Kategoria-arkisto:Lapsi- ja perhetyö

Muistutin jälleen lastensuojelun kriisistä valtuustossa 15.9.2021

Valtuustokokouksessa 15.9.2021 käsiteltiin mm. talousarvion toteutumisen puolivuotisraporttia ja kävin pitämässä oman puheenvuoron aiheesta. En puheessani käsitellyt koko raporttia ja kokonaisuutta, vain pieniä osia, keskittyen jälleen lastensuojeluun.

Olen iloinen, että Lohjan asukasluku on noussut ja verotulot myös, mutta meillä on silti ongelmia, jotka saattavat asukasluvun kasvun myötä myös kasvaa. Ja jos emme herää, ne paisuvat.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä kuulijat

Olemme saaneet lukea paikallislehdestäkin aurinkoisia lausuntoja taloudesta, joissa yhtenä tavoitteena ilmeisesti on kaupunkilaisten yhteishengen nostattaminen nostaen valtion ja koronan arvaamattomuutta peikoksi. Ikävä kyllä meillä on peikkoja ihan omasta takaa, aiemmissa puheenvuoroissa tuotujen lisäksi.

Nämä kaikki peikot tosin on ratkaistavissa.

Esimerkiksi virkatyönä tehdyt epätarkat kirjaamiset raporteissa. On ikävää, että joutuu arvailemaan elinvoimatoimialan henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kehitystä, ja arvailemaanhan tässä joutuu, sillä teksti ei tarjoa vastausta, ainoastaan vaihtoehdon enemmän/vähemmän.  Odotan tarkkuutta kautta linjan, luottamushenkilöiltä odotetaan talouden seurantaa, se voi toisinaan tällaisten vuoksi olla hankalaa.

Toinen esimerkki on lastensuojelu.

Maaliskuussa valtuusto päätti 230 000 euron lisämäärärahasta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle ja viime tilinpäätöksessä olleen tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan lastensuojelun kulut vuonna 2020 nousivat noin 800 000 euroa. Siis koko viime vuoden aikana. Lastensuojelun kustannukset tällä hetkellä ovat n. 605 000 euroa ja asiakaspalvelun ostot n 503 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten.

Lastensuojelumme on edelleen kriisissä, eikä sen kaivon pohjaa näy. Ei ennen kuin tehdään se, minkä tiedämme olevan välttämätön tehdä, eli parantaa työntekijöiden työoloja ja yksi keino siihen on palkata lisää henkilöstöä. Hakujen tulee olla aktiivisia ja houkuttelevia. Me voimme muuttaa suuntauksen oman kuntamme kohdalla muuttamalla omia työtapojamme, rekrytointikeinojamme ja palkkaustamme. Meidän tulee turvata lasten ja nuorten tämä päivä, jotta heidän huomisensa olisi vakaampi ja taloutemme turvatumpi.

Talouden tasapainottamisohjelmassa toteutuneeksi mainittu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelualuejohtajan toimi on lakkautettu, mutta jälleen perustettu. Ohjelman mukaisesti ryhmäavustajien määrää on vähennetty, perusteena lapsimäärien pieneneminen, mutta samaan aikaan erityistarpeisten lasten määrä kasvaa. Olemme päättäneet tehdä säästöjä palvelujen kustannuksella, lasten kustannuksella ja jos ei se jo nyt näy, tulee se näkymään tulevina vuosina myös synkkenevinä talouslukuina. Toivoisin laastarimentaliteetin vähenevän ja pian myös päättyvän kokonaan.

Kyky nähdä hopeareunus on upea kyky ja positiivisuus on kiva asia. Toivoisin kuitenkin olevan mukana tätä päivää ja huomista.

Kiitos

Aiemmin lastensuojelusta kirjoittamaani:

Lohjan talous näyttää hyvältä – jos ei huomioida lastensuojelua
Vielä lastensuojelun lisämäärärahasta
Lastensuojelumme on kriisissä – resursseja olisi lisättävä
Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista
Lastensuojelun vähättely on totta

Sitoudun Autismiliiton kuntavaaliteemoihin

Erityislasten äitinä olen nähnyt kuinka resurssipuute näkyy kouluissa ja siinä, miten lapset saavat tukea, tai miten huomataan lasten tuentarve.

