Koulukyydeistä on saanut monena vuonna olla huolissaan ja logistiikassa on, huolimatta siitä, että parhaansa yrittävät, tuntunut olevan pallo aivan jossain muualla kuin hallussa. Tämä alkava kouluvuosi näyttää ehkä vähän paremmalta kuin pitkään aikaan. Tiedottamisessa on päästy pieni askel eteenpäin, mutta ennenkaikkea, liikennöintiä koululaisten kulkemisen helpottamiseksi on parannettu. Ainakin yhdellä alueella. Toisilla perheillä.
Ikävä kyllä, vaikka uudistus on hyvä, ei se paranna kaikkien perheiden, eikä kaikkien koululaisten tilannetta. Toiset koululaiset joutuvat odottamaan jopa tunnin koulun pihalla tai pysäkillä.
Toivon, oikeastaan odottaisin sitä, että koko Lohjan alueella olisi jokaiselle koululaiselle turvallinen koulumatka, joka ei kestä liian kauan.
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
Näin heinäkuun helteillä ajatukset kääntyvät koulujen alkuun. Ja koulukyyteihin.
Koulukyyti on aina ongelmainen logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat ovat tärkeänä osana kuljetusten toimimisessa koulussa, tarkistamisessa, että jokainen on oikeassa kyydissä ja he tekevät parhaansa juuri niissä puitteissa, mitä heillä on ja niillä ohjeilla, jotka saavat.
Tähän asti linja-autot ovat olleet aamuisin melkein joka aamu niin täynnä, että pienimmät ovat seisseet kuljetuksen ajan. Lähes joka aamu.
Tiedustellessani aiemmin tätä matkustajamäärää ja lasten seisomisesta bussissa, sain vastaukseksi, että satunnaisesti matkustajamäärä voi ylittyä 30%:lla. Onko melkein joka aamu satunnaisesti?
Olen entistä enemmän huolissani tästä asiasta, varsinkin nyt matkustajamäärien kasvaessa. Valtuusto päätti lakkauttaa Karstun koulun 1.8.2018 alkaen. Vanhemmat, minä ja moni muu ovat tuoneet esille useaan otteeseen huolen koulukyytien sujuvuudesta ja koulumatkan kestosta. Karstun koululaisten lähikoulun lakkautuksen myötä siirtyy koulukyydityksen piiriin lähes jokainen Karstun alueen lapsi.
Entä se, että bussit eivät aina kulje? Esimerkiksi lasten päästessä klo 13.30, tulee seuraava bussi klo 14.30. Mikäs siinä odotellessa, talvipakkasella tai räntäsateessa. Mikäs siinä.
Toisten mielestä tunnin odottelu ei ole kohtuuton. Ei se varmaankaan ole. Pääasiahan on se, että kyyti on. Toivottavasti koulu järjestää niin, että odotusajoille on tekemistä ja/tai valvontaa, että vältyttäisi kiusaamisilta ja muilta ikäviltä tylsästä odottamisesta johtuvista seurannaisista.
Ai mutta, katsoppa vaan. ”Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.” Perusopetuslaki, pykälä 32
Onpa huoltajille todettu myös, että voi koulusta lähteä kymmenen minuuttia aiemmin, että ehtii bussiin. Ei siinä ajassa jää jälkeen. Mitä jos jääkin? Mitä, jos lähtee monta kertaa viikossa 10 minuuttia aiemmin? Mitä, jos se on aina sama aine, jolta lähtee aiemmin? Mitä yhden tai useamman oppilaan lähtö kesken tunnin tekee luokan työrauhalle? Eikö tarkoitus olekaan, että opetus on oppilaslähtöistä? Mietitään aikuisten ja vuoroliikenteen tarpeet ensin?
Voisi kuvitella, että kaupungissa, jossa 5521:sta oppilaasta 1500 on kuljetusoppilaita (20.5.2015), sujuisi koululaisten kuljetukset ongelmitta, tai ainakin syyslukukauden alkuvaikeuksien jälkeen hienosti. Kokemusta ainakin luulisi olevan. Viime vuonna logistiikka palkkasi yhden määräaikaisen työntekijän kesälomien yli lokakuuhun. Se on hyvää reagointia ruuhkautuneeseen ja ongelmaiseen palveluun, mutta se ei ikävä kyllä ratkaise kaikkia ongelmia.
