Kuinka arki tällä hetkellä sujuu hiljaisimmilla?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniin tällä kertaa huolestani koronan tuoman poikkeustilan hiljaisista suorittajista, näkymättömistä. Mitä kuuluu heille, joista emme kuule? Miten arki sujuu heillä, joita emme näe?

voit lukea kirjotukseni myös täältä: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/1661725

Kuinka arki tällä hetkellä sujuu hiljaisimmilla?

Poikkeustila on tuonut uusia näkökulmia ja toteutustapoja monille palveluille ja toimille. Olemme kuntalaisina, kansalaisina, perheinä, palvelun käyttäjinä ja tuottajina sopeutuneet, sopeuttaneet, venyneet. Moni palvelu on jäänyt pois, moni on muuttanut muotoaan ja monta uutta palvelua syntynyt.

Toiset meistä sanovat aikovansa jatkaa tällä oppimallaan tiellä, jossa käyttää enemmän aikaa vapaalle. Minä toivon, että pystyisin ottamaan tämän ajan opin hyödykseni ja oikeasti toteuttaisin samaa, enkä vain lähtisi rajoitteiden jälkeen suorittamaan entistä mallia, entistä kiivaammin.

Mutta kuinka tällä hetkellä sujuu hiljaisimpien arki? Esimerkiksi omaishoitajien vapaat? Lastensuojelun asiakkaiden arki? Lapsiperheiden, joista on huoli, mutta jotka ovat saavuttamattomissa, koska ovat näkymättömiä, vielä. Kuinka sujuu arki Wilman punaisten merkintöjen rinnalla? Oppilaalla, joka asuu kaukana koulusta ja on nälkäinen? Oppilaalla, joka kaipaa psykologia, mutta jolle sitä palvelua ei ole, koska ei ole psykologia? Tai joka kaipaisi kuraattorin kotikäyntiä? Huoltajalla, joka päivät auttaa lapsiaan koulutehtävissä ja tekee illat töitä omien voimavarojen rajoilla? Huoltajalla, joka päivät tekee töitä ja illat auttaa lapsiaan koulutehtävissä voimavarojensa rajoilla? Huoltajan pulloa piilottavalla koululaisella? Omaishoitajalla, joka piilottaa omaa pulloaan? Omaishoitajalla, joka kaipaisi hänelle kuuluvaa vapaata, mutta jolle ei palvelua juuri nyt ole, koska poikkeustila? Kotihoitajalla, joka jokaisella asiakkaan ovella hengähtää ja miettii vielä, onko suojautunut tarpeeksi, onko suojavarusteita vielä? Yrittäjällä, joka huolehtii perheensä toimeentulosta, mutta jonka tulot ovat romahtaneet?

Emme ole olleet tällaisessa tilanteessa, emme tiedä seurauksia ja meillä on monta avointa kysymystä. Meillä on monta hiljaista suorittajaa, piilottelijaa. On ongelmien väistäjiä ja kieltäjiä sekä heitä, jotka eivät tunnista ongelman olemassaoloa. Heistä minä olen huolissani.

Kirjoittaja on

äiti

lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk)

lapsiasiahenkilö

Tätä kirjoittaessani ei oltu vielä tehty päätöstä koulujen avaamisesta, mutta Hallitus kertoi peruskouluja koskevien koronarajoitusten päättymisestä tiedotustilaisuudessaan 29.4.2020.( https://yle.fi/uutiset/3-11329130) Kouluihin palataan toukokuun 14. päivä alkaen – erityisjärjestelyillä pyritään pienentämään koronaviruksen riskiä. Erityisjärjestelyt= otetaan käyttämättömät tilat käyttöön (?mistä niitä ilmestyy), väljyyssääntöjä(?väljyyttä?), mahdollisesti käydään vuoroissa koulua (? koulukuljetuksissa tullee ainakin ongelmia). Kouluille ja niiden henkilökunnalle asetetaan kova lisätyö jälleen harteille. Jälleen he saavat näyttää sopeutumis- ja sopeuttamistaitonsa, venymistaitonsa, taitonsa taikoa vuorokauteen (ainakin omaansa) lisätunteja.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan koulujen avaaminen ei ole mielipidekysymys, vaan kyse on perusoikeuksien punninnasta. Jos rajoituksia puretaan, se pitää joka tapauksessa tehdä tarkasti kaikkien terveydestä huolehtien sekä asteittain.

