Kategoria-arkisto:alueellinen tasa-arvo

Lohjan valtuusto ja hallitus vähät välittävät seurauksista, koska eivät ymmärrä niitä

Lohjan kaupunginhallitus päätti valtuustokokouksen talouden tasapainottamislinjauksen mukaan lakkauttaa virkoja.

Itse vastustin lautakunnassa ja valtuustossa asiakkuuspäälliköiden virkojen lakkauttamisia. Olen todella pahoillani, että ilmeisesti luottamushenkilöt eivät ole olleet tietoisia siitä, miten tärkeää kehittämistyötä asiakkuuspäälliköt tekevät. Nyt se kaikki työ jää tekemättä kaupungilla, koska tämänhetkisen linjauksen mukaan ulkopuolelta ei saa ostaa vastaavia palveluja.

Esimerkiksi Järnefeltin koulun hankesuunnitelman kohdalla Vihreiden Jani Meling teki esityksen, jota lautakunta yksimielisesti tuki, että ennen investointipäätöstä tehtäisi ennakkovaikutusten arviointi. Kaupunginhallitus päätti olla tekemättä, koska ulkoa ostettuna sen arveltiin maksavan n 10 000 euroa, eikä kaupungilla ehditä tekemään.

Säästötalkoissa järki, seuraukset, ymmärrys ja kuntalaiset jäävät taka-alalle.

Miten käykään lapsivaikutusten arviointien tässä Unicefin lapsiystävällisessä kaupungissa?

Talouden tasapainottamislistalla oli kerrottu asiakkuuspäälliköiden tehtävien poistamisesta näin:

”Asiakkuuspäällikkö 3 tehtävää (1/3 LaNuPe; 2/3 sote) säästö 81 000 Asiakkuuspäällikön tehtävien poistaminen näkyy asiakasprosessien kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaan palvleupolun näkökulmasta. Asiakkuuspäälliköillä on päävastuu ennakkovaikutusten käytön edistämisessä ja laatimisessa osana päätöksentekoa. Tehtäviä ei ole mahdollista siirtää muille viranhaltijoille. ”

Asiakkuuspäälliköiden nimike on mielestäni harhaanjohtava ajatellen toimenkuvaa. Nyt kaupungille elintärkeä kehittämistyö jää täydellisen jälkeen, emme pysty toimittamaan osaa kapungille tärkeitä tehtäviä, emmekä pysty kilpailemaan palvelujen tasolla.

Asiakkuuspäälliköiden virat ja tehtävät näkyvät kolmessa lautakunnassa, lasten, nuorten ja perheiden, sote- ja palvelutuotantolautakunnan toimialoilla, jokaisen toimialan alaisuudessa he tekivät kehittämistyötä, asukaskyselyjä ja he jopa analysoivat niitä kyselyjä ja toivat ne kohderyhmien sekä kaupungin tietoon, jota aiemmin ei niin usein tehtykään. Kyselyt jäivät usein puolitiehen.

Tasapainottamislistalla asiakkuuspäälliköiden kohdalla säästöt oli esitetty jokaisen lautakunnan alle, toki jyviettynä, mutta ei kunnolla avattuna ja jokaisessa ns säästöt oli lisätty loppusummaan. eli ns säästösumma laskettu huonosti. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen aikana ko henkilöt luonnollisesti pyritään siirtämään talon sisällä muihin tehtäviin. Säästö ei siis oikeasti toteudu. Tulee ainoastaan lisäkuluja, koska pian ymmärretään, että ne ennakkovaikutusten arvioinnit tulee tehdä.

Miksi ennakkoon tulisi tehdä vaikutusten arviointeja?

Ennakkoarviointi auttaa päättäjiä

Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi ennakkoon

  • voi parantaa päätösten laatua
  • auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia
  • voi lieventää tai ehkäistä ei-toivottuja vaikutuksia jo etukäteen
  • voidaan vaikuttaa mahdollisten kustannusten syntymiseen riskien, uhkien ja mahdollisuuksien ennalta arvioinnilla

(lähde: THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-ennakkoarviointi)

Ai niin, ihan pikkujuttu vielä:

”Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin”.(Lähde: Terveydenhuoltolaki 11§)

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukaslähtöisyys. Sepä ei tule vieläkään toteutumaan sen vuoksi, että ei nähdä tärkeänä tehdä ennakkovaikutusten arviointeja.

