Sydänlasten viikko 7.2-14.2

Näin sydänlasten viikolla tulee ajatuksiin kymmenen vuoden takainen vuosi. Tuolloin vuoroin pelättiin ja petyttiin.

Tyttären leikkausta jonotettiin kauan, viides leikkausaika lopulta toteutui. Kirurgi unohti soittaa leikkauksen jälkeen ja me pelkäsimme, koska mitään ei kuulunyt. Jouduin lopulta itse soittamaan teholle, josta onneksi saimme hyviä uutisia: tyttö voi hyvin ja leikkaus meni hienosti.

Alunperinhän sain kuulla synnytyslaitokselta kotiinlähtötarkastuksessa, että ns. täydellisen terveen lapsen olemme viemässä kotiin. Minulla nousi karvat pystyyn moisesta sanomisesta, ja totesinkin tarkastuksessa, että viimeksi, kun minulle näin sanottiin, hautasin lapseni sinä päivänä, kun piti olla ristiäiset. Jouduin vaatimalla vaatia tyttärelle konttollia. Minua yritettiin taivutella monen läsnäolevan kandin toimesta, että en vaatisi lisätutkimuksia, että en kyseenalaistaisi lastani tutkinutta lääkäriä. Minulle todettiin, että tyttären tutkinut lääkäri on guru alallaan jajos hän sanoo, että tytär on terve, on hän terve. Jouduin todella vääntämään ja vaatimaan. Saimme lopulta kontrolliin ajan ja kuinkas kävikään? Lapsella todettiin leikkaushoitoa vaativa sydänvika. Onneksi hän sai tarvitsemansa hoidon, hän voi hyvin ja tänä keväänä taas kontrolliin.

On surullista, miten joutuu vaatimaan lapselleen tutkimuksia ja hoitoa. On surullista, että se ei pääty kotiinlähtötarkastuksiin, vaan joutuu vaatimaan lapsen kasvaessa tutkimuksia, hoitoja ja jos ei ajoissa osaa tai jaksa vaatia, joutuu sen tekemään myöhemmin ja se on vielä vaativampaa.

Kuunnelkaa huoltajia.

Yhteenveto kuluneesta kaudesta

Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.

Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.

  • teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
  • sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
  • korjattujen tilojen seuranta
  • jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
  • selvitys resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Aloitteeni kokonaisuudessaan löytyvät täältä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/about/

Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.

Osasta vastaesityksistäni olen kirjoittanut näin:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=vastaesitys, https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=eri+mielt%C3%A4

Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet

  • Karstun koulun lakkautus ja
  • talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
  • lyseon remontointipäätös
  • Järnefeltin koulun remontointipäätös
  • tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
  • Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
  • erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=karstu

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=lyseo

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=nummi+saukkola

Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.

Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :

  • Saukkolan päiväkodin väistö
  • Koisjärven päiväkodin säilyminen
  • Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
  • Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
  • Omaishoitajien palkkioluokkien säilyminen ennallaan (ei leikattu) (vastaesityksestäni)
  • vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
  • rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
  • herääminen lastensuojelun kriisiin

Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.

Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaassa oli artikkeli päätöksestä Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätöksestä. (https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/3353563) koska jutussa nostettiin 13 – kohtaisesta perustelulistastani vain yksi ja sekään ei tärkeimmästä päästä, kirjoitin Länsi-Uusimaan mielipidepalstalle vielä vastaesityksestäni. Koska tila mielipidekirjoituksellakin on rajallinen, en kaikkia perustelujani saanut kirjoitukseeni, mutta toivon, että sain ne tiivistettynä tarpeeksi hyvin.

