Länsi-Uusimaassa 25.8.2018 uutisoitiin kaupunginhallituksen vierailusta Järvenpäähän ja Hyvinkäälle.
Länsi-Uusimaa 25.8.2018
Tästä voisi kuvitella, että oppia saatiin vain sen tueksi, että Neidonkeidasta pitää parantaa ja siihen panostaa. On aivan yleistä, että kerrotaan vain ne itselle mieluisat asiat ja onhan Neidonkeitaan peruskorjaus edessä ja se on oiva hetki parantaa entisestään palvelua, mutta näinä päivinä, kun kouluja lakkautetaan säästöihin vedoten ja puhutaan ”vaikeidenkin päätösten” tekemisestä, voisi tätä vähän viivyttää.
Mites muut asiat? Mitä muuta opittiin? Kuten Hyvinkään lukio? Siitä ei varmaan sitten vierailulla puhuttu, vaikka epäilen kyllä, sillä Hyvinkäällä ovat hyvin ylpeitä rohkeudestaan rakentaa uusi lukio vanhan korjaamisen sijaan. Päätös perustuu siihen, että Hyvinkää on menettänyt opiskelijoita lähikunnille, joilla on uusia ja moderneja lukioita. Nuoret pääsääntöisesti haluavat uutta, Hyvinkäällä ymmärrettiin se ja he päättivät kuunnella nuoria.
Toisin kuin Lohjalla. Lohjalla nuorisovaltuusto lausui uuden lukiorakennuksen puolesta. Ja kappas, kantanne on kuultu.
Päätettiin nostalgiaan nojaten, että korjataan vaan. Se on niin ihana paikka. Eihän sitä voi millään purkaa, päätöstä tehtäessä meni uudelleen rakentaminen ja lakkautus ajatuksena vähän sekaisin.
On hienoa, että käydään tutustumassa muihin ja oppimassa muilta. Jos vaikka oikeasti opittaisi. Ja onhan meilläkin annettavaa.
Vaikka Lohja ei paistattele millään muotoa ylläolevassa Ylen jutussa, on Lohjalla kuitenkin hienosti ja rohkeasti lähdetty panostamaan sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin opiskella etänä ja verkossa ja pyritään luomaan mahdollisuuksia. On neuvoteltu ja pilotoidaan virtuaaliluokkahanketta, jossa nuori opiskelija on keskiössä. Näin olen saanut ymmärtää.
Jos sulla on toinen kokemus asiasta, kuulen sinua mielelläni.
On tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu sairastamiseen ja on hyvin tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu kaupungin kiinteistön sairastuttamiseen.
Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.
Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.
Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.
”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”
Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?
”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,
Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.
Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.
”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”
Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.
Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)
Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.
Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.
Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.
Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.
Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.
Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.
Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.
Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.
Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.
Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.
Koisjärven koulu lakkautettiin 2013
Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.
Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu
Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.
Liikuntasali
Liikuntasali
En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.
Koisjärven koulun kiipeilyteline
Koisjärven koulun ”alakoulu”
Koisjärven koulun takapihaa
Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.
Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.
Koisjärven koulu
Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?
Koisjärven koulu
Lattiaa pidettiin epäsopivana lapsille
Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.
Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.
Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.
Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.
Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.
Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.
Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.
Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.
Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.
Kerroin tässä kirjoituksessani esittäneeni kysymyksen kaupungille koulujen ilmanvaihdosta kesän aikana ja toiveeni, että ilmanvaihto käynnistettäisi reilusti ennen koulujen alkua.
Ilokseni sainkin vastauksen, että ilmanvaihto ei ole ollut missään kiinni kokonaan missään vaiheessa ja uudiskohteissa sekä saneerauskohteisa ilmanvaihto on ollut kokoajan käynnissä. Toisaalta toiselta viranhaltijalta sain vastauksen, että toisissa kohteissa ilmanvaihto on ollut puoliteholla tai jaksottaisella käytöllä. Koulujen alkaessa alkaa taas normaalikäyttö.
Kiitin vastauksesta.
