Lapsi- ja perhetyö – Sivu 21 – Lotta Paakkunainen

Huutolaisten perintö

Huutolaisuus oli Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun alusta 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka voimassa ollut järjestelmä, jossa kunta luovutti huutokauppaa muistuttavassa tilaisuudessa elatusta vailla olleen lapsen tämän ylläpidosta vähiten rahaa vaatineelle perheelle tai henkilölle. Lasten lisäksi saatettiin myydä myös vanhuksia, sairaita tai vammaisia.

Järjestelmä oli Suomessa yleinen varsinkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina, kunnes se lopetettiin virallisesti vuonna 1923 voimaan tulleen köyhäinhoitolain myötä. Tästä huolimatta viranomaiset järjestivät huutokauppoja vielä 1930-luvulla, koska lain valvonta oli lähes olematonta. Viimeinen varmuudella pidetty huutokauppa järjestettiin Suomessa vuonna 1935. Varsinaisten huutokauppojen vähitellen loputtua, jatkettiin lasten sijoittamista perheisiin rahaa vastaan kuitenkin vielä 1940-luvullakin.

Pienen korvauksen ja puutteellisen valvonnan vuoksi huutolaisen ylläpito oli usein huonoa ja hänellä saatettiin teettää paljon töitä. Erityisesti maaseudulla he joutuivat raatamaan talon töissä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa ja usein huutolaislapsia myös kohdeltiin erittäin julmasti ja pahoinpideltiin. (lähde wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolaisuus)

mm. Jouko Halmekoski on tutkinut huutolaisuutta ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Hänen mukaansa huutolaisuus on painunut Suomessa unohduksiin, sillä useat sen kokeneet ovat hävenneet puhua huutolaisuudesta. (lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/11/muisti-huutolaiset)

Pienen huutolaislapsen elämään mahtui sekä iloa että surua. Ankara kohtelu, hellyyden puute ja häpeä oli usein huutolaislapsen osa. Oli paljon tuurista kiinni minkälaiseen kotiin lapsi ostettiin, toisinaan kävi onni ja ostettu lapsi sai töiden ohella käydä myös koulua.

Olen huutolaislasten lapsenlapsi ja koen, että huutolaisuuden varjo eli vahvana omassa lapsuudessani ja näkyy edelleen elämässäni. Huutolaisten tuntema häpeä, juurettomuus ja hellyyden puute siirtyy vaivihkaa arkeen ja vaikuttaa aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Me huutolaisten perilliset kannamme edelleen huutolaisuudesta jälkeä, taakkaa tietämättämme perintönä.

Häpeä menneestä ja omasta itsestä on vaikuttanut siihen, että ei haluta puhua menneestä, padotaan sisään ja siitä on saattanut koitua mielenterveysongelmia, päihdeongelmia ja vaikeuksia sopeutua arkeen ja sen haasteisiin.

Hellyyden puute on vaikuttanut siihen, kuinka osoittaa hellyyttä omia lapsiaan kohtaan ja siirtää tätä perintöä eteenpäin. Hellyyden puute vaikuttaa myös vahvasti siihen, kuinka arvostaa itseään ja hyväksyy itsensä ja muut.

Juurettomuus vaikuttaa itsevarmuuteen, tunteeseen, ettei kuulu mihinkään

Omat vanhempani ovat varmasti tehneet parhaansa ja minä rakastan ja arvostan heitä. He ovat oman aikakautensa lapsia ja kasvattajia, kuten minunkin sukupolveni. Jokainen sukupolvi toivottavasti oppii edellisestä, kehittyy ja opettaa seuraavaa. Toivon, että osaan käyttää isovanhemmiltani, vanhemmiltani ja vanhemmistani oppimani omien lasteni hyväksi.

Me maksamme edelleen hintaa lähihistoriastamme, meillä on painava vastuu oppimastamme ja totisesti toivon, että olemme siitä oppineet. Lapsen oikeuksien kunnioittaminen on ihmisyyden tärkein perusta.

Suomi on pyytänyt anteeksi monia asioita monelta taholta (hienoa!) ja esitänkin hartaan toiveeni siitä, että Suomi vihdoin pyytäisi anteeksi myös huutolaisilta ja heidän jälkeläisiltään. Eikö olisi jo aika?

Toisaalta samalla mietin, onko vielä liian aikaista, ajatellen sitä, mitä tällä hetkellä lastensuojelusta uutisoidaan. Esimerkkinä Iltalehden artikkeli lastensuojelulaitosten pääomasijoittajien toiminnasta:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ea289fcd-0fba-4f08-ac31-96732e219245

Ajatellen toisaalta myös sitä, miten eri tavalla voidaan ajatella ratkaisuista: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9b5361d9-dfd3-4ca0-9af5-07499351a78a

Politiikan ja poliitikkojen arvot ovat aivan liian kaukana toisistaan, että löytäisimme ratkaisuja edes hyvinvointialueita kehittäessä. Lapset ja nuoret ovat kärsijoinä. Edelleen.

