Ylen 30.6.2018 julkaiseman uutisen mukaan (https://yle.fi/uutiset/3-10252289) vaikka Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä jo kauan, vuodesta 2006 lähtien, harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.
Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.
Lohjalla sote-lautakunta kaatoi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille sillä perusteella, että sote on tulossa. Samaan aikaan mm Vantaa ja Helsinki näkevät muutakin kuin sote-muutoksen. Lohjalla kehutaan sillä, että ”olemme jo tehneet paljon muutoksia omaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttään ja tehostaneet palvelujamme sote-muutos silmälläpitäen”. Sotea käytetään päätösten tukena tehosteena valikoivasti. Sote-muutoksen taakse mennään välin piiloon ja välin eteen.
Ollaan valikoivasti proaktiivisia.
THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.
Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.
Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.
Ensisijaisesti ehkäisyssä on kuitenkin kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista. Ei vain kulusta kaupungin kassassa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Abortti ei ole henkilölle vain fyysinen toimenpide, sen vaikutus sen valinneen ja kokeneen ihmiseen on suurempi.
Seksitautien torjunta on tärkeä osa maksutonta ehkäisyä
Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulisi tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kondomijakelua tulisi lisätä terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla.
Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen.
Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan aiheesta 22.5.2018
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.
Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.
jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue yksityisellä hoidolla.
Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.
Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolanpäiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.
Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?
Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:
Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.
Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.
Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua.
Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.
Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?
Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.
Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.
Nummen urheilukentän katsomoa on alettu purkaa. On sääli, että kaunis ja joskus hyvin toimiva katsomo on päätetty purkaa. On sääli, että tähän on jouduttu.
Nummen urheilukentän katsomo
Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistyessä Lohjan kaupungiksi monesta meille niin arkipäiväisestä ja itsestäänselvästä asiasta on tullut uhanalaista. Yksi näistä on Nummen urheilukentänkatsomo. Kaupungin talouden ollessa tiukilla, säästötoimet kohdistuvat moneen eri alaan, monella eri saralla, eikä syrjässä kaupunkikeskustasta olevalla pienellä kylällä sijaitsevalla urheilukentän katsomolla ole tärkeysjärjestyksessä kovinkaan suuri merkitys.
Merkitystä katsomolla on meille, nummilaisille, perheille ja harrastajille sekä urheiluseuroille ja niiden toiminnalle. Varsinkin erittäin tärkeälle junioritoiminnalle.
Nummen urheilukenttä ja sen katsomo on myös osa erittäin tärkeää kulttuurihistoriallista maisemaa. Kentän historia on itsessään myös erittäin mielenkiintoinen ja yksi erittäin hyvä esimerkki maalla paljon käytetystä ns. maalaisjärjestä ihan käytännössä, jopa kunnallispolitiikasta. Ei niin välitetty byrokratiasta, vaan toimittiin.
Historiaa
Nummen kunta lahjoitti 29.10 .1931 Nummen urheilukenttä Oy:lle 1,5 ha maa-alueen pitämässään kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunta sai maalahjoituksen ansiosta noin 2/3 osuuden kenttäyhtiön osakkeista. Loput oli Nummen Kipinällä ja Nummen Yrityksellä.
Kentän rakentaminen aloitettiin maantasoitus- ja salaojitustöillä heti marraskuun 1931 aikana. Kentän rakennustöitä tehtiin monessa vaiheessa ja paranneltiin moneen otteeseen. Vuoteen 1937 mennessä ei kuitenkaan ole mainintaa katsomosta, joten se on rakennettu tämän jälkeen. Nummen kipinän arkistoja tutkiessa löytyi päivämäärä 23.11.1951. Tarkka rakennusaika ei ole tiedossa, mutta rakennuspiirustukset ovat ylläolevalta päivältä.
Nummen Urheilukentän katsomo on puolestaan valmistunut vuonna 1952,
samana vuonna siis kuin Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Katsomo tehtiin pääosin
talkootyöllä ja lahjoitettujen rakennustarvikkeiden avulla.
Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm.
katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta.
Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät
katsomoon.
Nummen Urheilukenttä Oy luovutti vastikkeetta ja rasitteista vapaana urheilukentän 15.6.1983 Nummi-Pusulan kunnalle. Suullisesti luovuskirjan ulkopuolella sovittu, että urheiluseuroille kentän käyttö olisi ilmaista tulevaisuudessa. Kunta kunnosti katsomoa 1980-luvun puolessa välissä, jolloin mm. katsomon penkkirakenteet uusittiin molemmista päädyistä sekä alaosasta. Urheilukentän peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 2003 uudistettiin kulkuväylät katsomoon.
