sisäilma – Sivu 9 – Lotta Paakkunainen

Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin.

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?

Pitkälle ollaan päästy sisäilman laadun hyssyttelystä – vai ollaanko

Nyt, kun Nummi-Pusulan lukion huonosta ja lyhytnäköisestä ja väärin perusteluin tehdystä päätöksestä alkaa olla vuosi, voi katsoa taakseen, ja miettiä lakkautusta ehkä vähän objektiivisemmin. Luin vanhoja asiakirjoja ja omia kirjoituksiani aiheesta, ja eihän tästä saanut aikaiseksi kuin verenpaineen nousun.

Törmäsin vuoden 2015 aikana tehtyihin postauksiin ja tähän, reilu vuosi sitten tehtyyn pikkutiivistelmään, jossa olen kerännyt myös niitä vuoden 2015 kirjoituksia. Nämä kirjoitukset saivat minut miettimään, onko lyseon tilanne muuttunut?

Alla on kirjoitukseni siis vuodelta 2016.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/11/nupun-lukion-vaistotiloiksi-ei-olisi.html

”maanantai 7. marraskuuta 2016

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä. Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.Tässä postauksessani taas kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa ”korjataan” 150 000 eurolla? (tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. (jaa, aha) Tässä Länsi-Uusimaan artikkelissa kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita. Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.

– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.

– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.

– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?

Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä ”korjattiin” ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä. Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti. Ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin. Tässä postauksessani kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty. Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että ”ne ovat yksittäisiä tapauksia”. TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty). Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista. Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.

Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

”Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko…

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.

Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia ”yllätyksiä”)

Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:

koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.”

Lainaus on siis vuodelta 2016, jossa on tietoja ja kirjoituksia vuodelta 2015.

Niin. Nuorissa on tulevaisuus.

Lohja on asukaslähtöinen kunta.

Nyt elämme vuotta 2017. Onko mikään muuttunut?

Viranhaltijat ottaneet tosissaan Järnefeltin koulun tilanteen

Järnefeltin yläkoulu on 430 lapsen koulu.

Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.

Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.

Järnefeltin yläkoulun keskisiipi — Järnefeltin koulun keskisiivessä on aloitettu ilmanvaihdon parantaminen

Ymmärrän esityksen, että alueella tulisi tehdä palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen, mutta jos se tarkoittaa sitä, että Järnefeltin sisäilmakorjaus viivästyy ja lapset saavat edelleenkin odottaa, niin tilanne ei ole hyväksyttävä. Kysyin tätä lautakunnan kokouksessa millä tavalla selvitys vaikuttaisi koulun tilanteeseen ja sain vastaukseksi, että koulun tilanteen etenemiseen ei millään tavalla. Ilmeisesti se kuitenkin vaikuttaisi. Eteneminen pysähtyisi.

Tytyrin kohdalla sanoin muutama vuosi sitten, että jokainen päivä on liikaa. Nyt sanon saman Järtsin kohdalla. Yläkouluissa alakouluun verrattuna tosin on se hyvä, että oppilaat vaihtavat luokkia, eivät ole niin luokkaan sidonnaisina, mutta silti joka päivä altistutaan.

Sisäilma-asioissa välillä tuntuu, että nykyään on vähän niin, että viranhaltijat olisivat valmiimpia ottamaan riskejä, tutkimaan pian ja korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja luottamushenkilöt ovat varovaisempia. Toivottavasti Järnefeltin koulun ilmanvaihdon parannukset ja koulun korjaus eivät viivästy sen vuoksi, että luottamushenkilöitä pelottaa pistää rahaa niin paljon jälleen koulun korjaamiseen.

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä

Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)

Mitä listan kouluille kuuluu nyt, marraskuussa 2017, yli kaksi vuotta tämän pöytäkirjan jälkeen?

