Kategoria-arkisto:koulumatka

Järnefeltin koulun uusi sijainti päätöksessä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa 30.1.2019 käsittelimme Järnefeltin koulun uutta sijaintia. Järnefelthän on vakava sisäilmakohde, tästä pääset lukemaan muutaman kirjoitukseni aiheesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

Järnefeltin koulu

Kävimme pitkää keskustelua koulun uudesta paikasta. Kehityspäällikkö oli esittelemässä meille vaihtoehtoja ja kertomassa prosessista. Kysyin pihasta, onko tontilla riittävästi tilaa ja sain hyvän kuvauksen mahdollisuuksista, ihania visioita lasten leikkipihasta: rinnettä voi käyttää kiipeilytasanteiden rakentamiseen jne. Lautakunta yksimielisesti hyväksyi muutoksen päätöstekstiin, jossa painotamme sitä, että suunnitttelussa huomioidaan turvallisuus ja liikennesuunnitelma.

Kysyin myös miksi nykyinen sijainti ei ole ensisijainen vaihtoehto. Alueen liikennejärjestelyt ja ajoyhteys on huonot, sijainti hieman syrjäinen ajatellen Virkkalan kehittämistä ja kokonaisvaltaista oppilaskuntaa.

Olin etukäteen valmistellut vastaesityksiä, mutta keskustelun ja saamieni lisätietojen perusteella en esittänyt niitä. Olin miettinyt koululle paremmaksi paikaksi nykyistä sijaintia tai urheilukenttien vierustaa. Esittelyn perusteella kuitenkin hylkäsin ne. Esityksen ja keskustelun perusteella totesimme ehdotetun paikan olevan todennäköisesti paras niin liikenteellisesti kuin alueellisestikin.

Lautakunnan päätös oli: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

Olin aluksi epäileväinen, sillä olin käynyt tutustumassa kaikkiin esitettyihin paikkoihin, enkä ollenkaan ollut vakuuttunut pihan koosta. Olin myös keskustellut usean alueen vanhemman ja perheen kanssa. Tässä kirjoituksessani kerron tutustumiskäynnistäni ehdotettuihin paikkoihin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/


Kysyin samalla myös selontekoa Ristin oppilaiden tilanteesta ja pyysin, että valmistelussa otettaisi huomioon se, että Ristin koululta on kuulunut oireilmoituksia, Rauhalan koululta ei. Olisiko mahdollista laittaa Ristin koulun lapset ensisijaisiksi siirtyjiksi uuteen kouluun. Välimatka koulujen välillä on yksi kilometri. Toki se vaatii oman päätöksensä, mutta lasten terveys on ensisijaisen tärkeää. Rauhalan perheet ovat tyytyväisiä kouluun, eikä sieltä ole tullut sisäilmaoireilmoituksia, toisin kuin Ristin koulusta.

Pyysin selontekoa myös Källhagenin tilanteesta, nimenomaan oppilaiden tilanteesta ja koulun yleiskunnosta.

Toki minua vähän toppuutteltiin, sillä nämä asiat eivät kuulu Järnefeltin pykälään, niitä käsitellään erikseen, mutta olen eri mieltä. Samalla tulee miettiä, sillä nämä tulee nähdä kokonaisuutena, jokainen vaikuttaa toiseen.

Talouden tasapainottaminen jäi pöydälle


Eilinen (30.1.2019) lasten, nuorten ja perheiden kokous oli aikas raskas ja täynnä pettymyksiä.  Istuimme hartaasti ja keskustelimme paljon. Päätettäviä asioita oli paljon. Päätimme mm

Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteista 1.8.2019 alkaen

Lautakunnalle oli tuotu koulumatkakuljetusten periaatteet hyväksyttäväksi. Periaatteita oli korjattu hieman: ”koulumatkan vaikeus ja rasittavuus” kohtaa oli tarkennettu. Periaatteissa oli pyritty helpottamaan perheiden arkea. Tätä ideaa ajattelin hyödyntää ja saada pari muutosta aikaan. Muutokset käsiteltiin erillisinä äänestyksinä. Esitin:

  1. muutosta kohtaan koulumatkan pituus: Muutettu teksti menisi näin: Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (hävisin 3-10)
  2. Lisäys kohtaan koulukuljetuksen myöntämisen perusteet: Esikoululainen tai koululainen on oikeutettu koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. (hävisin 5-8)

Perusteluinani oli kohtaan yksi se, että teksti on suora lainaus perusopetuslain pykälästä 32. Tosin se ei velvoita suoraan kodin ovelta hakemaan, vaan mahdollisimman läheltä. Nyt eskarilainen voi joutua kävelemään pitkänkin matkan esim bussipysäkille. Lisäämäni teksti rajaisi mahdollisuuksia ja saattaisi velvoittaa kaupunkia hakemaan eskarilaisen kotiovelta tai -portilta.

