Iloinen Niilonpirtti

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/499361-niilonpirtti-sai-kotiinpaluun-kunniaksi-sukkia-ja-piispan-siunauksen

Villasukkia Niilonpirttiin
Kuva: Heli Kurimo/L-U

 

Kävin eilen Niilonpirtin siunaustilaisuudessa. Minut oli sinne kutsuttu aluetoimikunnan puheenjohtajana ja olin todella otettu kutsusta.

Niilonpirtillä on hieno 85 vuotinen historia Nummella ja se on aina ollut tärkeä alueemme ihmisille.

Tilaisuudesta teki vielä upeamman sen, että Lohjalla on parhaillaan piispan tarkistus menossa ja hän ulotti tarkastuksensa Niilonpirttiin. Mielestäni erittäin hienoa ja varmasti asukkaille merkitsi todella paljon.

Tilaisuudessa alueseurakunta toi oman tervehdyksensä, niin myös perusturvalautakunta ja eläkeläiset. Minun tervehdykseni oli hyvin lyhyt, jossa totesin aluetoimikunnan puolesta olevamme hyvin iloisia ja kiitollisia heidän kotiin tulostaan. En vienyt edes kukkia, sillä perjantaina vien terveiset kyläyhdistyksen puolesta samalla kun käyn koirani kanssa tervehtimässä heitä. Olemme pitkään puhuneet siitä osastonhoitajan kanssa, jo ennen Niilonpirtin väistöä Lohjalle, mutta nyt sattui aikataulullisesti tosi hyvin yhteen ja käymme Laku kanssa vierailulla. Laku tulee olemaan ikionnellinen ja toivottavasti tuomme iloa myös asukkaille.20151103_115755

 

Olemme Nummella olleet suurten myllerrysten keskellä, eikä aina olla muistettu, ettei ihan kaikki ole ollut huonoa, että alueemme on kehittynytkin samalla. Mutta Niilonpirtistä muistamme kyllä aina kiittää ja olla iloisia.

 

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.

Maisemanpilaaja, josta tykkään

dav

Nummen kirkonkylässä ei voi välttyä Nummenjoen sillan ylittämiseltä. Tämä silta on yksi niistä syistä, joiden vuoksi tie on luokiteltu vaaralliseksi. Pian se osuus tiestä on vähän vaarattomamapi. Ihanaa! Kyllä se kestikin kauan.

Ensimmäiset merkkikepit kevyenliikenteen väylän linjaukseen iskettiin tien varteen 1969.

Siitä on tehty monet valtuustoaloitteet kymmeniä vuosia sitten, siitä on tehty monta kuntalaisaloitetta, joista yksi oli minun. Suunnilleen samoihin aikoihin, kun minä tein aloitteen, teki neljä muutakin.

Marraskuussa 2010 keskustelin silloisen Nummi-Pusulan kunnanjohtajana kanssa, se oli hyvin pitkä ja valaiseva keskustelu. Kunta kuulemma ehdotti joka vuosi silloisen Nummentien, nykyisen Oilaantien, kevyenliikenteen väylää rakennettavaksi ja joka vuosi se hylätään. Siitä sisuuntuneena lähetin jokaiselle uusmaalaiselle kansanedustajalle (33), pääministerille ja liikenne-ja viestintäministerille sekä kunnan tekniselle johtajalle meilin ja kartan alueesta. Tien puolesta on ollut jos jonkun näköistä tapahtumaa, kävelyä, ymsyms. ja pian se on osittain valmis. Kaupungin osuutta joudummekin odottamaan. Todennäköisesti ennen vuotta 2018 ei tule kaupungin puolelta tapahtumaan. Toivottavasti sitä ei tarvitse odottaa 50 vuotta.

Osa nummilaisista on todella tyytyväisiä tien turvallisuuden paranemiseen, mutta osa ei. Kaikki eivät pidä tien maisemaan kajoamisesta. ”Se pilaa koko maiseman” on aika hyvä kiteytys. Mä uskon siihen, että maisemasta tulee aivan yhtä kaunis, ellei jopa kauniimpikin, mitä se on ollut. Ja siitä tulee hieno, liikkumaan ja kävelemään innostava kyläraitti. Puutarhurillamme on ihania suunnitelmia sen suhteen!

