Länsi-Uusimaan toimittaja kirjoitti hyvän jutun Lohjan lyhytvalinnaisten tuntivähennyksestä.
Haastattelussa puhuin paljon, mutta toimittaja taisi kuitenkin osata napata sen oleellisen tekstiin.
Arvostelin toimittajalle sitä, että vaikka päättäjille on todettu, että säästö liittyy valtakunnalliseen ops-muutokseen ja toiset päättäjät sitä korostavatkin, niin näinhän se ei ole. Kyseessä on lohjalainen kaava, eli peitellään paikallista leikkausta vedoten johonkin asiaan, mitä ei välttämättä osata ajatella.
Ihan hyvä varmaan, että se puuttui lehtijutusta, se kuitenkaan ei liity lehdessä esiin nostettuun asiaan.
Totesin myös sen, että lohjalaiset oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna muihin esimerkiksi lähikuntiin, sillä meillä mennään lain vaatimassa minimissä, vaikka voisimme paikallisesti päättää muuta.
Monessa muussa kaupungissa ja kunnassa oppilailla on kaksi viikkotuntia enemmän kuin Lohjalla ja vaikka tuntimäärä tuntuu pieneltä, se näkyy oppimistuloksissa ja eroissa esimerkiksi toisen asteen opiskeluissa. Lohjalaisilla nuorilla on kiinnikurottavaa.
Mutta onneksi saadaan säästettyä 70 000 ensi vuonna! (huomaa sarkasmi)
Vihreiden Laura Skaffari teki valtuustokokouksessa kannattamanani esityksen, että talousarvioon lisätään kohtaan 4.4.1 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan alaisiin määrärahoihin tarvittava määräraha (vuodelle 2022 n. 70 000 euroa), jotta 8.-luokkalaisille voidaan tarjota jatkossakin valinnaisaineita nykyinen määrä, eli 6h/vko.
Lienee turhaa todeta, että tässä kovan politiikan, lapsiystävällisessä kaupungissa esitys hävisi.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2021 emme korottaneet veroprosenttia, muutimme talousarviota 2021, myönsimme kaupunginjohtajalle eron, päätimme sijaisjärjestelyistä sekä puimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia.
Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia käsitellessämme ryhmästämme erinomaisen ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö. Kuunnellessani muiden ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja tuntui raskaalta. Hyvin raskaalta. Kuuntelin kuinka kiinnitettiin raportin rakenteeseen huomiota ja siihen, kuinka huonosti meillä menee, toisaalta myös sitä, miten hyvin menee, sillä niin pienellä osalla kuntalaisista menee huonosti. Tämä siis siitä huolimatta, että kaikista on huolehdittava ja huonovointisten määrä kasvaa. Peräänkuulutettiin resursseja lastensuojeluun ja lapsiperheille suunnattuun ennaltaehkäisevään työhön. Siis samaa, mitä on kuultu ja mistä olen puhunut jo vuosi toisensa jälkeen.
Kävin pitämässä lyhyen puheenvuoron aiheesta, halusin muistuttaa valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä siitä, että päätöksemme ovat yksi syy lisääntyvään pahoinvointiin Lohjalla. Alleviivaan vielä: lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi on yksi seuraus päätöksistämme. Eikä se ihan heti tunnu olevan lopussa.
Puheenvuoroni:
Puheenjohtaja, valtuutetut ja arvoisat viranhaltijat sekä kuulijat
Hyvinvointikertomuksen raportista keskustellessa tulee muistaa myös mistä on kyse. Kuten edellä ryhmäpuheenvuoroissa on käynyt ilmi, on hyvinvointikertomus hälyttävää luettavaa. Puheenvuoroista voisi luulla, että olemme huolissamme. Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne ja somealustoilla kuntalaiset kovaan ääneen toistavat samaa.
Sydämessäni toivon ja näen, että kovaäänisimmät ovat pienin ryhmä, mutta kovaäänisimmät näköjään saavat enemmän kuin muut. Hädänalaisia ei haluta nähdä, eikä kuulla. Ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.
Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.
Joka syksy on valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.
Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Tätä viranhaltijat Lohjalla pyrkivät tekemään. Mitä me teemme luottamushenkilöinä? Lakkautamme virkoja, joilla tehtiin erinomaista ehkäisevää väkivaltatyötä, hylkäämme asumisyksikköjä, puhumme ja esitämme lisäresursseja sekä kauhistelemme tilanteita. Lupaamme ja olemme lukevinamme raportteja. Sen jälkeen menemme kotiin ja suljemme verhot.
Olisin toivonut, että hyvinvointiraportti otetaan oikeasti tosissaan ja edes luetaan kaikissa käsittelevissä toimielimissä, koska tämähän on käynyt toimielimissä ennen valtuuston käsittelyä. kunnan lainvelvoittama tehtävä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen. Tämän raportin perusteella saisimme hävetä.
