Kategoria-arkisto:Lapsiasia

Kuka näkisi meidät?

Kirjoittaessani Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnia olin saanut juuri koskettavan yhteydenoton, jossa kerrottiin perheiden hädästä, traagisista tapahtumista, joita ei näy, joista ei kuule. Olisin halunnut kertoa kirjoituksessani niin paljon enemmän, kertoa hädästä, tuoda sitä näkyväksi, mutta en tiennyt kuinka kirjoittaa ilman vaaraa, että joku voi tunnistaa henkilöt. Päätin pysyä yleistasolla, mutta kertoa, että hätä ja nälkä ovat läsnä.

Kuka näkisi minut?

Kuinka vieraantua todellisuudesta? Kuinka kadottaa itsensä? Oma vastaukseni on: Lukemalla ainoastaan asiakirjoja. Lukemalla niitä menemättä rivien väleihin. Esimerkikinä Hyvinvointikertomus. Siinä kerrotaan, että Lohjalla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 vuotiaiden osuus on kasvanut vuosina 2011-2016 jopa 19%. Lohjalla on myös eniten sairauspäivärahaa saaneita ja osuus on vain kasvanut vuonna 2017. Lohjalla on myös muihin vertailukuntiin nähden eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, vaikka osuus on laskenutkin. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Ikähaitarin 25-64 pitäisi kertoa meille sen, että tähän ryhmään kuuluu lapsiperheitä, mutta siitä emme puhu. Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä kohdassa emme näe, mitä lapsi kokee eläessään omaa arkeaan päihteiden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen keskellä.

Hyvinvointikertomusta kuitenkin lukiessa voisi kuvitella, että Lohjalla ei ole vähävaraisia perheitä.

Lohjan asunnottomien määrä on pienentynyt, palvelut ovat enemmän saavutettavissa. Toisille.

Jos luemme vain hyvinvointikertomuksia, tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja, jää ihminen näkemättä. Jää todellisuus huomaamatta. Jos luemme vain niitä tekstejä, joita meille tuodaan, vieraannumme tästä hetkestä. Vieraannumme itsestämme. Unohdamme, että lapset eivät ole euroja. Lapset eivät ole numeroita. Meillä jää huomaamatta, että nälkä on totta.

Me emme näe sinua.

Me katsomme toisaalle.

Luemme kertomuksia, kiistelemme näennäisyyksistä, kirjoitusvirheistä, mutta emme näe hätää.

Puhumme liikkumattomuudesta, kouluruuan väliinjättämisestä, mutta emme näe nälkäisiä.

Olemme huolissamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.

Esitämme huolemme syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista, mutta emme katso varjoihin. Puhumme korulauseita, vaikka niiksi niitä emme ehkä tarkoita. Milloin niistä tulee tekoja?

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on suurbonusperheen äiti

ja kaupunginvaltuutettu

Voit lukea kirjoitukseni myös lehdestä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/756793-lotta-paakkunainen-kuka-nakisi-minut


Mielipiteiden vaihtoa

Vastasin Länsi-Uusimaassa olleeseen mielipidekirjoitukseen. Kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota Lohjan Lapsiystävällisyyteen ja käytännössä siihen, että nykyiset päättäjät eivät kirjoittajan tulkinnan mukaan halua päättää palveluverkon ns tiivistämisestä. Kyseinen mielipidekirjoitus on tässä linkissä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/752300-mielipide-hajanaista-ja-tehotonta-palveluverkkoa-puolustettaessa-ei-puolusteta-lasten

Halusin vastata kirjoitukseen, sillä koin, että on tärkeää tuoda myös lapsiasianhenkilön näkemys ja yhden päättäjän näkemys esille. Tämä kirjoitus, johon halusin vastata tuli pian sen jälkeen, kun teimme lautakuntana päätöksen siitä, että Koisjärven päiväkotia ei lakkauteta, eikä toimintoja siirretä. Koin vastaavani myös siihen, miksi päiväkoti, josta on mm pitkät välimatkat seuraavaan, laadukas hoito, terve sisäilma sai jatkaa.