Aiemmin huutolaisuudesta kirjoittamaani:

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa: Sadan vuoden kehitys

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 2.1.2020: Raskas lähihistoriamme jättää painavan vastuun oppia

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa 9.12.2021: On tämä kauheaa, mutta silti EI

Kirjoitin Kirjoittajavieraassa turhautuneena jälleen toimiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Niitä tehdään liian vähän, kaikessa halutaan ns. säästää, eikä osata/haluta/välitetä toimia raporttien tulosten perusteella.

On tämä kauheaa, mutta silti EI

Tehdäänkö hyvinvointisuunnitelmia, raportteja ja kyselyjä turhaan Lohjalla? Tätä olen miettinyt, sillä niiden pohjalta toimenpiteitä tuntuu syntyvän vain harvoin. Marraskuun valtuustokokouksessa käsittelimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia ja parisen viikkoa sitten saimme kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset. Nyt voisimme tehdä korjaavia päätöksiä, ennaltaehkäiseviä toimia sekä katsoa laatikon ulkopuolelle.

Esimerkkinä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa on tällä viikolla käsittelyssä valtuustoaloitteeni psykiatrian sairaanhoitajien palkkaamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa jokaiselle Lohjan koulualueelle ja päätösesityksenä on, ettei palkata. Ei, vaikka ennaltaehkäisevä työ lasten ja nuorten parissa on kannattavaa, inhimillistä sekä Lohjan tavoitteena.

Lohjalla koulupsykologitilanne on kriittinen. Toisen ammattikunnan edustajan palkkaaminen koululle ei korjaa sitä ongelmaa, mutta se toisi kuitenkin tuen psykologille ja muulle oppilashuoltotiimille. Esimerkiksi Turussa lähetteet nuorisopsykiatrian polille ovat vähentyneet huomattavasti psykiatrian sairaanhoitajien tullessa kouluun oppilashuollon tueksi.

Kouluterveyskyselyn kuntakohtaisten tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista lähes 30% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja sekä syitä siinä takana ja huomata kuinka sokeina kuljemme, näkemättä hätää ja kokonaisuutta. Kyseessä ovat lapsemme, nuoremme, meidän vastuullamme olevat ihmisentaimet.

On sydäntäsärkevää lukea tilastoja.

Luulisi, että esitystä valmistellessa olisi huomioitu kouluterveyskyselyn 2021 kuntakohtaisia tuloksia. Kyselyjen ja raporttien päätavoite pitäisi olla toimenpiteiden tekemien tulosten perusteella. Ei raportteja ja kyselyjä tule tehdä vain siksi, että niitä pitää tehdä.

Mutta ei. Ihmetellään lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä, mutta ei tehdä mitään, koska ongelma on valtakunnallinen. Lohjan ei tarvitse yrittää ratkaista niitä, edes omien lasten ja nuorten hyväksi.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut. Olemme sen nähneet jo edellisissä raporteissa. Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Kirjoittaja on uusperheen äiti, lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Vierailevana bloggarina Hiiden omaishoitajat ry:n blogissa lasten oikeuksien päivänä 20.11.2021

Älä huoli äiti. Kyllä sä muistat surra

Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021 kirjoitin Hiiden omaishoitajat ry:n vierailevana bloggaajana.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. Päivää on vietetty aina eri teemalla ja tänä vuonna teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Ja se mikä on lapsen oikeus, on aikuisen velvollisuus.

Meillä on velvollisuus taata lapsen oikeus hyvään kohteluun, tasa-arvoon, ymmärtämykseen ja hellyyteen. Meillä on myös vastuu kuulla lapsia ja nuoria.

Käsittelimme viime viikolla Lohjan kaupunginvaltuustossa hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia vuodelta 2020 ja se kertoo karua lukemaa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne.

Juuri tällä viikolla julkaistun kouluterveyskyselyn 2021 tulosten mukaan Lohjalla mielialaan liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet kaikissa vastaajaryhmissä, suurin nousu oli perusopetuksen 4. ja 5. luokan lapsilla. Vastaajaryhmät ovat 4.-5. luokkalaiset, 8. luokkalaiset sekä toisen asteen opiskelijat. Peruskoulun 4. ja 5. -luokkalaisista lapsista 9,4% oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana.

Vuonna 2017 vastaava luku oli 5%.

Päihteiden käyttö lisääntynyt, rikosten määrä kasvanut ja nuorista 26,1%- 34,6% oli kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana.