ENNAKKOARVIOINNIN HYÖTYJÄ KUNTALAISELLE

  • Päätöksenteon avoimuus kasvaa
  • Päätöksen vaikutuksia pohditaan kokonaisvaltaisestieri näkökulmista
  • Osallistamalla saadaan kuntalaisten ääni kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa
  • Auttaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta

ENNAKKOARVIOINTI AUTTAA TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAIKUTUKSIA

  • Eri ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat usein erilaisia
  • Ennakkoarvioinnin avullavoidaan
  • ehkäistä eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja
  • tukea systemaattista työtä hyvinvointi-ja terveyserojen kaventamiseksi

(lähde: THL https://thl.fi/documents/966696/1449811/EVA-esitys_hv-koordinaattoreiden_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_2019.pdf/47a6e349-4b6f-4f1e-b581-5cb65a67a2b4)

Mutta mitäs näistä. Pääasia, että luullaan säästyväksi 81 000 euroa vuodessa. Mitäs lakisääteisistä velvotteista, mitäs avin suosituksista? Ihan sama.

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.

Sisäilmaltaan tervettä päiväkotiyksikköä ei siirretäkään

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Tällä mietinnällä lähdin kokouksen asiakohtaa pohtimaan. Se kuitenkin vähän vielä muuttui.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokoontui 6.3.2019 ja yksi asioista oli Pusulan päiväkodin Kuuset-ryhmän siirto Koisjärven päiväkodin kiinteistöstä Pusulaan.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne näkemykseni mukaan ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Oinolan tilaelementit siirrettiin Sammatista Oinolaan muutama vuosi sitten ja siirtäessä ne saattoivat hieman kärsiä. Toisinaan katto on vuotanut ja toisinaan ilma ei ole niin raikas. Ottaessani tämän puheeksi, viranhaltija otti heti asian hoitaakseen ja oli yhteydessä kiinteistöistöstä vastaavaan. Upeaa! Olen hyvin iloinen, jos ne kiinteistön pulmat ovat ohi. Joka tapauksessa tilaelementit ovat väliaikainen ratkaisu ja jos jotain tapahtuu, tarvitsemme jokaisen terveen kiinteistön, jota on, eikä lähimailla juuri niitä jonoksi asti ole.

Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, hoitopaikkoja hakiessa perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole. Pyydettäessä paikkaa Koisjärvelle, vanhemmille todetaan (jo ennen päätöstä), että se lakkautetaan.

Jos Koisjärven päiväkoti lakkautuisi, tulisi välimatkat muuttumaan huomattavasti, sillä Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa, suuntaansa.

Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen. Saimme yhteydenottoja paljon kuntalaisilta, adressin oli allekirjoittanut huomattava määrä alueen asukkailta, itseasiassa adressissa oli koko Lohjalta hyvin paljon allekirjoituksia. Teitte vaikuttajat upeat kannanotot, vaikuttaminen kannattaa!
mm näistä edellä mainituista syistä mielestäni Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.

Vastaesitykseni voitti 12-1

Toisinaan voin todeta, että lautakuntamme on Lasten lautakunta

Lohjan Hyvinvointikertomuksesta – kyllä teidän siellä reuna-alueella tulisi miettiä



Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron valltuustokokouksessa hyvinvointikertomuksesta.

Hyvinvointikertomuksen esittelytekstissä todetaan, että Hyvinvointikertomus auttaa monin tavoin päättäjää, Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline.

Hyvinvointikertomuksessa kuitenkaan ei käy ilmi se, että
Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistettuja mm asuinalueensa perusteella.
Se kertoo, että olemme huolissamme lasten ja nuorten liikkumisen vähyydestä, silti teemme päätöksiä, joilla liikkuminen vähenee. Emme tue kaikkien alueiden lasten harrastamista, päätämme heille pitkistä koulu- ja päiväkotimatkoista. Ajoista, jotka ovat harrastamisesta ja yhdessäolosta pois.


Se kertoo, että olemme huolissamme kouluruuan väliinjättämisestä, silti teemme päätöksiä, jotka aiheuttavat syömättömyyttä
Se kertoo onnistuneemme siinä, että nuoret haluavat vaikuttaa ja että heille on toimielin sitä varten, silti emme tue kaikkien nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi myös reuna-alueiden nuorilla olisi halu vaikuttaa, mutta he eivät pääse vaikuttamaan, koska kulkemaan ei pääse. Miten se vaikuttaa heidän valintoihinsa tulevaisuudessa? Tuleeko heistä enää vaikuttajia? Kiinnostaako se enää?