Olisin ehkä toivonut tyhjentävämpää vastausta, tai että vastaus olisi ollut ”ilmanvaihtoa tehostetaan viikkoa ennen koulujen alkua ja myös pölyhaittasiivous toimitetaan ennen koulujen alkua.
Poitiivista tosin on se, että missään ei ole ilmanvaihto ollut kokonan pois käytöstä.
Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.
Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.
Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.
Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €
Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.
Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.
Kiljavan sairaalaan tehdyn saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut
Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:
Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.
jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue yksityisellä hoidolla.
Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.
Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolanpäiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.
Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?
Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:
Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.
Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.
Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua.
Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.
Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?
Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.
Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.
Viime valtuustokokouksessa päätimme Karstun koulun tulevaisuuden lisäksi Yhteislyseon kiinteistön tulevaisuudesta, tehdäänkö remontti vai rakennetaanko uusi. Olen muutaman vuoden ajan puhunut koulun sisäilmastosta ja ollut sitä mieltä, että paras ratkaisu kiinteistölle olisi puskutraktori.
Olen lukenut materiaaleja, käynyt seminaareissa aiheesta, sisäilmainfossa, keskustellut asiantuntijoiden kanssa, sairastuneiden kanssa, lukenut lisää ja keskustellut muiden asiasta päättävien kanssa. Helppoja ratkaisuja ei ole.
Olin yhdessä vaiheessa kääntymässä remontin puolelle, kunnes luin uudestaan raportin ja luin muista sisäilmakorjauksista. Toki onhan meillä omaakin kokemusta niistä, eikä ne hyviä ole ollut.
Olen hämmentynyt siitä, että kokouksessa Karstun lakkautuksesta päätettäessä todettiin, että koulu on niin vanha ja huonokuntoinen ja perusteltiin niillä seinillä lakkautusta ja seuraavasssa pykälässä puolustetaan rakennusta niillä seinillä, vaikka koulu on huonokuntoinen. Valikoivasti siis seinät ovat tärkeitä opetukselle. Enkä ymmärrä arkkitehtuurin pistämistä nuorten terveyden edelle.
Olen siis sitä mieltä, että lyseota ei enää korjaamalla saa sisäilmaltaan terveeksi. On sitä sen verran monta vuotta ja monta kertaa, monella miljoonalla yritetty korjata. Nostalgia ja rakkaus kiinteistöön ei sitä terveeksi tee.
Tulemme muutaman vuoden päästä olemaan samassa tilanteessa kuin nyt, ehkä vielä pahemmassa, nuorten terveyden kohdalla.
Rakennus on vuosia seissyt vedessä (eräskin valtuutettu totesi kokouksessa, että emme tiedä, mihin se vesi menee puoltaessaan remonttia), vesi on jo tehnyt tehtävänsä. Rakennusta ei saa enää kuntoon.
Raportista voi päätellä, että lukuisat seikat tukevat rakenteiden olevan vaurioituneita toja-levyistä ja ulkopuolisesta vedestä, jota esimerkiksi putkitunneliin valuu ja joka on kostuttanut putkitunnelin seinät ja joka on levännyt rakenteissa lisäksi mikrobilöydökset ovat huolestuttavia.
Löydöksissä oli runsaasti toksiineja tuottavia sekä sädesientä ja mytoksiineja (Mykotoksiinit ovat sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. ). Kosteusvaurioindikaattorimikrobeja oli runsaasti (aspergillus penicilloides, as. Sydowii, as.versicolor, jnejne)
Putkitunneleihin tulee sateella vettä rakennuksen ulkopuolelta kalliopintaa pitkin. Toimenpidesuosituksissa kehoitetaan kapseloimaan, se ei ole pysyvä ratkaisu
Jos korjaus ja puhdistus toteutetaan toimenpideohjelman suositusten mukaisesti, mikä takaa, että puhdistus on riittävä? Saadaanko kaikki mikrobit, pölyt, sienet yms pois? Kuten on todettu, on Lohjan kaupunki tehnyt ongelmaisiksi koetuissa tiloissa useita sisäilmatutkimuksia ja korjannut niissä osoitetut ongelmakohdat. Moneen kertaan korjattu. Tästä huolimatta on tilanne sisäilman osalta huonontunut.
