Kategoria-arkisto:Lohja

Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)


Lapsen tulisi saada syödä vegaanisti

Lohjan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan Lapsiasiahenkilönä murisen, sillä Lohja on hyvin epätasa-arvoinen lasten kesken. Omana pyrkimyksenäni lapsiasiahenkilönä on tuoda lasten näkökulmaa esiin päätöksenteossa, pyrin olemaan myönteinen ja nähdä asioissa sen hyvän puolen ja tuoda niitäkin esiin. Mutta jos jokin asia pitäisi korjata, tulisi siitäkin puhua ja pyrkiä korjaamaan se niin, että lapsen etu nähdään ensimmäisenä ja perimmäisenä syynä ja tavoitteena.

Jos asut syrjässä, et saa samanlaista opetusta kuin kaupungissa. Tästä kirjoitan myöhemmin lisää, sillä tässä kirjoituksessani keskityn syrjintään ruokavalion vuoksi.

Jos olet vegaani, et saa vakaumuksesi mukaista ruokaa koulussa. Tämä on lasta syrjivää. Varhaiskasvatuksessa moni vegaaniperhe joutuu viemään omat eväät päiväkotiin.


Tein valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Valituksen voi tehdä tästä. 

Liitteeksi valitukseen laitoin erityisruokavaliolomakkeen ja koulun ruokalistan.

Erityisruokavaliolomakkeen laitoin siksi, että se on aika suppea.

Ruokalistasta laitoin kuvan, koska se kuvaa hyvin tilannetta. Kuva on kasvisruokalista. Ruoka on hyvää ja ravitsevaa, monipuolista, mutta se ei tarjoa vegaanista vaihtoehtoa. Vegaaninen voisi olla kaiken pohjana.

Olen antanut tyttärelleni luvan vuoden alusta olla vegaani. Olin jonkin aikaa harkitsevalla kannalla asiassa, sillä minulla ei ollut tarpeeksi tietoa vegaaniruokavalion riittävyydestä kasvavalle lapselle. Olen nyt lukenut aika paljon asiasta ja kävin Vihreiden järjestämässä tapahtumassa, jossa oli ravitsemusalan ammattilainen puhumassa asiasta. Kävimme erittäin hyviä keskusteluja asiasta ja sain paljon lisää hyvää tietoa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi 24.1.2017 uuden kouluruokailusuosituksen yhteistyössä Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Edellinen suositus oli vuodelta 2008.

Uudessa suosituksessa kasvisruokavaliot on huomioitu ja kouluissa olisi hyvä olla tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, suosituksissa todetaan. Näistä toinen vaihtoehto voi olla kasvisruoka. Suositus ei ikävä kyllä takaa sitä, että vegaani saisi ruokaa. Vegaanien ongelmana kouluruokailussa onkin usein ollut joko se, että ruokaa ei saa lainkaan, tai jos saakin, se ei ole ollut ravitsemuksellisesti täyspainoista. Uudessa suosituksessa ilahduttaakin jo lasten ravitsemussuosituksesta tuttu vegaanin lautasmalli sekä esimerkkikuva vegaanisesta ateriasta.

Tiesittekö muuten, että Lohjan kaupunki sai yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta ratkaisun, jossa se kieltää Lohjan kaupunkia syrjimästä varhaiskasvatuksessa siksi, että kaupunki ei tarjoa vegaaniruokaa tiettyä vakaumusta edustaville vaikka se tarjoaa vastaavasti muita erityisruokavalioita muiden vakaumusten edustajille.

Kaupunkia ei kiinnosta.

Vegaanina oleminen on perusoikeus, joka sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaan, jossa taataan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.

Omat kiitokseni Karoliinalle, jolta sain tärkeää alustusta ja joka on tässä asiassa ollut jo kauan aktiivinen.

