Kategoria-arkisto:Kunta

Luottamushenkilöiden näkökulma kuulemma väärä

Saimme valtuustoinfossa eilen kiinnostavan esityksen Pirjo-Leena Forsströmin (sd) aloitteen pohjalta tilaamastamme selvityksestä organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Pirjo-Leena teki 2018 ryhmien puolesta aloitteen, jossa esitettiin tehtäväksi ”objektiivinen selvitys” organisaatiouudistuksen onnistumisesta. Selvityksen teki hallintotieteen emeritusprofessori Risto Harisalo.

Selvitys perustui kyselyihin, jotka tehtiin Lohjan kaupungin poliittisille (valtuutetut, hallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenet) ja hallinnollisille johtajille, toimistosihteereille ja työntekijöille.

Olin yllättynyt siitä, että kyselyyn vastasi vain 49% luottamushenkilöistä. Itse koin sen velvollisuudekseni, ME olimme tilanneet selvityksen, ME valitamme organisaation toimimattomuudesta, ME olemme vastuussa kuntalaisille. MEIDÄN tulee vastata.

Selvityksen pohjalta saimme kuulla, että luottamushenkilöiden näkökulma on väärä. Meidän tulisi luottaa hallintoon (kone toimii hyvin), he kokevat onnistuvansa työssään ja kokevat saavansa kolleegoiltaan tukea. On todella hyvä, että työyhteisö toimii paremmin, mitä se on toiminut.

Onko meillä peiliin katsomisen paikka? Tulisiko omaa näkökulmaa hioa? Tulisiko luottaa enemmän? Todennäköisesti kyllä, mutta silti en tätä ihan purematta niele.

Yhdessä puheenvuorossa pohdittiin kuntalaisten näkemystä, kuinka se tällaisessa vaiheessa on mahdoton saada. Totta. Toisaalta, luottamushenkilöt ovat kuntalaisia, jotka kuulevat toisia kuntalaisia ja edustavat heitä. Saan useita yhteydenottoja kuntalaisilta, perheiltä, omaisilta ja minä olen heille vastuussa. Enkä ota sitä vastuuta kevyesti.

mistä sitten johtuu syvä epäluottamus?

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Omalta osaltani voin sanoa sen, että koen hiukan hankaluutta luottaa täysin. Syynä mm

  • virheellisiä esityslistoja,
  • virheellisiä tekstejä esityslistojen pykälissä,
  • oikaistaan päätösehdotuksissa,
  • Lohjalla on lähikuntiin verrattuna ylivoimaisesti eniten vireillä olevia oikaisuvaatimuksia ja valituksia,
  • virheet päätöksenteon tueksi tehdyissä laskelmissa,
  • avoimuuden puute,
  • asioiden kiireesti päätettäväksi tuominen,
  • toisinaan pakon edessä päättäminen,
  • ristiriitaiset päätösesitykset
  • toisinaan päätettäväksi esim tarveselvityksessä olevia piilopäätöksiä
  • seminaarin (joka ei ole päättävä elin) hypoteettisena äänestyksenä esitetty äänestystulos esitetty virallisena linjauksena
  • talouden toteutumisen seuraamisen mahdottomuus (koska siirrellään rahoja yhdeltä palvelualueelta toiselle oma-aloitteisesti)
  • viranhaltijat eivät aina vastaa kysymyksiin
  • siinä nyt vain muutama. Toisaalta myös se, että esim koulujen lakkautuksia tuodaan uudestaan ja uudestaan esityksiin. Eikä arviointeja edellisten lakkautusten toteutuneista säästöistä ole esitetty. Lautakunnalle on esitetty Koisjärven, Hyrsylän, Lohjansaaren ja Nummi-Pusulan lukion lakkautusten tuomat toteutuneet säästöt (jotka muuten kuulemma kumuloituu), mutta näissä ns säästöissä ei ole huomioitu lakkautuksista koituneita kuluja, koska niitähän nyt ei seurata. Tämän lisäksi ne putoavat pääosin perheiden maksettavaksi. Keskustelin muuten eilen kaupassa käydessäni myymälänhoitajan kanssa ja hän totesi, että lukion lakkautus näkyy myös myynnissä. Arkiaamujen myynti on laskenut.