Se kertoo huolestamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.
Se ei kerro, että huolenaiheenamme tulisi olla myös eriarvoistuminen ja eriarvoistaminen.
Hyvinvointikertomuksessa ei käy sekään ilmi, että nykyään nuoria lähtee enemmän muualle opiskelemaan ja heitä palaa vähemmän.

Hyvinvointikertomuksen lukeminen herättää yhtä ristiriitaisia tunteita kuin sen valmistelun seuraaminen.

Nyt kun meillä on näitä rinnakkaisia toimielimiä, jotka tekevät päätöksiä ja lausuvat samasta asiasta, niin ihan selvyyden vuoksi, missä vaiheessa se päätös tehdään, esimerkiksi tekstimuutosten suhteen.  Onko se niin, että muut toimielimet vain lausuu ja hallitus tai valtuusto sitten päättää ja sen jälkeen tulee se muutos tekstiin.

Tämä voi tuntua joistakin pieneltä asialta, mutta tämä on hyvä esimerkki meidän hallinnostamme, miten se toimii tai on toimimatta.
Hyvinvointikertomusta on käsitelty sote-lautakunnassa, palvelutuotantolautakunnassa, vetovoimalautakunnassa ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, siellä kahdesti. Lautakunnat lanupea lukuunottamatta hyväksyivät hyvinvointikertomuksen. Kaikkien muiden toimielinten kuin lanupen käsittely on kuvattu esittelytekstissä. Lanupe oli ainoa, joka vaati muutosta. Esityksestäni Lanupe yksimielisesti oli hyvinvointikertomuksen tekstin muuttamisen kannalla. Hallitus käsitteli hyvinvointikertomusta kahteen otteeseen, sillä lanupen vaatimaa lisäystä ei oltu tehty. Nyt se on lisätty tekstiin, mutta se puuttuu huomiolaatikosta, josta se olisi helpommin löydettävissä ja palvelisi lapsiystävällisenä kohderyhmäänsä. Nyt  huomiolaatikossa on huomioitu kaksi toimijaa.
Se pieni lisäys, jota vaadittiin ja jonka toivoisi olevan huomiolaatikossa, kahden muun toimijan lisäksi on:
”teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi.”
Lohjalla on laaja taiteen perusopetusverkosto, eikä sitä tuoda esiin.

Asian vierestä, jos asioita hoidettaisi helpomman kautta ja tehtäisi oikein, olisi se huomattava säästö kaikille lohjalaisille.

Kiitos tästäkin valmistelusta.

Toin puheenvuorossani esiin kysymyksen päättämisestä, kuka lausuu ja kuka päättää, sillä vaikka lasten, nuorten ja perheiden lautakunta oli esittänyt muutoksia tekstiin, ei niitä tehty ennenkuin hallitus oli kahteen kertaan käsitellyt asiaa lautakunnan jälkeen ja Keskustan Eeva Salmenpohjan niitä esittäessä. Sen jälkeen vasta muutokset tehtiin tekstiin.

Valtuustokokouksessa valtuuston puheenjohtaja totesi puheenvuoroni jälkeen, että kannattaa lukea hallintosääntö, että jos on epäselvyyksiä päättämisistä. Kysehän ei ollut siitä. Olen lukenut hallintosäännön, luen sitä usein. Kyse oli viranhaltijoiden toteuttamisesta. Ehkä olisi enemmän pitänyt korostaa sitä, että olisi paremmin ymmärretty.

Lisäksi Vasemmistoliiton valtuutettu moitti minua negatiivisuudesta ja ihmetteli valittamista reuna-alueelta. ”Pitäisi vähän miettiä siellä reuna-alueilla, iso Lohja tuli ja korjasi nädän liikuntasalin ja Niilonpirtin. Olette te saaneet.”

Kysehän ei ollut vain Nummesta, vaan kaikista reunoista, Pusulasta, Nummesta, Sammatista, Karjalohjasta, Virkkalasta. Ja kyse oli lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan. Nummella olimme hyvin tietoisia koulumme liikuntasalin ja Niilonpirtin kunnosta ja ne oli tuotu heti ilmi Nummi-Pusulan liityttyä Lohjaan, ei siis ollut mikään yllätys, kuten lohjalaisille oli omien koulujensa ja palvelutalonsa kunto. Vaikka osasta niistäkin oikeasti tiedettiin.