Vastasin kirjoitukseen näin (voit myös lukea sen kokonaisuudessaan tästä linkistä: (https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/753307-mielipide-vastaus-nimimerkille-lasten-asialla)


On tärkeää myös toteuttaa lapsiystävällisyyttä muutenkin kuin puheissa ja kirjoituksissa.

Nimimerkki kaipasi palveluverkon supistamista lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Päätettäessä palveluverkosta ja lasten palveluista tulee tarkastella asioita myös ennakoivasti ja pohtia myös sitä, miten saadaan lapsimäärä nousuun tai edes takaisin entiselleen.

Tähän näen vastauksena Suomen kaupungistumisen jatkumisen. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, tosin pääkaupunkivetoisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassaolevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019)

Kirjoituksessa mainittiin, että päättäjät ovat päättäneet lapsiystävällisyyden nimissä pelastaa kaikki yksiköt. Tässä olemme kirjoittajan kanssa eri mieltä, sillä muutaman vuoden aikana Lohjalla yksiköiden toimintoja on siirretty tai lopetettu, kouluja lakkautettu ja talouden tasapainottamislistalla on edelleen palveluja lopetettavaksi.

Vuodesta 2013 on lakkautettu tai päätetty lakkauttaa Lohjansaaren, Koisjärven, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun koulut. Maksjoen koulu on päätetty aikaisemmin lopettaa, samoin yksi lukio.

Päättäjät tekevät päätöksensä viranhaltijoiden esitysten ja suositusten perusteella, toisinaan päätökset ovat erilaisia, mitä viranhaltijat esittävät tai toivovat. Päättäjät on luottamustehtävissään kuntalaisten edustajina ja usein myös kuunnellen palvelujen käyttäjiä ja kohderyhmiä, toisia kuntalaisia.

Aina ei ole järkevää säästää kaikkea, mutta aina ei myöskään ole järkevää lakkauttaa kaikkea. Vaikka tämän hetkinen arvio säästöstä olisi myönteinen, saattaa siitä tulla suurempi lasku tulevaisuudessa. Huonosti voiva koululainen on kustannuksiltaan yli 10-kertainen verrattuna hyvin pärjäävään (Aluehallintovirasto ylitarkastaja Kari Lehtola 2016). Lohjallakin huonovointisuudesta kielivät kustannukset ovat kasvussa. Tätä päättäjät joutuvat punnitsemaan. Lapset eivät ole pelkkää matematiikkaa eikä euroja.

Lasten hyvinvointi tulee miettiä kokonaisuutena, kokopäivän mittaisena, koko perheen kokoisena.

Lapsiystävällisyys on iloinen asia, meidän tulisi olla siitä ylpeitä, toimia sen mukaan ja tuoda myönteisiä puolia siitä esiin. Se, että kiistelemme siitä, vie voimavaroja ja siirtää huomion oikeasta asiasta. Se siirtää huomion pois lapsista.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa

Sisäilmakeskustelu on saanut ikäviä sävyjä Lohjalla.

Puhutaan siitä, että lasten vointi ja terveys on tärkeintä, että lasten terveydellä ei saa leikkiä. Silti juuri niillä asioilla pelataan, juuri nyt. ”Niillä asioilla”. Lapsilla. Heidän terveydellään.

Sillä aikaa, kun mietitään ja kiistellään siitä, kuka on oikeassa, toimintatavoista, mitkä ovat oikeita tapoja toimia, kuka tekee, mitä tekee, miksi juuri se ”kuka” pitäisi tehdä, jne…on lapsi unohtunut. Lapset joutuvat olemaan sairaassa kiinteistöissä, altistumassa, sairastumassa.

