Vajaaravitsemukselle nollatoleranssi ja tukea muistisairauksien hoitoon: Suomi, aika herätä!

Kirjoitimme Nurmijärven hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan, Keusoten aluevaltuutettu Anna-Liisa Lyytisen kanssa mielipidekirjoituksen vajaaravitsemuksen nollatoleranssista.

Yhteiskuntamme ikääntyessä keskeiseksi tavoitteeksi on noussut mahdollisimman pitkä ja itsenäinen asuminen omassa kodissa. Tällä hetkellä tuhannet suomalaiset keski-ikäiset huolehtivat iäkkäistä vanhemmistaan, ja omaishoito lisääntyy jatkuvasti. Tulevaisuuden yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää keskittyä ikäihmisten terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn – ei vain inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi vaan myös taloudellisesti kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Yksi erityisen ajankohtainen aihe on vajaaravitsemuksen ja muistisairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Mutta missä vaiheessa Suomi ottaa tästä kopin?

Naapurimaa Ruotsi näyttää esimerkkiä: siellä ikäihmisten vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on noussut kansalliseen keskusteluun ja konkreettisiksi toimenpiteiksi. Ruotsissa on syntynyt ”Nollvisionen för undernäring hos äldre” -liike, jonka tavoitteena on vajaaravitsemuksen täysi poistaminen ikäihmisiltä. Tämä aloite on syntynyt laajassa yhteistyössä yksityissektorin, tieteen, viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin kesken, ja sitä tukee mm. Ruotsin elintarvikeakatemia ja innovaatiovirasto VINNOVA. Vajaaravitsemuksen kitkeminen ei ole pelkkää ravitsemuksen parantamista – se on panostus ikäihmisten toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tarvitsemme Suomessa vastaavaa kansallista liikehdintää ja tukimekanismeja, jotta jokaisella ikääntyvällä on mahdollisuus elää hyvää ja täysipainoista elämää ilman vajaaravitsemuksen riskiä.

Vajaaravitsemuksen vähentäminen on paitsi inhimillisesti oikein myös taloudellisesti järkevää. Aliravitsemus kasvattaa riskiä sairauksille ja heikentää ikääntyvien toimintakykyä, mikä puolestaan kuormittaa terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja merkittävästi. Suomessa on tutkittu (esim. Alanne ym. Suomen Lääkärilehti 2019), että vajaaravitsemus nostaa terveydenhuollon kustannuksia huomattavasti, kun aliravitut iäkkäät tarvitsevat enemmän sairaanhoitoa ja hoivapalveluita. Ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen voisi kuitenkin hillitä näitä kustannuksia ja tukea ikäihmisten elämänlaatua.

Muistisairaudet ovat toinen suuri haaste ikääntyvälle yhteiskunnallemme. Ruotsissa on jo aloitettu muistisairauksien kansallisten hoito- ja hoivalinjausten uudistaminen, kun taas Suomessa vastaavaa ei ole vielä käynnistetty. On tiedossa, että esimerkiksi Alzheimerin taudin varhainen hoito ja etenemisen hidastaminen vaikuttavat merkittävästi sekä sairastuneiden elämänlaatuun että hoidon kustannuksiin. Suomessa Jetsonen ym. (Age Ageing 2021) ovat tuoneet esiin, että Alzheimerin taudin etenemisen hidastaminen voi vähentää merkittävästi hoitokustannuksia. Tehostetut ja kansallisesti koordinoidut muistisairauksien hoitolinjaukset voisivat tuoda lisäaikaa sairastuneille asua kotona, helpottaa omaishoitajien taakkaa ja jakaa kustannuksia tasaisemmin yhteiskunnan kannettavaksi.

On aika toimia! Suomessa tarvitaan kiireellisesti vastaavanlaisia kansallisia linjauksia ja resursseja, jotta voimme parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tukea terveydenhuollon kestävyyttä. Vajaaravitsemukselle tarvitaan nollatoleranssi, ja muistisairauksien hoidossa tarvitaan kansallista strategiaa. Näihin panostaminen on askel kohti kestävämpää, inhimillisempää ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta, jossa jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja toimintakykyiseen vanhuuteen.