On sydäntäsärkevää lukea ja nähdä näitä tilastoja sekä syitä siinä takana. Ne eivät kuitenkaan ole pelkkiä tilastoja. Ne ovat lapsia, nuoria, meidän vastuullamme olevia ihmisentaimia.

Totesin valtuustokokouksessa tuohtuneena jo vuosia vatvottuun tilanteeseen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvusta, että meidän sietäisi hävetä. Ei tämäkään kasvu ole yhtäkkiä tullut.

Hyvinvointikertomus ja sen vuosittainen raportti on kaupungin päätöksenteon kannalta talousarvion, strategian ja hallintosäännön ohella tärkein asiakirja, johon päätösten pitäisi perustua.

Päätöksillämme on väliä, meillä on vastuu.

20.11 on minulle henkilökohtaisestikin tärkeä päivä. Esikoiseni syntyi tuona päivänä, jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Päivän lähestyessä huomaan aina kerääväni itselleni liikaa töitä ja tekemistä, jotta en muistaisi päivää. Ja joka vuosi huomaan, että älä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Poikani eli vain kuusi viikkoa. Pojallani, Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS, sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Lapsen oikeuksien päivä on omasta kokemuksestani johtuen mielestäni oikealla paikalla. Mikä olisikaan paras hetki vuodessa keskittyä kunnolla lasten oikeuksien juhlistamiseen ja kehittämiseen kuin keskellä synkintä syksyä. Juhlitaan lasta ja lasten oikeuksia!

Hyvinvoiva omaishoitaja on jokaisen lapsen perusoikeus.

Lasten oikeuksien päivää meille kaikille!

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupungin kaupunginvaltuutettu,

Kaupunginhallituksen varajäsen

Alueiden johtokunnan jäsen

Lohjan omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

Keskustan valtuustoryhmä

Kehotin luottamushenkilöitä häpeämään

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2021 emme korottaneet veroprosenttia, muutimme talousarviota 2021, myönsimme kaupunginjohtajalle eron, päätimme sijaisjärjestelyistä sekä puimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia.

Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia käsitellessämme ryhmästämme erinomaisen ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö. Kuunnellessani muiden ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja tuntui raskaalta. Hyvin raskaalta. Kuuntelin kuinka kiinnitettiin raportin rakenteeseen huomiota ja siihen, kuinka huonosti meillä menee, toisaalta myös sitä, miten hyvin menee, sillä niin pienellä osalla kuntalaisista menee huonosti. Tämä siis siitä huolimatta, että kaikista on huolehdittava ja huonovointisten määrä kasvaa. Peräänkuulutettiin resursseja lastensuojeluun ja lapsiperheille suunnattuun ennaltaehkäisevään työhön. Siis samaa, mitä on kuultu ja mistä olen puhunut jo vuosi toisensa jälkeen.

Kävin pitämässä lyhyen puheenvuoron aiheesta, halusin muistuttaa valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä siitä, että päätöksemme ovat yksi syy lisääntyvään pahoinvointiin Lohjalla. Alleviivaan vielä: lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi on yksi seuraus päätöksistämme. Eikä se ihan heti tunnu olevan lopussa.

Puheenvuoroni:

Puheenjohtaja, valtuutetut ja arvoisat viranhaltijat sekä kuulijat

Hyvinvointikertomuksen raportista keskustellessa tulee muistaa myös mistä on kyse. Kuten edellä ryhmäpuheenvuoroissa on käynyt ilmi, on hyvinvointikertomus hälyttävää luettavaa. Puheenvuoroista voisi luulla, että olemme huolissamme. Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne ja somealustoilla kuntalaiset kovaan ääneen toistavat samaa.

Sydämessäni toivon ja näen, että kovaäänisimmät ovat pienin ryhmä, mutta kovaäänisimmät näköjään saavat enemmän kuin muut. Hädänalaisia ei haluta nähdä, eikä kuulla. Ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

Joka syksy on valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tätä viranhaltijat Lohjalla pyrkivät tekemään. Mitä me teemme luottamushenkilöinä? Lakkautamme virkoja, joilla tehtiin erinomaista ehkäisevää väkivaltatyötä, hylkäämme asumisyksikköjä, puhumme ja esitämme lisäresursseja sekä kauhistelemme tilanteita. Lupaamme ja olemme lukevinamme raportteja. Sen jälkeen menemme kotiin ja suljemme verhot.

Olisin toivonut, että hyvinvointiraportti otetaan oikeasti tosissaan ja edes luetaan kaikissa käsittelevissä toimielimissä, koska tämähän on käynyt toimielimissä ennen valtuuston käsittelyä. kunnan lainvelvoittama tehtävä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen. Tämän raportin perusteella saisimme hävetä.