Kiistellään siitä, onko lait ja säädökset ajanmukaisia. Kiistellään siitä, kuka tiesi jo, kuka ei tiedä (niin sitä ei ole). Taistellaan vaikutusvallasta. Oikeassa olemisesta.

Otettaessa puheeksi lasten altistumisen, että se tapahtuu nyt, ja sen, että meidän pitäisi ajatella lasten terveytta ensimmäisenä, saa aina vastauksen, kaikilta: ”kyllä, lasten terveydellä ei saa leikkiä, lasten terveys ensin” ja samaan hengenvetoon jatkuu kuitenkin se edeltävä  keskustelu.

Kiistellään siitä, haluaako Lohja toimia oikein.

Lohjalla on hyvä, toimiva toimintamalli sisäilma-asioissa. Se tosin on  vuodelta 2013, sitä voisi kyllä päivittää, mutta se on ollut aikaansa edellä. Kunpa sitä vielä toteutettaisi, aina, ja tehtäisi koulu- ja päiväkotimaailmaan omansa. Henkilökuntaa koulutettaisi, muistutettaisi toimintaohjeesta. Toteutettaisi sitä.

Olen huolissani myös siitä, että jopa päättäjiltä olen kuullut epäilyjä oireilujen aitoudesta. Puhutaan hysteriasta ja nosebo-vaikutuksesta.

Olen todella pahoillani tästä suunnasta, otetaan jättiharppaus suoraan takapajuiseen menneisyyteen. Luonnollisesti asioita pitää miettiä monelta kannalta ja nähdä kaikki vaihtoehdot, mutta se, että lasten kohdalla puhutaan siitä, että he alkavat oikeasti oireilemaan, koska kuvittelevat altistuvansa jollekin, minkä hän syystä tai toisesta mieltää pahaksi. 

Sain väsyneen ja itkuinen viestin äidiltä, jonka lapsi on väsynyt. Joka ei enää jaksa mennä kouluun. Ei jaksa, koska pahoinvointi ajaa yli. Ei jaksa, koska tuntee kadottaneen itsensä. Ei jaksa, koska kivut loppupäivästä ovat liian musertavia. Oman tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ajankohtaista. Ei jaksa ajatella, mitä haluaa isona. Hyvä, että jaksaa nousta sängystä. Ei jaksa, koska kukaan ei välitä.

On totta, että asiat tulee tehdä oikein.

Me emme tiedä kaikkea sisäilmasta tai sen ongelmista ja kuinka ratkoa niitä, siinä työssä olemme edelleen hukassa, mutta yhä useampi haluaa ratkoa niitä, yhä useampi opiskelee alaa, yhä useammalla alkaa olemaan rohkeutta tarttua asiaan.

Tällä hetkellä kuitenkin olemme ikävässä asemassa vielä, sillä olemme itse, lapsemme ja nuoremme koekaniineja.

Olemme ikävässä asemassa siinä, että lapsi ja nuori joutuessaan koekaniiniksi voi hänen tulevaisuutensa olla jo säädetty. Olemme säätäneet sen siinä mielessä, että hänen altistuessaan tai sairastuessaan sinetöimme sen, ettei hänellä ole niin suuria mahdollisuuksia kuin muilla opiskella, tehdä töitä, asua ihan missä vain.

Hänen vapautensa valita on supistunut siihen, mikä tila ei sairastuta häntä.

Ajattele tilannetta, jossa olet valitsemassa ammattiasi. Ensin joudut testaamaan opiskelupaikan, pystytkö olemaan siellä.

Jos pystytkin olemaan, pystytkö olemaan työpaikan tiloissa? Entä asunto?

Pystytkö kuvittelemaan itsesi hänen asemaansa? Tai ei tarvitse kuvitella itseäsi hänen asemaansa. Ajattele hänen loppuelämäänsä.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa.

Lapset väistöön ensin. Lapsen terveys ensin.