Lähteet:

https://www.vegaaniravitsemus.fi/uutiset.html?81795

http://www.julkari.fi/handle/10024/129744

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/704987-vegaanilla-on-koulussa-nakkaripaivia-lihansyoja-paastoaa-kasvisruokapaivana

http://ruokalista.lohja.fi:3502/#/c9b8c923-5717-e611-80db-005056ba3b8f


Talouden tasapainottaminen jäi pöydälle


Eilinen (30.1.2019) lasten, nuorten ja perheiden kokous oli aikas raskas ja täynnä pettymyksiä.  Istuimme hartaasti ja keskustelimme paljon. Päätettäviä asioita oli paljon. Päätimme mm

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteista 1.8.2019 alkaen

Lautakunnalle oli tuotu koulumatkakuljetusten periaatteet hyväksyttäväksi. Periaatteita oli korjattu hieman: ”koulumatkan vaikeus ja rasittavuus” kohtaa oli tarkennettu. Periaatteissa oli pyritty helpottamaan perheiden arkea. Tätä ideaa ajattelin hyödyntää ja saada pari muutosta aikaan. Muutokset käsiteltiin erillisinä äänestyksinä. Esitin:

  1. muutosta kohtaan koulumatkan pituus: Muutettu teksti menisi näin: Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (hävisin 3-10)
  2. Lisäys kohtaan koulukuljetuksen myöntämisen perusteet: Esikoululainen tai koululainen on oikeutettu koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. (hävisin 5-8)

Perusteluinani oli kohtaan yksi se, että teksti on suora lainaus perusopetuslain pykälästä 32. Tosin se ei velvoita suoraan kodin ovelta hakemaan, vaan mahdollisimman läheltä. Nyt eskarilainen voi joutua kävelemään pitkänkin matkan esim bussipysäkille. Lisäämäni teksti rajaisi mahdollisuuksia ja saattaisi velvoittaa kaupunkia hakemaan eskarilaisen kotiovelta tai -portilta.

Perusteluina kohtaan kaksi oli perheiden tasavertainen kohtelu ja lasten tilanteen helpottaminen. Tästä keskustelimme jo syksyllä valtuustoaloitteen käsittelyn myötä. Tässä linkissä siitä enemmän: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/07/valtuustoaloite-tasa-arvoisesta-koulukyytioikeudesta-kasittelyssa/


Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako

tuntijako meni ikävä kyllä esityksen mukaisesti, eli tuntijakoa muutetaan niin, että matematiikan, äidinkielein ja ympäristö- ja luonnontieteen tunteja vähennetään. Puheenjohtaja teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Jatkaa Lohjan suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa 1.4.2015 tuntijaon mukaisesti lisäten kuitenkin varhennetun kieltenopetuksen tuntijakoon jo 1.1.2019 alkaen. Määräraha katetaan talousarvion sisältä mm. Lanupen johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisista korvauksista.

2. ottaa uuden tuntijaon käyttöön 1.8.2019 alkaen

3. ohjeistaa opetustoimea valmistelemaan ja toteuttamaan tuntijaon muutoksen edellyttämät tarvittavat muutokset primuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä huolehtimaan varhennetun kielenopetuksen osalta tarvittavasta opettajien koulutuksesta

ja samma på svenska. Tosin vastaesitystä vedettiin pois tasavertaisuuden vuoksi.

Viranhaltijat eivät pitäneet johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisiin korvauksiin kajoamisesta. Toki ymmärrän, että kehittämistyöhön ja johtamisjärjestelyihin varatut harkinnanvaraiset korvaukset tuovat lisämotivaatiota tehdä kehittämistyötä nimenomaan juuri lasten hyvinvointia ajatellen. Harkinnanvaraiset korvaukset eivät ole lakisääteisiä.

Monessa kohtaa esim talouden tasapainottamislistalla lasten palvelujen karsimista esittävissä kohdissa todetaan, ettei palvelu ole lakisääteistä, jolla tunnutaan puolusteltavan esityksiä.

Nuorisotyön päiväleirikokeilu

Kesäleirien osallistujamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja nuoristyöntekijöiden ehdotuksesta lähdetään pilotoimaan päiväleirejä. Tämä esitys kuulosta todella hyvältä ja toivottavasti se vastaa perheiden tarpeisiin.

Tarkoituksena on, että leiri olisi osallistujille ilmainen, jolloin mukaan on helpompi saada myös vähävaraisten perheiden lapsia. Jokaiselta leiriläiseltä perittäisiin kuitenkin ruokamaksu noin 25 euroa / viikko.  Leirit on suunnattu 1-6 luokkalaisille.