Perusteluina kohtaan kaksi oli perheiden tasavertainen kohtelu ja lasten tilanteen helpottaminen. Tästä keskustelimme jo syksyllä valtuustoaloitteen käsittelyn myötä. Tässä linkissä siitä enemmän: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/07/valtuustoaloite-tasa-arvoisesta-koulukyytioikeudesta-kasittelyssa/


Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako

tuntijako meni ikävä kyllä esityksen mukaisesti, eli tuntijakoa muutetaan niin, että matematiikan, äidinkielein ja ympäristö- ja luonnontieteen tunteja vähennetään. Puheenjohtaja teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. Jatkaa Lohjan suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa 1.4.2015 tuntijaon mukaisesti lisäten kuitenkin varhennetun kieltenopetuksen tuntijakoon jo 1.1.2019 alkaen. Määräraha katetaan talousarvion sisältä mm. Lanupen johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisista korvauksista.

2. ottaa uuden tuntijaon käyttöön 1.8.2019 alkaen

3. ohjeistaa opetustoimea valmistelemaan ja toteuttamaan tuntijaon muutoksen edellyttämät tarvittavat muutokset primuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä huolehtimaan varhennetun kielenopetuksen osalta tarvittavasta opettajien koulutuksesta

ja samma på svenska. Tosin vastaesitystä vedettiin pois tasavertaisuuden vuoksi.

Viranhaltijat eivät pitäneet johtamisjärjestelmän harkinnanvaraisiin korvauksiin kajoamisesta. Toki ymmärrän, että kehittämistyöhön ja johtamisjärjestelyihin varatut harkinnanvaraiset korvaukset tuovat lisämotivaatiota tehdä kehittämistyötä nimenomaan juuri lasten hyvinvointia ajatellen. Harkinnanvaraiset korvaukset eivät ole lakisääteisiä.

Monessa kohtaa esim talouden tasapainottamislistalla lasten palvelujen karsimista esittävissä kohdissa todetaan, ettei palvelu ole lakisääteistä, jolla tunnutaan puolusteltavan esityksiä.

Nuorisotyön päiväleirikokeilu

Kesäleirien osallistujamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja nuoristyöntekijöiden ehdotuksesta lähdetään pilotoimaan päiväleirejä. Tämä esitys kuulosta todella hyvältä ja toivottavasti se vastaa perheiden tarpeisiin.

Tarkoituksena on, että leiri olisi osallistujille ilmainen, jolloin mukaan on helpompi saada myös vähävaraisten perheiden lapsia. Jokaiselta leiriläiseltä perittäisiin kuitenkin ruokamaksu noin 25 euroa / viikko.  Leirit on suunnattu 1-6 luokkalaisille.

Talouden tasapainottamisohjelma

Lista jätettiin pöydälle, aivan kuten muutkin lautakunnat ovat tehneet meitä ennen. Ennen seuraavaa käsittelyä saamme kuitenkin esittää kysymyksiä ja lisäyksiä listalle, poistoja ei saa tehdä. Puheenjohtajan esityksestä teemme omaa viiden kohdan priorisointia ja pidämme seminaarin ennen seuraavaa kokousta, jossa käsitellään listaa.Lista on täynnä epäloogisuuksia, toisiaan kumoavia esityksiä, huonoja säästökohteita ja erikoisuuksia. Tulen tekemään kysymyksiä ja lisäyksiä listalle. Tuntikehysleikkaus on yksi, josta haluaisin pienentää leikkausta, pitää vain kehittää, mistä se kustannetaan.

Käsittelimme myös uutta Järnefeltin koulun sijaintia, josta kerron lisää huomenna sekä palvelusetelirajausta, josta kerron myöhemmin.

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.

Pienten koulujen surman kaava

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tuntikehyksen laskuperusteista tai sen kaavasta päättäessään antoi surmaniskun pienille kouluille.

Olin tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa.

Tuntikehys on vaikea ymmärtää, enkä edelleenkään voi väittää täydellisesti ymmärtäväni asiaa, mutta sen ymmärrän, että uusi kaava ja sen periaatteet ovat selkeämmät kuin aiemmat. Selkeää on myös se, että pienet koulut tulevat kärsimään uudesta kaavasta.

Ensi syksystä lähtien tuntikehystä tullaan jakamaan opetusryhmien mukaan, kaava on selkeä ja helpompi ymmärtää ja on helpompi ymmärtää myös periaatteet.

Ryhmät pyritään pitämään inhimillisinä, ei liian isoina eikä liian pieninä. Kaava on tasa-arvoisempi kuin aiemmin. Hienoa, eikö totta?

On.

Paitsi että kaava on tasa-arvoisempi isommille kouluille. Pienemmät koulut ja niiden oppilaat tulevat olemaan maksajina.  Käytetäänpä esimerkkinä alakoulua, jossa on 48 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä kolme yhdysluokkaa, 1-2, 3-4 ja 5-6 ja kolme opettajaa. Tämän laskukaavan mukaan kouluun jaetaan kahdelle ryhmälle tuntikehystä. Eli entisen jaon sijaan uusi jako ko koulussa tulee olemaan 1-3 ja 4-6 ja kaksi opettajaa.

