Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

·       selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

·       järjestetään kuuleminen ko. alueilla

·       selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

·       selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

·       selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

·       selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 4.3.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 4.3.2020 käsittelimme mm Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, lautakunnan talousarvion toteutuminen , Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2, perusopetuksen oppilaaksiottoalueet sekä esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021

Kokouksen alussa saimme erittäin kattavan ja tunteitakin herättävän esityksen lähisuhdeväkivaltatyöstä Lohjalla.

Lohjalla on otettu käyttöön syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli, jonka rakenne on kehitetty Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ssä Mikkelissä. Lohjalla on luotu Viola ry:n ohjauksessa selkeät ja konkreettiset toimintamallit systemaattiseen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen Hyvinvointi-toimialan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana kaikille Hyvinvointi-toimialan yksiköille ja
henkilöstölle on järjestetty perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen koulutuksia, joita ovat toteuttaneet Lohjan kaupungin omat avainhenkilöt ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Lohjalla on lisäksi koulutettu Trappan-työntekijöitä, jotka tukevat lapsia, jotka
ovat kokeneet väkivaltaa perheessään. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksioton, tunnistamisen ja asiakastyön tavoitteena on saada väkivalta loppumaan perheissä ja lähisuhteissa. Asiakkaita ja perheitä autetaan ylisukupolvisen lähisuhdeväkivallan katkaisemisessa ja MARAK-riskinarvioinnilla voidaan äärimmillään ehkäistä perhe- ja läheissurmia. Työskentelyssä keskeistä on päästä auttamaan asiakkaita varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä lähisuhdeväkivallan eskaloitumista vakavaksi ja jopa henkeä uhkaavaksi. Nämä työryhmät tekevät vaikuttavaa, raskasta ja erittäin tärkeää työtä.

Lautakunnan talousarvion toteutuminen näytti suhteellisen hyvältä. Tavoitteissa on pysytty, kuluja vähentynyt, talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimia on tehty. Mutta. Jälleen kerran jouduin toteamaan, että en haluaisi joka kokous, tai vähintään joka toinen kokous aina huomauttaa näistä ”oho”, ”hups” ”unohdimme maksaa eläkekulut/sen ja sen palkansaajien ryhmän eläkekulut. ”Otamme sen jostain budjetin sisältä, onneksi se on vain 100 000 euroa”. NÄITÄ EI SAA TAPAHTUA. Se ei ole ”VAIN” satatuhatta. Näitä tulee edelleen liian usein. Tämä on yksi syy siihen, että talousarvion seuraaminen on epämiellyttävää ja hankalaa. Ja sitä paitsi, miten voidaan UNOHTAA maksaa palkkojen sivukuluja?

Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä herätti erittäin paljon keskustelua. Olin tehnyt vastaesityksen, joka aluksi saikin kannatusta, mutta keskustelun aikana kannatukset vedettiin pois.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Hyväksyä oikaisuvaatimuksen koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2 oikaisuvaatimuksessa olevin perustein ja
2. asia valmistellaan ja päätetään olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti 3. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisena päätöksenä
– luovuttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle kopiot hakemus- ja hakijayhteenvetoasiakirjoista siten täydennettynä, että niihin on merkitty mitä tietoja kustakin kohdasta on peitetty ja peittämisen peruste;
– luovuttaa kopion henkilökunnan kuulemistilaisuuden muistiosta;
– todeta, että haastattelijoiden henkilökohtaisia muistiinpanoja ei voida luovuttaa, koska ne jäävät julkisuuslain ulkopuolelle.

Perusteluina mm:

oikaisuvaatimuksen esittäjällä on vankat perusteet oikaisuvaatimuksessaan ja erittäin vakuuttava cv sekä saamamme asiakirjat ovat vaillinaisia.

Lautakunta lähetti asian uudelleenvalmisteluun.

