Avainsana-arkisto: päätöksenteko

Mikä on muuttunut? Mikä on muuttanut meitä? Kuka on kiveä?

Lohjalla on otettu käyttöön Koululiitu-ohjelma päätettäessä koulukyydeistä. Lukuvuonna 2016-2017 koulukyydin vaarallisen tien vuoksi sai 120 lasta. Tänä lukuvuonna tämä määrä pienenee huomattavasti. Ei sen tähden, että tiet olisivat muuttuneet turvallisimmiksi, vaan siksi, että on päätetty, että ne on turvallisempia.

Koululiitun suosituksissa ei ole yhtään tieosaa määritetty turvalliseksi. Periaate on vaarallisten tieosien osoittaminen. Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.

Koululiitu on laskentamenetelmä, joka arvioi tiestön ja liikenteen ominaisuuksien perusteella indeksin (riskiluku) kuvaamaan tien vaarallisuutta. Tämän indeksin laskenta perustuu kolmeen lähtökohtaan:

  • Tien ja liikenteen ominaisuuksien tilastollinen vaarallisuus lasten näkökulmasta
  • Liikennepsykologien näkemys lapsen kokemasta vaaran tunteesta liikenteessä
  • Kehittämistyössä mukana olleiden 11 kunnan käytännöt koulumatkan vaarallisuuden arvioinnista

Koululiitu pyrkii olemaan objektiivinen laskentamenetelmä, joka asettaa lapset tasavertaiseen asemaan muuntamalla heidän koulumatkansa vaarallisuuden matemaattiseen mitattavaan muotoon. Koululiitu on vain yksi menetelmä arvioida koulukuljetuksen tarvetta. Ohjelma ei huomioi lasten yksilöllisiä eroja eikä myöskään matkan rasittavuutta ja pelottavuutta muutoin kuin liikenteen lähtökohdista. (Lähde: koululiitu.fi)

teiden vaarallisuusluokitus_kuvana_2017-page-001

Ylläolevassa kuvassa kartalla havainnollistettuna teiden vaarallisuusluokitukset. Tätä karttaa kaupunki käyttää ja se on julkisessa jaossa kaupungin nettisivuilla vanhempien luettavana.

Lasten ei-luonnollisista kuolemista kaksi kolmannesta johtuu tapaturmista, joista yleisin on liikenneonnettomuus. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilastojen mukaan liikenteessä kuoli kuusi ja loukkaantui 418 alle 15-vuotiasta. Tilastoissa on mukana vain poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä. ”Onnettomuudet eivät johdu yksin lasten kokemattomuudesta tai liikennetaitojen puutteesta. Autoilijoiden on joskus vaikea nähdä lapsia liikenteessä heidän pienen koon vuoksi. Monella on myös petrattavaa nopeusrajoitusten noudattamisessa ja suojateiden huomioimisessa”, lasten liikenneturvallisuutta tutkinut Juha Heltimo liikenteen ja maankäytön suunnittelutoimisto Strafica Oy:sta sanoo. Heltimo on kysynyt tutkimuksissaan lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Tavolantie
Pimeys ei tee tiestä Lohjalla vaarallista

Talviaikana pimeys, liukkaus ja lumen mahdollisesti kaventamat kulkutilat heikentävät koulumatkan turvallisuutta. Koska näitä tietoja ei voida suoraan lukea rekisteritiedoista, on vaarallisuuden kasvu parasta huomioida käyttämällä talviaikana alempia pisterajoja kuljetuksien myöntämiseen. (koululiitu.fi)

Tien ylittämisen arviointi koskee ensisijaisesti taajama-alueita tai taajamien lähialuetta. Haja-alueella tien ylittäminen vaatii paikallista harkintaa, sillä turvallisuuteen vaikuttavat usein tekijät, joita ei voi arvioida rekisteritietojen avulla. Tien vaarallisin kohde on tien ylittäminen. (koululiitu.fi)

Paitsi Lohjalla.

Tavolantien ja Oittilantien noutopaikka

Ylläolevassa kuvassa nähdään, kuinka tien ylittäminen ja kävely tien reunassa on vaarallista vain ekaluokkalaisille ja sitä nuoremmille.