On ensiarvoisen tärkeää, että lasten ja perheiden tuentarve nähdään, sillä jos tarve huomataan vasta peruskoulun jälkeen, on tukea ja apua todella vaikea saada, miltei mahdotonta. Sitä ennen on lapsi voinut joutua jo häiriökäytös-, päihde- ja muihin ongelmakierteisiin, koska ei ole kuultu, eikä saanut ymmärrystä eikä ymmärrä itseään.

Moni autismikirjon oppilas jää lähikoulussa vaille tarvitsemaansa tukea.

Minä sitoudun Autismiliiton kuntavaaliteemoihin:

Autismiliitto lähtee kohti kuntavaaleja neljällä teemalla, joihin tulevaisuuden kunnassa tulee kiinnittää huomiota:

  1. Kaikille sopiva koulu edellyttää riittäviä resursseja ja osaamista.
  2. Tarpeiden mukaiset palvelut autismikirjon ihmisille ja heidän perheilleen on turvattava.
  3. Autismikirjon ihmisille on kehitettävä keinoja työllistymiseen.
  4. Sote-järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. 

https://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/autismiliiton_kuntavaaliteemat_2021.3932.news

#kuntavaalit2021 #erityiset

VALTUUSTOALOITE: Erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021)

Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.

Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi

Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.  

Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua. 

Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen  perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.

Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.

Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.

Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:

Aittakumpu, Birgit (vas)

Eräpolku, Merja (kd)

Liimatainen, Tiina (vas)

Meling, Jani (vihr)

Mänd, Sirje (ps)

Nevalainen, Merja (ps)

Poikonen, Piritta (ps)

Saarinen, Markku (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)

Turunen, Janne (ps)

Turunen, Kari (ps)

Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Varttivaltuuston aloite koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa valtuuston käsittelyssä 21.4.2021

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.

Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.

Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.

Lisäksi koen kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Pidin lyhyen puheenvuoron asiasta:

Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat

Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.

Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta. 

Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?

Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.

Esitykseni voitti 31-20

VALTUUSTOALOITE Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen 21.4.2021

Olemme tehneet ystäväni Tytti Hyytiän kanssa valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitajan toimen säilyttämisestä. Taloutta tasapainottaessa oli tehty päätös, että eläköityvän terveydenhoitajan myötä virka lakkautettaisi. Nyt kuitenkin lasten ja nuorten mielenterveyshaasteiden ja terveyden ylläpidon haasteiden kasvamisen vuoksi näemme, että terveydenhoitajan toimen säilyttämäinen on välttämätöntä.

Aloite alla:

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty  kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.

Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.

Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.

Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.

Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.

Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.

Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?

Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.

Lohjalla 21.4.2021

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös

Laine, Maaret (sd)

Piiparinen, Katri (vihr)

Saari, Leena (sd)

Silander, Jaana (sd)

Skaffari, Laura (vihr)

Vainio, Anne-Mari (vihr)

Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan

Jyväskylän keskustan kunnallisjärjestön vuosikokouksessa olivat tehneet todella upean esityksen kaupungille:

Kaupungille toimenpideohjelma lasten ja nuorten koronapahoinvointia vastaan

Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön vuosikokous esittää, että kaupunki valmistelee nopealla aikataululla toimenpideohjelman koronaepidemian aikana patoutunutta ja syntynyttä lasten ja nuorten pahoinvointia vastaan. Valmistelu tulee tehdä laajasti yhteistyössä eri kaupungin toimialojen, nuorisovaltuuston ja lähimpien sidosryhmien kuten järjestöjen kanssa. Kevään ja kesän aikana kartoitetaan palvelutarve eri alojen, kuten sosiaalitoimen, päihdepalvelujen ja koulujen osalta. Toisessa vaiheessa luodaan suunnitelma ja konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten tilanteen tukemiseksi. Kokonaisuudesta on myös arvioita mitkä toimenpiteet ovat kertaluonteisia tai lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia. Toimenpidekokonaisuus tulisi valtuustoon hyväksyttäväksi syksyllä 2021 talousarvion yhteydessä. Rahoituksessa voidaan hyödyntää toimialojen talousarvioiden lisäksi valtion ns. korona-apua.

Tämä on todella hyvä ja tärkeä kannanotto ja tulen esittämään tätä myös Lohjalla.