Me pystymme kyllä parempaan. Päätöksillämme ON väliä. Meillä on vastuu
Kaupunginhallitus nimesi 25.10.2021 kokouksessaan itsenäisyyspäivän seppeleenlaskijoita ja sain kunnian laskea seppeleen Nummella.
Kaupunginhallitus nimesi samassa kokouksessa myös valtuustoryhmien edustajat alueiden johtokuntaan ja sain jatkaa myös tässä mielekkäässä ja mielenkiintoisessa tehtävässä.
Lähidemokratia on pitkään ollut uinuvassa tilassa tai uhan alla ja tämä kausi tuo tähän varmasti muutoksen, tavalla tai toisella.
Ykkösakseli järjesti Maaseutuparlamentin innoittamana Nuorten maaseutu 2030 -keskustelutilaisuuden 28.9 klo 17.30-19.30, jota pystyi seuraamaan etänä Ykkösakselin Youtube-kanavan kautta (ja vieläkin näkee). Keskustelu toi yhteen Ykkösakselin alueen nuoria ja päättäjiä, jotka haluavat olla mukana tekemässä maaseudusta kiinnostavaa paikkaa asua tulevaisuudessa. Keskustelussa käsiteltiin esimerkiksi sellaisia aiheita, kuten minkälaista nuorten elämä on nyt maaseudulla ja mitä se voisi olla vuonna 2030, minkälaista on hyvä elämä maaseudulla ja mitä Ykkösakseli voisi tehdä auttaakseen nuoria viihtymään maalla.
Keskustelussa keskityttiin nuorten kokemuksiin ja heillä oli nyt tilaisuus kertoa omasta näkökulmastaan elämisestä maalla. Mukana keskustelemassa oli yksi nuori ja yksi päättäjä Salon, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueen maaseudulta.
Minua oli pyydetty yhdeksi keskustelijaksi enkä epäröinyt lainkaan. Oli kunnia saada kutsu. Mulle on tärkeää saada keskustella ja kuulla, toivon aina oppivani keskustelukumppaneiltani ja eilinen oli todella oivaa oppia. Oli todella upea kokemus ja tilaisuus oli hyvin järjestetty. Nuorilla oli painokkaita mielipiteitä ja hyviä näkökulmia moneen asiaan ja monta uutta kehitysideaakin saimme pelkällä yhteisellä keskustelulla aikaan. Sanoin keskustelunkin aikana, että oli avartavaa huomata sekin, kuinka samanlaiset arvot meillä kaikilla loppujen lopuksi oli huolimatta siitä, olemmeko muuttaneet muualta maalle tai sitten syntyneet ja suku aina asunut maalla.
Kirjoitin itselleni ylös paljon nuorten terveisiä ja asioita, joita itselle nousi mieleen nuorten sanomisista.
Syitä nuorten palaamiseen mm:
lähipalvelut
julkinen liikenne/yhteydet kaupunkiin/palveluihin
lähimetsä
lähiluonto
kotiseuturakkaus
ystävät ja perhe
Keskustelimme myös siitä, mitä on lähipalvelut. Ovatko ne ne koulut, päiväkodit, kaupat, terveysasema, luonto? Miten arvotetaan lähipalvelu?
Julkisen liikenteen, toisen asteen tärkeys, juurruttamisen ja liikkumisen tarve kävi puheissa moneen otteeseen. Maaseutu elää kaupungista ja kaupunki maaseudusta, meidän tulee olla mahdollistajia niin maaseudun kuin kaupungin nuorille
Toivon tälle keskustelulle jatkoa, tämä oli todella arvokasta.
Uuden valtuustokauden alku tarkoittaa myös uuden aluetoimikuntien ja alueiden johtokunnan kauden alkua. Parhaillaan Lohjan kahdeksalla alueella on käynnissä järjestäytymiskokoukset ja Nummella tilaisuus oli eilen (23.9.). Jokaisesta aluetoimikunnasta valitaan kaksi edustajaa (ja heille varajäsenet) alueiden johtokuntaan, joka on koko Lohjan yhteinen yhteistyöelin, jonka päätarkoitus on olla viestinviejänä niin alueiden asukkaille kuin päättäjille sekä kaupunginviranhaltijoille. Johtokunnan on myös tärkeää ottaa kantaa alueille tärkeisiin asioihin, kuten esimerkiksi alueiden palvelumuutoksiin. Uusi kausi tuo uusia mahdollisuuksia ja toivottavasti myös uusia tapoja tehdä ja toimia. Näen tässä upeita kehittämisen mahdollisuuksia ja vaikuttamismahdollisuuksia!
Mitä sitten tarkoittaa lähidemokratia? Miten se toimii? Miten se voisi toimia? Kenelle lähidemokratia on tarkoitettu? Entä osallistuva budjetointi?