Vaalikoneita, vol 3 (3)

Sanomien vaalikonevastaukseni.

LOKOVA ry:n puheenjohtaja ja Lohjan lähidemokratian kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja, alueiden johtokunnan varapuheenjohtaja, lähidemokratian kehittämistyöryhmän jäsen, Nummen aluetoimikunnan puheenjohtaja. Perheenäitinä olen oppinut kuuntelemaan, mikä on erittäin tärkeä taito alueen kehitystyötä tehdessä. Kaikkien mielipide on yhtä tärkeä. Perheeseeni kuuluu yrittäjä-aviomies, hänen kolme tytärtään (26v, 22v ja 19v) ja meidän viisi yhteistä (12v, 10v, 9v ja 6v) lastamme. Ensimmäinen yhteisemme menehtyi 5 viikon iässä vakavaan sydänvikaan, jota ei seuloista huolimatta huomattu. Hän on joka päivä kuitenkin läsnä ajatuksissamme. Lisäksi perheessämme peuhaa ranskanbuldoggi Laku sekä uutena tulokkaana kompostista pelastettu kissa, joka on nimetty Soloksi. Harrastan myös zumbaa, TRX:ää ja kuntonyrkkeilyä. Kirjahyllyssäni on monta lukematonta kirjaa. Lasten kasvaessa toivon kirjoillenikin löytyvän hieman aikaa.

2017-03-15 (2)2017-03-15 (3)2017-03-15 (5)2017-03-15 (7)2017-03-15 (9)2017-03-15 (11)2017-03-15 (13)2017-03-15 (15)2017-03-15 (17)2017-03-15 (19)2017-03-15 (21)2017-03-15 (23)2017-03-15 (26)2017-03-15 (28)2017-03-15 (30)2017-03-15 (32)2017-03-15 (34)2017-03-15 (36)2017-03-15 (38)2017-03-15 (40)2017-03-15 (42)

Nuorten koulutus on kätevää – varsinkin nyt

Ylen Kuntatutkan mukaan 

Lohjalla puhuttavat juuri nyt keskustakehitys, lähipalvelut ja investoinnit.

Täällä puhuttaa myös se, että koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24 vuotiaiden määrä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Tästä on suuri vaara syrjäytymiseen. Mikä on Lohjan ratkaisu tähän? No, lakkautetaan yksi lukio. Onpahan yksi mahdollisuus vähemmän siellä reuna-alueilla, missä syrjäytymistäkin on jo valmiiksi.

Miten on tämä kausi muuten mennyt? Ihan hyvin, hyviäkin päätöksiä on tehty.

Hyvistä, esim:

  • sisäilmaongelmiin on vihdoin herätty, vaikka siihenkin meni vuosia, mutta nyt niihin on herätty. Se on pääasia.
  • Niilonpirtti uudistettiin ja samalla suurennettiin
  • lapsiperheiden kotipalvelu toimii
  • pyritään asukaslähtöisyyteen
  • pyritään Unicefin lapsiystävälliseksi kunnaksi (sitä varten kyllä pitäisi tehdäkin jotain)

Tämä valtuustokauden aikana on yritetty pelastaa kaupungin taloutta. Leikkuria ja juustohöylää on käytetty.

Heti kuntaliitoksen jälkeen 2013 aloitettiin säästöt Koisjärven ja Lohjansaaren kouluista. Hurjat muutamien kymmenien tuhansien säästöt lopettivat ne koulut, pian tuli Hiiden koulun vuoro.

Vuonna 2015 aloitettiin palveluverkkoselvitys, joka oli kyllä tarpeellinen, kolmen kunnan yhdistyttyä. Olisi luullut, että päällekkäisyyksiä karsittaisi ja säästöjä syntyisi siitä.

Niin no onhan se varmaankin päällekäisyyksien karsimista, jos pyritään lakkauttamaan kolmannes kunnan kouluista ja yksi lukio.

Valtuusto on antanut itselleen arvosanaksi 8 arvioidessaan palveluverkkoselvityksen aikasta työskentelyään. Hieno homma.

Tämän valtuuston aikana on lakkautettu siis

  • Koisjärven
  • Lohjansaaren
  • Hiiden
  • Hyrsylän
  • Neistytlinnan koulut ja
  • Maksjoen ja Nummentaustan koulujen lakkautuksista päätettiin sekä
  • Virkbyn siirtämisestä Källhagenin kouluun.