Tytyriin kuuluu hyvää! Tytyrin lapset ovat väistössä. Jaksan iloita siitä. On ihanaa, että vihdoin lapset pääsivät terveeseen tilaan opiskelemaan.
Ojamolle tehdään hankesuunnitelma
Harjun kiinteistö on vaihdettu Luksian kanssa toiseen kunnostettavaan kiinteistöön
Rauhalassa on vaihdettu ikkunat
Ristin koulussa oireillaan ja ylläolevassa pöytäkirjassa on mainittu, että sen kunto on heikko. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on kokouksessaan 1.11.2017 lisännyt selvityslistalle.
Hyrsylän koulu lakkautettiin sisäilmaongelmiin vedoten, nyt kiinteistö on myyty – sisäilmaongelmasta mainittuna ”sisäilmaepäkohtia”
Neitsytlinnan koulu on lakkautettu
Maksjoen koulu sai lisäaikaa, sillä Rauhalan ja Järnefeltin koulut eivät ole vastaanottavassa kunnossa
Karstu on lakkautusuhan alla
Ja Järnefeltin koulua 83% (85) tässä valtuuston listassa ei mainittu ollenkaan, vaikka siellä on oireiltu jo silloin, voimakkaasti.

Toistan vielä: Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti.

Yksi tänä päivänä unohdetuista kouluista on Ojamon koulu. Kirjoitin Ojamon sisäilmainfosta vanhassa blogissani vuosi sitten.

Mielestäni erikoista sisäilmainfossa oli esimerkiksi se, että kirkkain silmin kerrottiin vessojen korjaamisesta, kehuttiin , kuinka ne ovat jo ihan kunnossa, samaan aikaan vessan lattia lainehtii. Ojamolla tehtiin tutkimuksia ja on ollut niiden perusteella toimenpiteitä. Ovatko ne olleet oikeita ja riittäviä, siitä emme vielä tiedä, mutta silloin puhuttiin, että isoja huolia ei ole. Enemmän hyviä uutisia kuin huonoja. Otetaanpa listaus sieltä:

Tarveselvitys aloitetaan tänä syksynä (2016)
akuutit korjaukset on jo aloitettu ja niitä jatketaan pitkälle ensi vuoteen
jos aikataulut pitää, todennäköisesti rakennustyöt (laajennus/peruskorjaus/tms, mitä ikinä valtuusto päättää) voivat alkaa 2019
haitan vähentämistoiminta on aloitettu jo
kouluterveydenhoitaja kirjaa kaikki oireet, jotka hänen tietoonsa tuodaan
ilmanputsareita hankitaan nopeasti luokkiin
suunnitellaan huolellisesti
ongelma ei vielä ole hirveän iso
ongelmia on, mutta ne ovat korjattavissa ja koulunkäynti voi jatkua
välitöntä terveyshaittaa ei ole

Ja siis kaikenkaikkiaan, tilanne ei ole niin paha, mitä on pelkona ollut. (tämä siis vuonna 2016)

teknisen lautakunnan kokouksessa 24.1.2017 on listattu, että Ojamon koulun remonttisuunnittelu on käynnistynyt. Suunnitelmat valmistuvat kevään 2017 aikana.

Kaupuginhallituksen kokouksessa 8.5.2017

Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä päätyi esittämään

ratkaisua, jossa kaupungin yläkouluverkkoa muutettaisiin siten, että Harjun

koulusta luovutaan ja sen toiminta siirretään uuteen laajennettuun Ojamon

yhtenäiskouluun sekä Anttilan koulusta laajennettavaan Laurentiuskouluun.

Länsi-Uusimaassa kerrotaan vuonna 2012 Ojamon ilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta. Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja muut kunnostustyöt maksoivat 1,1 miljoonaa euroa. Määrärahat oli budjetoitu kahdelle vuodelle.

Eri koulujen korjauksiin ja ilmanvaihdon parantamisiin on laitettu viime vuosina miljoonia ja samoja kouluja korjataan uudestaan ja uudestaan. Samoja vikoja. Toivon, että on opittu, toivon, ettei enää tehdä samoja virheitä.

Sisäilmaongelmat otetaan tosissan talousarviossa – suunnilleen, kun se ei ole hokkus-pokkusta

Sanoin pari sanaa valtuustokokouksessa vuoden 2018 talousarviosta ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmasta

Luonnollisesti pyrin kiinnittämään huomion sisäilmaan ja kouluihin.

Sisäilmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat. Talousarviosta ja strategiasta ja käydyistä puheenvuoroista nähdään, että sisäilmaongelmat otetaan tosissaan. Se on hienoa. Otetaan tosissaan, toisinaan.