Ote LOOPin (Lohjan opettajien OAJ:n osasto) kannanotosta:

Olin siis tehnyt vastaesityksen:

Esitän asian palauttamista uudelleen valmisteluun tarkempaa koulukohtaista henkilöstöön ja pedagogisen vaikuttavuuteen liittyvää arviointia varten.

Minulle selitettiin, että en voi vaatia vaikuttavuuden arviointia laskukaavasta, se on vain kaava. Kaava, joka leikkaa. En saanut kannatusta. Sain pilkkaa ja jälkikäteenkin vielä närkästynyttä kuittailua.

Tällä kaavalla valtuuston päättämä 1,7 prosentin tuntikehysleikkaus tarkoittaa vähintään 6% leikkausta pienessä yläkoulussa. Se tarkoittaa opetuksen laadun vaarantumista, se tarkoittaa opettajien tuntimäärän vähenemistä. Se tarkoittaa yt-neuvotteluja.

 Toki epäilin itsekin itseäni yhdessä vaiheessa, kun olin ainoa, joka tuntui ymmärtävän, että pienet koulut kärsivät. Ehkä olenkin väärässä. Toivon todella olevani, varsinkin, kun näyttöä oli siitä, että muut ymmärsivät paremmin. Mutta siltikin epäilen. Pieniä kouluja tullaan esittämään lakkautettavaksi ja tuntikehys tulee olemaan yksi peruste.





Valtuustoaloite tasa-arvoisesta koulukyytioikeudesta käsittelyssä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan seuraavassa kokouksessa (11.12.2018) käsittelemme mm valtuustoaloitetta tasa-arvoisesta koulukyytioikeudesta.  Katri Piiparinen (vihr) on tehnyt todella hyvän aloitteen. Ote aloitteesta:

”Lohja on lapsiystävällinen kunta.
Kun lapsen huoltajat ovat eronneet ja heillä on yhteishuoltajuus, niin lapsi voi asua esim. vuoroviikoin eri huoltajan luona. Jos hän sattuu asumaan kauempana koulusta ja on oikeutettu koulukyyditykseen, niin oikeuden siihen kyytiin saa vain toisen vanhemman, lähivanhemman, luota. Eli vaikka molemmat tasa-arvoiset huoltajat asuvat koulukyytiä edellyttävän etäisyyden päästä koulusta,  niin lapsi saa vain toisen huoltajan luota kyydin kouluun. Tämä käytäntö on huoltajia eriarvoistavaa, perheen arkea rasittavaa ja kaikin puolin toisen huoltajan vanhemmuutta väheksyvää. Jos molempien huoltajien luona asuminen on säännöllistä ja molemmat huoltajat asuvat saman, lapselle osoitetun koulun alueella, niin kyydin toteuttamisen pitäisi olla täysin mahdollista.”


Päätösesitys on,

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

1. toteaa, että lapsen koulukuljetus kahden eri paikoissa asuvan huoltajan luota vuoroviikkoina ei ole nykyisillä järjestely- ja kuljetusresursseilla mahdollista

2. toteaa, että tällainen kahden osoitteen koulukuljetus asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä huoltajat asuvat

3. esittää hallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”

En ihan ymmärrä kohtaa 2. Se ei täysin avaudu minulle. Millä tavalla se, että kahden osoitteen lapsi saisi koulukyydin molemmista kodeistaan, tekisi lapset eriarvoiseksi? Mielestäni lapset ovat NYT eriarvoisessa asemassa. Millä tavalla se, että pyritään tekemään kahden osoitteen perheiden elämää helpommaksi, tekisi toisten perheiden aseman huonommaksi?

Kohdan yksi lauselmasta jotenkin paistaa läpi se, että ei nyt oikein haluta edes tutkia asiaa (vai heijastuuko nyt oma asenteeni lukemiseeni), vaan ajatellaan heti vain sitä, ettei ole resursseja ja heti nähdään vain käytännönjärjestelyn ongelmat, joita varmasti on, mutta nekään tuskin ovat ylitsepääsemättömiä.

Koulukyyditykset kuuluvat myös palvelutuotantolautakunnan alaisuuteen, joten eikö päätösesityksessä tulisi olla lausuntopyyntö tai vastaava heiltä?

Olen valmistelemassa vastaesitysta tähän pykälään.

Vastaesitysluonnos on:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta

1) päättää myöntää oikeuden koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen.
2) pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
3) esittää kaupunginhallitukselle aloitteen loppuunkäsitellyksi.”


Ikkalan koulun tulevaisuus

Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan  tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.

Olin esittänyt, että

Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.

Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.

Lautakunta siis päätti, että

Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.

Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.

Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.

Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.

Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.

Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.