Energiajuomat lohjalaisista peruskouluista

Päätimme 6.3.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, että energiajuomia ei saa juoda eikä tuoda koulujen alueella. Tämä tulee lisätä koulujen järjestyssääntöihin.

Jani Meling (vihr) oli tehnyt kansalaisaloitteen aiheesta, se keräsi yli 8 000 allekirjoitusta, mikä ei kuitenkaan riittänyt lakimuutoksen eteenpäin viemiseksi.

Joissain Suomen kouluissa on jo siirrytty käytäntöön, jossa energiajuomia ei kouluaikana tai koulun alueella käytetä ja nyt vastaavanlainen käytäntö on tulossa Lohjan peruskouluihin.

Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta koska olimme suhteellisen yksimielisiä, ei keskustelu ollut pitkä. Totesimme vielä Nuorisovaltuuston kannan olevan erittäin hyvä. Ote Nuorisovaltuuston kannanotosta:

Totaalinen kieltopolitiikka on harvoin toimenpiteenä riittävä kitkemään haitallisena pidettyjä tapoja nuorison keskuudesta. Esimerkiksi tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä avainasemassa on ollut asianmukainen ja tehokas terveysvalistus. Tiukan kieltolinjan sijaan nuorisovaltuusto kannattaakin sitä, että valistusta liiallisen kofeiinin- ja energiansaannin haitoista tehostetaan ja terveellisistä elintavoista puhutaan yhä kokonaisvaltaisemmin.

Päätimme lisätä päätökseemme valistuksen energiajuomien haitoista.

Lokovan hallitus käsitteli aihetta myös viime syksynä, kun aloite tuli julkisuuteen ja tuemme lautakunnan päätöstä, tosin Nuorisovaltuustolla on erittäin hyvä näkökulma. Toivomme myös valituksen lisäämistä ja terveyshaitoista puhumista, mutta se tulee kohdistaa oppilaiden lisäksi myös perheisiin ja kouluihin ja sen tulee olla yhtenevää. Olemme valmiita myös tukemaan kaupunkia valistamisessa ja mahdollisessa kampanjoinnissa. Tämän lisäksi toivomme myös kaupoilta yhtenäistä linjaa myyntikiellosta esimerkiksi alle 15-vuotiaille.

Svenska Yle kysyi myös Lokovan kantaa vanhempien edustajana. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen, mieleenpainuva ja haastava. Alkuun todella yritin toisella kotimaisella, mutta luovutin kieleni kankeaan ruosteeseen. Pitääkin alkaa elvyttämään taitoa.

Svenska Ylen artikkeli: https://svenska.yle.fi/artikel/2019/03/12/lojo-forbjuder-energidrycker-i-skolan

Haastattelussa yllätettiin kysymällä, mitä energiajuomien tilalle.

Länsi-Uusimaan artikkeli:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/753059-energiajuomat-halutaan-pois-lohjan-kouluista-asia-huomioidaan-yhtenaisesti-kaikissa


Sote-lautakunta ei ole saanut terveisiä Omaishoidon neuvottelukunnalta

Sote-lautakunnan varajäsenenä tutustun aina varmuuden vuoksi lautakunnan esityslistaan. Tällä kertaa listan ilmestyessä ihmettelin, miksi tiedotusluontoisissa asioissa ei ollut minkäänlaista mainintaa omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta. Tässä ko osiossa yleensä on maininnat vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston terveisistä. Miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveiset ovat vähempiarvoisia? Olin itse neuvottelukunnan kokouksessa läsnä ja siellä tuli monta tärkeää näkökulmaa esimerkiksi omaishoidon tuesta, miksi vapaita ei käytetä ja palvelujen käyttämisestä ja niiden tasosta.

Siihen, ettei lautakunnalle viedä omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä on varmaan jokin hyvä syy, mutta mikä se syy on?

Omaishoidon neuvottelukunta on mielestäni merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin ääntään on tärkeä kuulla.