Mitä lautakunta päätti yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan keskiviikon (30.1.2019) kokouksen pykälä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamisesta herätti todella paljon keskustelua jo etukäteen ja edellisviikon perjantain jälkeen sain suoria yhteydenottoja kymmeniä niin puhelimitse kuin sähköpostitsekin. Sain todella hyviä uusia näkökulmia ja kävin hyviä keskusteluja. Huoli oli suuri, varsinkin alueilla, joissa kunnalliset varhaiskasvatuspaikat on täynnä ja ainoa palvelu lähellä on yksityinen. Lohja on myös ainutlaatuisessa asemassa siinä suhteessa, että meillä on tarjota vaihtoehtopedagogiaa maaseudulla ja vielä niin, että pedagogiaketju on varhaiskasvatuksesta peruskoulun yhdeksänteen luokkaan.

Tein lukuisia vastaesitysluonnoksia ja etukäteen olin ilmoittanut tällaisesta, jota käytettiinkin sitten pohjana esittelijän muutettuun päätösesitykseen:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa. 2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Olin valmistautunut myös uudelleenvalmisteluesityksellä, mutta keskustelun aikana kävi ilmi, että uudelleenvalmistelu pitkittäisi päätöstä kohtuuttomasti perheitä ajatellen ja vaikuttaisi ensi syksyn eskareihin, sillä haku eskariin on kesken ja se päättyy ennenkuin ehdittäisi päättää asiasta.

Lopullinen vastaesitykseni oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.
2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.
3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

Esitys hävisi (4-9). Vastaesitysteni tappioputki jatkuu siis. Mutta nykyinen muutettu esitys on parempi kuin alkuperäinen.



Lautakunta päätti siis:

1. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioon ottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

Talousennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä, vai pitäisikö?


Etsiessäni erästä muutaman vuoden takaista artikkelia törmäsin vahingossa tähän vuoden 2015 aikaiseen julkaisuuni (on muuten ajankohtainen edelleen):

Lohjan kaupunki järjesti avoimen tilaisuuden koskien palveluverkkoselvitystä. Oli todella hyvä tilaisuus, kiitos kaupungille siitä. Tilaisuuden puhujat olivat mielenkiintoisia ja hyviä.


Turun Yliopiston Sami Tantarimäki (hänen puhettaan odotin todella paljon ja kotona hehkutin etukäteen, kuinka Tantarimäki tulee, jess!) puhui mm. muutoksesta, kuinka se on välttämätöntä.



Kouluverkon vaikuttajaraadin näkökulmaan hän ei juuri tuonut uutta, mutta kiinnostavia ajatuksia kuitenkin ja muutaman asian voisin nostaa hänen puheestaan tähänkin.
Hän totesi, että tutkimusten mukaan lähikouluja lakkautettaessa verrattiin niiden tuomia haittoja ja etuja. Haittoina:
-perheiden ajankäyttö muuttuu
-lapset etääntyvät yhteisöstä
-perheen yhteinen aika vähenee
-tiivis yhteistyö koulun ja kodin kanssa muuttuu


myönteisinä asioina, etuina
+uudet kaverit
+uudet sosiaaliset verkostot lapsella
+uudet sosiaaliset verkostot vanhemmilla
+liikkuminen


Eräs mielenkiintoinen seikka, johon haluaisin pureutua on se (itse olen toitottanut tasa-arvoistamisen ja tasavertaisuuden puolesta, mutta kuunnellessani alkoi ajatuksissani kehittymään toisenlainen näkökulma).

Maaseutu ja kaupunki ovat kiistattomasti erilaisia sekä maantieteellisesti että asukasmäärältään ja asukastyypiltään. Tällä tarkoitan siis sitä, että useammin maalla-asuvan suku on asunut samassa talossa jo 400-500 vuotta. Sitä ei voi luokitella enää valinnaksi. Ja ihmiset, jotka ovat vapaaehtoisesti muuttaneet maalle, hakevat ehkä maaseudun väljyyttä, rauhaa, luontoa, mitä tahansa sieltä hakeekin. Työpaikat ovat usein kaupungissa, muualla. Työt eivät vielä toistaiseksi liiku samalla tavalla kuin ihmiset. Se pitäisi suoda kaikille. Vapaus valita asinpaikkansa. Ja yleensä työikäisillä on perhe, lapsia, joiden vuoksi usein myös asuinpaikkaa on katsottu sillä silmällä, että se koulu olisi edes kymmenen kilometrin päässä.

