Lohjan valtuusto käsitteli vuoden 2019 talousarviota viime kokouksessaan (12.12.2018) ja suuressa viisaudessaan päätti lakkauttaa Oinolan hammashoitolan. Oinola palvelee maantieteellisesti suurinta aluetta Lohjalla ja se sijaitsee alueen koulukeskuksen yhteydessä palvellen välittömästi yli 450 oppilasta sekä alueen ikäihmisiä. Tällä päätöksellä esimerkiksi Kärkölästä on hammashoitoon edestakainen matka yli 95 kilometriä ja Nummelta noin 60 kilometriä.
Lohjan omilta www-sivuilta napattua:
Koululaiset
Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa
suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen
1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä
keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun
terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava
hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että
vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.
Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan
lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden
ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on
mitätön lisä.
Tällä päätöksellä Pohjois-Lohjalta ei pelkästään vanhempien poissaolo töistä lisäänny, vaan myös liikenteen määrä lisääntyy ja lasten poissaolot koulusta pitenevät. Samalla kun tuntikehystä muutenkin leikataan ja otetaan tunteja pois kaikilta, toki pohjoisesta ja pieniltä oppilailta enemmän, tasa-arvoa toitottaen lapsivaikutusten arviointia tekemättä kuitenkaan. Yli neljänsadan lapsen ja perheen sekä alueen iäkkäiden arkeen vaikuttavia päätöksiä. Asiakaskäynnit ovat vähentyneet Oinolassa, kyllä, koska henkilökunta ei ole joka päivä töissä palvelemassa ja koska ajanvarauksesta osoitetaan aikoja muuallekin. Päätösten seuraukset ja niiden vaikuttavuus ja laajuus olisi hyvä pitää mielessä, pidemmälläkin aikavälillä.
Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN. Tullaanko tekemään, kun asia tulee omana asianaan päätettäväksi. Enpä pidättäisi hengitystäni sitä odottaessani.
Ja millä tavalla tämä päätös noudattaa yhdenvertaista hoitoon pääsyn perusteita?
Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.
Toki hampaiden hoito on tärkeää ja kaikki se lähtee kotoa. Hampaat tulee hoitaa kotona. Niin, totta se tietnkin on. Mutta mitä jos on suussa muita ongelmia kuin reikiintyvät hampaat? Maitohampaat ei irtoa? Tai mitä jos ne hampaat nyt kuitenkin reikiintyvät, vaikka hoitaisi kuinka hyvin? Tarvitsemmeko me ollenkaan hammashoitoloita? Edes siellä sairaalalla, jonne halutaan keskittää soten pelossa.
Äänestettäessä tästä kohdasta oli talousarvion lause ”kaiken suunhoidon palvelujen keskittäminen Lohjan sairaalalle” ja Hannele Maittilan vastaesitys, joka sisälsi sen, että Oinolan hammashoitola jatkaa nykyisellä tavalla. Nämä kaksi olivat siis vastakkain. Hävisimme niukasti viidellä äänellä. Oinolan hammashoitolan kohtalo tulee vielä käsiteltäväksi omana asianaan, mutta sen ollessa taloussuunnitelmassa, on se vaikea saada siitä pois ja vaikea tehdä erilaista päätöstä, koska ”tehän linjasitte sen talousarviosta ja taloussuunnitelmassa.” Onhan se nähty moneen kertaan. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta olisi ollut parempi, jos olisi huomioitu alueemme palveluntarve.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.
Olin tehnyt vastaesityksen:
Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.
Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.
Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.
Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.
Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?
On.
Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina. Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.
Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.
Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.
Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.
Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyssä 11.12.2018 kokouksessa on Perusopetuksen tuntikehyslaskennan uudet periaatteet.
”Tuntikehyksen jakamisessa on erilaisia tapoja; oppilaskohtaisina kertoimina, opetusryhmäkohtaisina tunteina tai suoraan euroina kouluille. Lohjalla on ollut käytössä oppilaskohtaisiin kertoimiin perustava tapa jakaa tuntikehys kouluille. Kaavassa on ollut erilaisia kertoimia ja vakioita. Tämä kaava on kuitenkin huomattu hankalaksi, koska palveluverkossa olevat yksiköt ovat niin eri kokoisia, eikä kaava kohtele eri kokoisia yksiköitä yhdenvertaisesti. Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtainen resurssi ei riitä opetuksen järjestämiseen, vaan niille on jouduttu myöntämään lisäresurssia kaavan lisäksi. Myös kaavassa olleet vakiot laittoivat eri kokoiset koulut eriarvoiseen asemaan. ”(lähde: lanupen esityslista). Tuntikehys ei ole kovinkaan helppo ymmärrettävä, enkä todellakaan väitä, että ymmärrän täydellisesti asian.
Siksi toivoisin, että saisimme enemmän tietoa tässäkin kohdassa. Liitteinä on vertailu tuntijaosta pienen ja ison alakoulun kesken, mutta yläkoulusta ei ole vertailua, on vain ison yläkoulun laskenta. Mitä tällainen tuntikehysjako tarkoittaa pienemmässä yläkoulussa? Jos minulle tarjotaan tiedoksi vain yhtä taulukkoa yhdestä koulusta, en ole oikein vakuuttunut, että se sama pätee pienempään yläkouluun. Miten siis pienemmässä yläkoulussa? Muutaman opettajan irtisanomista? Sitä, että pienemmän yläkoulun oppilaat tulevat olemaan epätasa-arvoisessa asemassa isompaan nähden?
Onko asiasta tehty lapsivaikutusten arviointia? Ei. Onko tehty ennakkoarviointia?
Kyseinen laskentatapa saattaa vaikuttaa opettajien opetusmäärän vähenemistä 24 tunnista toisilla jopa kahdeksaan tuntiin viikossa. Se tulee vaikeuttamaan pätevien opettajien rekrytointia, varsinkin reuna-alueilla. Se tulee vaikuttamaan opetuksen laatuun.
Esityksessä sanotaan, että tällä tavalla laskien kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta koska asiaa ei ole avattu ja vertailtu kokonaisuudessaan, ja jos en saa jo esittämiini kysymyksiin vastauksia, olen valmistautunut esittämään asiaa uudelleen valmisteluun, koska meille ei ole tarjottu tarpeeksi tietoa tehdäksemme päätöstä asiasta.
Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm
– Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.
Tämä on hyvä lisäys.
Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:
28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille – kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.
Samaan aikaan muualla:
– Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille
– Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)
Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.
Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.
Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.
Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.
Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.
Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.
Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).
Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.
Olin esittänyt, että
Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.
Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.
Lautakunta siis päätti, että
Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.
Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.
Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.
Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.
Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.
Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.
Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.
Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.
Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.
Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.
Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.
Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.
…
Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)
Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:
– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista
– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta
Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.
Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.
Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.
Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.
Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä. Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla 8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.
Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.
Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:
Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry
En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.
Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.
Lotta Paakkunainen 