Kategoria-arkisto:koulumatka

Kyläkoulujen jahti jatkuu – taas

Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.

Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.

Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN  selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.

Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.

Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.

Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

…

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)

Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:

– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista

– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta

Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.

Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.

Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.

Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.

Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä.  Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.

Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta

Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla  8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.

Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/15/kylla-se-koulumatka-siita/

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/09/leimataanko-omia-mielipiteita-omaavat/

Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin  sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry

En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.

Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.

Tätä vauhtia kriteeristö on tarpeeton.

 

Heijastinliivejä ekaluokkalaisille ja eskareille

Viime keväänä lähtiessäni etsimään heijastinliivilahjoittajaa tämän syksyn ekaluokkalaisille ja eskareille, sain nopeasti yhteydenoton ja lahjoittaja oli pian selvillä.

Tänä vuonna Nummen ja Pusulan alueella heijastinliivit jakoi lahjoituksena paikallinen moottoriurheiluseura THU heidän 40 juhlavuoden kunniaksi. He ovat tehneet upeaa hyväntekeväisyyttä esimerkiksi iäkkäiden hyväksi ja kaiken hekin tekevät talkoina, kerätyt jäsenmaksut ja muut mahdollisesti kerätyt tuotot käytetään esim nuorten harrastetoimintaa tukemaan ja tämänkaltaiseen toimintaan. Hekin ovat jo kolmatta kerta lahjoittamassa heijastinliivejä, aiemmin Pusulan ekaluokkalaisille, mutta nyt liivit saivat Pusulan ekaluokkalaisten lisäksi, Ikkalan ja Nummen ekaluokkalaiset sekä Oinolan ja Pusulan esikoululaiset.

Olen aiempina vuosina käynyt viemässä lahjoittajien liivit heidän puolestaan ja käyttänyt tilaisuuden puhuakseni lasten kanssa liikenneturvallisuudesta ja lahjoittajat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet kuvia ja viestin siitä, kuinka on mennyt. Tällä kertaa olin itse vain mukana ja lahjoittaja jutteli lasten kanssa. Oli tosi kiva ja opettavainen päivä!

Nämä heijastimien  lahjoituspäivät on ehdottomasti aina syksyn kohokohtia

Heijastinliivijengi

Kiitos THU-team liiveistä.

 

Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti  äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Oilaantien ja Riikantien risteys
Oilaantien ja Riikantien risteys

 

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

 

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

 

 

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin

 

Pian on tie kevyt kulkea

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken
Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken

 

Vielä hetken kuljetaan tiellä (toivottavasti) sulassa sovussa työmaakoneiden, ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen kesken. Työkoneiden ollessa työssä, lapset siirtyvät ajoradalle. Onneksi tie on hyvä ajaa suhteellisen hyvä näkyvyys, siis silloin kun työmaakoneet eivät ole ajoradalla.

 

 

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen on vielä vähän kesken

Mutta hyvin tien valmistuminen etenee.

Kyllä se (koulumatka) siitä

Koulumatka ja sujuvuus ei vieläkään sovi samaan lauseeseen. Luonnollisesti koulukyyti on aina  ongelmainen logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat ovat tärkeänä osana kuljetusten toimimisessa koulussa, tarkistamisessa, että jokainen on oikeassa kyydissä ja he tekevät parhaansa juuri niissä  puitteissa, mitä heillä on ja niillä ohjeilla, jotka saavat. Toki jos logistiikka ja logiikka ovat erehtyneet voi käydä mitä vain. Säästöjä sillä ei satu.

Otetaanpa esimerkiksi perhe, jossa on kolme koululaista:

Taksi käy aamulla 7.20 hakemassa lapsen A ja vie ison tien risteykseen, josta hän menee bussilla kouluun, joka alkaa 8.15, seuraavaksi tämä samainen taksi hakee klo 7.55 lapsen B ja vie samaan ison tien risteykseen, jossa lapsi B odottelee n. 8.40 menevää bussia, jotta pääsee klo 9 kouluun. Sama taksi kaartaa vielä kolmannen kerran portille klo 8.10, ottaa lapsen C kyytiin ja vie hänet koululle asti tällä samaisella koulutaksilla. Lapsi C voikin sitten vilkutella lapselle B ohi mennessään, joka notkuu bussipysäkillä odottelemassa bussia, kun ei samaan kyytiin pääse.

Sujuvaa ja tehokasta (ja niitä säästöjä tälläkin tulee)

tai vaikkapa toinen vaihtoehto:

Saman tien varrella asuvat kaksi oppilasta, toisella pysäkille matkaa 2,5 km toisella 2,9. Toinen saa kyydin pysäkille päästäkseen kouluun, toinen ei. Arvaatko muuten, kumpi saa sen kyydin?

Koulutie Tavolassa
Koulutie Tavolassa

tai kolmas esimerkki:

Saman tien varrella asuvat lapset saavat osa taksikyydin bussipysäkille ja osa saa kyydin taksilla kouluun asti, vaikka viime vuonna ei saanut, eikä tänä vuonna edes pyydetty. Perhe haki koulukyytiä, mutta ilmoittivat, että olosuhteet muuttuneet, eikä tarvita erityiskyytejä. Taksilla mentävä. Niih, koska periaate.

Tai että hei:

Saman perheen eskarilainen kulkee bussilla kotiin ja vitosluokkalainen laitetaan taksiin. Pääsevät samaan aikaan koulusta ja eskarista. Eskari ja koulu ovat vierekkäin. Eskarilaisen kuulemma pitää tietää pysäkki, jolla jäädä pois.

Esimerkkejä riittäisi. Vuosia asiaa seuranneena ja vanhempien kanssa asiassa painineena ja vuosien varrella kirjoittaneena usein koulukyydeistä ja niiden toimimattomuudesta, en enää tiedä, miten reagoida. Odotan päivää, kun koulukyydeistä voi kirjoittaa toisin, mieluisinta olisi, jos voisi kehua.

Koulukyydeistä puhuessa ja kirjoittaessa tulee aina eteen vain lisää ja lisää kysymyksiä. Liikaa kysymyksiä, liikaa epäkohtia. Onneksi epäkohdat ovat niitä, joita pystyy muuttamaan ja joihin logistiikkakeskus pureutuu. Mutta se hämmästyttää, että pääpiirteittäin nämä ovat joka vuosi samoja ongelmia.

Toistan taas viime vuosina toteamani:


Koulukyytejä suunnitellessa mukana on varmasti aika monta muuttujaa, mutta koulujen osoitteet harvemmin muuttuvat, lasten määrä on suunnilleen samoissa luvuissa ja asuinalueet ovat yleensä aika pysyviä.

Muutoksia toki on, mutta kuinka paljon ne voivat vaikuttaa, joka vuosi? Muuttujia tässä yhtälössä on, mutta se tiedetään joka vuosi, että niitä on ja joka vuosi ne koulut alkaa. Vieläpä jopa suunnilleen samaan aikaan. Yllätyksinä ne eivät siis tule.

Ihan aidosti kysyn, että voisiko näihin varautua?

20150813_134549