 Eli tasa-arvoisuutta voi olla myös se, että siellä maalaiskylällä on se koulu, johon tullaan 10-20 km:n päästä, ei niin, että oppilaat lähtevät 40-50 km päähän. Tasa-arvoisuus ei näissä asioissa välttämättä tarkoita sitä, että on niitä koulukeskuksia ja että opetusryhmät ovat samankokoisia sekä kaupungissa että maalla. Se ei ole mahdollista. – koulut eivät ole sulatusuuneja – tasapäistäminen ei aina ole hyvä asia. Kaikki nyt vaan eivät ole samanlaisia. Toisaalta on tärkeää antaa ne tasa-arvoiset ja tasavertaiset mahdollisuudet. Tasa-arvoisuus on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä tasa-arvoisuus katoaa, esim. kaupunkialueella oleva koulu ja maaseudulla oleva koulu eivät maantieteellisestikään voi olla tasa-arvoisia.

Koulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata. Saadaan synergiaetuja, esim oppilashuollossa, kirjastotoimessa, kulttuurin saralla, niitä pystyisi lukemattomilla tavoilla kehittämään, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia, niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin. Esimerkkinä tästä Oinolan alakoulun, Nummen yläkoulun, Oinolan esikoulun, kaupungin ja Nummen kyläyhdistyksen kesken suunnitellaan jo syksyä, yhteistä tapahtumaa, jolla voisi esitellä uuden monitoimija-alueen mahdollisuuksia kivalla tavalla, esim. luomumessuilla. Tuodaan sitä omaa aluettaan, alueen omaa osaamista näytille. Rakennetaan alueylpeyttä, omasta koulusta ja koulualueesta, joka palvelisi alueena niin perheen pienimpiä kuin sitten iäkkäämpiäkin.
Yksi mielestäni kehitettävä asia olisi se, että kaupunki tekisi kolmannen sektorin kanssa yhteistyötä esim. koulun tekstiilityön tunnilla, kuten esimerkiksi Hyrsylän kyläkoulussa on tehty. Kylämummot tulisivat esim virkkaamaan, neulomaan ja samalla auttaisivat oppilaita, opettajalle jäisi enemmän aikaa keskittyä opettamiseen, mummot opettaessaan pääsevät lasten seuraan ja kertomaan juttuja, oppilaat saisivat opetusta ja samalla seuraa mummoista ja ehkä vahingossa jäisi viisauden ajatuksia mieleen. Sosiaaliset taidot paranisivat ainakin huimasti, ainakin kehittyisivät. Lapsia se rikastuttaisi myös siinä suhteessa, että toisilla isovanhemmat ovat kaukana, eikä ole mahdollisuutta saada sitä kontaktia iäkkäämpään väestöön. Toisaalta onhan tässä upeassa ideassa heti ongelma: kuka kuljettaa?
Olisiko mahdollista, että kaupungin toimialojen yhteistyö voisi parantua? Suunniteltaisiin yhdessä logistiikka:

  • kuljetukset -> aluksi esikoululaiset ja koululaiset kouluun -> sama auto hakee ikääntyvät ja vie palvelupisteelle, päivätoimintaan -> sama auto ajaa taas hakemaan kylämummot sovitusta paikasta ja vie koululle, jolloin jo esikoululaiset saattavat päästä kotiin ja kuski kuljettaa, jnejne.
  • lukujärjestys, koulujen lukujärjestykset tulisi siis synkronoida myös näiden asioiden kanssa
  • kyläruokailut ->kouluilla jää ruokaa usein yli, iäkkäät syövät välillä miten saattuu, ovat yksinäisiä, mitä jos alueen iäkkäät (jos alueella ei ole palvelu- tai päivätoimintaa) tulisivat koululle syömään?

kaikki nämä pitäisi samaan aikaan suunnitella. Saattaa olla haastavaa muuttaa byrokratian kulttuuria, mutta voisiko se tuoda säästöjä, voisiko kaupungin esimerkillinen yhteistyö luoda myös hyvää yhteishenkeä kuntalaisiin? Ollaan avoimia ja pyritään poisoppimiseen.