Tämä valtuusto on myös päättänyt lakkauttaa yhden

  • lukion, perustellen sitä noin 200 000 euron säästöillä, tutkimatta lukuisia kehittämisehdotuksia, joita asukkailta tuli.Huolimatta siitä, että Lyseon sisäilmaongelmasta on tiedetty ja huolimatta siitä, että osa lyseon peruskursseista on niin täynnä, että osa opiskelijoista istuu lattialla.

Lohjan kaupungin yleissivistävät kulut (2014) olivat noin 46 miljoonaa. Eli kouluverkon alkuperäisten tiivistämissuunnitelmien vaikutus  kaupungin omienkin laskelmien mukaan olisi ollut 0,5-1% luokkaa kokonaiskustannuksissa. Suurempi vaikutus todennäköisesti perheille kuin kaupungin taloudelle. Mutta ei se mitään.

Tällä kaudella on tehty ”kovia päätöksiä”. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt kasvattaa varsinkin yläkoulujen ryhmien kokoja. Ensin halutaan lakkauttaa alakouluja, sitten kasvatetaan vähän yläkoulujen ryhmäkokoja. Opettajia kuormitetaan aivan liikaa, sairaslomat lisääntyvät, sijaisia palkataan (no se olisikin hyvä, kun palkattaisi, mutta usein myös avustajat ovat sijaistamassa)

Tämä valtuusto on leikannut kouluista ja koulutuksesta ja nyt kampanjoidaan koulutuksen puolesta ja moititaan hallitusta koulutusleikkauksista. Ihan kiva, että nyt herätään.

 

 

Vaalikoneita, vol 2 (3)

Vaalikoneisiin vastaaminen ei ole tunnissa tehty, eikä edes päivässä.

Länsi-Uusimaan vastaukseni:

  1. Lohjan terveys- ja kouluverkkoa ei saa karsia seuraavan valtuustokauden aikana:

vastaukseni:

lähes samaa mieltä

  1. Jos lakkautetaan hyväkuntoisia, ja vastoin yleistä käsitystä, varsin tehokkaita kouluyksiköitä, Lohja luopuu mahdollisuudesta erottua edukseen pääkaupunkiseudun muista muuttokunnista. Koulujen lakkauttaminen olisi myös kaupungin strategian vastaista, sillä Lohjan kasvustrategiassa 2013-2021 ”elinvoimainen, asuttu ja aktiivinen maaseutu”. Säilyttämällä monella alueella ainoa haja-asutusalueen kunnallinen palvelu, koulu, varmistetaan alueiden vireystilan jatkuminen ja tyytyväisemmät veronmaksajat. Pienet kyläkeskusten koulut eivät pelkästään kouluaikoina lapsia, vaan lisäksi niitä käytetään iltapäiväkerho- ja päiväkotitoimintaan sekä aktiivisesti urheiluun ja erilaisten yhdistysten ja harrastusten toiminnassa, eli sujuvaan arkeen, jota työikäiset ihmiset tarvitsevat. Koulurakennus on vain osa oppimisympäristöä. Kuitenkin koulukiinteistöjemme huono kunto on hälyttävä ja syy tähän  tulee selvittää, jotta virheet eivät toistuisi tulevassa.

2. Koulurauhan turvaamiseksi ryhmäkokoja on pienennettävä nykyisestä, vaikka se vaatii enemmän rahaa kouluille.

vastaukseni:

samaa mieltä

Suora lainaus Opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteereistä: ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa, edistää ja hyödyntää oppilaiden välistä yhteistyötä sekä käyttää monipuolisia menetelmiä. Opetusryhmien suositeltava koko on keskimäärin 20-25.

3. Lohjan tulee rajoittaa erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamista tavallisiin päiväkotiryhmiin ja luokkiin.

vastaukseni:

eri mieltä

Erityislapsi luokassa on lapsi siinä missä muutkin ja luokan muille oppilaille se voi olla mahdollisuus opetella uusia sosiaalisia taitoja ja tarjota apua. Lapset oppivat ja tottuvat uusiin asioihin, kunhan saavat vastauksia kysymyksiinsä, ”erilainen nähdään samanlaisena”. Erityisluokissa ja -kouluissa ryhmäkoko on usein pieni ja henkilökohtaiset avustajat ovat hyviä apukäsiä opettajalle. Jokainen oppija voi edetä omassa tahdissaan. Koti, koulu ja opettajat ovat avainasemassa siinä, että lapset oppivat näkemään, että ihminen on muutakin kuin ominaisuus, joka ilmenee ulospäin erilaisuutena tai erilaisena oppimistapana.