Lohjan mukaan turvallinen ylittää
Oittilantien ja Tavolantien risteys, lasten poimintapaikka
mutkan takana on auto. Lapsi tulee tässä kohtaa yllättäen eteen. Turvallien ylittää, vaikka et näe

Tässä näkyy tilanne oikeasti. Lasten noutopaikka on risteys, jossa ei ole pysäkkiä, talvikunnossapito on kuten maalla on tapana ja penkat usein kertyvät näihin kohtiin.

Keskustelin eilen erään vihtiläisen äidin kanssa, joka painii samojen asioiden kanssa. On perin omituista, että Vihdissä, jossa vain viime syksynä vaarallinen koulutie vaati koululaisen hengen, lapset joutuvat kävelemään ajotiellä kouluun. Mitään ei opittu. Ei yhtään mitään. Surullista, miten tämä toistuu joka vuosi. Milloin tämä muuttuu? Milloin rahan arvo on pienempi kuin koululaisen?

Milloin rahasta ja ns säästöistä on tullut tärkein arvo ja mittari? Milloin tasavertaistamisesta tuli numerojen ja kilometrien vertailua? Milloin meistä on tullut näin kovia? Milloin me unohdimme lapsen? Ihmisen?

Pehmeämmät arvot ja jousto lasten turvallisessa kulkemisessa kouluun ei ole ollut aiempina vuosina kohtuuton kulu. Mikä on siis muuttunut?

Mistä lähtien on ollut hyväksyttävää sanoa päätettäessä asioista, että ”jos jokaista huutavaa vanhempaa kuuntelisi ja toteuttaisi vaatimukset…” milloin lapsistaan huolehtimisesta on tullut halveksuttavaa?

Todella, mikä on muuttunut?

 

Olethan käynyt jo allekirjoittamassa adressin lasten turvallisen koulutien puolesta?

https://www.adressit.com/allekirjoitukset/lapsille_turvallinen_koulutie_lohjalla/start/310

Rakkaudella, kaikille meidän lapsille

dav

Nuorimmaiseni aloittaa koulun ensi syksynä ja nyt sillan valmistuttua olemme aloittaneet harjoittelun koulumatkaa varten. Koko matkaa kouluun emme ole vielä kävelleet, vaikka se loppupätkä vaarallisin onkin. Aikaisempina vuosina lapset ovat saaneet koulukyydin, koska tie on luokiteltu vaaralliseksi juuri tuon vanhan sillan ja sen jälkeisen mutkan vuoksi,  mutta nyt, koska silta ja osa jalkakäytävästä on valmis, on tie kuulemma tarpeeksi turvallinen.

Mielestäni ja monen muun vanhemman mielestä tie on vasta silloin tarpeeksi turvallinen, kun loppumatkakin kouluun on turvattu jalankululla. Nyt kevyenliikenteen väylä päättyy yhtäkkiä, ilman turvallista tienylitystä. Ja se tie on ylitettävä, jotta pääsisi edes vähän turvallisemmalle puolelle ajoradan reunaa. Tietyöt tulevat jatkumaan, ja tietyömaa ja lapset on erittäin huono yhdistelmä. Olemme vanhempien kanssa tehneet  oikaisuvaatimuksen. Siitä kerron toisessa postauksessa.

Jalkakäytävä päättyy
Jalkakäytävä päättyy

Eilen jälleen harjoitellessamme huomasimme, että jotain puuttuu. Siis jotain muutakin kuin turvallinen loppuosa koulumatkasta.

 

2017
Kelpaa kävellä
dav
vanhan sillan kiviä käytetty upeasti
vanhan sillan kiviä käytetty upeasta

Silta on kyllä hieno ja sen ympäristöä ja historiaa on kunnioitettu. Sillan vanhoja kiviä on käytetty viimeistelyyn ja on onnistuttu oikein hyvin. Silti jotain puuttui.

Juttelin mieheni kanssa asiasta ja hän totesi heti, että onhan hänellä, mitä tarvitsen, mutta se pitää kaivertaa. Ja pian kädessäni oli puuttuva palanen. Ja nyt se on siellä, mihin se kuuluu. Peace&love.