Vanhus- ja vammaisneuvoston kuulumiset ohjataan nettisivuille,

www.lohja.fi » Sosiaali- ja terveyspalvelut » Ikääntyneiden palvelut » Tietoa, ohjausta ja neuvontaa » Lohjan Vanhusneuvosto

https://www.lohja.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/vammaisneuvosto/

omaishoidon neuvottelukunnasta ei minkäänlaista mainintaa.

Olen kysynyt asiaa kaupungilta ja sain kiinnostavan vastauksen, kiitän siitä. Vastauksen mukaan vammais- ja vanhusneuvostot ovat virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta, kuten moni muukin eturyhmä perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Jos omaishoidon neuvottelukunnan terveiset tulee lautakunnan tiedoksi, pitäisikö yhdenvertaisuuden nimissä miettiä muitakin. Tuleeko sote-lautakunnalle terveisiä tarpeeksi?

Ymmärrän toisaalta selityksen.

Ymmärrän sen, ettei Lohjan omaishoidon neuvottelukunnalla ole juridista ” valtaa”, mutta itse näen sen merkityksen tärkeänä, siinä olevat omaishoitajat tuovat viestiä arjesta palveluiden käyttäjän näkökulmasta ja saman pöydän ääreen on tuotu päättäjiä, viranhaltijoita ja muita asiantuntijoita. Omaishoitajat tulisi nähdä palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina.

  • Tehokkaiden ja vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi tarvitaan toimivia tapoja ottaa asiakas mukaan palveluiden kehittämiseen. Sen lisäksi tarvitaan uudenlaisia keinoja, joilla eri omaishoidon toimijoiden, niin yhdistysten kuin palveluntarjoajienkin, viranhaltijoiden osaaminen huomioidaan palveluita kehitettäessä. 
  • Lohjalla lie tahtotilana kenties se, että kysytään silloin tällöin jotain omaishoitajilta ( ei edes joka vuosi)  – niin sitten saadaan hyvin selkeitä vastauksia ja jos omaishoitaja ei vaikka ymmärrä kysymystä – niin sen parempi. 
  • Lohjan kaupunki teki omaishoitajille kyselyn ennen joulua, ja kysymyksistä osa taisi olla haastavia – miten omaishoitaja kykenee ideoimaan esim. millainen vapaiden järjestämistapa palvelisi heitä,  tietysti taivas rajana, mutta tuskin omaishoitaja lähtee ideoimaan kovinkaan syvällisesti ( palvelusetelin käytön laajentamista/ eurojen korotusta siihen , ammatillista kotiin vietävää perhehoitoa, omaishoidettavan hyvinvointikeskusta jne.) tästä kyselystä on yhteenveto jossain? Olisi mielenkiintoista lukea se. Hienoa, että kysely on tehty, mutta omaishoitajien jatkuva kuuleminen olisi erittäin tärkeää 
  • Valtion lisämääräraha omaishoidon kehittämiseen on 640 000 euroa Lohjalla Omaishoitajat ovat hyvin väsyneitä – ja osalla käsittääkseni hyvinkin sitovia tilanteita. 
  • palveluiden käyttäjien säännöllinen kuuleminen ja vaikutusten arvionti päätöksiä / esityksiä tehtäessä on kaiken a ja o

Koska lautakunnan esityslistalle ei ole tulossa omaishoitajien terveisiä tiedotusluontoisiin asioihin, tulen tekemään omaishoidon neuvottelukunnan kokouksista muistion neuvottelukunnan sihteerin avustamana, jonka jaan sotelautakunnalle. Asioista vastaavalle viranhaltijalle tämä sopi oikein hyvin.

Kysyin lisäksi THL:n teettämästä kyselystä omaishoitajille vuonna 2018 ja vastausten näkyvyydestä, onko Lohjan vastaukset jossain luettavissa?



Kiusaamisesta puhuttiin Ewen ansiosta

Olen toiminut Lokovan (Lohjan koulujen vanhemmat ry) puheenjohtajana pari vuotta ja saanut tehdä monenlaista ja olla monessa mukana.