Mielipidekirjoituksemme alla:

Vajaaravitsemukselle nollatoleranssi ja tukea muistisairauksien hidastamiseen ja hoitoon

Viime päivinä otsikoihin on noussut tulevaisuuden omaishoito: miten 50- ja 60-vuotiaat joutuvat olemaan yhä enemmän mukana ikääntyvien vanhempiensa hoidossa. Jatkossa nousee Suomessakin keskeiseksi ikäihmisten terveyden edistäminen ja sairauksien sekä toimintakyvyttömyyden ennaltaehkäisy, jotta ikäihmiset pystyvät asumaan itsenäisesti omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. 

Naapurimaassamme Ruotsissa on tiedostettu ikäihmisten sairastumisen ennaltaehkäisy ja nostettu se keskiöön. Esimerkiksi ikäihmisten vajaaravitsemuksen ehkäisemiseksi on perustettu vajaaravitsemuksen nollatoleranssia ajava liike ”Nollvisionen för undernäring hos äldre”.

Tämä aloite on yksityissektorin, tieteen asiantuntijoiden, viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyötä, jonka tavoitteena on aikaansaada perustavanlaatuinen muutos nykyjärjestelmän toimintaan siten, ettei ikäihmisten vajaaravitsemusta enää olisi ja mahdollistaa kaikille oikeus hyvään elämänlaatuun iästä riippumatta.

Toimintaa rahoittaa ja koordinoi Ruotsin elintarvikeakatemia ja innovaatioviranomainen VINNOVA. Milloin Suomessa herätään vastaavaan? Vajaaravitsemus on merkittävä riski toimintakykyisyydelle ja itsenäiselle elämälle muodostaen samalla merkittävän taloudellisen haasteen niin terveydenhuollon kustannuksina (mm. Alanne ym. Suomen Lääkärilehti 2019) kuin hoivapuolellakin

Inhimillinen kärsimys ihmisille itselleen on mittavaa. Aika toimia vajaaravitsemuksen vähentämiseksi Suomessa on nyt, kun haetaan järkeviä keinoja terveydenhuollon kustannusten suitsimiseksi ja ikäihmisten itsenäisemmän ja toimintakykyisemmän tulevaisuuden tukemiseksi. 

Muistisairaudet ovat myös suuri ikääntyvän yhteiskunnan haaste. Tässäkin ruotsalaiset ovat askeleen edellä meitä, sillä heillä on käynnissä aloite muistisairauksien kansallisten hoito- ja hoivalinjausten uudistamiseksi.

Suomessa vastaavan aloitteen saaminen on yhtä tärkeää, sillä tiedetään, että esim. varhaisen Alzheimerin taudin siirtyminen lievään taudin vaiheeseen nostaa kustannukset jo yli 2-kertaisiksi (Jetsonen ym. Age Ageing 2021). Taudin etenemisen hidastaminen on hoidon ohella keskeistä, jotta saadaan lisäaikaa kotona pärjäämiseen ja kustannusten tasaisempaan jakautumiseen yhteiskunnalle. Ikäihmisten terveyden tukemisen aika on nyt! 

Lotta Paakkunainen, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu (kesk.) 

Anna-Liisa Lyytinen, Nurmijärven hyvinvointiltk:n pj, Keusoten aluevaltuutettu (kesk.)

Sote-uudistus – faktat pöydälle

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin 24.9.

Kirjoituksessani vaadin faktojen pohjalta käytyä keskustelua sote-uudistuksesta. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Kirjoituksessani korostan, että vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, on tärkeää pitää mielessä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet: kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä.

Haasteet ovat todellisia, mutta myös odotettuja. Myönnän, että uudistuksen alkutaival on ollut haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Muistutan kuitenkin, että tällaisia haasteita olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

Hallituksen lisäbudjetti ei ole uusi raha.

Kritisoin myös hallituksen lupaamaa lisäbudjettia. Korostan, että kyseessä ei ole uusi satsaus, vaan lakisääteisiä eriä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Vaadin rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Palvelut lähelle ja yhteistyö tiivistymään.

Kirjoituksessani painotan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Yhteistyö on avain onnistumiseen.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

Tulevaisuus on rakentamista.

Uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Kirjoitukseni kokonaisuudessaan:

Sote-uudistus: faktojen pohjalta kohti kestävämpää tulevaisuutta

Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, kuten kasvaneet hoitojonot ja taloudelliset paineet, on tärkeää tarkastella tilannetta faktojen valossa.

Uudistuksen alkutaipale on ollut vähintäänkin haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Näitä ongelmia olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

On kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta alkuvaiheessa. Mikään suuri muutos ei tapahdu hetkessä. Sote-uudistuksen tavoitteena on luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten yhteistyötä.