4. Olen valmis lisäämään kouluruuan määrärahoja lähiruuan osuuden lisäämiseksi.

vastaukseni:

lähes samaa mieltä

Lähiruoka on tuoretta, sillä sitä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Lähiruoka antaa myös työtä alueen ihmisille. Se tuotetaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla ja luonnonvaroja säästäen ilman ylipakkaamista. Koska lähiruoan elintarvikeketju on lyhyempi, on sen valvonta sujuvampaa kuin pitkässä, sillä pitkissä kuljetuksissa laitteiden rikkoutumisriksi, käsittelyvirheet ja laatutappiot ovat lähikuljetuksia selvästi suuremmat. Lisäaineiden ja kasvinsuojeluaineiden tarve vähenee, kun tuoretuotteiden tai valmiiden elintarvikkeiden matka tuottajalta kuluttajalle on lyhyt. Elintarvikkeiden ravintoarvo säilyy paremmin, kun pitkää säilytystä ei tarvita.

5. Lohjan tulee tarjota työttömien ja kotona olevien lapsille ainoastaan osapäiväistä hoitoa.

vastaukseni:

lähes eri mieltä

Varhaiskasvatus on nähty kaikkein kustannustehokkaimpana keinona kaventaa lasten taustoista johtuvia eroja. Päivähoidon ollessa oikeus lapselle, riippumatta vanhemman tilanteesta, pystytän perheitä leimaamatta mahdollisimman hyvin ehkäisemään lasten kaltoinkohtelua ja syrjäytymistä.

6.  Lohjan keskustaan on saatava kävelykatu tai sen osa.

vastaukseni:

lähes samaa mieltä

Kävelykatu ja sen taloudellisista hyödyistä on monenlaisia kokemuksia muista kaupungeista. Itse vanhana järvenpääläisenä pidän kävelykatu Jannea hyvänä esimerkkinä onnistuneesta kävelykatuhankkeesta. Kävelykadulla järjestetään useita tapahtumia, tori on vilkas, eikä tyhjiä liiketiloja juuri näy. Toki on muunlaisiakin kokemuksia musita kaupungeista. Olisi hienoa, jos keksisimme jotain omaa ja lohjalaista identiteettiä nostattavaa, mikä tekisi keskustastamme ja kävelykadusta ainutlaatuisen.

7. Porla.

Tähän vastasin, että nykyinen valtuusto on tehnyt päätöksen Porlasta ja sen kehittämisestä, uudella valtuustokaudella voisi keskittyä muihin kehityshankkeisiin ja mennä eteenpäin.

8. Nykyisenlaisia aluetoimikuntia ei tarvita Lohjalla

vastaukseni:

Lähidemokratia on tarpeellinen viestintäväylä kuntalaisten ja kunnan sekä sen päättäjien välillä. Lohjalla lähidemokratia on nuori ja kehitettävää on. Palveluverkko- ja kouluverkkoselvitysten aikana kävi ilmi lähidemokratian tarpeellisuus kuntalaisten kuulemisessa. Lähidemokratiamallin tarkoituksena on edistää asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan toimintaan ja palveluihin, vaihvistaa kotiseutuhenkeä ja -identiteettiä, edistää kunnan eri osien asukkaiden edunvalvontaa ja mahdollisuuksia tuoda esiin tärkeitä asioita, edistää alueellista toimeliaisuutta. Mallilla on saatu asukkaiden mielipiteitä ja näkökantoja esiin. Aluetoimikuntia, vaikuttajaraateja ja kuntalaisia on kuultu. Asukkaiden näkemysten ymmärtäminen ja hyväksyminen ja huomioonottaminen kaipaa vielä parannusta. Osa kuntalaisista pitää lähidemokratiamallia epäonnistuneena, koska mm. päätöksiä koulujen lakkauttamiseksi tehtiin eikä kaikkia mielipiteitä ole huomioitu. Kuunteleminen tulisi päteä molempiin suuntiin.