Mutta palveluverkon muutosten tuomia no, muutosten, arviointia tulisi tehdä ennen ja jälkeen. Ja, kuten edellä mainitsin, yksi tärkeä seikka on se, että olisimme avoimia uudelle. Uusille mahdollisuuksille ja vanhasta poisoppiminen. Ei ole helppoa.

Mahdollisen lakkautuksen jälkihoito on muutakin kuin koulukuljetukset, tulee arvioida minkälaisia alueellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia sillä on ollut. Asuinalueet elää ja yleensä ihmiset oppivat elämään uusien ratkaisujen kanssa. Tärkeää tässä vaiheessa on sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, eli vastuunkanto tehdyistä päätöksistä, ratkaisuista ja vastuunanto. Kuntalaiset kantavat vastuun yhä enemmän ja enemmän omista palveluistaan. Kuten kehittämisjohtaja totesi, kuntalaiset tulevat käytännössä maksamaan enemmän ja enemmän palveluistaan. Toki maaseudulla se tulee kirpaisemaan enemmän pidempien etäisyyksien vuoksi.

Kun puhutaan palveluista, niiden laadusta ja määrästä, usein verrataan esim. Rovaniemelle. Hyvä vertaus, mukava, hyvä paikka, mielestäni vertaus pohjoiseen ontuu asuessamme näinkin lähellä pääkaupunkia. Totta on se, että palveluverkkomme on laaja ja tiheä. Sitä tulee järkevöitää, jotta pystymme takaamaan laadun, tai ehkä jopa parantamaan sitä.

Tilaisuudessa puhui myös FCG:n konsultti, Kimmo Haapasalo. Alkuun hän esitteli tilastokeskuksen
väestöennusteen vuosille 2013-2029 (+3%).
-nuoriso -4% -työikäiset -10% -vanhuspalvelu +91!
Jaahas, näyttäisi siltä, että ennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä. Olin aikeissa lähteä tilaisuudesta ennen tätä konsultin puhetta, sillä lupasin olla kotona ajoissa. Nuo edellä olevat luvut saivat kuitenkin minut kuuntelemaan ja miettimään. Nyt olisi työvoiman rekrytointi Lohjalle ensiarvoisen tärkeää. Lohjalta lähtee jälleen suuri työnantaja pois, Mondi. Nyt olisi oiva tilaisuus, ehkä oikeastaan pakkorako rekrytoida elinkeinojohtaja, (tämä oli yksi asia, minkä olisin halunnut sanoa vielä tilaisuudessa) tukemaan yrittävää Lohjaa. Saadaan uusia yrittäjiä Lohjalle, uusia työmahdollisuuksia, veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen (vähenemiseen) EI VOI olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Talouden tasapainottamisen yksi keinoista on luonnollisesti palvelujen tarpeen vähentyessä supistaminen. Mutta, mitä jos nyt esim. koulujen kohdalla, mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle. Nyt olisi loistava hetki kehittää palvelua, tehdään upeasta, monimuotoisesta kouluverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään siihen, kuinka luodaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon, tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko, kuten esim. Pudasjärvi rakentaessaan suuren hirsikoulun. Ei tehdä samaa, mutta vastaavanlainen, työikäisille suunnattu, lapsiperheille suunnattu. Talousjohtajan sanoin, nyt olisi edullinen aika investoida korkotason ollessa alhaalla, mutta verotulot pienenevät. No ei ne kyllä tule kasvamaankaan tällä tavalla. Haluaako kaupunki todella vähentää työikäisten määrää edelleen?  Talousjohtajan (ja kaikkien muidenkin) mielestä kaikesta ylimääräisestä on päästävä eroon, totta, niinhän se kotonakin on,  mutta kuka määrittää ja millä spekseille sen, mikä on ylimääräinen? Tukipalvelupäällikön sanoja mukaillen: mielummin elän velan kanssa hyvässä talossa kuin huonossa.
Talousjohtaja kysyi puheensa jälkeen, että mitä nyt pitäisi tehdä? Kysymys oli varmaan heitetty ilmaan pohdittavaksi, sen verran kovat oli madonluvut taloudesta, mutta minä en nyt vain ymmärtänyt sitä ja pyysin puheenvuoroa. Olimme jo aikataulusta myöhässä, joten kaupunginhallituksen puheenjohtaja pyysi minua muistamaan kysymykseni, jotta voisin esittää sen kysymysosiossa. Ei mulla kysyttävää tähän ollut, olisi ollut kommentti. Ehkä se olisi kommentti/kysymys.
Jotta voisimme oppia mahdollisista virheistä, tulisi meidän ensin esittää kysymys: Miten tähän on tultu? Miksi korjausvelkakierteeseen on tultu? En tarkoita syyllisten etsimistä, syyn hakemista, vaan ihan sitä, että katsotaan, mitä on tehty ennen. No, se meni pieleen. Mitä voisimme tehdä paremmin, jotta ehkäisisimme tulevassa vastaavan.