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet, lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Vastaesitykseni tämän pykälän kohdalla oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

  • selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuus
  • järjestää kuuleminen ko alueilla
  • selvittää laskelmat logistiikan järjestämisestä
  • valinnaisten järjestämisestä
  • montako oppilasta koskee
  • miten vaikuttaisi koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen oppilasmäärän tasautuminen.
    Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten, kiusaamiseen puuttumisen, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (tosin Sammatista on ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan antaa uusille keinoille puuttua, toteuttaa mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppilasmäärän kasvaessa Nummen voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Toteuttamista vain vailla. Alueillamme tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koko reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
    Esitykseni voitti 11-2. Ja kyseessähän on vain selvitys. Ja nimenomaan YLÄKOULUJEN oppilaaksiottoalue, ei alakoulujen.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021. Pullin koulun alueella on ensi lukuvuonna niin paljon esikoululaisia, että he eivät mahdu Mäntynummen koulun tiloihin. He siis tarvitsevat oman ryhmän, ja ryhmä järjestetään Pullin kouluun. Maksjoen ja Rauhalan ryhmät yhdistetään Rauhalaan. Tässä samalla helpotetaan muuttoa parin vuoden päähän, kun on muutto Järnefeltin yhtenäiskouluun. Näistä keskusteltiin ja keskustelin myös vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa. Hänen kanssaan käytiin erittäin rakentavaa keskustelua. Vanhempainyhdistyksen huolena oli se, että kuinka vanhemmat ovat voineet olla vaikuttamassa, lisäksi he huolehtivat niistä esikoululaisista, jotka tarvitsevat hoitoa esikoulun lisäksi. Tähän asti resurssipulaa on toisinaan saattanut aiheuttaa aamuhoidon järjestäminen.


Paljon myös koululaiset ja eskut tekevät yhteistyötä, ja sen toiminnan päättyminen olisi kurjaa niin oppilaista kuin opettajistakin.

Olin ollut aikeissa kysyä kokouksessa kuinka meidän kouluissa ja eskareissa (päiväkodeissa) covid-19 tiedottaminen hoituu? Eli millä tavalla kouluissa tiedotetaan ja ohjeistetaan lapsia, perheitä?
  kyseessä kuitenkin on aika merkittävä asia. Vastaamme yli 5300 oppilaasta ja heidän perheistään. Kokous oli pitkä ja keskusteluja paljon, oma energia oli aika lopussa, kysymykseni esittämien muistuin mieleeni vasta kotiin ajaessani. Laitoin aamulla sähköpostitse viestin ja sainkin varhaiskasvatuksen puolelta erittäin nopeasti ja kattavasti vastauksen.

Aamupäivällä myös kaupungilta soitettiin ja varmistettiin muutama seikka vastaeistyksestäni, että pöytäkirjan merkinnät tulevat varmasti olemaan oikein. Todella hienoa!

Ikkalan koulua ei vielä(kään) lakkauteta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan 4.12.2019 kokouksessa käsiteltiin Ikkalan koulun tarveselvitystä ja päätösesityksenä oli koulun lakkauttaminen tarveselvityksen perusteella.

Esittelytekstissä aika erikoinen kohta, aivan kuin lautakunta olisi päättänyt, että koulu lakkautetaan, mutta valtuusto ja hallitus olisi ollut toista mieltä.
”Päätöksenteossa Ikkalan koulun tulevaisuudesta on linjattu viimeksi keväällä 2019 kaupungin talouden tasapainotusohjelman laadinnan yhteydessä. Koulun lakkauttaminen oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan säästölistalla, mutta toimenpide-esitys poistettiin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä.”

Ikkalaa on oltu lakkauttamassa pelkästään tämän kauden aikana lukuisia kertoja ja viimeksi keväällä Kaupunginvaltuusto päätti 15.5.2019 kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelmasta, jonka aikana Ikkalan koulun lakkautus nostettiin äänestettäväksi. Tuolloin päätettiin äänin 29-22, ettei koulua lakkauteta (äänestin koulun lakkautusta vastaan).