Nummen urheilukentällä on vahva paikallishistoriallinen tausta ja Urheilukentän katsomolla on monimuotoinen käyttö. Katsomoa käytetään luonnollisesti katsomona, mutta myös harjoituksia on käyty katsomon puolella. Katettu katsomo on tarjonnut junioreille suojaa ja siellä onkin monet treenit käyty. Katsomo on yksi oleellisin paikka junioritoiminnan ylläpidossa; vanhemmat, huoltajat, valmentajat sijoittuvat usein katsomoon ja treenikamat, vaatteet saa katetun katsomon suojiin. Nummen urheilukentänkatsomo on juuri suojeltavan kulttuurimaiseman rajalla.
Nummen urheilukentän ja –katsomon säilyminen ja peruskorjaus on välttämätöntä turvataksemme upean Nummen junioritoiminnan.
Katsomon ollessa tärkeä osa arkkitehtuurista kulttuuriamme, sitä tulee suojella ja se tulee säilyttää. Voimmeko osana Nummen kulttuurihistoriallista maisemaa hakea Nummen kentän katsomolle suojelua, se on osa meille tärkeää paikallishistoriaa, osa identiteettiämme nummilaisina ja osa uuden Lohjan urheilukulttuuria. Tästä syystä esitin vuonna 2015 nummilaisille toimijoille, että hakisimme Nummen urheilukentälle suojelua. Tätä ei kuitenkaan haluttu, sen tuomien hallinnollisten ja muiden mahdollisten hidasteiden ja ongelmien vuoksi. Se oli varmasti oikea päätös siihen vaiheeseen.
vuonna 2015
Nummen urheilukentän arkkitehtuurisesti kiinnostava puurakenteinen vanha katsomorakennus on kunnostuksen tarpeessa. Vanha puukatsomo elegantteine kattorakenteineen on säilynyt hyvin, koska siitä on huolehdittu vuosien varrella. Nyt katsomorakennus vaatisi taas vuosikunnostusta. Nummen aluetoimikunta on valmis organisoimaan talkoita työn toteuttamiseksi, mutta kaupungin tulisi maksaa materiaali- ja telinekulut.
Nummen urheilukentän katsomon kuntoa käytiin arvioimassa paikallisten toimijoiden toimesta, tehdäkseen suunnitelman kuinka edetä asian kanssa. Katsomo ei ole tuolloin ollut ongelma, heidän arvionsa mukaan perusrakenteet tulisi purkaa, jotta nähdään kantavien kunto. Tuolloin toimijat pohtivat monia asioita, esim kenen olisi tarkoituksenmukaisin tehdä aloite, niitä esitettiin, olisi puutavara saatu lahjoituksena… Mutta jos rakenteet eivät ole kunnossa, on talkoot vaikea toteuttaa. Silloin jo heillä heräsi huoli siitä, voisiko katsomo mennä käyttökieltoon? Osa kannatinpalkeista oli huonossa kunnossa ja jotta vesi ei pääse kannatinpalkeille, tulisi ongelma poistaa.
Tekninen toimi ja Liikuntakeskus olivat tehneet arvioita, joissa todettu katsomon olevan lähes purkukunnossa. Paikallisten toimijoiden mukaan olisi hyvä tehdä kunnon kuntokartoitus, sillä ehkä ei ole kuitenkaan niin heikossa kunnossa. Tulisi tehdä kuitenkin ennen seuraavaa runsaslumista talvea. Katto todennäköisesti kestää vielä 10 vuotta. Kuka suunnittelija saataisiin sitoutettua talkootyöhön? Kustannukset? Entä rakennusvalvonta? Pelkät rakennustarvikkeet olisi aloitteella, kustannuksia tulee joka tapauksessa.
Nummen urheilukentän katsomon kantava palkki
Kaupungin, Liikuntakeskuksen ja paikallisen urheiluseuran kesken käytiin ostoneuvotteluja. Mutta mistä seura olisi saanut varat katsomon ostoon ja ylläpitoon?
Käyttäjiltä? Jokainen kivi käännettiin ja jokainen ehdotus punnittiin.
Ollessani aluetoimikunnassa pyysin seuroilta ja koululta kannanottoja urheilukentän kehittämiseksi ja kokosimme vastaukset Nummen urheilupuiston kehittämiseksi ja niiden perusteella
Aluetoimikunnan ehdotus perustuen vastauksiin ja aluetoimikunnan kantaan:
Vanha skeittiramppi puretaan. Rakennetaan uusi Tampereen mallin mukaan:
nuorten kanssa yhdessä – rahoitus mahdollisesti mm lähidemokratian budjetista, nuorten työllistämishankkeista (?) ja ykkösakseli. Skeittaus on seuraavista olympialaisista lähtien olympialaji, joka varmasti nostaa jälleen skeittauksen kiinnostavuutta ja alueen 10 vuotiaissa on runsaasti skeittauksesta nyt jo innostuneita
vanha katsomo puretaan mahdollisimman pian
parkour-rata
valaistus joen puoleiselta reunalta, jotta käyttöaikaa saadaan pidennettyä, eikä valaistus häiritsisi asukkaita
rullalätkäkenttä
tenniskenttä
verkko, joka pysäyttäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle.
polkuautorata/liikennekaupunki
parkkitilaa tarvitaan, sillä joukkoliikenne on huono ja omilla autoilla pakko kulkea
välinevarasto seuroille ja koulun käyttöön
petankki
nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos
Tärkeintä on toimiva ja korkealla käyttöasteella oleva urheilupuisto, joka vastaa alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin.