Talouden tasapainottamisohjelma

Lista jätettiin pöydälle, aivan kuten muutkin lautakunnat ovat tehneet meitä ennen. Ennen seuraavaa käsittelyä saamme kuitenkin esittää kysymyksiä ja lisäyksiä listalle, poistoja ei saa tehdä. Puheenjohtajan esityksestä teemme omaa viiden kohdan priorisointia ja pidämme seminaarin ennen seuraavaa kokousta, jossa käsitellään listaa.Lista on täynnä epäloogisuuksia, toisiaan kumoavia esityksiä, huonoja säästökohteita ja erikoisuuksia. Tulen tekemään kysymyksiä ja lisäyksiä listalle. Tuntikehysleikkaus on yksi, josta haluaisin pienentää leikkausta, pitää vain kehittää, mistä se kustannetaan.

Käsittelimme myös uutta Järnefeltin koulun sijaintia, josta kerron lisää huomenna sekä palvelusetelirajausta, josta kerron myöhemmin.

Talousennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä, vai pitäisikö?


Etsiessäni erästä muutaman vuoden takaista artikkelia törmäsin vahingossa tähän vuoden 2015 aikaiseen julkaisuuni (on muuten ajankohtainen edelleen):

Lohjan kaupunki järjesti avoimen tilaisuuden koskien palveluverkkoselvitystä. Oli todella hyvä tilaisuus, kiitos kaupungille siitä. Tilaisuuden puhujat olivat mielenkiintoisia ja hyviä.


Turun Yliopiston Sami Tantarimäki (hänen puhettaan odotin todella paljon ja kotona hehkutin etukäteen, kuinka Tantarimäki tulee, jess!) puhui mm. muutoksesta, kuinka se on välttämätöntä.



Kouluverkon vaikuttajaraadin näkökulmaan hän ei juuri tuonut uutta, mutta kiinnostavia ajatuksia kuitenkin ja muutaman asian voisin nostaa hänen puheestaan tähänkin.
Hän totesi, että tutkimusten mukaan lähikouluja lakkautettaessa verrattiin niiden tuomia haittoja ja etuja. Haittoina:
-perheiden ajankäyttö muuttuu
-lapset etääntyvät yhteisöstä
-perheen yhteinen aika vähenee
-tiivis yhteistyö koulun ja kodin kanssa muuttuu


myönteisinä asioina, etuina
+uudet kaverit
+uudet sosiaaliset verkostot lapsella
+uudet sosiaaliset verkostot vanhemmilla
+liikkuminen


Eräs mielenkiintoinen seikka, johon haluaisin pureutua on se (itse olen toitottanut tasa-arvoistamisen ja tasavertaisuuden puolesta, mutta kuunnellessani alkoi ajatuksissani kehittymään toisenlainen näkökulma).

Maaseutu ja kaupunki ovat kiistattomasti erilaisia sekä maantieteellisesti että asukasmäärältään ja asukastyypiltään. Tällä tarkoitan siis sitä, että useammin maalla-asuvan suku on asunut samassa talossa jo 400-500 vuotta. Sitä ei voi luokitella enää valinnaksi. Ja ihmiset, jotka ovat vapaaehtoisesti muuttaneet maalle, hakevat ehkä maaseudun väljyyttä, rauhaa, luontoa, mitä tahansa sieltä hakeekin. Työpaikat ovat usein kaupungissa, muualla. Työt eivät vielä toistaiseksi liiku samalla tavalla kuin ihmiset. Se pitäisi suoda kaikille. Vapaus valita asinpaikkansa. Ja yleensä työikäisillä on perhe, lapsia, joiden vuoksi usein myös asuinpaikkaa on katsottu sillä silmällä, että se koulu olisi edes kymmenen kilometrin päässä.

 Eli tasa-arvoisuutta voi olla myös se, että siellä maalaiskylällä on se koulu, johon tullaan 10-20 km:n päästä, ei niin, että oppilaat lähtevät 40-50 km päähän. Tasa-arvoisuus ei näissä asioissa välttämättä tarkoita sitä, että on niitä koulukeskuksia ja että opetusryhmät ovat samankokoisia sekä kaupungissa että maalla. Se ei ole mahdollista. – koulut eivät ole sulatusuuneja – tasapäistäminen ei aina ole hyvä asia. Kaikki nyt vaan eivät ole samanlaisia. Toisaalta on tärkeää antaa ne tasa-arvoiset ja tasavertaiset mahdollisuudet. Tasa-arvoisuus on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä tasa-arvoisuus katoaa, esim. kaupunkialueella oleva koulu ja maaseudulla oleva koulu eivät maantieteellisestikään voi olla tasa-arvoisia.

Koulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata. Saadaan synergiaetuja, esim oppilashuollossa, kirjastotoimessa, kulttuurin saralla, niitä pystyisi lukemattomilla tavoilla kehittämään, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia, niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin. Esimerkkinä tästä Oinolan alakoulun, Nummen yläkoulun, Oinolan esikoulun, kaupungin ja Nummen kyläyhdistyksen kesken suunnitellaan jo syksyä, yhteistä tapahtumaa, jolla voisi esitellä uuden monitoimija-alueen mahdollisuuksia kivalla tavalla, esim. luomumessuilla. Tuodaan sitä omaa aluettaan, alueen omaa osaamista näytille. Rakennetaan alueylpeyttä, omasta koulusta ja koulualueesta, joka palvelisi alueena niin perheen pienimpiä kuin sitten iäkkäämpiäkin.
Yksi mielestäni kehitettävä asia olisi se, että kaupunki tekisi kolmannen sektorin kanssa yhteistyötä esim. koulun tekstiilityön tunnilla, kuten esimerkiksi Hyrsylän kyläkoulussa on tehty. Kylämummot tulisivat esim virkkaamaan, neulomaan ja samalla auttaisivat oppilaita, opettajalle jäisi enemmän aikaa keskittyä opettamiseen, mummot opettaessaan pääsevät lasten seuraan ja kertomaan juttuja, oppilaat saisivat opetusta ja samalla seuraa mummoista ja ehkä vahingossa jäisi viisauden ajatuksia mieleen. Sosiaaliset taidot paranisivat ainakin huimasti, ainakin kehittyisivät. Lapsia se rikastuttaisi myös siinä suhteessa, että toisilla isovanhemmat ovat kaukana, eikä ole mahdollisuutta saada sitä kontaktia iäkkäämpään väestöön. Toisaalta onhan tässä upeassa ideassa heti ongelma: kuka kuljettaa?
Olisiko mahdollista, että kaupungin toimialojen yhteistyö voisi parantua? Suunniteltaisiin yhdessä logistiikka:

  • kuljetukset -> aluksi esikoululaiset ja koululaiset kouluun -> sama auto hakee ikääntyvät ja vie palvelupisteelle, päivätoimintaan -> sama auto ajaa taas hakemaan kylämummot sovitusta paikasta ja vie koululle, jolloin jo esikoululaiset saattavat päästä kotiin ja kuski kuljettaa, jnejne.
  • lukujärjestys, koulujen lukujärjestykset tulisi siis synkronoida myös näiden asioiden kanssa
  • kyläruokailut ->kouluilla jää ruokaa usein yli, iäkkäät syövät välillä miten saattuu, ovat yksinäisiä, mitä jos alueen iäkkäät (jos alueella ei ole palvelu- tai päivätoimintaa) tulisivat koululle syömään?

kaikki nämä pitäisi samaan aikaan suunnitella. Saattaa olla haastavaa muuttaa byrokratian kulttuuria, mutta voisiko se tuoda säästöjä, voisiko kaupungin esimerkillinen yhteistyö luoda myös hyvää yhteishenkeä kuntalaisiin? Ollaan avoimia ja pyritään poisoppimiseen.

Mutta palveluverkon muutosten tuomia no, muutosten, arviointia tulisi tehdä ennen ja jälkeen. Ja, kuten edellä mainitsin, yksi tärkeä seikka on se, että olisimme avoimia uudelle. Uusille mahdollisuuksille ja vanhasta poisoppiminen. Ei ole helppoa.

Mahdollisen lakkautuksen jälkihoito on muutakin kuin koulukuljetukset, tulee arvioida minkälaisia alueellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia sillä on ollut. Asuinalueet elää ja yleensä ihmiset oppivat elämään uusien ratkaisujen kanssa. Tärkeää tässä vaiheessa on sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, eli vastuunkanto tehdyistä päätöksistä, ratkaisuista ja vastuunanto. Kuntalaiset kantavat vastuun yhä enemmän ja enemmän omista palveluistaan. Kuten kehittämisjohtaja totesi, kuntalaiset tulevat käytännössä maksamaan enemmän ja enemmän palveluistaan. Toki maaseudulla se tulee kirpaisemaan enemmän pidempien etäisyyksien vuoksi.