Mielipide: Nummi-Saukkolan päiväkotiesityksestä valtuustossa

Länsi-Uusimaa (L-U 22.1.2021) uutisoi valtuustossa päätetystä päiväkodin sijainnista hyvin ja tiivistetysti. Lehdessä nostettiin perusteluiksi kuitenkin vain yksi niistä, joista sekään ei ollut tärkein kuntalaisten eikä varsinkaan lasten arjen sujumisen näkökulmasta. Perustelin vastaesitykseni laajasti ja esitykseni tein pitkän pohdinnan jälkeen. Vastaesitykseni perustui tarjottuun tietoon, itse etsimääni tietoon sekä lasten etuun ja kuulemiseen, sillä lähes jokainen vastaaja nosti tärkeimmäksi asiaksi toiminnan laadun.

Yksi perusteluistani oli se, että Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeiluohjelmassa, eli esikouluun tullaan menemään elokuusta lähtien jo viisivuotiaana ja tämä tekee entistä tärkeämmäksi päiväkodin ja esikoulun yhteistyön. Yhteistyö on helpompaa, jos nämä ovat lähempänä toisiaan. Tämän lisäksi viisivuotiaiden siirtyessä esikouluun lasten määrä päiväkodissa pienenee entisestään. Tämän asian päätös ei ollut tiedossa vielä asian valmistelussa, toki hakeminen ohjelmaan oli.

Alueellinen tasa-arvo. Lohjalla on muissakin monitoimijataloissa päiväkoti koulun yhteydessä, kuten Routionmäellä, tulevat Laurentiustalo, Järnefelt ja Mäntynummi. Miksi Nummi on poikkeus? Miksi emme oikeasti tee johdonmukaista politiikkaa, kuten itse luottamustoimielimissä usein peräänkuulutamme?

Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.

Monilapsisille perheille olisi helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito ja alueella on paljon monilapsisia perheitä.

Monelle puheenvuorojen perusteella päätöksentekoon käytetty aika tuntui olevan tärkeä. Itse näen lasten sujuvan arjen tärkeimpänä kriteerinä.

Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä.

Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille, ei Saukkolassa eikä Nummella. Toisin kuin moni väitti, ei Saukkolan asukasmäärä ole kasvussa vaan laskussa, kun taas Nummella asukasmäärä on nousussa, toki Saukkolassa on määrällisesti toistaiseksi enemmän asukkaita.

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti sanoa, että velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, erityisesti lasten puolesta tehnyt päätökseni ja äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut ja tiedän kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Lotta Paakkunainen, kaupunginvaltuutettu (kesk.), lapsiasiahenkilö

Tässä vielä aiempi kirjoitukseni ja ne perustelut: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2021/01/21/nummi-saukkola-alueen-paivahoito-valtuustossa-20-1-21/

Nummi-Saukkola alueen päivähoito valtuustossa 20.1.21

Ehdin jo ennen kokousta saamaan palautetta valtuutettukollegoilta. Yleensäottaen keskustelut muiden valtuutettujen ja luottamushenkilöiden kanssa ovat olleet rakentavia ja hyvässä hengessä, oli tämänkertaiset hieman muuta. Mutta koska koen velvollisuudekseni lasten ja perheiden hyväksi ja koska aidosti koen, että päiväkodin edut Nummella olisi niin paljon suuremmat kuin Saukkolassa. Tämä on varmaankin poliittinen itsetuho, mutta en voi olla päätöksenteossa sillä periaatteella, että mietin menettäväni äänestäjiä. Päätöksiä tehdessäni pyrin aina ajattelemaan lasten etua, kokonaisuutta, yhdenvertaisuutta, johdonmukaisuutta, koko Lohjan parasta.

Kuunnellessani muiden puheenvuoroja, pohdin mikä on tärkeää? Muiden puheenvuoroissa oli huomioitavaa se, että nyt painotettiin todella paljon kuntalaisten kuulemista, myös heidän suunnaltaan, jotka sitä juuri eivät ole tehneet tähän asti. Itseasiassa joka puheenvuorossa taidettiin puhua kuntalaisten kuulemisesta (hienoa kehitystä) ja luotiin mielikuvia. Kuuleminen todella onkin tärkeää, mutta mikä siitä tekee tärkeää, onko se se, että kuntalaisten kuuleminen on itselle sopivassa yhteydessä? Jokainen meistähän varmasti äänestää tiedon perusteella ja asukkaiden kuulemisten perusteella. Eikö?