Olisi myös syytä korostaa, että hallituksen lupaama lisäbudjetti ei ole mikään uusi satsaus, vaan se koostuu lakisääteisistä eristä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Tämä ei siis tuo lisäresursseja ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka se siltä saattaakin julkisessa keskustelussa näyttää. Tällaisen harhaanjohtavan viestinnän sijaan tarvitaan rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat hyvinvointialueiden selviytymistä pitkällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

On tärkeää muistaa, että uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Lotta Paakkunainen

Aluevaltuutettu (kesk.)

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

Kirjoittajavieras-kolumni: Hiljainen epidemia

Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniin ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta. Jälleen.

”On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin, lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.”

Hiljainen epidemia

Vajaaravitsemus on yksi suurimmista, mutta samalla aliarvioiduimmista terveysongelmista, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa. Sen vaikutukset ovat laajoja, ulottuen fyysisen hyvinvoinnin heikkenemisestä vakaviin taloudellisiin kustannuksiin. Huono ravitsemustila hidastaa sairauksista toipumista, vaikeuttaa haavojen paranemista ja lisää infektioherkkyyttä. Tämä puolestaan lisää kaatumisten ja murtumien riskiä, mikä heikentää ikäihmisten mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä.

Syyskuussa hallitus neuvottelee vuoden 2025 talousarviosta valtiovarainministeriön ehdotuksen pohjalta ja hyvinvointialueiden kasvavat menot ovat keskeisessä roolissa. Jälkikäteistarkastusten mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta noin 1,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon merkitys korostuu entisestään. Hallitus on tietoinen mahdollisuudesta saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt panostamalla tehokkaaseen ravitsemushoitoon. Kysymys kuuluu, tarttuuko hallitus tähän mahdollisuuteen.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla.

On hälyttävää, että Suomessa vajaaravitsemukseen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka sen vaikutukset ovat jopa laajemmat kuin lihavuuden. Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä vajaaravitsemuksen kitkemiseksi.

Järjestelmällinen seulonta on olennaista vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi ajoissa. Seulonnan tulisi olla osa ikäihmisten ja sairaalapotilaiden hoitoprosessia.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla niin sairaaloissa kuin avohoidossa. Tämä edellyttää ravitsemusterapeuttien määrän lisäämistä ja heidän roolinsa vahvistamista osana hoitotiimejä. Tehokas ravitsemushoito vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, ravitsemusterapeuttien, ruokapalveluiden ja omaisten välillä. Tämä yhteistyö voi merkittävästi parantaa potilaiden ravitsemustilaa ja vähentää vajaaravitsemuksen riskiä.

On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.

Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Voit lukea kolumnin 22.8.2024 julkaistusta Länsi-Uusimaasta. https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/7692004

Kirjoittaessani pohdin ja surin jo etukäteen, että mitään ei tule tapahtumaan.

Onko hallitus valmis tarttumaan vajaaravitsemuksen tarjoamaan mahdollisuuteen?

Hallituksen neuvotellessa vuoden 2025 talousarviosta, hyvinvointialueiden kasvavat menot nousevat varmasti esille. Tässä yhteydessä on hälyttävää, että vajaaravitsemuksen aiheuttamat terveysongelmat, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa, ovat jääneet lähes huomiotta, vaikka niiden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

On tiedossa, että tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän mahdollisuuteen. Olisiko liian optimistista odottaa, että hallitus tunnustaisi vajaaravitsemuksen laajuuden ja ryhtyisi konkreettisiin toimiin sen kitkemiseksi? Jos tätä mahdollisuutta ei huomioida, voimme vain arvata, miten tämä laiminlyönti tulee näkymään tulevien vuosien terveysmenoissa ja ikäihmisten hyvinvoinnissa.

Ravitsemusneuvonnan saatavuuden varmistaminen, ravitsemusterapeuttien määrän lisääminen sekä seulonnan ottaminen osaksi hoitoprosessia ovat kaikki toimenpiteitä, joihin hallituksen tulisi välittömästi tarttua. Toimimalla nyt voisimme parantaa lukemattomien suomalaisten elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan resursseja. On kyse sekä inhimillisestä että taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.