Oilaanreitin lukko
Lukossa teksti: lapsille tie Jyri ❤ Lotta

Oikeudesta on tullut uskon asia

Uskoni oikeuslaitokseen on horjunut. Päätös valitukseeni Nummi-Pusulan lakkautuspäätöksestä saapui ja tulos oli ikävä kyllä juuri sitä, mitä arvasin. Toivoin sen olevan toisenlainen ja olen rehellisesti pettynyt. Luotin oikeuteen.

Valitukseni on hylätty, koska hallinto-oikeus uskoo.

Esitin, että päätös on kumottava ja asia palautettava uudelleen käsittelyyn. Päätöksen täytäntöönpano on kiellettävä.

Valitukseni perusteet:

  • päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on tehty lainvastaisesti.

  • Valmistelu ei ole ollut hyvän hallintotavan mukaista. Se on perustunut virheellisiin ja puutteellisiin tietoihin ja se on ollut puolueellista

  • kuulemismenettelyä ei ole noudatettu ja siinä on ollut virheitä

  • päätöksenteossa ei ole noudatettu hallinto- eikä kuntalakia.

  • Päätös on tehty Nummi-Pusulan kunnan ja Lohjan kaupungin yhdistymissopimuksen vatainen ja ennenaikainen, vaikka lukio lakkautetaan sopimuksen jälkeen, on päätös tehty sopimuksen aikana

  • valtuusto on käyttänyt harkintavaltaansa väärin lakkauttaessaan lukion sopimuksen vastaisesti

  • päätöksen perusteena on ollut virheellinen lukioverkkoselvitys, lakkauttamiselle olisi ollut muitakin vaihtoehtoja

  • säästöt on laskettu virheellisesti

  • päätös on ristiriidassa Lohjan maankäytön rakenne 2013-2017 kehitysohjelman kanssa

  • alueella olisi pitänyt suoritta SOVA (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) ja YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely)

  • päätöksessä ei ole punnittu kokonaisuutta oppimiskaaren ajalta

  • kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi 5.10.2015 (§359) ja kaupunginhallituksen tuli käsitellä asiaa sen jälkeen, kun asianmukaiset kuulemiset on suoritettu ja tulokset kuulemisesta on kokousmateriaaleissa liitteinä käytettävissä päätöksenteon pohjana. Kuuleminen järjestettiin 22.10.2015, ilmoituksen mukaan lautakunnan tuli käsitellä asiaa 4.11.2015. Lautakunnan kokouksessa EI OLLUT MUISTIOTA KUULEMISESTA eikä kaupungihallitus käsitellyt kuulemisen tuloksia. PÄÄTETTYÄ KUULEMISTAPAA EI OLE NOUDATETTU. Muistio on merkitty liiteluetteloon, mutta sitä ei ole jaettu valtuutetuille päätöksentekoa varten. Tulos tai muistio ei ole ollut edes valtuuston kokouksessa 9.12.2015, eikä lautakunta ole tiennyt kaupunginhallituksen päätöksestä käsitellä asiaa uudelleen. Rehtoreita tai muuta henkilöstöä ei ole kuultu asiassa, rehtorit ovat kuitenkin antaneet lausunnon.

  • Lukioverkkoselvityksessä on laskueroja kaupungin ja konsultin tekemissä laskelmissa

  • oppilaskohtaisia kustannuksia ja muita kustannusvaikutuksia koskevissa laskelmissa on virheitä

  • Asian käsittelyyn osallistuneet ovat mahdollisesti olleet esteellisiä. Päätöksen tekijöinä on ollut rehtoreita ja opettajia, joille lukion lakkautus on voinut tuoda varkasuhteseen liittyviä etuja, heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaansa ja palkkaukseensa

Hallinto-oikeus perustelee valitukseni hylkäyksen sillä, että

  • valittaja ei ole yksilöinyt eikä perustellut tarkemmin estellisyysväitteitään. Kunnan palveluksessa toimiminen ei lähtökohtaisesti vaikuta valtuutetun esteellisyyteen

  • hallinto-oikeus pitää USKOTTAVANA, että kaupunginvaltuusto päätöksen käsittelyssä ovat olleet pöytäkirjassa 9.12.2015 mainitut liitteet

    (eli siis, jos kirjoittaa jotakin esityslistaan, sen täytyy olla totta, ja jos yksittäinen kuntalainen väittää toista ja todistaa sen, EI SILLÄ OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ, koska oikeuslaitus USKOO)

  • hallinto-oikeus toteaa, että lukion lakkauttaminen on päätetty tehdä vaiheittain yhdistymissopimuksen jälkeen (eli sillä ei ole väliä, onko päätös tehty sopimuksen aikana)

Perusteluja oli muitakin, mutta tässä pähkinänkuoressa.