”Koronavirus on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä tauti. Lasten koronaoireet ovat samantapaisia kuin muissa hengitystieinfektioissa, ja ovat usein liittyneet perheen aikuisten infektioihin.

Lapsilla korona on harvoin hengenvaarallinen. Lasten kuolemanriski koronainfektioon 0,0026 prosenttia, kun sen yli 80-vuotiailla on 13,4 prosenttia.”

”Lapset eivät todennäköisesti tartuta koronavirusta niin paljon kuin aikuiset. Oireettomat lapset tartuttavat todennäköisesti vähemmän kuin oireiset lapset. Tarkkaa tietoa ei vielä ole, asiantuntijat viittaavat esimerkiksi Lancetissa julkaistuun tutkimukseen.” (lähde: IS 28.4.2020)

Mitä ilmeisimmin me emme tiedä vielä tarpeeksi koronasta ja sen tarttuvuudesta ja tämä on yksi syy, miksi kouluja ei pitäisi avata, jos käytetään syynä sitä, että ”lapset eivät tartuta”.

Mm. Helsingin Sanomat uutisoi 30.4.2020, että lastenlääkärit ovat kiinnittäneet huomiota useissa Euroopan maissa lasten saamiin vakaviin tulehduksellisiin oireisiin, jotka saattavat liittyä koronatautiin. Tapauksista osalla on testeissä todettu koronavirusinfektio, osalla ei.

Espanjasta ja Englannista on raportoitu lääkäreiden tietokanavilla muutamista tapauksia, joilla on ollut samankaltaista taudinkuvaa kuin Kawasakin taudissa, mutta ei ihan samaa.

(https://www.hs.fi/tiede/art-2000006492236.html)

Opettajat ovat isolta osin haluttomia palaamaan kouluun, ja monet vanhemmat jättäisivät lapsensa kotiin. Kuinka moni opettaja ja oppilas jäisi tulematta kouluun pariksi viikoksi?

Päätöksessä on lähdetty perustuslaista, tämän lisäksi vahvat perusteet ovat terveydenhuollon asiantuntijoihin nojaten, mutta onko perusteita haettu myös opetusalan ammattilaisilta tai oppilashuollon ammattilaisilta? Yksi vahva peruste on ollut myös lastensuojelullinen huoli. Monessa kunnassa tähän oli jo vastattu kuraattoreiden kotikäynneillä (https://yle.fi/uutiset/3-11319968)

Ymmärrän koulujen avaamisen, nimenomaan lakiin nojaten ja päätöksen lasten oikeuksien suojaamisella. Ymmärrän kuitenkin myös koulujen avaamista vastustavien argumentit.

Tanskassa kouluihin palattiin parisen viikkoa sitten. Koronavirustartuntojen määrä on hieman kasvanut Tanskassa koulujen avaamisen jälkeen. Niin sanottu tartuttavuusluku on nyt 0,9, kun aiemmin se oli 0,6. Luku on kuitenkin edelleen pienempi kuin yksi, mikä viittaa epidemian hidastumiseen. (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tanska-avasi-koulut-nain-kavi-koronatartunnoille-kahdessa-viikossa/c47322a8-4cec-4e08-9cb0-474caa534f5b)

Olen huolissani riskiryhmässä olevien lasten kohdalla, sillä eritystä jatkavaa lääkärintodistusta ei ole helppo saada. Ei välttämättä edes vakavan perussairauden kohdalla.

Etäopetus on ollut raskasta, kaikille osapuolille. Opettajat ovat venyneet, huoltajat ovat venyneet, lapset ovat olleet jokainen oman pystymisensä mukaan opetuksen piirissä. Etäopetus on ollut myös antoisaa. Opettajat ovat keksineet uusia keinoja opettaa, olla yhteydessä ja lapset ovat ottaneet välineet haltuun. Kiusaaminen on vähentynyt ja toisilla on ollut tämän vuoksi helpompaa koulussa. Toisaalta kiusaamista on vieläkin somessa ja luokkien whatsapp-ryhmissä, jota pystyy etäkoulun aikana valvomaan vielä vähemmän.