Tehtävät:
edistää asukkaiden mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja palveluita,
vahvistaa kotiseutuhenkeä ja identiteettiä,
edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja tuoda esiin tärkeitä asioita,
edistää yhdistystoimintaa ja alueellista toimeliaisuutta
Toimivuuden arviointi:
mallilla on saatu tuotua asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin.
aluetoimikuntien kuuleminen
aluetoimikuntajako
asukkaiden näkemysten ymmärtäminen, hyväksyminen ja huomioon ottaminen
Kehittäminen:
valtuutettujen, virkamiesten ja aluetoimikuntien edustajien yhteistyön kehittäminen
suunnittelurytmin tehostaminen
lähidemokratiamallin eri elinten käytön tehostaminen
Lohjalla lähidemokratia on toiminut vuodesta 2013 ja kehitysvuosina se on ollut lupaavaa ja yhteisöllistä toimintaa. Vuonna 2015 ehdolla vuoden lähidemokratiateoksi on ollut lohjalainen kouluverkon vaikuttajaraati, joka siis oli osa lohjalaista lähidemokratiaa.
Kaudella 2017-2021 Lohjalla mentiin ikävä kyllä aika kauas siitä, mitä lähidemokratian henki oli siitä päätettäessä ja kuinka se kehittyi 2013-2017 kaudella. Hyviä asioita oli paljon, hyvää kehitystä alueiden asukkaiden hyväksi, mutta paljon jätettiin tekemättä ja lausumatta. Ehkä vähän myös muodostui vastakkainasettelua, ei jaettu tietoa, ei pidetty valtuustoryhmiä osana lähidemokratiaa, ja sehän se tarkoitus ei ole. Johtokunta koostuu aluetoimikuntien edustajista sekä valtuustoryhmien edustajista. Tarkoituksena on rakentava keskustelu ja sujuva tiedonkulku. Haittana hyvälle kehitykselle oli myös se, että alueiden johtokunnalla ei ollut nimettynä vastuuviranhaltijaa kauden loppuaikana. Johtokunta on yksi kaupungin toimielimistä ja se edellyttää myös sitä, että kaupungilta on asiantunteva henkilö tekemässä työtä ja valmistelemassa kokousasiakirjoja. Näin ei loppukaudella ikävä kyllä enää ollut.
Kirjoitin tällä kertaa kolumniin toisen asteen maksuttomasta koulukyydistä.
Tällä lukukaudella uudistus käynnistyi. Oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen toi toisen asteen koulutukseen uudistuksia, joiden ansiosta lukion tai ammattikoulun käyminen käy aiempaa vähemmän opiskelijan huoltajien lompakolle.
Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo mukanaan myös koulukuljetusten maksuttomuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että 43 euron kuukausittainen omavastuuosuus poistuu koulumatkatuesta. Koulumatkatukeen on oikeutettu, jos kuukausittaiset kulut kulkemisesta ovat vähintään 54 euroa.
Lisäksi korvattavissa olevan koulumatkan vähimmäispituus laskee kymmenestä kilometristä seitsemään.
Harmittavaa on, että tämä ei koske ennen vuotta 2005 syntyneitä, ymmärrettävästi raja tulee vetää johonkin kohtaan. Toki hyvä, että uudistus toteutui, kokonaisuuden toteuttaminen on vain hieman ontuva. On aika sama, onko koulumatka veloitukseton, tai onko sen vähimmäispituus lyhyempi kuin ennen, jos sitä koulukyytiä ei ole. Esimerkiksi Lohjalla reuna-alueilta ei koulun aamutunneille tarvitse haaveilla pääsevänsä julkisilla kulkuneuvoilla, ei Helsinkiin, ei Saloon, ei Vihtiin.
Korvausta voi hakea, jos julkista liikennettä ei ole. Tässä kuitenkin on yksi ongelma, sillä jos julkista liikennettä ei ole, kuinka opiskelija pääsee kohteeseen? Huoltajan kyydissä? Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta. Muuttamalla opiskelupaikkakunnalle? Kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta, ei taloudellista, eivätkä kaikki alaikäisinä vielä ole välttämättä kypsiä muuttamaan kotoa. Ikäpoikkeuslupa henkilöauton kuljettamiseen jo 17-vuotiaana? Kaikilla ei jälleen ole tähänkään mahdollisuuksia.
Uudistusta tehtäessä yhtenä näkökulmana oli tasavertaisuus. Toistaiseksi tasavertaisuus ainakaan reuna-alueella asuvan lukiolaisen huoltajan näkökulmasta ei ole vielä onnistunut.
Kokonaisuuden toteuttaminen on hieman ontuva.
Uudistuksia tulee tehdä, ajat muuttuvat ja meidän tulee muuttua ajassa. Toisinaan tuntuu, että uudistuksia tehdessä ei aina kuitenkaan pysytä ajan mukana.
Kirjoittaja on suuruusioperheen äiti lohjalainen kaupunginvaltuutettu
Lotta Paakkunainen 