Näistä ja monista muista asioista puhuttaessa pyritään olemaan myönteisiä. On oikein kiva, että ollaan myönteisiä ja pyritään positiivisen kautta ajattelemaan ja on ikävä olla se, joka jälleen muistuttaa siitä, että eivät nämä ongelmat eivätkä sairastuneet sillä parane, että ollaan iloisia kehityksestä. Hyvään suuntaan ollaan menossa, kyllä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, mikä on jo kehittynyt ja tullut. Lapset ovat altistuneet moni jo päiväkodissa ja toisilla se on jatkunut lyseoon. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat ja ongelmat saattavat ilmetä vasta vuosienkin päästä. VOC-päästöjen vaikutuksesta ei tiedetä tarpeeksi, että voitaisi sanoa oireiden olevan ohimeneviä, kuten nyt on kaupungin toimesta sanottu. Ongelma tänä päivänä, kuten aina on ollut, on se, että emme tiedä edelleenkään tarpeeksi. Eri kiinteistöjen tutkimukset tulisi olla tasalaatuisia ja tasavertaisia. Olemme juuri lukeneet Pusulan ja Karjalohjan päiväkotien ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kuinka monta on tulossa lisää? Vai onko jo kaikki oikeasti tutkittu, oikein. Kuinka moni pääsee väistöön ja kuinka moni joutuu odottamaan kesään? Lyseon sisäilmaremontti – todellako on laskettu, että kaksi miljoonaa euroa riittää tähän investointilistalle tälle ”muunmuuassa listalle”?? Ettei vaan tehtäisi jälleen turhaa työtä ja pian taas tehdään samoja korjauksia, kunnes päätetään purkaa. Sitähän täällä on tehty.

Toivottavasti nyt pureudutaan oikein ja kunnolla ongelmien juureen, toivottavasti korjataan oikein ja tasapuolisesti oikein ja ilmanvaihto pidetään jatkossakin terveyttä ylläpitävänä. Vaikkakin välillä on jopa todettu, ettei se ole mikään hokkuspokkus-keino. Ei ehkä, mutta ei ole myöskään suljetut laitteet ja ikkunat.

Talous ei saisi tulla terveyden edelle, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edelle. Ei edes Järnefeltin nuorten. Kuten tuossa edeltävissä puheenvuoroissa todettiin, Rauhalan ikkunat tosiaan on vaihdettu, mutta siellä tarvitaan paljon enemmänkin, että kuntoisuus paranee, mutta ennenkaikkea Järnefeltin nuoret tarvitsevat kunnon ilmanvaihtoa ja sisäilmaa.

Kouluista:

Vuonna 1990 koko maassa oli yhteensä 4 847 perusopetuksen koulua ja vuonna 2017 enää noin 2 400. Peruskoulujen määrä on siis vähentynyt alle puoleen (51 % kouluista on lakkautettu). Perusopetuksen oppilasmäärä väheni samana aikana 587 000 oppilaasta 543 000 oppilaaseen eli 7,5 prosenttia.

Perusopetukseen kohdistuneesta historiallisen voimakkaasta koululakkautuksesta huolimatta, kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten. Myös Lohjalla perusopetuksen kulut ovat kasvaneet vaikka koulujen ja oppilaiden määrä on vähentynyt.

Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. Entä vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Yleensä koulun lakkautusvalmistelussa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama immateriaalinen pääsubstanssi – oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset – on jätetty kokonaan arvioimatta.

Väitettyjen säästösummien suuruus on juuri ollut syynä siihen, että valtuutetut ovat kääntyneet koulun lakkauttamisen puolelle. Huoltajia ihmetyttäneet säästösummat yleensä ovat selittäneet suurelta osin kuntien käytössä olevalla sisäisen vuokran työkalulla. Sisäiseen vuokraan liittyvä ns. pääomavuokra muodostaa käytännössä jopa 80–90 % koulukiinteistön lasketusta arvosta. Tämän osuuden sisältöä ja muodostumislogiikkaa harva ymmärtää. Tilakeskukselta saatava koulun sisäisen vuokran suuruus otetaankin yleensä vastaan objektiivisena faktana, jota ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka syytä olisi. Tämä osuus ei näytä käytännössä juuri lainkaan realisoituvan, etenkin kun puhutaan hyvin yksinkertaisella talotekniikalla varustetusta terveestä maalaiskoulusta.