Meillä etäopetus on ollut lähinnä kotikoulua, sillä kotonani on kaksi erityistä oppijaa, jotka tarvitsevat tukea. Olisin voinut laittaa heidät lähiopetukseen, mutta se olisi vesittänyt hyödyn erityksestä ja koska työni puolesta minulla on mahdollisuus tehdä työni iltapäivällä ja illalla, käytimme tätä mahdollisuutta kotona. Päivät kotiopettajana ja illat kyläasiamiehenä. Täytyy sanoa, että pitkiä päiviä tuli ja raskastakin oli. Todella. Koulupäivän jälkeen usein tuntui tehneensä jo koko työpäivän. Toisinaan myös harmitti useat artikkelit ja kommentit siitä, että opettajilla on päävastuu lasten opettamisesta. Kyllä, toki on. Itse tosin koen, että minulla kasvattajana ja huoltajana on päävastuu siitä, että lapsi sitä koulua käy ja suorittaa edes jonkin verran. Minä olen vastuussa lapsistani.

Opetuksen lisäksi koulut ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja lastensuojelulle. Toivonkin, että kouluavustajista ei ruveta vähentämään, kuten painetta näyttäisi nyt ainakin Lohjalla olevan, sillä tilanne tullee olemaan se, että kun koulut avautuvat tulevat opettajat ja oppilaat tarvitsemaan kouluavustajien tukea opetuksessa entistä enemmän. Olisin toivonut, että sen lisäksi, että kuullaan terveydenhuoltohenkilöstöä koulujen avaamisesta, kuullaan aidosti myös oppilashuollon henkilökuntaa ja otetaan heidän näkökulmansa huomioon. Onko heidän näkökulmastaan kahdesta viikosta vastaavaa hyötyä, vai voisiko luoda olosuhteet, jossa oppilashuolto yhdessä lastensuojelun tai muun sosiaalihuollon kanssa tekisivät vierailun koteihin loppukevään aikana, jolloin saadaan yhteys lapsiin/nuoriin?

Olen myös pari viikkoa sitten pyytänyt Lohjan kaupungilta selvityksen tekemistä ja kokemusten keräämistä etäopetuksen opeista. Olisi upeaa, jos nyt etäkoulun kokemuksista ottaisimme oikeasti opiksi, ottaisimme opetukseen mahdollisesti mukaan oppejamme, esimerkiksi et:n opetuksessa, kielten opetuksessa ja sisäilmasairaiden lasten opetuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi sisäilmasairailla oppilailla on epätasa-arvoisesti mahdollisuuksia etäopetukseen, riippuen aina huoltajien jaksamisesta tai tietämyksestä lähtien. Tämän saman toiveen olen esittänyt sivistysvaliokunnalle.

Toki lapset ja nuoret tarvitsevat sosiaalisia kontakteja, mutta olisi arvokasta, että voisimme käyttää sekä etäopetusta että lähiopetusta rinnakkain näiden tämän hetken etäkoulun kokemusten oppien perusteella. Meidän tulee käyttää tämä oppi ja hyödyntää etäopetuksen keinot. Yhtäkkiä onnistui etäopetuksen kokonaisten koulujen siirtäminen, kun yksittäisten oppilaiden etäopetus on ollut siitä kiinni, kuinka vanhemmat ovat jaksaneet painostaa, kuinka on ollut tietoa ja kuinka yksittäinen rehtori on toiminut. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus oman tilanteensa tai olosuhteidensa mukaiseen opetukseen. Olisi upeaa, jos voisimme käyttää oppimme hyödyksi ja kehittää aidosti perusopetusta niin, että etäopetus olisi perusopetuksen rinnalla kuuluen opetuksen keinoihin.

Sammatin ja Nummen oppilaaksiottoalueiden rajasta

Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Länsi-Uusimaa uutisoi asiasta kovalla otsikolla:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/848338-nummea-ei-kehiteta-meidan-kustannuksellamme-sammatin-ylakoululaisia-esitetaan

Lehden mukaan ”Paakkunaisen mukaan uudelleenvalmistelun tarkoituksena on selvittää, toisiko sammattilaisten siirtyminen Nummen yhtenäiskouluun uusia mahdollisuuksia.” No, voi sen tietenkin niinkin halutessaan ymmärtää, minulta sitä tosin ei juttua varten kysytty.

Kyseessä on vain selvitys, jonka takana lähes koko lautakunta (11-2) oli.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

· järjestetään kuuleminen ko. alueilla

· selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

· selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

On todella hyvä, että alueilla ollaan hereillä, mitä on tapahtumassa, otetaan kantaa omia alueita koskeviin päätöksiin. Mitään muuta en odotakaan, mutta toisen alueen kehittäminen toisen kustannuksella ei ole mielekästä, eikä oikea tapa. Eikä siinä tässä ole edes kyse.