Kun puhutaan palveluista, niiden laadusta ja määrästä, usein verrataan esim. Rovaniemelle. Hyvä vertaus, mukava, hyvä paikka, mielestäni vertaus pohjoiseen ontuu asuessamme näinkin lähellä pääkaupunkia. Totta on se, että palveluverkkomme on laaja ja tiheä. Sitä tulee järkevöitää, jotta pystymme takaamaan laadun, tai ehkä jopa parantamaan sitä.

Tilaisuudessa puhui myös FCG:n konsultti, Kimmo Haapasalo. Alkuun hän esitteli tilastokeskuksen
väestöennusteen vuosille 2013-2029 (+3%).
-nuoriso -4% -työikäiset -10% -vanhuspalvelu +91!
Jaahas, näyttäisi siltä, että ennusteiden mukaan pitäisi nostaa kytkintä. Olin aikeissa lähteä tilaisuudesta ennen tätä konsultin puhetta, sillä lupasin olla kotona ajoissa. Nuo edellä olevat luvut saivat kuitenkin minut kuuntelemaan ja miettimään. Nyt olisi työvoiman rekrytointi Lohjalle ensiarvoisen tärkeää. Lohjalta lähtee jälleen suuri työnantaja pois, Mondi. Nyt olisi oiva tilaisuus, ehkä oikeastaan pakkorako rekrytoida elinkeinojohtaja, (tämä oli yksi asia, minkä olisin halunnut sanoa vielä tilaisuudessa) tukemaan yrittävää Lohjaa. Saadaan uusia yrittäjiä Lohjalle, uusia työmahdollisuuksia, veronmaksajia. Kaupungin vastaus väestömäärän kehitykseen (vähenemiseen) EI VOI olla palvelujen poisto, vaan ennakkoluuloton investointi. Talouden tasapainottamisen yksi keinoista on luonnollisesti palvelujen tarpeen vähentyessä supistaminen. Mutta, mitä jos nyt esim. koulujen kohdalla, mietittäisiinkin tulevaisuutta hieman pidemmälle. Nyt olisi loistava hetki kehittää palvelua, tehdään upeasta, monimuotoisesta kouluverkosta kilpailuvaltti! Sen sijaan, että tiivistetään todella paljon, keskitytään siihen, kuinka luodaan mahdollisuudet lapsiperheiden tänne muuttoon, tehdään positiivinen valtakunnallisesti huomioitava teko, kuten esim. Pudasjärvi rakentaessaan suuren hirsikoulun. Ei tehdä samaa, mutta vastaavanlainen, työikäisille suunnattu, lapsiperheille suunnattu. Talousjohtajan sanoin, nyt olisi edullinen aika investoida korkotason ollessa alhaalla, mutta verotulot pienenevät. No ei ne kyllä tule kasvamaankaan tällä tavalla. Haluaako kaupunki todella vähentää työikäisten määrää edelleen?  Talousjohtajan (ja kaikkien muidenkin) mielestä kaikesta ylimääräisestä on päästävä eroon, totta, niinhän se kotonakin on,  mutta kuka määrittää ja millä spekseille sen, mikä on ylimääräinen? Tukipalvelupäällikön sanoja mukaillen: mielummin elän velan kanssa hyvässä talossa kuin huonossa.
Talousjohtaja kysyi puheensa jälkeen, että mitä nyt pitäisi tehdä? Kysymys oli varmaan heitetty ilmaan pohdittavaksi, sen verran kovat oli madonluvut taloudesta, mutta minä en nyt vain ymmärtänyt sitä ja pyysin puheenvuoroa. Olimme jo aikataulusta myöhässä, joten kaupunginhallituksen puheenjohtaja pyysi minua muistamaan kysymykseni, jotta voisin esittää sen kysymysosiossa. Ei mulla kysyttävää tähän ollut, olisi ollut kommentti. Ehkä se olisi kommentti/kysymys.
Jotta voisimme oppia mahdollisista virheistä, tulisi meidän ensin esittää kysymys: Miten tähän on tultu? Miksi korjausvelkakierteeseen on tultu? En tarkoita syyllisten etsimistä, syyn hakemista, vaan ihan sitä, että katsotaan, mitä on tehty ennen. No, se meni pieleen. Mitä voisimme tehdä paremmin, jotta ehkäisisimme tulevassa vastaavan.