Ymmärrettävästi vuoroliikenteen linja-autot ovat ensisijainen kuljetusmuoto, mutta mitäs sitten, kun liikennöitsijä ilmoittaa vuorojen lopettamisesta? Yleisin ratkaisu on se, että lapset odottavat seuraavaa bussia. Koulujen on huolehdittava tässä tapauksessa koululaisille valvottu odotustila tai valvottua toimintaa.
Mielestäni on hyvä opettaa lapsia käyttämään vuoroliikennettä, meidän perheessämme käyttöä olisi enemmänkin, mutta meillä päin vuoroliikennettä ei ole. Ei ole kuin arkipäivisin ja silloinkin rajattuina aikoina. Viikonloppuisin on turha kuvitella liikkuvansa muulla kuin omalla autolla.
Viime vuosina ikävästi on vanhemmat joutuneet turhan paljon valitusten kautta vaatimaan lapsilleen turvallista koulumatkaa. Toimistopöydän takaa ja netin tarjoamien karttapalvelujen turvin on helppo pistää lapsia kulkemaan teitä, joita ei kaikki aikuisetkaan halua kulkea, tai joille ei taksiyrittäjät halua tai pysty autojaan laittaa kulkemaan. Miksi valitusten kautta joutuu vaatimaan turvallista kulkua koulumatkoille?
Olen vuosien varrella kirjoittanut usein koulukyydeistä ja niiden toimimattomuudesta. Odotan päivää, kun koulukyydeistä voi kirjoittaa toisin, mieluisinta olisi, jos voisi kehua.
Koululiitu
Yksi suurimmista ongelmista on edelleen koululiitu, tai oikeastaan se, miten sitä käytetään. Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi.
Koululiitu pyrkii olemaan objektiivinen laskentamenetelmä, joka asettaa lapset tasavertaiseen asemaan muuntamalla heidän koulumatkansa vaarallisuuden matemaattiseen mitattavaan muotoon. Koululiitu on vain yksi menetelmä arvioida koulukuljetuksen tarvetta. Ohjelma ei huomioi lasten yksilöllisiä eroja eikä myöskään matkan rasittavuutta ja pelottavuutta muutoin kuin liikenteen lähtökohdista.
Koululiitu ottaa huomioon muuttujina seuraavat tekijät:
Liikennemäärä (arkivuorokausiliikenne)
Raskaan liikenteen määrä (arkivuorokausiliikenne)
Nopeusrajoitus
Tien pientareen leveys
Tien päällystetty piennar
Tien leveys
Tien päällystelaji
Tien liikenneverkollinen asema
Tien näkemäprosentti (300 metrin pysähdysnäkemä)
Tien toiminnallinen luokka
Tien kunnossapitoluokka
Valaistus
Kevyen liikenteen väylä
Koululiitu laskennoissa ovat mukana vain yleiset tiet. Koska Koululiitu on rekisteritietoihin perustuva ohjelma, se ei pysty huomioimaan kaikkia muuttuvia tekijöitä tien päällä ja tuloksien tulkinnassa on aina huomioitava tarpeen mukaan paikalliset ongelmat. Esimerkiksi sesonkiluonteinen liikenne, poikkeuksellisen huonot näkemät, tietyöt tai vesistösillat ovat kohteita, joissa on tarpeen mukaan paikallisesti arvioitava koulumatkan turvallisuus. Myöskään rautateiden tasoristeyksien tai linja-autopysäkkien turvallisuutta ei tällä ohjelmalla voi arvioida.
Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin.
Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Poliisilla on hyvä käsitys teiden turvallisuudesta tai turvattomuudesta, mutta hän on vain yksi jäsen. Jälleen esitän kysymyksen, kuten monen edellisenä vuonna, että olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai Lohjan koulujen vanhemmista (Lokova ry) edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai Lokovaa? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Kaupungilta on kerrottu, että kaupunki käyttää katuliitu-ohjelman lisäksi toista ohjelmaa koulukyytejä suunnitellessaan, jossa huomioidaan valaistus ja muut olosuhteet, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen kyydityksen. Vaikkakin, jos esim kaupunkitaajamassa kävelet 2,7 km valaistua tietä ja valaisematonta saman verran maaseutualueella, ovat ne samanarvoisia. Valaisematon ei kuulemma ole turvaton.