Vastineeni, jonka olen lähettänyt lehdelle:

Nummen ja Sammatin oppilaaksiottoalueiden rajoista

Länsi-Uusimaa otsikoi 11.3.2020 ” Sammatin yläkoululaisia esitetään kuljetettavaksi Nummelle Lohjan keskustan sijaan”. Artikkelissa myöhemmin korjataan, että kyse on selvityksestä. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole pakkosijoitus tai muu vastaava. Lautakunta päätti poikkeuksellisessa tilanteessa esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella. Muuten koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun viivästäen Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätöksiä. Vastaesitykseni pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen. Oppilaaksiottoalueet määrittävät koulukyyditykset ja määritykset ovat tarpeellisia. Oppilaaksiottoalueet näen kuitenkin vanhentuneena käytäntönä, mikä ei palvele kaikkien perheiden tarpeita ja toiveita. Perheillä tulisi olla valinnanvapaus, mihin kouluun lapsensa laittaa. Toisille lapsille sopii isompi, toisille pienempi koulu. Toiset haluavat lähimpään kouluun, toiset taas vaihtoehtoja. Toki on mahdollista hakea muualle kuin lähikouluun, mutta valinnanvapaus tulisi olla lähtökohta.

Lautakunnan kokouksessa ollut vastaesitykseni, jota lähes yksimielisesti kannatettiin:

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

· selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuutta

· järjestetään kuuleminen ko. alueilla

· selvitetään laskelmat logistiikan järjestämisestä

· selvitetään laskelmat valinnaisten oppiaineiden järjestämisestä

· selvitetään, montako perhettä/oppilasta muutos koskee

· selvitetään lisäksi, millaisia vaikutuksia koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen, oppilasmäärän tasaamisella olisi.

Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten oppiaineiden, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (Sammatista on kyllä ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan tehdä mahdolliseksi uusia keinoja puuttua ja toisaalta luoda uusia, kaikille sopivia toimintakäytäntöjä. Tämän lisäksi esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulun voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Koko koulupäivä tarkoittaa harrasteita koulupäivän jälkeen.

Kaikkien reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Nyt emme mieti yhtä aluetta vaan kaikkia yhdessä. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel. Esitykseni voitti 11-2, mikä antaa ehdottamalleni selvitykselle mahdollisuuden onnistua sekä Sammatin että Nummen lasten hyväksi.

Lotta Paakkunainen

jäsen lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 4.3.2020

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 4.3.2020 käsittelimme mm Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, lautakunnan talousarvion toteutuminen , Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2, perusopetuksen oppilaaksiottoalueet sekä esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021

Kokouksen alussa saimme erittäin kattavan ja tunteitakin herättävän esityksen lähisuhdeväkivaltatyöstä Lohjalla.

Lohjalla on otettu käyttöön syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamalli, jonka rakenne on kehitetty Viola -väkivallasta vapaaksi ry:ssä Mikkelissä. Lohjalla on luotu Viola ry:n ohjauksessa selkeät ja konkreettiset toimintamallit systemaattiseen lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamiseen Hyvinvointi-toimialan kaikkien ikäryhmien palveluissa. Syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana kaikille Hyvinvointi-toimialan yksiköille ja
henkilöstölle on järjestetty perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja tunnistamisen koulutuksia, joita ovat toteuttaneet Lohjan kaupungin omat avainhenkilöt ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori.

Lohjalla on lisäksi koulutettu Trappan-työntekijöitä, jotka tukevat lapsia, jotka
ovat kokeneet väkivaltaa perheessään. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksioton, tunnistamisen ja asiakastyön tavoitteena on saada väkivalta loppumaan perheissä ja lähisuhteissa. Asiakkaita ja perheitä autetaan ylisukupolvisen lähisuhdeväkivallan katkaisemisessa ja MARAK-riskinarvioinnilla voidaan äärimmillään ehkäistä perhe- ja läheissurmia. Työskentelyssä keskeistä on päästä auttamaan asiakkaita varhaisessa vaiheessa ja ehkäistä lähisuhdeväkivallan eskaloitumista vakavaksi ja jopa henkeä uhkaavaksi. Nämä työryhmät tekevät vaikuttavaa, raskasta ja erittäin tärkeää työtä.