Aluetoimikunnan kanta ja ehdotukset perustuvat seuroilta ja nuorilta tulleisiin vastauksiin, jotka ovat alla:
huoltokopin lähelle maalikamerateline/kulkuportti ”tervetuloa urheilupuistoon”
kuinka katsomon alle jäävää kuoppaa hyödynnetään? Palloiluun? Parkour? Rantalentis? Ulkokuntoiluvälineitä. Miten pukusuojat, wc:n käyttö?
Skeittiramppi suunnilleen nykyisen katsomon tilalle
portaat mäkeen
polkuautorata/liikennekaupunki
petankki
kesäteatteri
nupun koiraklubi (parkkipaikan tarpeellisuus)
etelärinne, aurinkopaistaa – kun vettä sataa, penkit vielä illalla märät
huono joukkoliikenne-tarvitaan autoa ja parkkipaikkoja
– Valaistus, nyt kenttää ei voi käyttää 19.00 jälkeen syyskuun lopulla, eikä 18.00 jälkeen enää lokakuun puolessa välissä. Jalkapallon sarjapelit on pakko siirtää viikonlopuille palloliiton määräysten vastaisesti. Kentän käyttö lisääntyisi valaistuksella. Myöskään talvikäyttö esim lasten hiihtopaikkana ei onnistu ilman valaistusta.
– Katsomoa tarvitaan jalkapalloturnauksissa ja sarjaotteluissa.
– Kentän pääsuoran puolella voisi olla nykyisen katsomorakennuksen tilalla pitkänomainen katos johon pääsee sateen suojaan, ja jossa voisi sateella harjoitella, tehdä alkulämmittelyä, jne. Tämän katoksen päällä olisi kevyt katsomo, mielellään myös katettu.
– Kentällä pitää olla toimiva elitarvikemyyntiin ja pieneen valmistukseen soveltuva kioskirakennus tapahtumia varten
– Parkkipaikkaa ei voi pienentää, alue on täynnä monta kertaa viikossa kun toiset joukkueet lähtevät treeneistä ja toiset tulevat. Tapahtumien parkkipaikaksi ei nykyinenkään riitä lähellekkään.
– Välinevaraston pysyvä ratkaisu ei voi olla rakennusluvaton kostea kontti!
-Kentän nykyiset käyttömäärät: kentällä pelataan kesän aikana 30 jalkapallon piirisarjan peliä. (saupa 15, rahi 9 , hukat 6).
-Tällä hetkellä Saupassa on pelaajia 117 kouluikäistä lasta. Tarkoituksena perustaa uusi joukkue 12/13 syntyneille tänä kesänä joten pelaajamäärä tuosta vielä nousee. Lisäksi on miesten ja naisten joukkueet joiden pääasiallinen idea on tarjota paikkakunnan aikuisille mukava ja edullinen tapa ylläpitää työkuntoa sekä viettää aikaa muiden kanssa, suurin osa on lapsiperheiden vanhempia.
Yhtenäiskoulun yläkoululaisilta:
Oppilaille tehtiin kysely, jossa kysyttiin Nummen kentästä seuraavin kysymyksin:
1) Mitä haluaisit urheilukentälle (jotain uutta)?
2) Onko kentällä jotain, mistä pitäisi luopua?
Vastauksia tuli 84, joten kaikki ei halunnut edes vastata kyselyyn vaikka mahdollisuus oli se omalla kännykällä tehdä.
Koulun edustajan ehdotus olisi seuraava:
– puretaan skeittiparkki (on huonokuntoinen ja turvaton, kenen vastuulla jos siinä joku loukkaantuu huonon kunnon takia?)
– tilalle tulisi koriskenttä (asfaltille rajat) sekä rullalätkäkenttä (joka voidaan jäädyttää pieneksi kaukaloksi talvella, laidat olisi aina paikallaan. Sijoitus vaikka siihen skeittiparkin paikalle.