Aluevaltuustossa tiistaina 11.6. päätettävänä palvelujen verkosto

Aluevaltuuston kokouksessa käsitellään mm. Vuoden 2023 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, vuoden 2023 tilinpäätöstä, osavuosikatsausta 1.1.-31.3.2024 sekä palvelujen verkostoa. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Arviointikertomus: 

Arviointikertomus toimii kompassina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka ohjaavat sekä palveluiden parantamista että resurssien kohdentamista tehokkaasti.  

Esimerkiksi vuoden 2022 arviointikertomuksessa korostettiin strategisen johtamisen, tavoiteasetannan ja tiedon hyödyntämisen merkitystä palveluiden kehittämisessä. Nämä painopisteet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja palvelustrategian suunnittelua. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan ostopalveluiden hallinta ja henkilöstön työtyytyväisyys ovat avainasemassa sekä taloudellisen että palvelullisen osaamisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että nämä tekijät pysyvät keskiössä myös tulevien palveluiden järjestämisessä. 

Lokakuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnalle ja kuvaa päämäärät vuosille 2023–2025. Tämä strategia tulee todennäköisesti heijastumaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Talousarvioesityksessä kuitenkin nostetaan esiin huolenaihe, että aiemmilta kunnilta siirtyneet laskennalliset kustannukset eivät vastaa todellisia palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä voi vaikuttaa palveluiden rahoitukseen ja sitä kautta niiden laajuuteen ja laatuun tulevaisuudessa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointikertomus on tärkeä työkalu, joka auttaa ymmärtämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden nykytilaa ja ohjaa niiden kehittämistä vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka auttavat alueen toimijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. 

Tilinpäätös: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous vuonna 2023: 

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen yhteiset nettomenot olivat noin 1 734 miljoonaa euroa. 
  • Vuonna 2023 syntyi 70,6 miljoonan euron alijäämä, joka katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. 
  • Aluevaltuusto on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman. 
  • Myös hallintosääntöä on tarkistettu (ja tullaan vielä syksyllä tarkistamaan lisää). 
  • Asiakasmaksut ja niiden alentamis- ja perimättä jättämisperusteet on vahvistettu. 
  • Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa. 

Osavuosikatsaus 1.1.2024-31.3.2024: 

Talousarvion toteutuminen ja tulevaisuuden näkymät: 

Taloustilanne: 

  • Toimintatuotot ovat ennakoitua paremmat. 
  • Toimintakulut ylittävät kuitenkin budjetin, erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vuoksi. 
  • Tilikauden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa negatiivinen. 

Keskeiset tapahtumat: 

  • Palvelutoiminnan kehittäminen jatkuu. 
  • Talouden tasapainotustoimet ovat käynnistyneet. 
  • Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi. 

Talousarviomuutokset: 

  • Ehdotuksia talousarviomuutoksista esitetään osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Tulevaisuuden näkymät: 

  • Talouden tasapainottaminen edellyttää täydentäviä toimia noin 8 miljoonan euron edestä. 
  • Toimenpiteiden toimeenpanoa tehostetaan vuoden aikana. 

Palvelujen verkosto: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston ns kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti terveysasemien lakkauttamisten (anteeksi, palvelujen siirtämisen) ja hammashoitoloiden keskittämisen osalta. Tämä on aiheuttanut huolta monien asukkaiden keskuudessa, varsinkin lasten ja iäkkäiden terveyden näkökulmasta. On tärkeää, että palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kohtuullisella vaivalla. 

Iäkkäiden palveluasumisyksiköiden muutokset: 

Iltaruskon palveluasumisyksikön asukasprofiilimuutokset ovat esimerkki päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus iäkkäiden asukkaiden elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen, myös hyvinvointialueen talouteen. Muutoksia on tehty, jotka ovat tulleet henkilöstölle hankalimmaksi sekä hyvinvointialueelle kalliimmaksi, olen kirjoittanut siitä täällä: (https://lottapaakkunainen.com/2024/05/20/iltarusko-erinomaista-hoitoa-jota-uhkaa-hyvinvointialueen-tehoton-byrokratia/)

Myös Karkkilan vuodeosaston muutos arviointiyksiköksi ennen päätöstä asiasta on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä. On tärkeää, että tällaiset muutokset tehdään avoimesti henkilöstön ja asukkaiden kuulemisen kautta. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja että muutokset eivät heikennä palveluiden laatua tai saatavuutta. 