Meidän luottamushenkilöiden tulisi siis luottaa hallintoon (kone toimii hyvin), he kokevat onnistuvansa työssään ja kokevat saavansa kolleegoiltaan tukea. On todella hyvä, että työyhteisö toimii paremmin, mitä se on toiminut. Silti kaupungilla on jatkuvasti henkilöstöä, joka hakee muualle, johtoasemassa olevia katsoo kokoajan kuntarajojen ulkopuolelle, lastensuojelussa on henkilöstöpula, lastensuojelun kulut ovat korkeita, kotihoidossa on henkilöstöpula… viranhaltijat esittävät jatkuvasti palvelujen huonontamista tai lakkauttamista. Sekin saattaisi olla aika iso syy siihen, että luottamuspulaa on.

Nyt en tarkoita sitä, että en luota lainkaan valmisteluun enkä viranhaltijoihin. Yleensäottaen valmistelu on ihan hyvää, hallinnon sihteerit ja toimihenkilöt tekevät työnsä hyvin, lastensuojelun ja kotihoidon henkilöstö on upeaa ja ammattitaitoista (heitä on vain aivan liian vähän), nämä vain nyt näistä, joita nostin itse esiin. Suurin osa viranhaltijoista vastaa kysymyksiini.

Meille todettiin, että päättäjien tulisi keskittyä strategisiin asioihin. Poliittisen johdon arvo mitataan sillä, miten se käsittelee asioita tulevaisuuden kannalta. Kyllä. Tätä haluaisinkin tehdä. Se olisi vain huomattavasti helpompaa, jos pohja olisi kunnossa. Jos asiat tehtäisi oikein.

Kyselyyn perustuva selvitys on varmasti hyvä, ajatuksia herättävä, mutta käytäntöön nähden asioiden tulee muuttua myös hallinnossa polittisiin päättäjiin päin. Valmisteluiden pitäisi olla avoimempaa poliittisiin päättäjiin päin. Prosessissa on kehitettävää. Haluaisin luottaa.

Harisalo peräänkuulutti myös poliittisen yhteistyön kehittämistä. Minulle on ollut alusta lähtien selvää, että yksin tässä ei pärjää ja olen keskustellut asioista etukäteen aina eri ryhmien edustajien kanssa ja ainakin lautakunnassa teemme tiivistä yhteistyötä lähes kaikkien ryhmien edustajien kanssa. Yhteistyön kehittämisen aloittaminen on aloitettu jo kesällä. Olen hieman skeptinen sen suhteen. Kabinettiin on kutsuttu poliittisia johtavia luottamushenkilöitä tekemään yhteisiä raameja ja se on ehkä hyvä alku poliittisten päättäjien yhteistyön kehittämiseen, mutta kabineteissa ei tulisi tehdä päätöksiä. Oma epäluottamukseni ei siis liity pelkästään hallintoon.

Ohessa Länsi-Uusimaan artikkelit aiheesta (ainakin toinen taitaa olla maksumuurin takana)

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/834477-emeritusprofessori-risto-harisalolta-tiukat-suositukset-lohjan-kaupungin?fbclid=IwAR0GJxnxnlI3sdPKTDKHzahzoeKZO3mQN6m39kDwEj1JAxu9998G-v4Ed5E

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/834480-emeritusprofessori-risto-harisalon-yllattava-suositus-lohjalaispaattajille

Lohjan valtuusto ja hallitus vähät välittävät seurauksista, koska eivät ymmärrä niitä

Lohjan kaupunginhallitus päätti valtuustokokouksen talouden tasapainottamislinjauksen mukaan lakkauttaa virkoja.