Valaisematon, piennarta ei nimeksikään
Otetaanpa esimerkiksi kuvissa oleva Pusulantie. Auringonpaisteessa tie näyttää suhteellisen hyvältä, mutta pian on syksy ja talvi. Aika, jolloin lapset kulkevat kouluun suurimman osan ajasta, tie ei näytä tuolta. Tie on valaisematon, eikä piennarta yleisesti ottaen ole. Tie kuitenkin on luokiteltu koululiidussa turvalliseksi nelosluokkalaisille, joista suurin osa on kymmenvuotiaita.
Koululiitu Pusulantiestä
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
”Omien tutkimuskokemusteni perusteella olen samoilla linjoilla. Noin kymmenen vuoden ikään saakka lasten liikkumista liikenteessä leimaa arvaamattomuus ja leikki. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä”, sanoo lasten liikenneturvallisuutta tutkinut Juha Heltimo liikenteen ja maankäytön suunnittelutoimisto Strafica Oy:sta. Heltimo on kysynyt tutkimuksissaan lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Vaikka varmasti kaikki haluavat tehdä parhaansa ja haluavat, että homma toimii, ei se riitä.
Vaikka kaikki varmasti tekevät tosi paljon töitä, että kaikki tämä toimisi. Ei se riitä.
Katuliitu ei riitä. Sen pitäisi olla vain yksi työkaluista, ei se määräävä.
Koulukyydeistä puhuessa on liikaa kysymyksiä, liikaa epäkohtia. Onneksi epäkohdat ovat niitä, joita pystyy muuttamaan ja joihin logistiikkakeskus pureutuu. Mutta nämä ovat joka vuosi samoja ongelmia.
Toistan taas viime ja edellissyksyinä toteamani:
On aika monta muuttujaa, mutta koulujen osoitteet harvemmin muuttuvat, lasten määrä on suunnilleen samoissa luvuissa ja asuinalueet ovat yleensä aika pysyviä. Muutoksia toki on, mutta kuinka paljon ne voivat vaikuttaa, joka vuosi? Muuttujia tässä yhtälössä on, mutta se tiedetään joka vuosi, että niitä on ja joka vuosi ne koulut alkaa. Vieläpä jopa suunnilleen samaan aikaan. Yllätyksinä ne eivät siis tule. Ihan aidosti kysyn, että voisiko näihin varautua?
Viime vuosina näitä ongelmia kasaantui ja kasaantui. Kuljetukset ovat olleet joissain paikoissa pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin.
Moni lapsi kärsi näiden kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka vanhemmat kestävät tämän? Voin kertoa, ettei kovinkaan hyvin, mutta on pakko.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Se on päivänselvää ja ymmärrettävää, että ensimmäisinä päivänä kaikki ei mene aivan putkeen, että saadaan reitit sujuviksi, opitaan rutiinit kotonakin, alku on aina hankalaa, myös näissä ja varmasti päivittäiset käytännön asiat alkavat mennä ihan hienosti, toivottavasti jo koulun toisella viikolla, tai sen jälkeen, mutta näille lasten turvallisuutta huonontaville asioille tulee tehdä jotain, heti.
Alla muutama vanhempi kirjoitukseni koulukyydeistä.
Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).
Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.
Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.
Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.
Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:
1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.
Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.
Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.
Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.
Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.
Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.
Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10. Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa
ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:
Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj
Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.
Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.
Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:
o Asemanpellon koulu
o Lehmijärven koulu
o Nummenkylän koulu
o Pullin koulu
o Mäntynummen päiväkoti
o Päiväkoti Oravainen
Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.
Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.
Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone
Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.
Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus )
Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)
Niiden lisäksi minua kiinnostaa:
onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?
Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018
Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.
Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:
Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että
Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.
Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.
Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut
Koisjärven
Lohjansaaren
Hiiden
Maksjoen (vielä toiminnassa)
Hyrsylän
Neitsytlinnan
Karstun koulut
jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka
sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.
Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.
Karstun viimeiset koululaiset lähtivät kesäloman viettoon
Viime viikko oli hyvin tunteisiin käyvä. Sain kutsun minulle tärkeiltä ihmisiltä heille tärkeisiin juhliin ja koin olevani etuoikeutettu.
Kaksi näistä tärkeistä juhlista oli jäähyväisjuhlia. Olen, kuten koko Lohja on, kokenut aivan liian monta koulun lakkautusta.
Karstun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kutsui minut koulun viimeisiin kevätjuhliin. Koululla on joka vuosi juhlittu kevättä ulkona ja niin nytkin. Puitteet olivat aivan ihanat. Haikeutta luonnollisesti juhlaan toi se, että nämä olivat viimeiset kevätjuhlat.