Olin valmistellut tähän kokoukseen vastaesityksen, mutta niin oli myös Anne-Mari Vainio vihreistä. Keskustelimme hänen kanssaan ja päätimme, että mennään hänen esityksellään. Vastaesityksemme oli saman sisältöiset, mutta Anne-Marin oli selkeämpi.

Lautakunta oli yksimielinen. Ikkalan koulun tarveselvitykseen palataan vasta, kun kaupunginhallituksen asettama koulukriteeristötyöryhmä on saanut esityksensä valmiiksi.

 Koulukriteeristötyöryhmä siis perustettiin Paula Nordströmin (vihr) vuosi sitten tekemästä aloitteesta koulutoiminnan järjestämisen periaatteista.

Paulan erittäin tarpeellinen aloite:

Aloite koulutoiminnan järjestämisen periaatteista

Olemme usealla valtuustokaudella keskustelleet ankarastikin siitä, millä kriteereillä koulu voidaan säilyttää tai lakkauttaa. Koulujen epävarma tilanne työllistää ja kuormittaa virkamiehiä ja luottamushenkilöitä ja aiheuttaa epävarmuutta koulujen henkilökunnassa ja oppilaissa.

Lohjan ja Nummi-Pusulan yhdistymissopimukseen kirjattiin seuraavaa:
”Minimikoulukokoperiaatetta (min. 30 oppilasta ja 2 opettajaa) noudatetaan siten, että mikäli oppilasmäärä on alle minimirajan kahtena perättäisenä lukuvuonna, koulun tulevaisuus otetaan päätöksenteossa käsittelyyn jo sopimuskaudella.”

Yhdistymissopimuksen siirtymäaika on päättynyt ja siihen kirjatut ehdot riittämättömät. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on syytä laatia jokin kriteeristö koulujen suhteen.

Esitämme aloitteenamme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimiin em. kriteeristön aikaansaamiseksi perustamalla työryhmän, joka koostuu virkamiehistä, luottamushenkilöistä, LOKOVA:n ja aluetoimikuntien jäsenistä.

Kriteeristössä on oltava vertailukelpoiset mittarit ainakin koulun teknisestä ja toiminnallisesta kunnosta, oppilas- ja opettajamäärästä, kuljetuskustannuksista ja -ajoista, koulutien turvallisuudesta sekä tuntikehyksestä. Työryhmän kannattaa pohtia tuntikehyksen suhteen tarveperusteiseen tuntikehyslaskentaan siirtymistä. Työryhmän tulee ottaa huomioon myös oppilaiden yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeet.”

Kävin etukäteen useita keskusteluja Ikkalan koulusta, perheiden huolesta ja sain huomattavan määrän meilejä ja puheluja. Kiitos jokaisesta yhteydenotosta. Sain paljon mietittävää ja kävimme hyviä keskusteluja.

Ikkalasta viimeksi kirjoittamani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/09/26/ikkalan-koulun-tarveselvitys-lautakunnan-talousarvioesityksessa/

Ikkalan koulussa on kaksi opettajaa entisen kolmen lisäksi, kuten kaikissa muissakin lohjalaisissa pienissä kouluissa. Tämä ei siis johdu siitä, että nimenomaan Ikkalan koulun opettajamäärää olisi vähennetty, vaan siitä, että lautakunta teki päätöksen uudesta tuntikehyskaavasta ja tuntikehysleikkauksesta, joita minä vastustin. Yritin tuolloin vakuuttaa muita lautakunnan jäseniä siitä, että tämä uusi kaava on pienten koulujen surma. Jäin tuolloin aivan yksin. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Monimuotoinen kouluverkko on vahvuus

Lähikouluryhmä järjesti hyvän mielen mielenosoituksen lauantaina, 5.10.2019 ennen valtuuston talousarvioseminaarin toisen päivän aloitusta.