Lautakunnan talousarvion toteutuminen näytti suhteellisen hyvältä. Tavoitteissa on pysytty, kuluja vähentynyt, talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimia on tehty. Mutta. Jälleen kerran jouduin toteamaan, että en haluaisi joka kokous, tai vähintään joka toinen kokous aina huomauttaa näistä ”oho”, ”hups” ”unohdimme maksaa eläkekulut/sen ja sen palkansaajien ryhmän eläkekulut. ”Otamme sen jostain budjetin sisältä, onneksi se on vain 100 000 euroa”. NÄITÄ EI SAA TAPAHTUA. Se ei ole ”VAIN” satatuhatta. Näitä tulee edelleen liian usein. Tämä on yksi syy siihen, että talousarvion seuraaminen on epämiellyttävää ja hankalaa. Ja sitä paitsi, miten voidaan UNOHTAA maksaa palkkojen sivukuluja?

Oikaisuvaatimus koskien palvelupäällikön päätöstä herätti erittäin paljon keskustelua. Olin tehnyt vastaesityksen, joka aluksi saikin kannatusta, mutta keskustelun aikana kannatukset vedettiin pois.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Hyväksyä oikaisuvaatimuksen koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelupäällikön päätöstä 16.1.2020 § 2 oikaisuvaatimuksessa olevin perustein ja
2. asia valmistellaan ja päätetään olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti 3. viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:n mukaisena päätöksenä
– luovuttaa oikaisuvaatimuksen tekijälle kopiot hakemus- ja hakijayhteenvetoasiakirjoista siten täydennettynä, että niihin on merkitty mitä tietoja kustakin kohdasta on peitetty ja peittämisen peruste;
– luovuttaa kopion henkilökunnan kuulemistilaisuuden muistiosta;
– todeta, että haastattelijoiden henkilökohtaisia muistiinpanoja ei voida luovuttaa, koska ne jäävät julkisuuslain ulkopuolelle.

Perusteluina mm:

oikaisuvaatimuksen esittäjällä on vankat perusteet oikaisuvaatimuksessaan ja erittäin vakuuttava cv sekä saamamme asiakirjat ovat vaillinaisia.

Lautakunta lähetti asian uudelleenvalmisteluun.

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet, lautakunta päätti esityksestäni hyväksyä oppilaaksiottoalueet pienillä muutoksilla kaupunkikeskustan alueella, sillä jos koko oppilaaksiottoaluepykälä olisi lähetetty uudelleenvalmisteluun, olisi Ojamoharjun ja Laurentiuskoulujen oppilaiden koulupaikkapäätökset viivästyneet. Tämän vastaesityksen pohjana on ajatus siitä, että meidän tulisi nähdä Lohjan kouluverkko ja oppilaaksiottoalue kokonaisuutena ja mahdollistaa perheiden valinnanvapauden lisääntyminen.

Vastaesitykseni tämän pykälän kohdalla oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1) hyväksyä perusopetuksen oppilaaksiottoalueet liitteenä olevien karttojen mukaisesti 1.8.2020 alkaen

2) lähettää uudelleenvalmisteluun niiltä osin kuin se koskee Sammatin ja Nummen rajaa.

Uudelleenvalmistelun ohjeina oli, että

selvitetään oppilaaksiottorajojen muuttamisen mahdollisuus
järjestää kuuleminen ko alueilla
selvittää laskelmat logistiikan järjestämisestä
valinnaisten järjestämisestä
montako oppilasta koskee
miten vaikuttaisi koko Lohjan, erityisesti Laurentiuskoulun ja Nummen yhtenäiskoulujen oppilasmäärän tasautuminen.
Tällä hetkellä Lohjalla on epätasa-arvoinen tilanne oppilaiden oppimisympäristöjen, valinnaisten, kiusaamiseen puuttumisen, koulumatkojen ja sitä kautta koulupäivien pituuden ja monen muun asian suhteen. Tasaamalla alueita, antamalla mahdollisuuksia ja kokeilemalla uutta (tosin Sammatista on ennenkin käyty koulua Nummella), voidaan antaa uusille keinoille puuttua, toteuttaa mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppilasmäärän kasvaessa Nummen voisi ottaa pilottikohteeksi ”koko koulupäivä”-hankkeeseen, jota Nummella on jo suunniteltu. Toteuttamista vain vailla. Alueillamme tarvitaan yhteistä tahtoa, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä koko reuna-alueiden kehittämiseksi ja hyväksi. Yhdessä koulunkäynti voisi olla hyvä askel.
Esitykseni voitti 11-2. Ja kyseessähän on vain selvitys. Ja nimenomaan YLÄKOULUJEN oppilaaksiottoalue, ei alakoulujen.