Me pystymme kyllä parempaan. Päätöksillämme ON väliä. Meillä on vastuu

Lapsiystävällinen Lohja-ilta

Sain viime viikolla kunnian olla Lapsiystävällinen Lohja-illan paneelin vetäjänä. Paneelissa oli keskustelemassa kaupungin asiantuntijoita ja nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Joel Kronqvist. Paneeliin tekemäni kysymykset perustuivat Lohjan ideaseinään, johon kuntalaiset olivat saaneet jättää ideoita ja ajatuksia siitä, miten Lohjasta tulisi vielä lapsiystävällisempi. Nostimme Maaritin kanssa viisi teemaa, jotka selkeästi nousivat esiin ideoissa.

Ideaseinä on auki vielä marraskuun puoleenväliin, voit jättää ideasi tänne: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/lapsiystavallinen-kunta-2/ideaseina/

Voit katsoa paneelin tallenteen täältä:

Jos sä käytät somessa tai tässä päivässäsi reilun minuutin videon katsomiseen, käytä se tähän, aikasi ei mene hukkaan. Nuorisovaltuuston Joel piti tärkeimmän puheenvuoron, joka sinun kannattaa kuulla.

Joel muistuttaa nuorten mielenterveyden tilanteesta

Koko tilaisuuden näet Lohjan kaupungin YouTube-kanavalta. Tilaisuudessa esiteltiin monia lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä hankkeita, kuten esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille suunnattu kouluPT-hanke. Upeita tuloksia siitä!

Näin Länsi-Uusimaa kirjoitti illasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4347595

Luottamushenkilön syysloman viettoa

Olen syyslomaviikon käyttänyt lukien ja nuorimman kanssa leikkien. Viime viikolla ollaan oltu kovassa flunssassa ja siksi missään ei oikein ole käyty, mutta mummilla tullaan vielä käymään, koska olemme kaikki jo parantuneet ja lapset kovasti odottavat, että pääsevät näkemään mummia.

Olen tällä viikolla lukemisen ja leikkimisen lisäksi tutustunut luottamushenkilönä ja kaupunginvaltuutettuna kaupungin eri toimijoihin, sillä mielestäni on tärkeää tuntea vähän edes kenttää ja tietää asioista, joista on päättämässä. Olen siis tällä viikolla käynyt valuutettukollega Hilkka Hyrkön kanssa tutustumassa pääluottamusmiehen työhön ja velvollisuuksiin, saimme myös hyvän katsauksen henkilöstön kuulumisiin.

Lohjan imagoa työnantajana on kehitettävä ja nostettava, se tosin ei pelkillä puheilla parane. Henkilöstön hyvinvointia tulee kehittää ja parantaa ja tärkeimpinä nostoina oli

työhyvinvointi
tasapuolinen kohtelu
palkka

Seuraavana päivänä kävimme tutustumassa Ojamon perhetukikeskukseen, valtuustoryhmää edustamassa kanssani Hilkan lisäksi oli Päivi Alanne ja Reeta Kinnunen.

Ojamon perhetukikeskus on 7+7 paikkainen lasten ja nuorten vastaanottokoti. Osastojen henkilöstön lisäksi henkilöstöön kuuluu tukihenkilöitä, tukiperhetyön koordinaattori, perheterapeutteja sekä psykiatrian sairaanhoitaja.

Talossa toimii myös lastenvalvonnan tuetut ja valvotut perhetapaamiset.

Ojamon perhetukikeskus tekee työtä perheiden kanssa ja he kokevat, että pitäisi enemmän pystyä tekemään nimenomaan sitä perhetyötä, mutta lastensuojelun kokonaistilanne heijastuu myös heihin ja kaikkea ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Meidän luottamushenkilöiden tulee pystyä tukemaan ja auttamaan heitä.

Piirroskuvia lyhytelokuvasta Kohti rantaa

Muutama vuosi sitten talo sai hankerahaa lasten taidetyöskentelyyn ja talo onkin nyt täynnä upeaa taidetta ja tekivät he upean taiteen moniottelijan, Pekka Kainulaisen kanssa upean lyhytelokuvankin, jonka suosittelen katsomaan.

Moni on muuten sanonut, että ei ole ollut lainkaan tietoinen, että tällainen vastaanottokoti sijaitsee tässä kohtaa, vaikka asuu alueella tai on ajanut usein ohi.

Kuvassa ylhäältä vasemmalta Hilkka Hyrkkö, Reeta Kinnunen ja alhaalla vasemmalta Lotta Paakkunainen ja Päivi Alanne

Kävin myös palaveeraamassa ensi viikon Lapsiystävällisen Lohjan iltatapahtuman tiimoilta, sillä sain kunnian tulla pyydetyksi paneelikeskustelun vetäjäksi. Paneelikeskustelu pohjautuu kuntalaisten ideaseinän ideoihin ja viesteihin.