Itse vastustin lautakunnassa ja valtuustossa asiakkuuspäälliköiden virkojen lakkauttamisia. Olen todella pahoillani, että ilmeisesti luottamushenkilöt eivät ole olleet tietoisia siitä, miten tärkeää kehittämistyötä asiakkuuspäälliköt tekevät. Nyt se kaikki työ jää tekemättä kaupungilla, koska tämänhetkisen linjauksen mukaan ulkopuolelta ei saa ostaa vastaavia palveluja.

Esimerkiksi Järnefeltin koulun hankesuunnitelman kohdalla Vihreiden Jani Meling teki esityksen, jota lautakunta yksimielisesti tuki, että ennen investointipäätöstä tehtäisi ennakkovaikutusten arviointi. Kaupunginhallitus päätti olla tekemättä, koska ulkoa ostettuna sen arveltiin maksavan n 10 000 euroa, eikä kaupungilla ehditä tekemään.

Säästötalkoissa järki, seuraukset, ymmärrys ja kuntalaiset jäävät taka-alalle.

Miten käykään lapsivaikutusten arviointien tässä Unicefin lapsiystävällisessä kaupungissa?

Talouden tasapainottamislistalla oli kerrottu asiakkuuspäälliköiden tehtävien poistamisesta näin:

”Asiakkuuspäällikkö 3 tehtävää (1/3 LaNuPe; 2/3 sote) säästö 81 000 Asiakkuuspäällikön tehtävien poistaminen näkyy asiakasprosessien kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaan palvleupolun näkökulmasta. Asiakkuuspäälliköillä on päävastuu ennakkovaikutusten käytön edistämisessä ja laatimisessa osana päätöksentekoa. Tehtäviä ei ole mahdollista siirtää muille viranhaltijoille. ”

Asiakkuuspäälliköiden nimike on mielestäni harhaanjohtava ajatellen toimenkuvaa. Nyt kaupungille elintärkeä kehittämistyö jää täydellisen jälkeen, emme pysty toimittamaan osaa kapungille tärkeitä tehtäviä, emmekä pysty kilpailemaan palvelujen tasolla.

Asiakkuuspäälliköiden virat ja tehtävät näkyvät kolmessa lautakunnassa, lasten, nuorten ja perheiden, sote- ja palvelutuotantolautakunnan toimialoilla, jokaisen toimialan alaisuudessa he tekivät kehittämistyötä, asukaskyselyjä ja he jopa analysoivat niitä kyselyjä ja toivat ne kohderyhmien sekä kaupungin tietoon, jota aiemmin ei niin usein tehtykään. Kyselyt jäivät usein puolitiehen.

Tasapainottamislistalla asiakkuuspäälliköiden kohdalla säästöt oli esitetty jokaisen lautakunnan alle, toki jyviettynä, mutta ei kunnolla avattuna ja jokaisessa ns säästöt oli lisätty loppusummaan. eli ns säästösumma laskettu huonosti. Tämän lisäksi yt-neuvottelujen aikana ko henkilöt luonnollisesti pyritään siirtämään talon sisällä muihin tehtäviin. Säästö ei siis oikeasti toteudu. Tulee ainoastaan lisäkuluja, koska pian ymmärretään, että ne ennakkovaikutusten arvioinnit tulee tehdä.

Miksi ennakkoon tulisi tehdä vaikutusten arviointeja?

Ennakkoarviointi auttaa päättäjiä

Ennakkoarviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä. Se on monialainen prosessi, johon osallistuvat eri alojen asiantuntijat, työntekijät ja päättäjät. Mukana arvioinnissa ovat myös ne ihmiset tai ihmisryhmät, joihin päätöksellä saattaa olla vaikutuksia.

Vaikutusten arviointi ennakkoon

  • voi parantaa päätösten laatua
  • auttaa ennakoimaan paremmin mahdollisesti päätöksistä aiheutuvia epämiellyttäviä, odottamattomia tai myönteisiäkin seurauksia
  • voi lieventää tai ehkäistä ei-toivottuja vaikutuksia jo etukäteen
  • voidaan vaikuttaa mahdollisten kustannusten syntymiseen riskien, uhkien ja mahdollisuuksien ennalta arvioinnilla

(lähde: THL https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-ennakkoarviointi)

Ai niin, ihan pikkujuttu vielä:

”Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin”.(Lähde: Terveydenhuoltolaki 11§)

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukaslähtöisyys. Sepä ei tule vieläkään toteutumaan sen vuoksi, että ei nähdä tärkeänä tehdä ennakkovaikutusten arviointeja.