Esiopetuksen järjestäminen lukuvuonna 2020-2021. Pullin koulun alueella on ensi lukuvuonna niin paljon esikoululaisia, että he eivät mahdu Mäntynummen koulun tiloihin. He siis tarvitsevat oman ryhmän, ja ryhmä järjestetään Pullin kouluun. Maksjoen ja Rauhalan ryhmät yhdistetään Rauhalaan. Tässä samalla helpotetaan muuttoa parin vuoden päähän, kun on muutto Järnefeltin yhtenäiskouluun. Näistä keskusteltiin ja keskustelin myös vanhempainyhdistyksen edustajan kanssa. Hänen kanssaan käytiin erittäin rakentavaa keskustelua. Vanhempainyhdistyksen huolena oli se, että kuinka vanhemmat ovat voineet olla vaikuttamassa, lisäksi he huolehtivat niistä esikoululaisista, jotka tarvitsevat hoitoa esikoulun lisäksi. Tähän asti resurssipulaa on toisinaan saattanut aiheuttaa aamuhoidon järjestäminen.

Paljon myös koululaiset ja eskut tekevät yhteistyötä, ja sen toiminnan päättyminen olisi kurjaa niin oppilaista kuin opettajistakin.

Olin ollut aikeissa kysyä kokouksessa kuinka meidän kouluissa ja eskareissa (päiväkodeissa) covid-19 tiedottaminen hoituu? Eli millä tavalla kouluissa tiedotetaan ja ohjeistetaan lapsia, perheitä?
kyseessä kuitenkin on aika merkittävä asia. Vastaamme yli 5300 oppilaasta ja heidän perheistään. Kokous oli pitkä ja keskusteluja paljon, oma energia oli aika lopussa, kysymykseni esittämien muistuin mieleeni vasta kotiin ajaessani. Laitoin aamulla sähköpostitse viestin ja sainkin varhaiskasvatuksen puolelta erittäin nopeasti ja kattavasti vastauksen.

Aamupäivällä myös kaupungilta soitettiin ja varmistettiin muutama seikka vastaeistyksestäni, että pöytäkirjan merkinnät tulevat varmasti olemaan oikein. Todella hienoa!

Harjun koulun oppilaiden siirrosta kysely Lokova ry:ltä

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 päättänyt hyväksyä Luksian koulutuskuntayhtymän ja Lohjan kaupungin välisen kiinteistöjen luovuttamisesta vaihtona. ”Kiinteistöjen vaihtokauppa mahdollistaa sekä Ojamon koulun että Luksian Toivonkadun suunnittelun pikaisen käynnistymisen. Harjun koulun luovutuskoulutuskuntayhtymälle tapahtuisi 2020-luvun alussa Laurentiustalon ja Ojamon koulun valmistuttua.”

Nyt olemme siinä tilanteessa, että Laurentiuskoulun ja Ojamoharjun yhtenäiskoulun rakennushankkeet valmistunevat vuoden 2020 lopulla ja Harjun koulukiinteistö luovutetaan Luksialle oppilaiden siirryttyä. Lohjan kaupungin suunnitelmissa on siirtää Harjun koulun oppilaat tammikuussa 2021 uusiin kouluihin. Tämä on viranhaltijapäätös.

Oppilaiden siirrosta ei ole tehty kuulemista, sosiaalisten vaikutusten arviointia tai muutakaan.

Ja koska kaupunki ei ole tuottanut ko kyselyjä tai tehnyt kuulemisia, Lokova ry päätti kysyä huoltajilta.

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry pyytää Harjun oppilaiden huoltajia vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jotta kuullaan perheitä asiassa.

Pyydämme huoltajia vastaamaan nopeaan kyselyymme, jossa selvitetään näkemystänne oppilaiden siirron ajankohdasta.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja tulosten analyysi luovutetaan palvelualuepäällikölle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle.

https://forms.gle/a49yy1kVDtUToUou9

Kysely on avoin 7.2.2020-16.2.2020

Kiitos vastauksestasi!