Omasta puolestani voin sanoa sen, että voin suoraselkäisesti ja velvollisuudesta sekä edustamieni asukkaiden, perheiden, lasten puolesta tehnyt päätökseni ja esittänyt sekä äänestänyt sen mukaan, minkä olen meille tarjottujen tietojen perusteella nähnyt parhaaksi. Olen osallistunut päätöstentekoon aina lasten etu mielessä. Olen kuullut, tiedän tehdyn kuulemisen olosuhteet, olen tutustunut tarjottuihin tietoihin ja itse etsinyt lisää tietoa.

Näihin kyselyihin ja minuun ja motiiveihini suunnattuihin kyseenalaistamisiin haluaisin vastata niin, että jokainen lautakunnan ja valtuuston jäsen, joka on ollut mukana päätöksenteossa, voi miettiä omaa äänestyskäytöstään asukkaiden kuulemisten jälkeen (eli kuullaan jos kuullaan) esimerkiksi Hyrsylän, Pullin, Koisjärven, Lohjansaaren, Neitsytlinnan koulujen ja Nummi-Pusulan lukion lakkautuksista?

Tässä pitämäni ryhmäpuheenvuoro, vastaesitykseni sekä sen perustelut. Jälkikäteen minulle todettiin argumenttieni olevan jäätäviä, kiitos siitä viestistä. Minä toimin tosiasioiden pohjalta, en mielikuvien.

7 § Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin tarveselvitys

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä etäyhteyttä käyttävät.

Keskustan valtuustoryhmä on usein peräänkuuluttanut kuntalaisten kuulemista ja olemme tyytyväisiä, että tässä tapauksessa perheitä on kuultu ja vaikka kysely olikin johdatteleva, vastaajien määrää voi pohtia, sillä toiset vastasivat kyselyyn useammin kuin toiset, oli tulos se, että suurin osa vastaajista halusi päiväkodin Saukkolaan. Vaikka kuulemisen tulos sijainnin suhteen oli selkeä, koen velvollisuudekseni tehdä vastaesityksen, sillä kun luki kyselyn kokonaan kävi kuitenkin ilmi, että sijainnin sijaan toiminnan laatu (223 eli lähes jokainen vastaaja) nostettiin tärkeimmäksi asiaksi uutta päiväkotia suunniteltaessa.  En tee tätä kevyin perustein, vaan nimenomaan lasten etua ja kokonaisuutta sekä vastaajista suurimman osan tärkeimmäksi nostamaa asiaa, eli toiminnan laatua ajatellen.

Lautakunnassahan tein vastaesityksen, jossa esitin, että alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Kaava on tulossa päätökseen vetovoimalautakuntaan ja kokonaisuutta ajatellen olisi hyvä ottaa kaikki tämä huomioon.

Vastaesitykseni:

Valtuusto päättää, että Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin hankesuunnitelmaa jatketaan siten, että uusi päiväkoti rakennetaan Nummen monitoimijatalon alueelle. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perustelut:

  1. on jo olemassa valmiit suunnitelmat vaihtoehdosta, jossa päiväkoti toteutetaan osittain uudisrakennuksena Nummen koulualueelle hyväksikäyttäen nykyistä ns. hyvinvointitaloa, jossa itseasiassa toimii tälläkin hetkellä pienten (0-3v) ryhmä. Tämä vaihtoehto on edullisempi kuin kokonaan uuden rakentaminen Saukkolaan. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöiden saada
  2. on olemassa myös valmiit suunnitelmat, joissa näkyy, kuinka koulualuetta suunnitellaan täysin autottomaksi alueeksi. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöille tuoda
  3. Päiväkoti on tällä hetkellä koulun alueella väistössä, eikä tänä aikana ole tullut yhtään valitusta sijainnista
  4. Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille Saukkolassa tai Nummellakaan, sillä Saukkolassa, vaikka onkin enemmän asukkaita, on asukasmäärä laskussa, eli ei kasvava, kun taas Nummella asukasmäärä on pienempi, mutta kasvussa
  5. Tilastojen perusteella monipaikkaisuuden trendi tukee kasvua Nummen/Oinolan alueelle. Kasvu näkyy jo nyt Nummen asukasluvussa.
  6. Välimatka Saukkolan ja Nummen välillä on muutama kilometri
  7. Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.
  8. Lohjalla linjaus ja yleistyvä käytäntö siitä, että esikoulu on koulun yhteydessä, mutta jos päiväkoti sijoitetaan erikseen esikoulusta, kuinka käy tärkeän eskari/viskari yhteistyön?
  9. Lohjalla muissakin monitoimijataloissa mukana päiväkoti (Mäntynummi, Routionmäki, tuleva Järnefelt, tuleva Laurentius) – olisi yhdenmukaista, että myös tällä alueella olisi sama käytäntö. Olemme usein peräänkuuluttaneet, että tulisi tehdä yhdenmukaisia päätöksiä koko Lohjan alueella.
  10. monilapsisille perheille helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito
  11. hiilineutraalius, koko koulukeskus lämpenee paikallisista metsistä kerätyllä puuhakkeella ja on ilmeistä, että uudisrakennuskin liitettäisiin tähän biolämpöverkkoon. Saukkolassa ei ole vastaavaa voimalaitosta tai verkkoa, vaan uudisrakennuksen lämmitys perustuisi sähköpohjaisiin ratkaisuihin.
  12. Nummi-Saukkola-Oinola alue tulisi nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vetovoimalautakuntaan käsittelyyn
  13. Palvelualuejohtaja Lehmuksen mukaan juuri tänään on tullut päätös, jonka mukaan Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeilussa, se alkaa jo elokuussa tämä lyhentää edelleen päiväkotiaikaa lapsilla.

Esityksessä korostetaan sitä, että rakennetaan uusi koulun alueelle ja kehitetään koulun aluetta tulevassakin.

Esitykseni hävisi äänin 41-9.

Tämäkin on tosiasia, jonka kanssa menen eteenpäin. Demokratia toimii näin ja siitä olen tyytyväinen.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa (21.10.2020) Nummi-Saukkolan alueen päivähoito

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 päätettävänä oli myös viranhaltijapäätökset ja Nummen- Saukkolan päiväkoti.

Olen esittänyt useaan otteeseen lautakunnassa ja lautakunnan ulkopuolella, että kun lautakunnilla on päätettävänä asioita, joista monen lautakunnan on päätettävä, olisi hyödyllistä ja säästöjäkin tuovaa, jos lautakunnat pitäisivät kokoukset yhdessä. Kokoukset ovat muutenkin usein samaan aikaan. Eli näkisin, että olisi hyvä kokoustaa niin, että samat asiat olisivat kokouksen alussa, jolloin kävisimme yhdessä keskustelua ja kun tulee päätöksen aika, siirtyvät lautakunnat omiin kokouksiinsa. Nyt lautakunnat kokoustavat erikseen ja päätökset ja linjaukset ovat usein aivan erilaisia. Nämä lautakuntien erilaiset päätökset menevät hallitukselle, ja todennäköistä on, että esitys on aina lautakuntien esittelijöiden pohjaesitys, ei lautakuntien tekemä päätös. Sen jälkeen hallitus päättää, miten päättää. Nummi-Saukkolan alueen päiväkodista päätettäessä oli jälleen juuri näin. Lanupe päätti aivan eri tavalla kuin patu. Tällä hetkellä esimeriksi juuri lasten, nuorten ja perheiden ja palvelutuotantolautakunnat päättävät usein samoista asioista, lanupe kiinteistön sisällöstä (kasvatus) ja patu seinistä.

Jälleen hassattiin kaikkien aikaa ja rahaa.

Vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nummi-Saukkola alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen koko alueen asukkaiden kuulemisen ja Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024.
Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.

Perusteluni olivat: :
Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista Mäntsälämetsään ja ketä kuultu, otos on ollut hyvin pieni. Alueen asukkaita ja perheitä on suunnilleen kuultu vuonna 2018 – jolloin asukkaat toivoivat päiväkodin sijoittamista mäntsälään. Asukkaat joita kuultiin, oli Saukkolan päiväkodin senhetkiset lasten vanhemmat, ei alueen (Nummi-Saukkola-Koisjärvi) asukkaita. Eli kuuleminen ei ole ollut hirveän laaja ja sen jakelu oli suppea.

Tällä hetkellä sekä alakoulun että yläkoulun liikuntasalit ovat päivisin erittäin tiuhassa käytössä ja toisinaan kaikki halukkaat ja tarvitsevat eivät pääse käyttämään koulupäivän aikana salia. Tarveselvityksessä tosin ei mainita liikuntasalia, mutta viime keväänä ryhmän tutustuessa koulun tiloihin, oli liikuntasali yhtenä vahvana vaihtoehtona. Alakerran luokkatilat, joita suunnitellaan päiväkodin käyttöön otettavaksi ei ole esteetön ja tekee koululaisten kulun entistä ahtaammaksi. Jopa tällä hetkellä alakoulun 200 oppilasta kulkevat sisään sivuovesta, jossa kapea kulku portaisiin, sillä eskarilla on pääoven pääasiallinen käyttö.

Tarveselvityksessä on myös hieman puutteita ja harhaanjohtavaa tekstiä, esim Nummi-Pusulan lukiota ei ole siirretty Lyseoon, se lakkautettiin. Nupun alueelta tänä syksynä ei ole aloittanut lyseossa kuin yksi. Nupun alueelta haetaan Helsinkiin ja Vihtiin opiskelemaan.

Olemme linjanneet ja päätöksiä on tähän asti tehty sillä periaatteella, että eskarit sijoitetaan koulujen yhteyteen. Näin on jo Mäntynummella, Routiolla sekä Nummella. Olisi linjakasta, että toimitaan koko kaupungin alueella samalla tavalla, samänkaltaisia päätöksiä tehden.

”Kuitenkin lasten oppimisen ja varhaiskasvatuksen laadun kannalta päiväkoti ja esiopetus on hyvä olla yhdessä.” vastaus kysymykseen portaalissa.

Uusia investointeja monikaan tuskin haluaa tässä vaiheessa, siksi esitän käyttöönoton siirtämistä vuodelle 2024 (vaikka se sattuukin)

Lautakunta käsitteli jälleen valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista ja oppilaaksiottoalueita

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 21.10.2020 käsiteltiin Paula Nordströmin (vihr) valtuustoaloitetta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista. Olimme käsitelleet tätä jo aiemminkin toukokuussa (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/05/27/tyoryhman-selvitys-koulutoiminnan-jarjestamisen-periaatteista-kasittelyssa-lautakunnan-kokouksessa-19-5/) tuolloin pohdin, että koulukriteeristötyöryhmän työn ei käsittääkseni ollut tarkoitus olla kouluverkkoselvitys, miltä se nyt vaikuttaa. Tuolloin työ ei tarjonnut tulevaisuuden käyttöön mitään, se vastasi ainoastaan tämän päivän kouluverkon tilanteeseen. Nyt lautakunta käsitteli aloitetta uudestaan, sillä hallitus lähetti lautakunnalle sen takaisin, koska päätöksessä ei ollut otettu kantaa kriteeristöön.

Nyt huomasin, että kriteeristöraporttiin oli edelleen jäänyt pari kirjoitusvirhettä:
Asemanpellon koulun opettajaresurssointi oli tiputettu puoleen, vaikka tarve suunnitteen mukaan suurempi, oppilaskohtaiset kustannukset tästä syystä suuremmat. Tämän lisäksi liikuntasalivaraukset ovat oikeasti isommat, lakkautusten jälkeen jäljelle jäävien koulujen tilojen kysyntä kasvaa. Tätä ei oltu mielestäni huomioitu työssä.