  • tutkitaan
  • suunnitellaan
  • ennaltaehkäistään
  • yhteistyö toimialojen kesken

Tulipalojen sammuttelu on kovin aikaa, rahaa ja muita resursseja vievää. Jätetään se palomiehille ja -mestareille. Tehdään me tästä parempi kaupunki! Selväksi tuli myös tilaisuudessa se, että palvelujen rakennetta tulee muuttaa. Varmasti totta, en kiellä. Mutta samalla toimialat kikkailevat taseidensa kanssa ja toinen toimiala maksaa. Näissä palvelu- ja kouluverkkokeskusteluissa tykätään puhua valtuuston hyväksymästä maankäytön kehityskuvasta, jota on tehty kuntalaisten kanssa yhteistyössä aluetoimikuntien kautta. Hienoa, että se huomioidaan, mutta kasvustrategia, kaupungin oma kasvustrategia ja sen tavoitteet jätetään sivuun. Välittömiä taloudellisia säästöjä ei koulujen lakkautuksista kaupunginkaan mukaan juuri saada.
Kehitysjohtajan mukaan Lohjalla on tällä hetkellä 40 koulua, joissa on 5600 oppilasta. Niihin mahtuisi 7000. (Lohjalle muuttovoittopotentiaali on siis tästä jo laskettavissa) Tämän tiivistämisen ja lakkautusten myötä kymmenen vuoden päästä Lohjalla olisi 32 koulua, joten säästötkin jäävät pieniksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan haastattelun (L-U 7.5.2015) mukaan säästöä tulisi kymmenessä vuodessa 4,6 miljoonaa.
Hiivin kesken tilaisuuden pois, olin ollut jo aivan liian kauan ja kotona lapset olivat jo nukkumassa ja mies hieman nyreissään, olin myöhästynyt kotiintulolupauksestani. Mulla käy liian usein niin kokouksien ja näiden tilaisuuksien kanssa. En malta poistua, jään kuuntelemaan ja (liian usein) kommentoimaan. Totuushan tässä kaikessa on se, että vaikka saan paljon kiitosta jaksamisesta, osallistumisestani, niin ei se olisi mahdollista ilman Jyriä, miestäni. Vaikka hän nurisee, että ”äiti on kokoajan kokouksissa”, kun lapset kyselevät, että äiti minne sä meet nyt, niin hän silti tukee.

Sain aamulla pysäyttävän muistutuksen. Se oli kuva nuupahtaneista valkovuokoista. Mutta se oli ihana, tärkeä kuva. Poikani, 3v, oli kovalla vaivalla kerännyt kukkia ja toi ne minulle sanoen: ”äiti, nämä on sulle. Ne on rakkaudesta.”
Olen ollut liian vähän läsnä lapsilleni ja miehelleni, olen keskittynyt liikaa tekemään kouluverkon vaikuttajaraadin eteen, olen keskittynyt liikaa aluetoimikuntaan. Tuntuu, että olen täysin niissä syövereissä.
Tiedän lasteni tehneen ihania kortteja, askarteluja, muistamisia äitienpäiväksi ja se on ihanaa. Ihanaa on lasten into siitä päivästä, kivoista salaisuuksista. Mutta se, mitä minä toivon äitienpäivälahjaksi on anteeksianto lapsilta ja mieheltäni. Anteeksi niistä illoista, joita olen käyttänyt kokouksiin, anteeksi niistä hetkistä, joita en ole ollut kotona, vaan olen kiertänyt puhumassa kouluista. Anteeksi, etten ole ollut kanssanne.