HUOM! vaikka kysely on otsikoitu koskemaan vain Harjun koulun oppilaiden huoltajille, koskee asia myös osaa Järnefeltin ja Anttilan koulujen oppilaiden huoltajia. Toivomme vastauksia kaikilta, joita asia koskee.

Kyselyssä on myös kohta, jossa voi perustella vastaustaan ja nyt jo on ilmennyt erittäin hyviä näkökulmia, joita ei ole tuotu lainkaan esiin. Esimerkkinä se, että nykyisille kahdeksasluokkalaisille on luvattu, että voivat jatkaa nykyisessä koulussaan yläkoulun, tai se, että Lohjan kaupunki tarjoaa mahdollisuutta hakeutua urheiluluokille suorittamaan yläkoulun. Harjun koulu on yläkoulu, jossa on mahdollisuus koulun ohessa myös keskittyä omaan lajiin. Koulun valinnaisaineissa on mm lajivalmennus. Kuinka käy näille oppilaille, jotka ovat hakeutuneet tästä syystä Harjulle?

Haluaisin myös muistuttaa eräästä erittäin tärkeästä, terveydellisestä huomiosta: Koulurakennusten vastaanotto ei tarkoita niiden valmistumista. Perinteisesti jälkityöt vievät vuosia kunnes kaikki saadaan kuntoon. Nyt voisi oikeasti tehdä valmiiksi asti, tuulettaa kalusteista ja rakennusmateriaaleista kaikki voc-päästöt pois.

Nämä ja moni muu peruste tullaan viemään kaupungin viranhaltijoille, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Tällä hetkellä (tiistai 11.2.2020) kyselyyn vastanneista

vuoden 2021 tammikuun siirtoa vastustaa 86,7% vastaajista

85% vastaajista on elokuun, lukuvuoden alussa tapahtuvan siirron kannalla

Aiemmin Harjusta kirjoittamani

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/02/02/harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman-leimaamista/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/05/30/viikko-vilahti-kaupungintalolla/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Mikä ihmeen Lokova?
Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry on perustettu 11.3.2003. LOKOVAn jäseniä ovat lohjalaiset vanhempainyhdistykset. Lokova on Vanhempainliiton aluejärjestö.

Lokovan tehtävät ja toimintaperiaatteet:
Tärkein tehtävä on koululaisten hyvinvointi sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen. Voit kysyä lisää lokovalohja@gmail.com

Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

En kirjoituksessani https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/ vuoden ensimmäisestä lautakunnan kokouksesta kertonut Ojamoharjun, Ojamon, Laurentiuskoulun ja Harjun koulujen tilanteesta kuin päätöksessä ollut ”Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset” sillä ne otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera. Tähän asiaan saimme liittymään ko koulujen yhdeksäsluokkalaisten siirron kesken lukuvuoden. Halusimme tuoda asian esille, sillä jos olisimme päättäneet päätösesityksen mukaan, olisi voinut olla vaarana, että yläkoululaiset siirretään kesken kevätlukukauden uusiin kouluihin, kuten aiemmissa asiakirjoissa on lausuttu. Lautakunnan esityslistalla luki ”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Oppilaiden siirto ei ole luottamushenkilöiden päätännässä, vaan se on operatiivinen asia, eli viranhaltijoiden päätös. Harjun koulu on luvattu luovuttaa Luksialle oppilaiden siirryttyä ja nyt näyttää siltä, että Laurentiuskoulu ja Ojamoharjun koulu valmistuvat vuoden 2020 lopussa. On ollut spekulaatioita ja väitteitäkin siitä, että oppilaiden siirto kesken kevätlukukauden toisi säästöjä. Sanon ”väitteitä säästöistä”, sillä minkäänlaisia laskelmia ei säästöistä ole. Siirrosta johtuvia kustannuksia ei ole mainittu millään tavalla, lukuunottamatta koulujen opettajien kannanottoa, jossa seikkaperäisesti eritellään eri kustannukset, joita pikaisesta muutosta syntyy. Meillä luottamushenkilöillä on viime käden vastuu punnita asioista kokonaisuutta, huomioida kustannukset, säästöt, lasten hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä ennen kaikkea kuntalaisten, tässä tapauksessa nuorten kuuleminen. Meillä on viime käden vastuu lasten koulun sujuvuudesta, meidän vastuu on tuottaa mahdollisuudet arjen sujuvuuteen ja koulun sujuvuus on yksi pääpilareista.