9. Lohjan orkesterin toiminta tulee taata nykymuotoisena

vastaukseni:

lähes eri mieltä

Lohjan orkesterin markkina-arvo kulttuuritoimijana on huomattava, sen toiminta on taattava, mutta uusiakin rahoitus- tai tukikeinoja voi löytää.

10. Länsi-Uudenmaan alueellinen matkailuyhteistyö on riittämätöntä.

vastaukseni:

Uskon yhteistyöryhmän tekevän hyvää työtä ja etsivän lisää mahdollisuuksia parantaa entisestään.

11. Lohjan tonttikauppaa pitää vauhdittaa alennusmyynnillä.

vastaukseni:

eri mieltä

Lohjan tonttikauppaa tulisi kiihdyttää hyvillä palveluilla, kaupunkia kehittämällä ja rakennuslupien helpottamisella.

12. Kaupungin on kehitettävä Virkistysuimala Neidonkeidasta tavoitteena kylpylä-hotellin saaminen Lohjalle.

Vastaukseni:

 

Lohjalla tulisi hyödyntää KOKO Lohjan aluetta kehityksessä ja matkailussa. Karjalohjalla on jo upea kylpylä. Neidonkeidasta tlisi kehittää ja asukkailta ja asiakkailta on jo kysyttyin jo ideoita ja ehdotuksia.

13. Lohjan on tuettava kaupungin sisäistä liikennettä selvästi nykyistä enemmän.

vastaukseni:

Lohjan julkista liikennettä tulisi kehittää sen mukaan, mitä tarpeita on. Palvelulinja toimii hienosti, mutta esimerkiksi Nummelta Saukkolaan Palvelulinja kulkee aikana, jolloin siellä olevia kunnan tarjoamia palveluja ei ole auki. Joukkoliikenteen tulisi pavella koko kunnan alueella niin nuoria kuin ikääntyneitä.

14. Lohjan tulee luopua maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä.

vastaukseni:

En näe vastaava hyötyä siitä, että pysäköintimaksut poistetaisi kokonaan. Toivoisin varmistettua tutkimustietoa siitä, miten maksujen poistaminen muuttaisi kaupungin tai yritysten taloutta, tai miten maksujen poisto muuttaisi kuluttajakäytöstä.

15. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen ja sosiaalietuuksien leikkaaminen

vastaukseni:

Tällä hetkellä veroprosenttimme on juuri ja juuri kilpailukykyinen muide lähikuntien kanssa.

16. Vanhuspalvelujen turvaamiseksi kotipalvelujen henkilöstömäärää on lisättävä tuntuvasti.

vastaukseni:

Vanhuspalvelujen hoitohenkilökunnan määrä on työn määrään ja vaativuuteen nähden liian vähäinen. Hoitajilla tulisi olla enemmän aikaa käyttää henkilökohtaiseen kohtaamiseen, hoitoon ajan kanssa. Hoitajat tekevät parhaansa hyvin niukoilla resursseilla.

17. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon

vastaukseni:

Kaikilla tulee olla mahdollisuus hyvään ja kunnolliseen hoitoon. Palvelumaksujen tulee olla kohtuullisia.

18. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen perusturva, kuten toimeentulotuki, pitäisi katkaista heti.

vastaukseni:

osittain eri mieltä

19. Kuntapäättäjä voi toimia vaalilupaustensa vastaisesti, jos kunnan etu sitä vaatii

vastaukseni:

osittain samaa mieltä

Toivon kuitenkin, että vältymme turhilta lupauksilta.

20. Kuntalaisten on saatava valita kunnanjohtaja tai pormestari suoralla vaalilla

vastaukseni:

osittain eri mieltä

Lohjalla on loistava kaupunginjohtaja, jonka valtuusto on valinnut ja jolla on hyvä ote kaupungin kehittämiseen. Pitäisikö toimen olla määräaikainen?

Sitä en tiedä. Pitäisikö Lohjalla olla pormestari, kaupunginhallituksen puheenjohtajan sijaan? Muissa Euroopan kaupungeissa, jossa on pormestari, tämä on kaupunginjohtaja sekä kauapunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtaja. Tällaistako mallia haetaan? Luottamus- ja virkamiesten roolijako voisi muodostua epäselväksi.