Luonnollisesti sain myös laskun valittamisesta.

Paljon on ollut puhetta siitä, että valittamisoikeutta tulisi kaventaa, mutta se on aiheuttanut ristiriitaa sen verran, että sitä ei ole vielä toteutettu, mutta valittamisen hintaa on nostettu rutkasti. Keino se on sekin. En tule tästä enää valittamaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Onneksi olkoon kaupunki ja valtuusto. Hieno homma. Nyt saa siis päättää ihan mitä vaan, millä vain perusteilla. Ei tarvitse perusteellisia valmisteluja, ei tarvitse kuulemisia, ei tarvitse pelätä valituksia. Vaikka kuntalainen pystyisi todistamaan valituksensa perustelut, todistamaan lainvastaisuuden, ei sillä ole väliä, koska hallinto-oikeus uskoo.  Kuntalainen ei saa tehdä mutua, mutta valtuusto ja viranhaltijat saavat.

Vaikka en aio valittaa, tulen tekemään jotain muuta.

Lohjalle ammattitaitoinen hankevalmistelija – olisi aihetta

Espoon kaupunki asetti hakuun hankevalmistelijan tehtävän.

Hankevalmistelijan tehtävänä on kunnallisteknisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, hankkeiden kilpailuttaminen, sekä urakkasopimusten ja tilausten laatiminen.

Hankevalmistelija toimii tiiviissä yhteistyössä kohteiden suunnittelijoiden, eri sidosryhmien sekä kohteita rakennuttavien henkilöiden kanssa. Urakkatarjouspyyntöjen myötä hankevalmistelija on paljon yhteydessä myös urakoitsijoihin.

Kuulostaapa hyvältä. Lohja voisi tehdä samaa. Varmasti kyseinen virka tai toimi säästäisi todella paljon kaupungin (eli veronmaksajien) rahoja ja aikaa, sillä todella moni kaupungin kilpailutuksen, tai kilpailuttamatta jättämisen ratkaisu on mennyt valituksen kautta, mikä taas on kallista ja aikaa vievää.

  • Kuten esimerkiksi Routionmäki

Are Oy on tehnyt kaupunginhallituksen putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden valinnoista hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina näiden urakoitsijoiden valinnat ja teki uudet päätökset.

Lohjan kaupungin hallintolakimies Mikko Kuosmanen, mistä Are Oy:n valituksessa oikein on kysymys?

 

– Valittajan mielestä alkuperäinen hankintapäätös ei sisällä riittäviä perusteluita. Se on pyritty korjaamaan nyt siten, että on tehty uusi tarjousvertailu, joka on myös sanallinen.

Mihin muihin asioihin kaupunginhallituksen päätöksestä valittanut on kiinnittänyt huomiota?

– Toinen kohta liittyy pisteytykseen. Valittajayritys ei ollut mielestään saanut niin hyviä laatupisteitä kuin oli odottanut, ja sitä oli perusteltu toiselta työmaalta saatujen kokemusten perusteella.

– Kolmas kohta on, että Routionmäki-hanke ylittää hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, joten siinä on päällä automaattisesti täytäntöönpanokielto. Siksi pyydämme nyt erikseen sallimaan päätöksen täytäntöönpanon.

Koko Länsi-Uusimaan juttu luettavissa tästä:

Miksi Routionmäen urakoista on valitettu?