Harjun oppilaat ovat oppilaskunnan järjestämänä asettamassa mielenosoitusta koulunsa portailla 12.2. klo 10-12. Tämän oltua lehdessä on käyty ikävän sävyistä keskustelua nuorten käyttämistä vanhempien omiin tarkoitusperiin, arvovaltainen kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kutsunut nuorten mielipiteen ilmaisua ”hörhöilyksi”. Olen tavattoman hämmentynyt ja pahoillani moisesta. Tässä linkki ko mielipidekirjoitukseen https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837669-mielipide-lohjalaiskoulujen-muuttopuuhastelusta-aikaa-valmisteluihin-ollut-pari-vuotta Kirjoituksessa todetaan mm ”Nyt tässä Harjun tapauksessa on kyllä vaikea uskoa, että tuo lakkoajatus olisi lähtenyt ihan oma-aloitteisesti oppilaiden taholta. Minusta on valitettavaa, jos aikuiset käyttävät lapsia omien tarkoitusperiensä eteenpäin viemiseen. Miten muuten muuttoaikataulun kävisi, jos ilmenisikin ”sitkeä sisäilmaongelma”?”

Oma kokemukseni nuorista on se, että heillä on omat mielipiteet ja niihin vaikuttaminen, ainakaan omien vanhempien tai huoltajien toimesta, ei ole helppoa. Ulkoa vaikuttaminen on helpompaa. Ja sisäilmaongelmien vähättelyn lisääntyminen näkyy ikävästi myös ylläolevasta kirjoituksessa.

Uutinen nuorten mielenilmauksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837404-mielenosoitus-tulossa-harjun-koululaiset-eivat-hyvaksy-muuttoa-kesken-lukukauden

Otin kantaa tilanteeseen, kannanottoni voit lukea myös tämän linkin takaa: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/837922-mielipide-harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman

Mielipide: Harjun koulun muutto ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ilman leimaamista

”Ojamon monitoimijatalo valmistuu joulukuussa 2020. Harjun ja Ojamon koulujen toimintakulttuurinen muutos yhtenäiskouluksi on suositeltavaa tehdä lukuvuoden alusta.” Tähän perustuu nuorten huoli.

Muutto kesken lukuvuoden ei ole lasten edun mukaista, varsinkin yhdeksäsluokkaisille kevätlukukausi on yhteishaun vuoksi erityisen tärkeä. Harjun yhdeksäsluokkalaisten siirto ja hajauttaminen tuskin pelastaa taloutemme, mutta yhdeksännen kouluvuoden keskeyttäminen ja uudelleen järjestely voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa pidemmällekin ajalle ja näin ollen pidemmälle katsoen myös kaupungin talouteen tulevaisuudessa. Tämän päivän talouteen kesken lukuvuoden siirrosta tulee lisäkuluja mm opettajien opetusvelvollisuustuntien turvaamisesta molemmissa kouluissa, muuttotyöt joko joululomalla tai viikolla 8 merkitsee opettajille erilliskorvausta muuttotöistä. Nämä ovat vain pieni osuus lisäkustannuksista. Tärkein olisi miettiä minkälaisen pohjan me tulevaisuudellemme asetamme, minkälaisen signaalin me nuorillemme näytämme.

Keskustelua herättänyt Harjun oppilaiden lakko on nuorten oma tahdonnäyte, ei vanhempien omien tarkoitusperien käyttöön otettu teko. 15 vuotiaan äitinä tiedän, etten minä vanhempana saa lapseni päähän istutettua omia ajatuksiani, vaan hän aivan itse, minun luvallani tosin, on esimerkiksi osallistunut ilmastolakkoihin. Nuorten tulee saada vaikuttaa ja heitä tulee kuulla. He ovat meidän tulevaisuutemme ja meidän toivomme lepää heissä.

Lohjan Unicefin lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen ajanjakso on päättymäisillään ja pian on arvioinnin aika. Lohjalla on toteutettu hallinnollisesti hyvin osa-alueittain tätä työtä, mutta mitkä ovat olleet lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

– kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa,

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa,

– lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.

Voimme jokainen pohtia, millä tavalla Harjun yhdeksäsluokkalaisten mahdollinen siirto kesken lukuvuoden täyttää nämä kriteerit.

Minä tervehdin ilolla nuorten vaikuttamishalua.

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Lapsiasiahenkilö

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)