ENNAKKOARVIOINNIN HYÖTYJÄ KUNTALAISELLE

  • Päätöksenteon avoimuus kasvaa
  • Päätöksen vaikutuksia pohditaan kokonaisvaltaisestieri näkökulmista
  • Osallistamalla saadaan kuntalaisten ääni kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan omaan arkeensa
  • Auttaa tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta

ENNAKKOARVIOINTI AUTTAA TUNNISTAMAAN ERILAISIA VAIKUTUKSIA

  • Eri ihmisryhmiin kohdistuvat vaikutukset ovat usein erilaisia
  • Ennakkoarvioinnin avullavoidaan
  • ehkäistä eriarvoisuutta lisääviä ratkaisuja
  • tukea systemaattista työtä hyvinvointi-ja terveyserojen kaventamiseksi

(lähde: THL https://thl.fi/documents/966696/1449811/EVA-esitys_hv-koordinaattoreiden_k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_2019.pdf/47a6e349-4b6f-4f1e-b581-5cb65a67a2b4)

Mutta mitäs näistä. Pääasia, että luullaan säästyväksi 81 000 euroa vuodessa. Mitäs lakisääteisistä velvotteista, mitäs avin suosituksista? Ihan sama.

Tilinpäätös 2018 valtuustossa ja miksi kokouksessa äänestin, kuten äänestin

Olipa sirkus.

Valtuustokokouksessa käsiteltiin tilinpäätöstä ja siitä pidettiin monta ryhmäpuheenvuoroa ja puheenvuoroa. Monessa puheenvuorossa huomautettiin siitä, että ”jos Lohja olisi yritys, olisi Lohja jo nurin, jos Lohja olisi yritys, olisi toimenpiteisiin jo ryhdytty”. Ymmärrän kyllä vertailut yritysmaailmaan, mutta ne ovat kuitenkin täysin eri maailmat. Kuntaa ei voi johtaa kuten yritystä. Monessa puheenvuorossa etsittiin myös syyllisiä ja eräässä puheenvuorossa todettiin, että myös me päättäjät, luottamushenkilöt olemme syyllisiä. Ja samaan hengenvetoon: katse eteenpäin, kohti valoisia aikoja. Nyt pitää kuulemma virheet jättää taakse ja mennä iloisin mielin kohti tulevaisuutta. En allekirjoita sitä, että myös me luottamushenkilöt olemme syyllisiä, sillä jos on vastustanut esityksiä, esittänyt kritiikkiä, vaatinut parempaa taloudenpitoa ja valvontaa, ollut eri mieltä taloudenhoidosta ja vaatinut muutosta jo ennen näitä itkuvirsiä, ei ole syyllinen.

Siitä olen samaa mieltä, että turha enää rutista, nyt pitää suunnata eteenpäin, mutta syyt talousahdinkoon tulee selvittää ja ne tulee ratkaista. Toki raskaat investoinnit kouluihin vaikuttaa suurelta osalta talouteen, mutta ei pelkästään niiden taakse voi piiloutua.

Jo monen vuoden ajan on liian monta virhettä tapahtunut taloudenpidossa, esimerkiksi muutama vuosi sitten oli unohdettu maksaa opettajien palkkojen lisäkuluja monen sadan tuhannen euron edestä (hups, sattuuhan sitä), arvioitu väärin joulun aikojen palkkoja, unohdettu talousarviosta tilaelementtien vuokria (oho) muutaman sadan tuhannen edestä, lista on pitkä. Luottamushenkilöiltä odotetaan tiukkaa seurantaa taloudesta, itse olen kuitenkin kritisoinut sitä, sillä seuranta on mahdotonta viranhaltijoiden tekemien sisäisten siirtojen vuoksi.