Olen myös keskustellut monen rakennusalan asiantuntijan kanssa, ja monen sisäilma-asiantuntijan kanssa ja minä luotan heidän arviointiinsa poliitikkojen yli. Sain myös muistutuksen siitä, että esimerkiksi vuonna 2015 Vantaalla tehty tilastointi osoittaa, että Vantaalla vain yksi 26:sta tiivistyskorjauksesta onnistui. Toki varmasti on parempaa rakennustietämystä jo olemassa, mutta sisäilmasairaan kiinteistön korjaaminen ei takaa, että kaikki sisäilmasta sairastuneet voisivat palata tiloihin. Iso osa oireilee edelleen.
Valikoidusti hyvä pedagogiikka ei tarvitse monumentteja, kiireellä ei tule hyvää eikä monumentti korvaa nuoren menetettyä terveyttä. Monella tuntui olevan niin lämpöiset muistot lyseosta, että uskon sen hämärtävän päätöksentekoa. MOni sanoi myös, että meidän pitää luottaa asiantuntijoihin. Kyllä. Mutta kaupunki on pyytänyt vain yhdeltä asiantuntijalta arviota. Mielestäni viisautta olisi ollut kysyä arviota kahdelta-kolmelta eri asiantuntijalta rakennuksen kuntoraporttien, tate-raportin ja katselmuksen perusteella.
Nuorisovaltuusto, joka siis edustaa varsinaista käyttäjäryhmää on antanut myös lausunnon ja käyttäjäryhmää tulisi kuulla. Nuorisovaltuusto oli uuden rakennuksen kannalla ja niin olen minäkin.
Käytin puheenvuoroa kannattaakseni uudenrakentamista ja samalla ilmoitin kannattavani valtuutettu Maittilan vastaesitystä, hän esitti vanhan lukion purkamista ja uuden rakentamista.
Maittilan lisäksi vastaesityksen teki perussuomalaisten Slunga-Poutsalo.Hän esitti päätösesityksen lisäystä, että Mikäli lukion remontin aikana purkuvaiheessa lukion rakenteista paljastuu sellaisia tekijöitä, joiden korjaaminen tulee nostamaan korjauskustannuksen korkeammiksi kuin uudisrakennuksen arvioitu hinta, keskeytetään remontti ja palautetaan asia uudestaan valtuuston käsittelyyn.
Ihmettelin ääneen perussuomalaisten lisäysehdotuksen huonoa äänestysmenestystä (tai toiset eivät edes halunneet äänestää (esimmäisessä äänestyksessä vastaesityksestä oli 14 tyhjää),eräs valtuutettu perusteli sillä, että jos löydetään purkaessa jotain, mikä nostaa kustannuksia, työt keskeytetään ja asia palaa valtuustoon, ilman että sitä valtuuston päätöksessä lukee. Ihan uskomaton väite. Ei kukaan urakoitsija suostu siihen. Jokainen itseään kunnioittava urakoitsija haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja perusteellisesti ja jos he löytävät jotain, he korjaavat sen ja lasku tulee perässä.
Vaikka vanha saataisi korjattua, iso osa nyt sairastuneista ei pysty olemaan edes korjatuissa tiloissa. Toki osa ei pysty olemaan edes uusissa tiloissa, mutta heille meidän tulee pystyä osoittamaan toinen ratkaisu.
Olen usein ennenkin sanonut, että mua ei haittaisi olla väärässä välillä. Olisin todella mielelläni väärässä tässäkin asiassa, sen vain aika näyttää ja mä toivon, että lyseon remontti on se, joka onnistuu ja siitä alkaisi onnistuneiden remonttien aikakausi.
Lotta Paakkunainen 