– Parkkipaikkaa (se pitkä) isonnettaisiin niin, että siihen tehdään rajat kahteen riviin ja autot ajaa välistä. Suljetaan uusi toiminnallinen alue siirrettävällä aidalla, mutta tarpeen tullen sen voisi aukaista isojen tapahtumien aikaan järjestäjien autoille, siihen jää kuitenkin koriskenttien päälle tilaa autoille ja sen viereen myös.
– Toiseen päätyyn tulisi kesäksi verkko, joka pysättäisi pallot menemästä naapurin tontille/korkean puska-aidan alle. Tätä monet pojat on toivonut, ketka siellä käy päivittäin potkimassa palloa kesällä.
Katsomon kohtaloon ei liikunnanopetus voi ottaa muuta kantaa kuin sen, että purkaa se pitäisi välittömästi senkin takia, että oppilaat ei olisi vaarassa sen romahtamisvaaran takia kun esim juoksevat radoilla. Uudelle katsomolle ei opetuksen kannalta ole tarvetta.
Yläkoululaisten vastauksia:
Mitä halutaan:
Yläkoululaisten vastaukset, mitä halutaan
Mistä yläkoululaiset olisivat valmiita luopumaan:
Huomio vielä, että koululaisten vastaukset olivat nimenomaan 13-17 vuotiailta, ei päiväkoti- eikä alakouluikäisiltä, joista on kasvamassa hyvää vauhtia kentän käyttäjiä.
Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan
Yläkoululaisten vastaukset, mistä valmis luopumaan
Olin pitkään sitä mieltä, että katsomo tulee säilyttää, kävin monia keskusteluja, monissa kokouksissa asian tiimoilta, näin piirustuksia, kuvia kunnosta, kävin tutkimassa itse paikanpäällä, kuuntelin asiantuntijoita, luin kyselyjen vastauksia. Luin kaikki vastaukset.
Olisimme saaneet puutavaran lahjoituksena paikalliselta yritykseltä, seuroista olisi ollut talkoisiin, niissä tuntui aina tulevan vastuukysymys ja talkooväen puute vastaan, loppujen lopuksi myös katsomon kunto tuli vastaan.
Käydessäni aluetoimikunnan edustajana urheiluseurojen edustajan kanssa jälleen yhdessä kokouksessa Liikuntakeskuksella keskustelimme katsomon tarpeesta ja koko urheilukentän alueen kehittämisestä. Puhuimme pyrkimyksestä hyödyntää myös koulun lähiliikuntapaikkaa, salia ja tehdä tästä alueesta liikuntakokonaisuus, joka palvelisi aluetta ja sen asukkaita, iästä riippumatta.
Oheisharjoittelupaikkana en pystynyt katsomoa puolustaa, se kävi tapaamisessa selväksi.
Me todennäköisesti saamme katsomon kentälle, siitä pitää tulevaisuudessa kyllä varmasti muistuttaa ja painostatämän lisäksi voimme saada niin paljon hyvää kehitystä koko urheilukentän alueelle, että olen valmis ajattelemaan katsomon ulkopuolelle ja lähteä siitä, että kehitetään koko alue, katsotaan koko alueella, mikä olisi hyvä, mikä toimisi jne.
Odottelin kärsivällisesti, mutta turhaan. Olen pettynyt.
Nummi-Pusulan lukion lakkauttaminen on todellinen häpeä ja sanoisin, että helposti paskin päätös, minkä viime valtuusto teki. Länsi-Uusimaa tuntui olevan samaa mieltä erään valtuutetun kanssa, että näin vähäpätöinen asia, eikä uutisoinut viimeisiä lakkiaisia. Olen pettynyt, vai olenko vain missannut jutun? Onneksi Karkkilantienoo sentään teki jutun.
Olisin toivonut, että myös arvostamani ja tilaamani lehti olisi myös tehnyt. Nummi-Pusulan lukion lakkautus oli tärkeä ja iso menetys, ei vain meille alueella, vaan myös koko Lohjalle. Alueiden kehittämisen este ja hidaste on välinpitämättömyys.
Nummi-Pusulan lukion viimeiset lakit
odottelua
uudet ja viimeiset
Rehori Liisa Jääskeläinen ja luokanohjaaja Maria Hormavirta
Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).
Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.
Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.
Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.
Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:
1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.
Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.
Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.
Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.
Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.
Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.
Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10. Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa
ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:
Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj
Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.
Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.
Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:
o Asemanpellon koulu
o Lehmijärven koulu
o Nummenkylän koulu
o Pullin koulu
o Mäntynummen päiväkoti
o Päiväkoti Oravainen
Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.
Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.
Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone
Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.
Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus )
Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)
Niiden lisäksi minua kiinnostaa:
onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?
Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018
Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.
Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:
Vastaesitys:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että
Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.
Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.
Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut
Koisjärven
Lohjansaaren
Hiiden
Maksjoen (vielä toiminnassa)
Hyrsylän
Neitsytlinnan
Karstun koulut
jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka
sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.
Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.
Lotta Paakkunainen 