Mielenosoituksen tarkoituksena oli muistuttaa maaseudun vetovoimaisuudesta ja siitä, että Lohjan todella kannattaisi nostaa oman maaseutunsa esiin omana erikoisuutenaan ja vahvuutenaan näin lähellä pääkaupunkiseutua ja työpaikka-alueita.

Lähikouluryhmä teki asukaskyselyn ja toi vastausten analyysejä valtuutettujen tietoon samalla.

Valtaväylien aluetoimikunta kutsui vanhempain- ja kylä- sekä asukastoimijoita lähikouluryhmään puolustaakseen lähi- ja kyläkouluja. Mukaan pyydettiin myös Lohjan Kylät ry:ä sekä Lokova ry:ä. Ryhmä on kokoontunut muutaman kerran. Ryhmässä toimii Lokova ry, Lohjan Kylät, valtaväylien aluetoimikunta, Lehmijärven vanhempainyhdistys, Pullin vanhempainyhdistys, Asemanpellon koti ja koulu ry, Ikkalan kyläyhdistys ry. Mukaan on kutsuttu myös Rauhalan ja Maksjoen koulujen vanhempainyhdistykset.
Ryhmässä on keskusteltu erittäin paljon maaseudun vetovoimasta, kuinka saada myönteinen kaiku Lohjalle, mietitty eri näkökulmia ja yritetty löytää uusia lähestymistapoja. Olen tyytyväinen, että työnantajani näki tämän olevan niin tärkeän asian, että lupasi ryhmälle vähän työpanostani, jotta voisin osallistua keskusteluun asiantuntijana.

Olen vuosia ollut lähi- ja kyläkoulujen puolustaja, olen puhunut lasten koulumatkojen pituudesta, toisinaan tuntuu, että seinään hakkaamisesta alkaa pää tosiaan jo olla aika kipeä. Vuosia olemme tässä samassa puheessa, samoissa aiheissa, teoissa ja pulmissa olleet.

Mietittäviä näkökulmia:
– Seutukaupungit tarvitsevat Anu Vehviläisen teettämän tutkimuksen mukaan lisää tukea
– Pääkaupunkiseudun asumisen kustannukset nousussa ja esim Lohjan laskussa
– isoista kouluista oppilaita pieniin? – koulukuljetus kulkee joka tapauksessa
– asukkaita kohdellaan epätasa-arvoisesti samalla veroprosentilla
– kyläkoulut ovat jo monitoimijataloja, olleet aina

Voit lukea lisää: https://www.lohjankylat.fi/kylaasiamies/hyvan-mielen-mielenosoitus-kylakoulujen-ja-kylien-puolesta/?fbclid=IwAR0YCVBfA6agd7y8Qji-9rfCQCIUCtXUh4PulkvNqAqebaRavXsIx5EeVSE

Oma tilanteeni kouluverkkoasiassa on omasta mielestäni erikoinen tällä hetkellä. Aina olen korostanut sitä, että emme saa tehdä vastakkain asettelua pienen ja ison koulun välillä, sillä mielestäni toisille lapsille iso koulu sopii paremmin ja toisille sopii pieni paremmin. Olemme yksilöitä ja kaikille ei sovi sama asia samalla tavalla.

Miettiessäni kouluja en ajattele omaa kouluhistoriaani, vaan ehkä enemmänkin peilaan lasteni kouluihin ja koulunkäyntiin. Tällä hetkellä lapsiani on kahdessa eri koulussa. Isossa ja suhteellisen pienessä koulussa. Ei toki pienen pientä, mutta koulu, jossa opettajat tuntevat kaikki lapset nimeltä.

Yhdelle lapsistani iso koulu on oikea paikka. Näen koulujen erot nyt aivan eri näkökulmasta. Tämän enempää tästä aiheesta en halua sanoa, tulen sen tekemään myöhemmin, mutta näen erot ja hyödyt eri tavalla tällä hetkellä. Pienuus ei tuo autuutta, mutta ei välttämättä suuruuskaan. Olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että tarvitsemme monimuotoisen kouluverkon ja perheille valinnan vapautta. Toisille lapsille sopii iso koulu, toisille sopii pieni koulu.

