ vaikutti olevan tuotantoinsinöörityötä (kuten ilmoituksessa lukee).

Ensimmäisen päivän aikana perehdytystä ja luonnollisesti käytiin läpi salassapidettäviä sanoja ja asioita. Juuri palkattu työntekijä kysyy milloin työsopimus kirjoitetaan  ja mikä mahtaa olla palkkaus. Esimies lupasi selvittää seuraavalle tauolle asian. Esimies myös mainitsi, että prosessivaihe, jossa työskentelin oli haastavampi eli palkkaus olisi luultavasti 3-luokassa. Työsopimus oli tarkoitus kirjoittaa myöhemmin, koska työsopimuksen tekevä henkilö ei ollut paikalla. Työntekijä jatkaa töitään. Päivän aikana saa esimieheltään tiedon palkasta, joka on elintarviketyöntekijöiden TESin mukainen 10,66e/h. Työntekijä jatkaa vuoron loppuun asti ja kotona tarkistaa TESin. Soittaa vielä esimiehelle varmistaakseen, ettei ole tapahtunut erehdystä tai sekaannusta palkkauksessa. Työnimikehän oli tuotantoinsinööri? Kyllä. Työntekijän mukaan palkka ei vastaa työn vaativuuteen eikä hänen koulutustaan. Esimies lupaa keskustella tehtaanjohtajan kanssa.

Seuraavana päivänä työntekijä menee töihin, mutta esimiestä ei näy. Soitto esimiehelle, että tämä ei ole nyt sitä mitä hain ja en aio jäädä. Esimies vastasi vain, että okei ja pyysi toisen henkilön hakemaan avaimeni. Oli itse tulossa myöhässä töihin.
Työntekijä ei vaadi palkkaa ensimmäiseltä päivältään.
Hyvässä nosteessa oleva innovoiva kotimainen yritys palkkaa nuoria tuotantoinsinöörejä kertomatta työhaastattelussa palkasta, hakevat kokenutta ja motivoitunutta tekijää, tuotantoinsinööriä. Pikainen vertailu palkkavertailu.com-sivustolla käy ilmi, että keskipalkka kuukaudessa tuotantoinsinöörille on 3 143 €.

Perustuu 146 palkkailmoitukseen

Kyseinen yritys siis maksaa tuotantoinsinöörille, eli alan asiantuntijalle työstä, joka nopeasti laskettuna kyseisellä, heidän ilmoittamallaan tuntipalkalla kuukaudessa tekee  1 705,60.

Myöhemmin kyseinen yritys haki  samaan työhön tuotannon operaattoreita.
työpaikkailmgg_2

Mistä ko yrityksen tuotteiden hinta oikein koostuu? Ei ainakaan palkkauksen kovista kuluista.