  • tai Anttilan tilaelementit

Lohjan kaupungin tekninen johtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 24.11.2015 tekemällään päätöksellä § 32 päättänyt toteuttaa hankinnan hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella suorahankintana ja hankkia Elementit-E Oy:ltä neljän vuoden leasing-vuokrauksella arvonlisäverottomaan hintaan 36.640 euroa kuukaudessa, arvonlisäveroton jäännösarvo 1.536.000 euroa, noin 1.600 neliömetrin suuruiset väistötilat siten, että väistötilat ovat käytettävissä viimeistään 28.2.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.294.720 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.12.2015.

Koko Markkinaoikeuden päätös luettavissa tästä:

Anttilan koulun tilaelementit

Yksi asia, mikä todella huolettaa on se, että kaupunki väittää vastineessaan, että ”Suorahankinta on ollut perusteltu. Väistötilojen äkillinen tarve on aiheutunut ennalta arvaamattomasta syystä, koska Lohjan kaupunki on saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja mittavasta korjaustarpeesta vasta kuntoarvion valmistuttua marraskuun 2015 alussa. Koulujen rakenteelliset ongelmat ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi, ja rakennuksissa on todettu vakava terveyshaitta. Hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut odottaa kuntotutkimuksen tuloksina niin laajoja rakenteellisia vikoja ja terveyshaittoja kuin raportista on ilmennyt.”

Se mikä tuossa huolettaa on, että eikö tieto kaupungin sisällä kulje, vai onko tietoa pimitetty? Vai  eikö edellinen kuntoarvio ole ollut luokiteltava luotettavaksi? Miksi epäluotettavia kuntoarvioitsijoita on käytetty?

Koulun tilannetta kuitenkin on seurattu vuodesta 2002.

Toki jälleen totean, että hienoa, että reagoidaan ja pääasia on, että lapset ja henkilökunta ovat terveellisissä tiloissa, tällä hetkellä. Toisaalta olisivat voineet olla jo aiemminkin.

  • tai Nummen liikuntasali.

Urakoitsijan vaihtamisesta päätti Lohjan kaupunginhallitus. Se korjasi oma-aloitteisena hankintaoikaisuna aiemmin tekemäänsä päätöstä siten, että Hartelalta vähennettiin yksi vertailussa annettu laatupiste. Näin Hartela sai vertailussa 94,09 pistettä ja Tammelan Tasorakennus 94,31 eroa.

Hallitus korjasi päätöstään siksi, että Tammelan Tasorakennus teki aiemmasta päätöksestä sekä oikaisuvaatimuksen että valituksen Markkinaoikeuteen. Perusteena oli se, että tarjouspyynnössä ei vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, vaan lyhyt kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä.

Koko Länsi-Uusimaan juttu tässä:

Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalin tarjouskin meni valituksen kautta

Tarjouspyyntöjen teko ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Tähän tulisi palkata ammattilainen, tai kouluttaa kaupungin omasta henkilöstöstä sellainen.

 

 

Ennakkoäänestys alkaa tänään

Tänään se alkaa. Ennakkoäänestys.
Lohjalla on 380 ehdokasta ja mä olen heistä yksi. Meillä on tosi hyviä ehdokkaita joka puolueessa ja ryhmittymässä, on nuoria, vanhempia, uusia ja kokeneempia. Olisi todella hienoa, jos mahdollisimman moni äänestäisi, jotta oikeasti saataisi se meidän näköisemme valtuusto, jossa kuuluisi meidän kaikkien, myös heidän ääni, jotka sitä eivät pysty käyttämään.

Käytäthän ääntäsi, sulla on siihen oikeus ja velvollisuus.

Mun numero on 135. Ja se on vapaassa käytössä lappuun
Juttelimme tyttäreni kanssa eilen iltakävelyllä vaaleista, ehdokkuudesta ja äänestämisestä. Tytär on todella paljon miettinyt äänioikeutta ja demokratiaa sekä lähidemokratiaa (joka muuten on jostain syystä perheessämme aika tuttua), puolueista ja niiden eroista ja mitä puoluetta pitää äänestää ja miksi. Muutama lisäkysymys liittyi siihen, ketä saa äänestää ja kuka saa äänestää. Esimerkiksi saako itseä äänestää ja yksi tosi polttava kysymys oli, että saako aviomies äänestää ja saako se äänestää sua?

 

 

Ennakkoäänestyspaikat Lohjalla

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.