Lapset olivat itse suunnitelleet ohjelmanumeronsa ja ne olivat todella hyviä! Ihania, hauskoja ja ihan mielettömän kekseliäitä. Juhlissa nautittiin ainakin liikuntatunnista, sanonnoista, haluatko miljonääri-ohjelmakin sai osansa ja lopulta opettajiltakin saatiin flossaus-nayte. Juhlat olivat kaikesta huolimatta iloiset ja kiireettömät. Ikävän usein koulujen juhlia leimaa kiire, mutta näissä juhlissa ei sitä näkynyt.
Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa
Ihanaa juhlissa myös oli se, että jokainen lapsi sai stipendin. Vanhempainyhdistyksessä olivat päättäneet, että koska kyseessä on viimeiset kevätjuhlat ja jokainen lapsi ansaitsee kiitoksen ja palkinnon tästä vuodesta, saavat he sen. Iloiten ja nauttien kesään! ”äiti, kato mä sain stipendin!” Huusi eräs oppilas ilahtuneena ja se oli ihana ja hauska muistutus meille siitä, miten jokainen lapsi ansaitsisi huomionosoituksen. Ihan jokainen.
Kiitos ihanista juhlista Karstun ihana väki!
Toinen lakkautuksen vuoksi viimeinen juhla viime viikolla oli lukion viimeiset lakkiaiset.
Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit
Viimeiset ylioppilaamme ovat olleet kovassa prässissä. Heti opintojen alkuun kuului huhuja lakkautuksesta ja ensimmäinen vuosi meni epätietoisuudessa ja vaikuttamisyrityksissä.
Ylioppilaan puheen piti Varpu Suojalehto
Heidän opintojaan on seurattu tiiviisti kyläläisten keskuudessa ja he ovat olleet suurimman osan aikaa seurannan alla. Ihan vain siksi, että he ovat he. He ovat ne viimeiset.
Vanhemman puhe, Johan Perälahti
Nyt, kun se päivä koitti, koitti päivä juhlavana. Mukana juhlimassa ja kukitettavana oli riemuylioppilaita. Heiltä nyt lakitettavat saivat hyviä neuvoja ja viisaita sanoja. Uuden ylioppilaan vanhemman puhe oli todella hyvä ja liikuttava.
Uudet ja viimeiset Nummi-Pusulassa
Koen kunniaksi, että yksi näistä ihanista, mun nuorista kutsui minut juhlistamaan tärkeää päiväänsä.
Ihana kutsu
Vein uudelle ylioppilaalle wasabin taimen. Syy siihen, miksi vein wasabin, on mun sille kokema symboliikka.
Wasabi on maalleen kaikkein tärkein mauste. Sen vahva juuri tarvitsee aikaa ja hoitoa kasvaakseen ja kun se on valmis, on sen voima valtava.
Wasabin taimen juuri on valmis syötäväksi vasta parin, kolmen vuoden päästä, mutta lehtiä voi jo käyttää vaikka salaatin lisänä.
Tämän wasabin saaja on ollut kovassa prässissä, paljon on opiskeluun mahtunut, hyvin paljon muutakin kuin opintoja ja paineet ulkopuolelta ovat olleet varmasti aikamoiset. Tätä opiskelijoiden porukkaa on seurattu näiden vuosien aikana tarkemmin kuin muita. He ovat olleet meidän yhteisiä, jokainen.
Sanoin hänelle myös, että olet tehnyt jo viisaita ja hyviä ratkaisuja, eikä ole epäilystäkään, etteikö susta tulis hyvä aikuinen. Paljon onnea ja oikein hyvin tehty! Hyvä sä!
Kävin myös pikkusiskoni (!) pojan lakkiaisissa. Oli ihanan lämmin ja mukava tunnelma ja olin hyvin iloinen, että pääsin molempiin juhliin. Koin molemmat hyvin tärkeinä.
Kiitos ihanista juhlista, Mira ja Vili.
Jokainen juhla, jossa olen tällä viikolla ollut, on ollut tärkeä: Karstun juhla, lasteni kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat.
Joskus tuntuu, että elämä voi olla yhtä juhlaa, vaikkakin haikealla jälkimaulla.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää, että Saukkolan lapsille tulisi löytää väistötilat ja paljon muita päätöksiä.