Oilaantien kevyenliikenteen väylä 1 v!

Oilaantien kevyenliikenteen väylän valmistuminen toi minulle muutamia kyselyjä tien avajaisista ja tilaisuudesta, jossa käytäisi läpi, mitä kaikken tien eteen on tehty.

Kaikkea historiaa en tiedä. Jotain minulle on kerrottu, mutta parhaiten tietenkin osaan kertoa sen, minkä panoksen itse olen antanut.

1960-luvulla vedettiin ensimmäiset mittamerkit, sen jälkeen siitä on riidelty, väitelty, unohdettu, väistelty, siirretty vastuu kuntalaiselle…

2010 tehtiin viisi erillistä kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun, yhdessä oli jopa kartta ja piirros ehdotuksesta, kuinka tien voisi tehdä huomioiden kulttuurimaisema, kevyenliikenteen turvallisuus ja ajoneuvojen kulku. Kunta toppuutteli, ei ole rahaa, tai poliittista tahtoa.

Kunta oli joka vuosi listannut ELYlle tämän tien turvallisuuden parantamisen, mutta joka vuosi se unohdettiin. Tehtyäni kuntalaisaloitteen kävin silloisen kunnanjohtajan juttusilla ja teknisen johtajan puheilla. Molemmat olivat myötämielisiä. Lähetin meilejä, soittelin, kirjoittelin lehdille, ahdistelin valtuutettuja, kansanedustajia, ELYä, kuntaa, kansanedustajaehdokkaita ja kutsuin kävelylle ja tapahtumiin. ELY ilmoitti minulle, että he lähtevät mukaan, jos kunta on aloitteellinen ja jos kunta maksaa puolet.

 

viikolla 47 vuonna 2016 tien turvallisuuden parantaminen aloitettiin ja syyskuun puolessavälissä 2018 tie oli valmis. Siitä on nyt vuosi! WAU!

 

  • Ensimmäiset mitat jo 1960-luvulla
  • Kaatui milloin mistäkin syystä
  • Kuntalaisaloite marraskuussa 2010
  • Tapaaminen kunnanjohtajan ja teknisen johtajan kanssa
  • Kirjeitä uusmaalaisille kansanedustajille (33), pääministerille ja liikenne- ja viestintäministerille, kunnan luottamushenkilöille sekä lehdistölle
  • Yhteydenpitoa ELYyn
  • Luottamushenkilöiden asian esiin nostamista kokouksissa ja kirjoituksin

Tiekatselmus 2014

 

  • Erilaisia perhetapahtumia

Helatorstain perhetapahtuma urheilukentällä ja kävelytapahtuma kylätalo-koulu akselilla

  • Adressin perustaminen ja nimien keräily
  • Kirjallinen kysymys eduskunnassa Risto Kuisma (sdp)
  • Kävelyjä luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja kansanedustajaehdokkaille
  • Heijastin- ja heijastinliivilahjoitusten kerääminen eskareille ja ekaluokkalaisille

Ihania ihmisiä otti yhteyttä, että tehdään vielä jotain, että ei nyt tähän jätetä! Tehtiin koko perheen tapahtuma, jossa oli kymmeniä yrityksiä ja yhdistyksiä mukana, kymmeniä kyläläisiä (joista osa oli kentällä jo aamuneljältä keittämässä hernekeittoa ❤ ) ja kävijöitä oli satoja!