Lohjan kaupunki videoi valtuuston kokoukset suorana ja ne näkee myös jälkilähetyksenä. Tässä linkki ko kokoukseen, jossa puheenvuoroni alkaa kohdasta 3.35.19 (suunnilleen) https://youtu.be/QCxT5p1LmYk

Tasavertainen sisäilmaongelma

Jälleen olemme saaneet lukea uudesta sisäilmaongelmaisesta kohteesta. Pusulan päiväkodissa on oireiltu jo kauan ja nyt kun Lohjalla otetaan sisäilmaongemat tosissaan, on myös tutkittu.

Pusulan päiväkodissa sisäilmaongelma

Ongelman syykin on selvillä, rakennusvaiheessa tehdyt virheet: betonin ei ole annettu kuivua, eli myös rakennusvalvonta on ollut riittämätöntä.

Sisäilmaongelmien syyt tulee aina selvittää, jotta päästään tekemään toivottavasti oikeita ratkaisuja ja toimenpiteitä, mutta oli se syy mikä tahansa, lasten terveydellä ei tulisi leikkiä.

Mitä tekee sisäilmaongelmat tosissaan ottava kaupunki?

Mitä tekee lasten tasavertaisuudesta huolissaan oleva kaupunki?

Muovimatto poistetaan ensi kesänä. Siihen saakka Pusulan päiväkoti toimii normaalisti.

Muovimaton alla oleva kosteus saa muovimatossa olevan liiman reagoimaan ja muodostamaan orgaanisia haihtuvia yhdisteitä eli voc-yhdisteitä.

– Ne voivat aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, silmien ärsytystä, äänen käheytymistä, astmaoireiden pahentumista, Sarjanen kertoi.

Hän totesi, että vaikka pitoisuudet ovat koholla, ovat ne vain murto-osa teollisuuden haitallisiksi luokitelluista pitoisuuksista.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ne aiheuttavat ärsytysoireita, mutta eivät pysyvää haittaa, Sarjanen sanoi.

Sisäilman lisäksi tutkittiin myös ilmanvaihtoa. Myös siinä on kohentamisen tarvetta, kertoi Janne Koponen Talotekniikka GHS- Groupista.

Ei haittaa, vaikka pusulalaiset lapset kärsivät pahenevista oireista, ”ne eivät ole pysyviä”.

VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat erityisesti rakennus- ja sisustusmateriaalit ja pesuaineet. Etenkin VOC-yhdisteiden yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa.

VOC-yhdisteitä on satoja. Jo yksittäinen yhdiste voi olla haitallinen, mutta etenkin useamman yhdisteen yhteisvaikutuksena niiden epäillään olevan terveydelle haitallisia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa silmien ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky. Lisäksi niistä aiheutuvat hajut vähentävät viihtyisyyttä. (lähde:https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/hiukkasmaiset-ja-kaasumaiset-epapuhtaudet/voc-paastot)

Muistellaanpas aikaa pari vuotta sitten, kun Hyrsylän ja Neitsytlinnan kouluissa oli sisäilmaepäily. Lapset oli tuolloin kiireen vilkkaa saatava toisiin kouluihin. Nyt on Hyrsylän koulu lakkautettu ja kiinteistö myyty, maininnalla, että koulussa oli sisäilmaepäily, mutta mittavampia tutkimuksia ei ole tehty. Kaupungin sivulla todetaan sisäilmassa olevan epäkohtia.

Neitsytlinnan koulu on lakkautettu ja lapset siirretty kouluun, jossa osa lapsista kuitenkin oireilee.

84 lasta voi jatkaa päiväkodissa, ei tarvita kalliita väistötiloja, toimintaa jatketaan normaalisti. Vain astmaa sairastavat pääsevät muualle töihin. Lapsia voidaan siirtää Saukkolan ja Nummen päiväkoteihin. Kesällä ehditään tekemään sisäilmaremontti. Nyt on lokakuu. Paljon on aikaa sairastaa, altistua ja oireilla.

Kahdeksan vuotta

Aloitin blogini kirjoittamisen kahdeksan vuotta sitten. Taisin aloittaa sen ihan itseäni varten, kuten päiväkirjan. Ensimmäinen tekstini on luettu muutaman kerran, mutta luetuin, koulukyytejä käsittelevä on luettu tuhansia kertoja. Aihe on puhutteleva ja tunteita herättävä.