Alueiden johtokunnan kokous, Salon kyläasiamies Henrik Hausen kertomassa Salon lähidemokratiasta ja sen kehityksestä
Aikamoinen viikko on ollut. Viime tiistaina olin sosiaali- ja terveyslautakunnan miniseminaarissa, jossa käsiteltiin palvelualueen talousarviota ja palveluja. Keskiviikkona kävin pääsykokeissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa, perjantai ja lauantai menikin valtuuston talousarvioseminaarissa ja eilen tiistaina kävin työhaastattelussa, tein soveltuvuustestin ja sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa ja miniseminaarissa. Kokous oli pitkä ja kotona olinkin vielä saman vuorokauden aikana, 23.50.
Talousarvioseminaariviikonlopun aikana Lohjalla lanseerattiin myös yhteiskäyttöautoprojekti yhdessä OP:n kanssa. Sähköauto yhteiskäytössä. Tosi hieno juttu! Mobiilisovelluksella varattava ja maksettava, ei paha.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.
Ennen kokousta oli siis miniseminaari palvelualueiden taloustilanteesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, toi lisätietoa, mutta seminaarin aikana myös tuli selväksi, että kaupungin tietojärjestelmät eivät ole kovin taipuvia jonka vuoksi tietojen esittäminen jäi välillä hieman epäjohdonmukaiseksi ja epäselväksi.
Olin esittänyt maaliskuun kokouksessa, että lautakunnalle tuotaisi tietoon ajankohtainen tilanne kaikista lautakunnan alaisista palveluista, esimerkiksi palvelujen käyttöasteet sekä tieto, missä on tehty sisäilmatutkimukset. Tätä vielä siis odotellaan.
Varsinainen kokous oli niin esityslistaltaan kuin kestoltaankin pitkä. Kävimme hyviä keskusteluja hyvin monesta esityslistan kohdasta. Esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvio on ylittymässä. Tämä johtuu lisääntyneistä lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoista, joiden arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2018 talousarviosta puuttuu tilaelementtien vuokramäärärahoja noin 350 000 euroa. Nämä puuttuivat, vaikka eivät olleet yllätyksenä. Tilaelementtien vuokriin löytyy kate kaupunginvaltuuston Lohjan yhteislyseon lukion tilaelementtien vuokriin myönnetystä lisämäärärahasta, koska tilaelementit tulevat arvioitua myöhemmin ja määrärahaa jää tältä osin käyttämättä.
Vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli Lohjalle, rakennetaan toimintamallin vaikuttavuuden seurannan mittarit, selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallin juurruttamiseen tarvittavat asiat, tarkennetaan kustannukset sekä selvitetään toiminnan jatkorahoitusmahdollisuus vuoden 2019 alusta.
Malli tuottaa selkeät ja konkreettiset työkalut tilanteisiin, joissa herää epäily tai huoli väkivallasta tai kun väkivalta on tullut ilmi. Mallin avulla autetaan sekä väkivallan uhria, väkivallan tekijää sekä tilanteissa eläviä lapsia.
Kustannukset rahoitetaan vuonna 2018 Valtiokonttorin 21.2.2018 päätöksenmukaisella valtionperinnöllä, mikä on osoitettu käytettäväksi haasteelliseen perhetyöhän Lohjalla. Tämä on todella hyvä malli ja on hienoa, että Lohjalla pyritään pureutumaan ongelmaan ja tukemaan ihmistä.
Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan: https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7
Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tarveselvityksestä lausunnon. Lausunnon mukaan Saukkolan päiväkodin nykyisestä rakennuksesta voidaan luopua. Ensisijainen sijaintipaikka uudelle päiväkodille olisi Nummen koulukeskuksen alueella ja toissijaisena vaihtoehtona Mäntsälänmetsä. Mäntsälänmetsään rakennettaessa hanke voitaisiin toteuttaa kokonaisulkoistuksena, jossa kaupunki luovuttaisi tontin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, ja yrittäjä rakentaisi ja ylläpitäisi päiväkodin itse tarveselvityksen mitoituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Nummen alueella ei olisi enää kaupungin omaa tuotantoa päivähoidossa, ei perhepäivähoitajia, ei Koisjärven päiväkotia. Vain yksityisen tarjoama, toki kunnan palvelusetelillä toimiva ostopalvelu. (Kokouksen seuraavassa pykälässä muuten vielä olisimme antaneet palveluntuottajalle mahdollisuuden suurentaa ryhmäkokoja, toki lautakunnan päätöksellä, mutta mahdollisuus olisi ollut.) Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta oli päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä olisi noussut rajan yli ja olisi pitänyt tehdä asiasta jälleen uusi päätös.