Palveluverkoston parantaminen: 

Palveluverkoston parantamiseksi on olennaista keskittyä asukkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Tämä tarkoittaa avointen keskustelukanavien luomista asukkaiden ja sidosryhmien välille. Näin varmistetaan, että palvelujen suunnittelu ja toteutus vastaavat yhteisön todellisia tarpeita. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa palvelukokonaisuudet räätälöidään eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden mukaan, voi auttaa varmistamaan palveluiden saavutettavuuden ja tehokkuuden. Hyvinvointialueella on ollut useita keskustelutilaisuuksia jokaisen kunnan alueella, on verkkokyselyjä, on osallistamisiltoja. Viestintä ei aina ole osunut kohdilleen, eikä saavuttanut isoa osaa asukkaista. Hyvinvointialueemme on maantieteellisesti hyvin laaja ja olisikin ollut järkevää niin talouden kuin käytänteidenkin kannalta osallistaa henkilöstöä oikeasti suunnitellessa palvelujen toimintaa sekä kehittämistä. Henkilöstöllä on paras tuntemus työstään, alueestaan sekä siitä mikä toimii ja mikä ei. 

Jatkuva palaute ja läpinäkyvä päätöksenteko: 

Lisäksi jatkuva palautejärjestelmä ja sen aktiivinen hyödyntäminen strategian kehittämisessä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät viestintästrategiat varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tämä lisää luottamusta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämisessä. 

Henkilöstön osallistamisen tärkeys: 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on kiertänyt kenttää kuullen asukkaita, palvelujen käyttäjiä sekä henkilökuntaa. On valitettavaa, että henkilöstön osallistumisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen on annettu virheellistä tai liioiteltua/siloiteltua tietoa. Henkilöstön osallistuminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä, sillä heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita resursseja. Niiden avulla voidaan muotoilla käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja. 

Konkreettisia ehdotuksia osallistamisen parantamiseksi: 

Jotta palveluverkkoa voidaan parantaa, on tärkeää varmistaa, että kaikki äänet kuullaan ja että osallistumisprosessi on todellinen ja läpinäkyvä. Tämä voi sisältää työpajoja, kyselyitä ja palautteen keräämistä suoraan henkilöstöltä sekä heidän ehdotustensa aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lisäksi johdon tulisi sitoutua avoimeen vuoropuheluun ja osoittaa, että henkilöstön panos on arvostettu ja että se vaikuttaa lopputulokseen. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palveluverkon ja -järjestelmän laatua, vaan myös vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja luottamusta organisaation johtoon. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Linkki kokouksen esityslistaan: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024366

Keskusta irtautui palvelujen verkoston suunnitelmasta

Julkaisimme tiedotteen kannastamme Länsi-Uudenmaan palvelujen verkoston suunnitelmasta. Kävimme ryhmässämme erittäin paljon keskusteluja sisällöstä ja toiminnoista sekä tulevaisuuden kuvista, mitä suunnitelmilla voi olla. Olemme käyneet- kauden ajan useassa toimipisteessä tutustumassa toimintoihin ja kuulemassa henkilöstöä. Olemme punninneet tarkkaan, mitä suunnitelmat voivat tarkoittaa niin asukkaiden kuin henkilöstön sekä taloudenkin kannalta. Itse olisin halunnut vahvemmin vielä suunhoidon terveydenhuollon tulevaisuuden näkymistä nostaa huolta esiin, sillä vahva keskittäminen ei palvele lapsia, nuoria, perheitä eikä ikääntyneitä, varsinkaan alueilla, joissa ei ole joukkoliikennettä.

Meille ei riittänyt suunnitelmassa maininnat siitä, että palveluja tuotaisi kotiin, sillä esimerkiksi tällä hetkelläkään ei toteudu edes lainmukaiset neuvolan ensikotikäynnit. Mietin myös kuinka voi toteutua joidenkin mainitsemat ajatukset siitä, että neuvolojen aukioloaikoja laajennettaisi lauantaille? Tämäkin palvelu tosin siis siellä, missä palvelua jo on. Näkyviä suunnitelmia ei ole liikkuvien palvelujen toteuttamisesta. Ryhmässämme painotimme sitä, että uusien palveluiden pitää olla käytössä ennen kuin olemassa olevat palvelut voidaan lakkauttaa.