Teksti oli siis vuodelta 2015 (https://nummentie.blogspot.com/2015/05/talousennusteiden-mukaan-pitaisi-nostaa.html)

Kuntalaisten kyselytunti ei ole Lohjalla uusi asia

Tuusulan kunta tiedotti ensimmäisestä kuntalaisten kyselytunnistaan syyskuussa 2018. Kyselytunti järjestettiin ennen kunnanhallituksen julkista kokousta, joita kunta on järjestänyt aiemminkin.  Tästä oli myös uutisointia jonkin verran ja sen jälkeen Lohjallakin pohdittiin ja keskusteltiin mahdollisuudesta kyselytunnin järjestämiseen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/ensimmainen-kunnanhallituksen-kyselytunti-kuntalaisille-pidettiin-24.9..html

Lohjallahan on ollut vastaavanlaisia tilaisuuksia viime vaalikaudella, mutta ne ovat olleet Aluefoorumin nimellä ja ne on järjestetty alueiden johtokunnan ja kaupungin yhteistyöllä. Aluefoorumeja järjestettiin valtuuston kiertokokousten yhteydessä, johon kaikki kuntalaiset olivat tervetulleita keskustelemaan valtuuston jäsenten kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelua käytiin kiivaimmin palveluverkkoselvitysten aikaan ja kouluverkon ”tiivistämisen” aikaan aluefoorumit olivat täynnä kuntalaisia. Tällä vaalikaudella niitä ei ole järjestetty.

Aluefoorumeihin osallistuminen alkoi hiipumaan, kun kouluverkkopäätökset oli tehty.

Ehkä järjestelyissä olisi kehitettävää. Huomasimme, että olisi ehkä hyvä pitää niitä teemoittain, sillä kysymyksiä tuntui olevan vaikea esittää tai keksiä, jos ei ollut aihetta. Ehkäpä nyt olisikin hyvä pitää aluefoorumi, kun talouden tasapainottaminen herättää kysymyksiä ja lakkautuksia tullaan taas esittämään.


Aluefoorumi (vastaava kuntalaisten kyselytunti) Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015

Kuvan aluefoorumi pidettiin siis Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015, jolloin kouluverkkokeskustelut kävi kuumimmillaan.

Tunnelmia siitä:


Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika?  Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.

Edelleen kaupunginjohtaja puhuu kurjasta taloustilanteesta, se ei ole muuttunut, mutta maaseutukaupunki-puheet ovat vähentyneet.

Alla linkki Länsi-Uusimaan 18.9.2015 julkaisemaan juttuun yhdestä aluefoorumista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/319385-kuuleminen-vain-sanahelinaa

Tässä linkki myös vanhaan kirjoitukseeni, jossa peräänkuulutan lähidemokratian kehittämistä. Tämä kirjoitus on vuodelta 2016, moni asia on muuttunut, mutta harmikseni moni asia ei. Liian moni asia on unohtunut, kuten lähidemokratian kehittäminen.

”Rakentava vuoropuhelu vaatii kuitenkin luottamusta, luottamusta siihen, että asioista kerrotaan ja uskoa avoimen keskustelun lisäarvoon. Vaikuttajaraadit, valmistelutyöpajat, asukastapaamiset, aluefoorumit ja osallistuva budjetointi, ovat kaikki hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta. Melkein kaikkia niitä on kokeiltu ja asukkaiden osalta hyväksi todettu. Ja eikö se ole se päämäärää: Asukkaiden tyytyväisyys, se saavutetaan osallistamisella. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä keino sitouttamiseen ja alueylpeyden syntymiseen.


Olemme myös kertoneet, että haluamme kehittää Lähidemokratiaa edelleen. Tahdomme siitä toimivan osan kaupunkimme päätöksentekoa. Siksi esitimme toiveemme kutsua koolle jo huhtikuussa Lähidemokratian kehittämistyöryhmän jatkamaan keskustelua Lähidemokratian kehittämisestä Lohjalla. Lohjan lähidemokratiamalli on ollut hyvä, mutta aina on kehitettävää, niin myös meidän mallissamme. Mallia tulisi keventää, tuoda vielä enemmän lähestyttäväksi, jotta alueiden ja asukkaiden ääni saadaan kuulumaan, ja sitä kautta myös se näkyisi kaupungin ja asukkaiden hyvinvointina ja elinvoimana. Työryhmän kutsua vaan ei ole käynyt. Myös tässä näkee sen, että työtä on vielä edessä. Paljon. Toki asioita hautautuu välillä isojen pinojen alle, mutta varsinkin nyt, kun kausi on vaihtumassa, meillä ei ole varaa unohtaa lähidemokratian kehitystyötä. Ensi kauden alustus ja kehitystyö olisi pitänyt jo aloittaa. Kehityksessä on se pieni haittapuoli, että se ei tapahdu itsestään. Se ei tapahdu, jos sen unohtaa. Jos kehittämisen ja kehityksen unohtaa, se taantuu. Siihen Lohjalla ei ole varaa. ”