Yksi yllättävän isotöinen, palkitseva, yllättävä ja upea projekti oli lempiaiheeni koulukiusaamista vastustavan projektin alkuun laittaminen. Olin kauan miettinyt ja jokaisessa sopivassa raossa ehdottanut kaikille mahdollisille tahoille ja tutkinut kaikkia mahdollisia tahoja.

Rap-artisti Ewe oli pitkään toivonut voivansa tehdä lasten ja nuorten hyväksi työtä ja nimenomaan kiusaamista vastaan. Tavoitteemme kohtasivat ja juteltuamme pitkään ja moneen otteeseen asiasta päätimme pistää hynttyyt yhteen. Molemmat halusimme kokeilla jotain uutta.

Siitä lähti uuden projektin alku. Puheluita, brainstormausta, palavereja, rahoituksen hakemista, meilejä, iloa, pettymyksiä, mutta loppujen lopuksi silkkaa riemua ja ilonkyyneliä (ainakin minulla)

Mä koen olevani etuoikeutettu.

Sain etuoikeuden olla mukana upean pilotin alkuun laittamisessa.

Upeat Erkko Ewe Wäisänen, Perttu, Jaana ja Päivi oppilaiden kanssa kiusaamista vastaan.

 

Oli ihana nähdä Ewen, Pertun ja lasten välinen aito vuorovaikutus ja tosi makee oli nähdä lasten kasvu ja ihana halu ja into tehdä.

Tämä video sai alkuunsa siitä, että Lokova ry halusi tuoda uusia välineitä koulukiusaamista ehkäisevään ja vastustavaan työhön lasten lähtökohdista ja lasten vahvuuksia käyttäen. Tavoitteemme Ewen kanssa kohtasivat ja halusimme luoda tämän yhdessä.

Tätä projektin pilottia on ollut käynnistämässä yhteistyössä Lokovalta Pirita Glumerus ja Lotta Paakkunainen, Nummen yhtenäiskoululta erityisopettaja ja vararehtori Päivi Rantio sekä luokanopettaja Jaana Vainio sekä Ewe Wäisänen ja Perttu Sutinen. Toteuttajana Ewe, Perttu ja 5B Jaanan ja Päivin tuella.

Pilotti oli todella onnistunut ja lämmin suositus tälle!

Ote Länsi-Uusimaan jutusta:

Koska aihe oli rankka ja kiusaaminen on asia, josta on vaikea puhua, keksi työryhmä biisille ja videolle kolmannen persoonan nimeltään Keijo. Projektistaan ylpeät Nummen yhtenäiskoulun vitosluokkalaiset kertoivat suhtautumisensa kiusaamiseen muuttuneen.

– No ei ainakaan kiusata, lapset totesivat, ja kehuivat projektia hauskaksi, kivaksi ja siisteimmäksi jutuksi, mitä koulussa on ikinä tehty.

Tuloksia seurataan, analysoidaan ja tarkoituksena on levittää konseptia koulujen tueksi. Lisätietoa saa lokovalohja(at)gmail.com ja perttu(at)backfront.fi

Videon löydät täältä:

https://youtu.be/mxVo-2xvb0Y

Tässä lehtijuttuja projektista:

https://www.ykkoslohja.fi/uusin-keinoin-koulukiusaamista-vastaan/?fbclid=IwAR19iZiHtFlVrhTl94wQh99kjMgwbzBCKpX_yTmJybcmZI5-Hd2A1MiOZrU

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/725065-nummen-yhtenaiskoulun-vitosluokkalaiset-tekivat-musiikin-monitoimiosaajan-ewen?fbclid=IwAR33B2OKoWnfg1AhtfWRm15uRczbWPg3zX9kca_QvhLh77v0ciQcQ06Prfs

#mäenkiusaa #kaswu #lokova