Esimerkiksi lasten varhaiskasvatuksen palveluseteleihin oli juuri siirretty 400 000 euroa. Lautakunta kyllä sai talousarvioseminaarin jälkeisessä kokouksessaan kysyttäessä selvityksen viranhaltijoilta. Selvitys oli, että siirto oli tehty lapsiperheiden kotihoidontuesta (koska käyttäjiä ei ole). Ei se kyllä ole ihan näinkään. Toki sieltä oli siirretty 300 000, mutta 100 000 euron siirto on vielä selvittämättä, tämän lisäksi palveluseteleistä uupuu 129 000 euroa (toukokuu 2019).

Aiemmin lautakunnan kokouksessa käsitellessämme palveluseteleitä olin tehnyt vastaesityksen lisämäärärahasta, mutta vastaesitykseni hävisi. Täältä näet kokouksen pöytäkirjan http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201920519-9.PDF, äänestysraportteineen ja täältä taas ajatuksiani kokouksen jälkeen: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/02/mita-lautakunta-paatti-yksityisen-varhaiskasvatuksen-palvelusetelin-maaran-rajaamisesta/

No, eipä se haittaa, viranhaltija siis siirtää rahaa. Mitä ihmettä näillä toimielimillä tekee? Toimielin tekee päätöksen, mutta siirto tehdään. Usein luottamushenkilönä kuulemme viranhaltijoilta, että ”te päätätte, me toteutamme”. No niin, justiinsa.

Lohjan tilinpäätös on siis huono ja tällä kertaa valtuustossa äänestimme sen hyväksymisestä Jan Tallqvistin (Meidän Lohja) vastaesityksestä. Hän esitti, että valtuusto ei hyväksy 2,7 me määrärahojen ylitystä, eikä myönnä hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapautta tilikaudelta 1.1.-31.12.2018; sekä että Lohjan kaupungin talousjohtamista parannetaan mm. lisäämällä esimiesten tulosvastuuta ja vahvistamalla talousjohtajan roolia.

Tässä kohtaa oli kokouksen opettavaisin ja erikoisin kohta. Vastaesitystä kannatti hallituksen jäsen Hannele Maittila (ML), valtuustonpuheenjohtaja Joona Räsänen (sd) totesi kaupunginhallituksen olevan jäävi päättämään, koska on tehty vastaesitys. Salista poistui kaupunginjohtajan lisäksi 12 jäsentä, yksi varavaltuutettu oli paikalla ja hänet kutsuttiin äänestyksen ajaksi paikallaolevaksi. Olin hämmentynyt, kuten moni muukin.

  • Voiko jäävi kannattaa vastaesitystä?
  • yleensä jäävit poistuvat kokouksesta ennen asiakohdan käsittelyä, miksi ei tällä kertaa?
  • miksi tilinpäätösasiakohta on eri asia kuin muut?
  • miksi se käsitellään eri tavalla kuin muut?

Äänestimme siis asiasta ja jouduin todella miettimään kantaani asiassa. Toki aina mietin ja punnitsen päätöstäni, mutta tämä oli todella hämmentävää.

Toisaalta, mitä se tarkoittaa eteenpäin katsottaessa, jos emme hyväksy ylitystä? Mitä tapahtuu? Mitä käy, jos emme myönää vastuuvapautta? Toisaalta vaakakupissa oli myös hyvin painavana se, että olen erittäin monessa lautakunnan kokouksessa kritisoinut virheitä, peräänkuuluttanut tarkkuutta ja ollut tuohtunut taloudenpidosta. Mitään ei tule ikinä tapahtumaan, jos aina hyväksymme kaiken. Mikään ei tule muuttumaan, jos saadaan jatkaa yhtä huonolla taloudenpidolla kuin tähän asti. Toisaalta, onko valtuustokokouksen äänestys oikea tie muuttaa asioita?

Päätin äänestää vastaesityksen puolesta, vaikka muu ryhmä oli toista mieltä.