  • lapsiennuste Asemanpellolle oli v. 2030 yht. 51 lasta, vs. elokuussa
    Tilastokeskuksen datan mukaan vain Asemanpellolla on lapsia 76
    v. 2027. Veijolassa on kyselymme mukaan samana vuonna 14 lasta ja
    muuttoliike on ollut jopa +44 %. Sanoisin, että arvio on Vennin mukaan
    pielessä, kun syntyvyys ja muuttoliikekin ovat Uudellamaalla kasvussa
    maan huippuvauhdilla. Tämän seurauksena oppilaskohtaiset kustannukset on
    laskettu myös pieleen, samoin opettajaresurssi ja tarvittavat tunnit.
  • Koulu tuottaa oman tuntikehyksensä ja on tärkeä, jopa välttämätön
    alueensa keskus.
  • Koulun käyttö arvioitiin hyvin pieneksi kouluajan ulkopuolella. – Koulurakennus on terve ja oppilasmäärältään aika optimaalinen,
    muutamia lapsi mahtuu vielä ja pihalla on tilaa jopa lisärakennukselle.
  • Korjausvelka on järkyttävä, mikä johtuu kahdesta eri rakennuksesta.
    Tämä velka on käsittämätön, sillä rakennusta on jatkuvasti korjailtu.
    Velkaa voi lyhentää pidemmällä aikavälillä turvaten toiminnan
    jatkuvuuden.
  • Asemanpelto kuuluu nauhataajaman alueeseen, jota koskevat Tunnin junan
    ja Vihdin suunnittelemat rataratkaisut. Raportin arvion mukaan ratkaisut
    tuovat nauhataajamalle 14 000 uutta asukasta v. 2037 mennessä.

Kävimme erittäin pitkää keskustelua aiheesta, kysyin myös tarkoittaako opetusryhmien muodostaminen ja koulujen resursointi sitä, että lautakunta voi puuttua, jos esimerkiksi jossain koulussa on kuudennella luokalla 36 oppilasta? Tähän sain vastauksen: Mikäli opetuksen järjestämistä koskevat muutokset hyväksytään on perusteltua muuttaa myös koulujen resursointia sekä opetusryhmien muodostamista. Jatkossa opetusryhmien sijoittelu sekä niitä koskevat oppilasmäärät tuotaisiin lautakunnan käsiteltäväksi jo hyvissä ajoin alkuvuodesta ennen koulujen tuntikehyksen jakamista.

Jouduin kysymään kysmyksen uudestaan, sillä en ymmärtänyt oliko vastaus ollenkaan kysymykseeni tarkoitettu.

Koulukriteeristötyöryhmän esityksessä esitetään myös oppilaaksiottoalueiden poistamista. Lohjallahan on lähikouluperiaate ollut jo pidempään ja tämä ei juuri muuttaisi sitä. Itse ajattelen tässä pohjana olevan ajatuksen siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden (terveellisten ja turvallisten) oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta. Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, tehtyäni vastaesityksen oppilaaksiottoalueista. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/03/16/sammatin-ja-nummen-oppilaaksiottoalueiden-rajasta/

Tuolloin aiheesta heräsi kiivaskin keskustelu ja jopa loanheitto, joka on aina vähän ikävää.

Puhuttiin myös eri alueiden lasten harrastamismahdollisuuksien huonontamisesta, jos tämä muutos tapahtuu. Mahdollisuudet toisten mielestä huononee, jos vanhemmat joutuvat muutoksen jälkeen kuljettamaan lapset harrastamaan. Käsittääkseni lähes koko Lohjan alueella vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsensa harrastuksiin, riippumatta siitä, mitä koulua lapset käyvät.

Seison kuitenkin edelleen asian takana, sillä näen tässä muutoksessa enemmän hyviä puolia kuin huonoja.