Perhetapahtuma 2011
Ihania ihmisiä tekemässä

Lukuisat ihmiset vapaaehtoisesti tulivat mukaan järjestämään tapahtumaa, joka ylitti tosiaan odotukset. Saimme keittopadan lainaksi, jossa sitten kaksi upeaa äitiä neljältä aamuyöllä alkoi keittämään hernekeittoa tapahtumaa varten. Saimme lahjoituksia arpajaisia varten, pomppulinnan, jalkapallo- ja yleisurheiluseura järjestivät lapsille toimintaa, palvelukoirajärjestö järjesti näytöksen, moottoripyöräharrastajat järjesti näytöksen, oli paloautoa, ambulanssia, poliiseja….. Oinolan koulun vitosluokkalaiset haastoivat kunnanvaltuutetut leikkimieliseen jalkapallo-otteluun, mutta koska valtuutettuja ei ollut kovinkaan montaa paikalla, paikkasivat palokuntalaiset hienosti. Tasoitukseksi aikuispelaajat pelasivat parina, toinen jalka sidottuna toisen pelaajan jalkaan. Peli oli ratkiriemukas, eikä tuloskaan varmaan yllätys.

Adressiin kerättiin nimiä tien hyväksi ja allekirjoituksia tuli paljon.

Oilaantien suunnitelmat 2015
Oilaantie 2015

Vuonna 2015 alkoi kuulemiset ja kuulemistilaisuudessa mukana ollut työryhmä sanoi hankkeen alkaneen vuonna 1997, vaikka tosiasiassa hankettahan on suunniteltu ja mietitty ja aloitettu jo vuonna 1969. No, se nyt ei sinänsä haittaa, he totesivatkin sen, että tietävät tämän hankkeen olleen paljon kauemmin esillä, mutta näillä tiedoille he olivat päättäneet, että lasketaan tästä. Vuonna 1997 oli siis tehty suunnitelmat, kuulemiset yms. Sitten se jäi jäähylle, unohdettiin, laitettiin mietintään, mitä nyt keksitään nätisti sanoa, kunnes vuonna 2010 he taas saivat tietoonsa, että tämähän on vaarallinen tie. Siitä lähtien on taas pohdittu ja suunniteltu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 20.10.2015 asettaa 20.10.2015 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista (MRA 30§) varten ja pyytää valmisteluaineistosta lausunnot.

Samalla, kun kaupunki teki suunnitelmia, päätöksiä, järjesti kuulemisia, piti jotain tehdä lasten turvallisuuden vuoksi ja tien liikenneturvallisuuden puute mielessä.

Heijastinliivijengiä vuosien varrelta

Tietyöt 2016
Tietyöt 2016

pian valmis
Pian valmis, koulun ensimmäinen päivä 2018

2018-10-01 (8)
tien avasivat ekaluokkalaiset 2018

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/05/22/tie-kerrallaan-silta-kerrallaan/

 

http://nummentie.blogspot.com/2010/11/kuntalaisaloite-tehty.html

 

http://nummentie.blogspot.com/2010/11/kuntalaisaloitteeseen-vastauksia.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/05/kutsu-tapahtumaan-lahtenyt-uudenmaan.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/05/kevyenliikenteen-vaylan-tilanne.html

http://nummentie.blogspot.com/2012/04/tapahtunut-ennen-syksyn-tapahtumaa.html

 

http://nummentie.blogspot.com/2014/03/tiekatselmus-2732014.html

 

Kirjoittajavieras-kolumni: kun minä olin nuori

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniini asiasta, jota olen jo jonkin aikaa miettinyt. Tämän ajan ja menneen ajan lapsuuden vertaaminen.

Mielestäni meidän tulee mahdollistaa sanonta ”pojasta polvi paranee” ja lopettaa vähättely ja nuorille tuhahtelu.

Ote kirjoituksestani, jonka voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/796121-lotta-paakkunainen-kun-mina-olin-nuori

Kun minä olin nuori….

Meidän pitäisi pyrkiä teoillamme ja sanoillamme siihen, että lapsillamme ja nuorillamme olisi aina parempi mitä meillä oli. Meidän ei tule kadehtia tai valittaa, vaan meidän tulee luoda paremmat puitteet. Sanotaan, että pojasta polvi paranee, mutta ne ympäristöt ja mahdollisuudet siihen paranemiseen on meidän luotava ja tarjottava.