Tiedotteemme:

Keskusta irtautui palvelujen verkoston suunnitelmasta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston suunnitelman läpiviemiseen haettiin poliittista yksimielisyyttä. Keskustaryhmä oli mukana viime metreille mutta epäselvät kirjaukset lähipalveluista olivat ryhmälle kynnyskysymys.

Keskusta lähti aluevaaleihin lähipalveluja puolustamaan. Apua on saatava kun sitä tarvitsee, mahdollisimman ketterästi ja läheltä.

Olennaisimmat epävarmuudet hyvinvointialueen palveluverkossa sisältyivät neuvolapalvelujen ja ikäihmisten asumispalveluiden keskittämiseen sekä vuodeosastojen lakkauttamisiin.

Keskustaryhmä ei hyväksy palveluiden rajua keskittämistä, sillä se johtaa väistämättä palvelujen etääntymiseen ja jonojen kasvuun sekä pienemmistä toimivista yksiköistä luopumiseen. Karjalohja-Sammatin terveyspalvelujen jatkoon liittyi myös liian paljon epävarmuustekijöitä.

Palvelujen verkoston suunnitelma ei antanut Keskustaryhmän mielestä riittävästi takuuta siitä, että olemassa olevat palvelut pysyvät, kunnes uudet korvaavat palvelut ovat toiminnassa. Palvelutarve ei katoa. Palvelutarjonnan muutosten vaikutukset on arvioitava kriittisesti. Uusien palveluiden pitää olla käytössä ennen kuin olemassa olevat palvelut voidaan lakkauttaa.

Sopimuksen allekirjoittaminen tuntui mahdottomalta, koska kirjaukset jättivät liikaa tulkinnanvaraa. Asukkailla on oikeus saada selkeä tieto tulevasta palveluverkosta, kun sellainen julkaistaan.

Vajaaravitsemus on yhteiskunnalle kallista ja yllättävän yleistä – oletko sinä riskissä?

Kirjoitin mielipidekirjoituksen vajaaravitsemuksen riskistä. Kirjoitus on julkaistu mm. Suomenmaassa ja Länsi-Uusimaassa.

Vajaaravitsemus on yhteiskunnalle kallista ja yllättävän yleistä – oletko sinä riskissä?

Suomessa ei vajaaravitsemuksen ja sen riskin merkitystä ole ymmärretty vielä täysin. Vajaaravitsemus – ja jo sen riski – vaikuttavat kokonaisvaltaisesti eri potilasryhmien ja erityisesti hauraiden ikäryhmiemme (lapset ja iäkkäät) toipumisen nopeuteen, infektioihin, haavojen paranemiseen, komplikaatioihin, sairaalajakson pituuteen, takaisin sairaalaan paluuseen ja jopa kuolleisuuteen.

Naapurimaissamme vajaaravitsemusta seulotaan tehokkaasti ja täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen tai sen riskin ravitsemushoidossa ovat korvattavuuden piirissä. 

TYÖIKÄINEN voi ajatella, että asia ei koske itseä. Asia ei kuitenkaan ole näin. Työikäisetkin sairastuvat esim. syöpään tai muihin akuutteihin tai kroonisiin sairauksiin, murtavat luita, saavat infektioita, ja joutuvat leikkauksiin, jolloin tarvitaan erityisen paljon energiaa ja proteiinia sekä muita ravintoaineita.

Jos painosi on pudonnut ainakin 2 % viikossa tai 5 % kuukaudessa tai 10 % puolessa vuodessa, voit olla vajaaravitsemusriskissä. Kuulutko Sinä tähän ryhmään? Entä joku läheisesi (lapsi tai aikuinen)? 

VAJAARAVITSEMUSRISKIIN kannattaa heti puuttua: sen riskin seulominen ja ravinnon täydentäminen energialla (600 kcal) ja proteiinilla (12 g) maksaa n. 100 €, mutta sillä on suuret vaikutukset mm. toipumisnopeuteen ja yhteiskunnan kustannuksiin.

Vajaaravitsemus ja sen riski näkyvät kalliimpana hoitojakson hintana ja pidentyneinä hoitojaksoina. Jos sisätautipotilaan hoitopäivän hinta on noin 1000 euroa, voidaan vajaaravitsemusta ja sen riskiä ehkäisemällä säästää yhden päivän nopeamana kotiutumisena jopa 900 euroa.

Kyse on Suomen terveydenhuollossa isoista rahoista: jopa 600 miljoonaa euroa/vuosi. 

Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota – Suomi tarvitsee säästöjä juuri nyt!