Oravanpyörän kyydistä pois hyppääminen vaatii rohkeutta ja varmasti pitkääkin mietintää. Varsinkin tänä talouden aikana. Kuitenkin tunnen yllättävän monta, jotka ovat tehneet tämän päätöksen ja aivan vapaaehtoisesti. Itse en kuulu heihin. Tein ratkaisuni pakotettuna, mutta avustettuna. Yritykset, etenkin suuret, kansainväliset yritykset mainostavat itseään ja yrittävät luoda pehmeitä arvoja arvostavaa imagoa, samalla polkevat työntekijöidensä oikeuksia. Pakotetaan tekemään kolmentoista tunnin työpäiviä sanoen, että oven takana on 200 sinunkaltaistasi valmiina tekemään työsi.

Työelämä on mennyt kovaksi. Unohdetaan, mikä on tärkeää.

Vaikka aika kuluu, eivät ikävä kyllä ajat muutu. Asiat, joista kirjoitan ja osoite, jossa kirjoitan ovat hieman muuttuneet.

Jo aiemmin mainitsemani luetuin juttu tähän mennessä koskee koulukyytejä. Niitä ei tunnuta saavan toimimaan, ei millään. Ne herättävät joka syksy koviakin tunteita ja paljon ääntä ja kirjoittelua lehdissä, mutta viime lukuvuosi oli ennen kuulumattoman huono. http://nummentie.blogspot.fi/2016/08/koulukyydit-ydinfysiikkaa-kokeillaan.html

Toivottavasti ensi syksy toisi muutoksen asiaan, mutta epäilen suuresti, sillä teiden turvallisuusluokituksia on muutettu, vaikka kaikissa teissä ei muutoksia ole tapahtunut ja hylkääviä koulukyytipäätöksiä on hyvin paljon, myös vaarallisille teille. Päätöksen mukaan vaaralliseksi luokitetulla tiellä voi kävellä, jos se on vain lyhyt matka (?? mikä tämän logiikka on?)

Koulukyytien lisäksi sisäilma kiinnostaa ja yksi luetuimmista kirjoituksistani onkin ollut

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Sen lisäksi, että osoitan huoleni koululaisten koulumatkoista ja oppimisympäristöstä sekä sisäilmaston laadusta, olen äiti omilleni ja kaipaan suuresti esikoistani. Kiitos kaikille myötäelämisestä allaolevaan kirjoitukseeni. Arvostan todella ja kiitän lämmöstänne.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/11/alapa-huoli-aiti-kylla-sa-muistat-surra.html

Tää päivä on mennyt alakuloisena, huomisesta en tiedä miten menee, mutta se menee elossa olevien lasteni kanssa. Joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen neljästä elossa olevastamme ja kolmesta Jyrin jo aikuisesta lapsesta. Neljä ihanaa lastamme: ihastuttava/raivostuttava murkku Pouta, ihastuttava/raivostutta esiteini Puro, ihana pikkulintu Paju ja ihana/leikkisä/tunteikas Puhuri. Vaikka menetimme ihanan, rakkaan lapsemme, on meillä elämä jatkunut. Välillä paremmin ja välillä raskaammin.

Uuden osoitteeni luetuin sivu käsittelee toimintaohjeita tilanteessa, jossa epäilee lapsen sairastelu johtuvan sisäilmastosta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/mita-tehda-jos-epailee-lapsen-sairastelun-johtuvan-sisailmasta/

Yleisimpiä oireita ovat:

Silmä-, nuha- ja astmaoireet

Infektiokierre

Ihottumat

Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niistä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva, ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia ei hälytyskellot voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Huono sisäilma heikentää myös oppimistuloksia: https://www.thl.fi/fi/-/koulujen-huono-sisailma-heikentaa-oppimistuloksia-ja-lisaa-poissaoloja

Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet asiat, ei pelkkä home. Esimerkiksi teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.

Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.

Vaikka aina en saa vastakaikua, toisinaan saan ikäviäkin viestejä.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/04/08/ammattini-ei-ole-se-maailman-vanhin-ammatti/

Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody, saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?

Mitä ilmeisimmin olen piikki joidenkin lihassa, se on ikävää, mutta asia, johon on totuttava. Molempien.

Enemmän kuin ikäviä viestejä saan myönteistä palautetta, kiitos niistä. Kiitos myös yhteydenotoista, postausvinkeistä ja tsempeistä!