http://nummentie.blogspot.com/2016/05/lohjan-lahidemokratia-kehitysta-tulee.html

Hupsista, ei se ihan niin mennytkään


Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Asiakirjaa päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Kertomukseen valitut painopisteet toimivat osana talousarviota ja toimialojen käyttösuunnitelmaa. Näitä arvioidaan talousarvion toteutumisen yhteydessä.

Lohjan kaupungin hyvinvointikertomusta on käsitelty sote-lautakunnassa, palvelutuotantolautakunnassa, vetovoimalautakunnassa ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa. Kaikki muut lautakunnat hyväksyivät kertomuksen, oma lautakuntani ei ihan purematta niellyt kertomusta esityksestäni. Tein vastaesityksen, sillä hyvinvointikertomuksessa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista oli jätetty mainitsematta taiteen perusopetuksen tarjoajia. Mainittuna oli ainoastaan musiikkiopisto (erillisenä kohtana) ja kuvataidekoulu, vaikka Lohjalla on hyvin laaja ja tasokas taiteen perusopetustarjonta.


Vastaesitykseni:

Hyvinvointikertomukseen tehdään lisäys Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin: ’Taiteen perusopetusta tarjoavat Lohjalla Lohjanseudun kuvataidekoulu, teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi’.

Puheenjohtajan tiedustellessa asiaa kukaan lautakunnan jäsenistä ei ilmoittanut vastustavansa esitystä.

Päätös

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. merkitä hyvinvointikertomuksen 2018-2021 tiedoksi, ja

2. tehdä lisäyksen hyvinvointikertomukseen Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin: Taiteen perusopetusta tarjoavat Lohjalla Lohjanseudun kuvataidekoulu, teatteri Aploodi, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssiopisto Vinha, musiikkikoulut Jamkids ja Demo sekä käsityökoulu Helmi.

Kaupunginhallitus käsitteli 7.1.2019 kokouksessaan Hyvinvointikertomusta, eikä kokouksen esityslistan tekstissä ollut sanaakaan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelystä ja esityksenä oli, että kertomus olisi hyväksytty sellaisenaan.

Hallituksen kokouksessa esittelytekstissä mainittiin sote-lautakunnan käsittely, vetovoimalautakunnan käsittely ja palvelutuotantolautakunnan käsittely, jotka jokainen hyväksyivät kertomuksen. Esitystekstissä ei mainittu sanallakaan siitä, että lautakuntamme oli päättänyt, että kertomusta tulee korjata. Lautakunnan kokouksen aikana jopa tarkistimme viranhaltijan kanssa tekstistä puuttuvat tahot.

Ote kaupunginhallituksen kokousasiakirjasta:

Sähköinen hyvinvointikertomus on käsitelty samansisältöisenä 13.11.2018

lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, 13.12.2018 palvelutuotantolautakunnassa ja 20.12.2018 vetovoimalautakunnassa-. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asian 23.10.2018 kokouksessaan ja esittää hyvinvointikertomuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Esitys

Kaupunginhallitus päättää:

1. merkitä hyvinvointikertomuksen tiedoksi; ja

2. esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen.

Toivoisin jo tässä vaiheessa organisaatiomuutosta, että asiat osattaisi tehdä oikein. Näitä tämän kaltaisia virheitä on lukuisia. Minulla herää kysymys, miksi? Miksi näitä virheitä on? Miksi tällaisia tehdään? Onko se vahinko (niitä on aivan liian usein), välinpitämättömyyttä (se olisi kamala ajatus) vaiko tahallista? Ei viitsitty laittaa lautakunnan päätöstä, josta olisi koitunut lisätöitä? Jos vaikka kukaan ei huomaa? Hupsista. Sinne meni.

Keskustan esityksestä hyvinvointikertomus lähetettiin takaisin korjattavaksi.