  • tutkitaan
  • suunnitellaan
  • ennaltaehkäistään
  • yhteistyö toimialojen kesken

Tulipalojen sammuttelu on kovin aikaa, rahaa ja muita resursseja vievää. Jätetään se palomiehille ja -mestareille. Tehdään me tästä parempi kaupunki! Selväksi tuli myös tilaisuudessa se, että palvelujen rakennetta tulee muuttaa. Varmasti totta, en kiellä. Mutta samalla toimialat kikkailevat taseidensa kanssa ja toinen toimiala maksaa. Näissä palvelu- ja kouluverkkokeskusteluissa tykätään puhua valtuuston hyväksymästä maankäytön kehityskuvasta, jota on tehty kuntalaisten kanssa yhteistyössä aluetoimikuntien kautta. Hienoa, että se huomioidaan, mutta kasvustrategia, kaupungin oma kasvustrategia ja sen tavoitteet jätetään sivuun. Välittömiä taloudellisia säästöjä ei koulujen lakkautuksista kaupunginkaan mukaan juuri saada.
Kehitysjohtajan mukaan Lohjalla on tällä hetkellä 40 koulua, joissa on 5600 oppilasta. Niihin mahtuisi 7000. (Lohjalle muuttovoittopotentiaali on siis tästä jo laskettavissa) Tämän tiivistämisen ja lakkautusten myötä kymmenen vuoden päästä Lohjalla olisi 32 koulua, joten säästötkin jäävät pieniksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan haastattelun (L-U 7.5.2015) mukaan säästöä tulisi kymmenessä vuodessa 4,6 miljoonaa.
Hiivin kesken tilaisuuden pois, olin ollut jo aivan liian kauan ja kotona lapset olivat jo nukkumassa ja mies hieman nyreissään, olin myöhästynyt kotiintulolupauksestani. Mulla käy liian usein niin kokouksien ja näiden tilaisuuksien kanssa. En malta poistua, jään kuuntelemaan ja (liian usein) kommentoimaan. Totuushan tässä kaikessa on se, että vaikka saan paljon kiitosta jaksamisesta, osallistumisestani, niin ei se olisi mahdollista ilman Jyriä, miestäni. Vaikka hän nurisee, että ”äiti on kokoajan kokouksissa”, kun lapset kyselevät, että äiti minne sä meet nyt, niin hän silti tukee.

Sain aamulla pysäyttävän muistutuksen. Se oli kuva nuupahtaneista valkovuokoista. Mutta se oli ihana, tärkeä kuva. Poikani, 3v, oli kovalla vaivalla kerännyt kukkia ja toi ne minulle sanoen: ”äiti, nämä on sulle. Ne on rakkaudesta.”
Olen ollut liian vähän läsnä lapsilleni ja miehelleni, olen keskittynyt liikaa tekemään kouluverkon vaikuttajaraadin eteen, olen keskittynyt liikaa aluetoimikuntaan. Tuntuu, että olen täysin niissä syövereissä.
Tiedän lasteni tehneen ihania kortteja, askarteluja, muistamisia äitienpäiväksi ja se on ihanaa. Ihanaa on lasten into siitä päivästä, kivoista salaisuuksista. Mutta se, mitä minä toivon äitienpäivälahjaksi on anteeksianto lapsilta ja mieheltäni. Anteeksi niistä illoista, joita olen käyttänyt kokouksiin, anteeksi niistä hetkistä, joita en ole ollut kotona, vaan olen kiertänyt puhumassa kouluista. Anteeksi, etten ole ollut kanssanne.

Teksti oli siis vuodelta 2015 (https://nummentie.blogspot.com/2015/05/talousennusteiden-mukaan-pitaisi-nostaa.html)