Päätösesityksessä, eikä pykälässä ollut ollenkaan mainittuna väistöä lapsille, vaikka varsinkin pienten (0-3 vuotiaiden) puolella oireilu on rajuakin. Lapset tarvitsevat väistöä, mahdollisimman pian.
Tein vastaesityksen:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; (alkuperäisessä päätösesityksessä)
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Saukkolan päiväkodista luovutaan
3. Saukkolan päiväkoti korvataan uudella päiväkodilla tilaprosessin omistajan lausunnon tarveselvityksestä ja suosituksen mukaan Nummen koulukampukselle (=VE3). Verraten omana toimintana tai ulkoisen tuottajan toimintana.
4. pyytää palvelutuotantolautakuntaa selvittämään väistötilojen saamista Saukkolan päiväkodin käyttöön mahdollisimman pian.
Vastaesitys sai taakseen lähes jokaisen ryhmän, äänet 9-4.
Esitin kokouksessa Saukkolan väistöstä, että omia kiinteistöjähän meillä on, esimerkiksi Koisjärven koulu, jossa on pidetty kokoajan ylläpitolämpöä päällä, samoin Hyrsylän koulu, jota ei ole vielä myyty. Ostajan tulisi 10.6 mennessä allekirjoittaa kauppakirja, muuten vetovoimalautakunnan päätöksellä kauppaa ei tule.
Molemmat vanhat koulut ovat edullisia vaihtoehtoja väistölle, sillä niissä joka tapauksessa on ollut kuluja kokoajan, sähkö, lämmitys, jne. Pienillä muutostöillä, piha-aidan rakentamisella, koulusta olisi väliaikaiseksi väistöksi päiväkodille. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin väistötilat ja lapset pääsisivät terveempiin tiloihin.
Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että lautakuntamme pyytää lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka kokoustaa seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehdi oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme.
Karstun alueen opetuksen järjestämisestä kävimme myös pitkän keskustelun. Päätösesityksen mukaan kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät Roution koulun oppilaiksi, tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen ja jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle. Perussuomalaiset tekivät vastaehdotuksen, jota kannatin.
Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että
1. kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät valintansa mukaan joko Roution tai Sammatin kouluun
2. tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen
3. jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle
4. Koulukuljetukset järjestetään sekä Roution että Sammatin suuntaan tarpeen mukaan.
Vastaesitys kaatui äänin 10-3.
Koulukuljetukset huolettavat huoltajia ja kävimme pitää keskustelua niiden toimivuudesta. Monilla jo lakkautetun koulun oppilaalla ja vastaanottaneen koulun oppilaalla koulumatkoihin kulunut aika ylittää toistuvasti lain salliman ajan. Tämä toivottavasti on ensi lukuvuodesta lähtien mennyt ongelma ja tulen seuraamaan sitä. Meillä on jo kokemusta lakkautettujen ja vastaanottavien koulujen lasten koulukyydeistä ja niiden epäonnistumisista ja sähellyksistä sekä koulumatkoihin kuluvan lain salliman ajan ylittämisistä, että en niin sanotusti pidätä hengitystä. Mutta toivon, että oikeasti olisi jo opittu. Ja luonnollisesti haluan luottaa siihen, että logistiikka onnistuu, eikä lasten koulumatkoista tule liian pitkiä.
Ojamon väistö
Ojamon koulun kahdeksan luokan opetus järjestetään elokuusta 2018 alkaen Routionmäen, Metsolan, Ojaniitun ja Harjun koulujen sekä Roution vanhan päiväkodin tiloissa, lisäksi tutkitaan mahdollisuus, että tämä yksi ryhmä, joka oli tarkoitus sijoittaa Roution vanhan päiväkodin tiloihin, voitaisi sijoittaa kuitenkin Roution kouluun. Oppilaille järjestetään koulukuljetus Ojamon koulun ja väistötiloina toimivien koulujen välille.
Väistötilojen saanti koko maassa on lähes mahdotonta ja Lohjalla on hienosti tutkittu mahdollisuutta hajasijoittaa koululaisia. On hyvä, että on käytetty luovuttaa ja lapset pääsevät terveempiin tiloihin opiskelemaan.
Päätimme myös selvittää kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä .
Lotta Paakkunainen 