Valtuusto päätti

1. merkitä tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2018;

2. hyväksyä tilintarkastuksen tuloksessa mainitun ylityksen;

3. hyväksyä toimintakertomuksen kohtaan 9.1.1. sisältyvän esityksen tilikauden 2018 tuloksen, joka ennen varausten muutoksia ja rahastosiirtoja on 9 864 892,08 euroa alijäämäinen, käsittelemiseksi seuraavaa:
– vähennetään investointivarauksella rahoitettujen hankkeiden poistoeroa 67 158,39 euroa;
– poistoeron muutoksen jälkeen syntyvä, määrältään 9 797 733,69 euron alijäämä kirjataan oman pääoman tilikauden ylijäämätilille;

4. hyväksyä Lohjan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen liitteineen;

5. myöntää hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 01.01.- 31.12.2018; ja

Pohjaesitys JAA: 35 ääntä
Vastaesitys EI: 4 ääntä
Poissa: 12

Jan Tallqvistin esitys (allaoleva lisäys kohta 6.) hyväksyttiin yksimielisesti.

6. että Lohjan kaupungin talousjohtamista parannetaan mm. lisäämällä esimiesten tulosvastuuta ja vahvistamalla talousjohtajan roolia.

Länsi-Uusimaan artikkeli valtuustokokouksesta: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/778490-valtuutettujen-pelkona-lohjan-ajautuminen-kriisikunnaksi-lohja-olisi-selvitystilan

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.

Silmänkääntötemppu valtuuston talouden tasapainottamiskokouksessa 15.5.2019

Talouden tasapainottamisen käsittely valtuustossa oli raskas ja pitkä.

Talouden tasapainottamislistalla oli mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä. Käytinkin puheenvuoron, jossa toivoin, että säästöt ja resurssoinnit näissä kohdennettaisi oikein ja järkevästi, ettemme joutuisi suohon.

Säästölistoille ennakko-odotusten mukaan nostettiin kokoomuksen ja sdp:n esityksestä Pullin ja Ikkalan koulujen lakkautukset.

Edellinen kirjoitukseni talouden tasapainottamisen käsittelyistä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/15/valtuustokokouksessa-talouden-tasapainottaminen/

Mielestäni on erikoista nostaa talouden tasapainottamiskäsittelyyn jo aiemmin päätettyjä asioita, joita käytännön syistä ei ole voitu toteuttaa. Ne käytännön syyt eivät ole muuttuneet, eikä niitä päätöksiä voi edelleenkään pistää toteen: Maksjoen koulun lakkautus ja Virkby skolanin siirto Källhageniin. Ne päätökset teki jo valtuusto jo aiemmalla kaudella. Vaikka ne oli jo päätetty aiemmin, en kannata niitä edelleenkään, mutta onko näiden päätösten tuominen jälleen päätettäväksi osoitus siitä, että tämä toiminta on näennäistä, silmänkääntötemppu vain onko se osoitus laiskasta työstä?

Valtuusto päätti

  • Pullin koulu lakkautuu (24-27)
  • Nummenkylän koulu lakkautuu (34-17)
  • Maksjoen koulu lakkautuu (34-17)
  • Virkby skolan EI siirry Källhageniin (37-14)
  • Ikkalan koulu EI lakkaa (29-22)

Sovimme ryhmässä, että pidän puheenvuoron lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan asioita käsitellessä: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, yleisö ja virtuaaliväki.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talous ikävä kyllä ei ole poikkeus. Se on huono. Numeroiden takana suurin huolemme, Lastensuojeluilmoitusten määrä. Se on hälyyttävä: toukokuun alkuun mennessä 413 ilmoitusta, jälkihuoltopalvelulakiin tullut muutos tuo lisää haasteita, sisäilmaongelmista puhumattakaan. Vaikka ajattelisikin vain taloutta, olisi ennaltaehkäisyyn panostaminen järkevä sijoituksenakin. Mutta lautakunnan jäsenenä ja lapsiasiahenkilönä ajattelen lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Ennen kaikkea resurssien painottaminen ennaltaehkäisyyn toisi lapsille parempaa tulevaisuutta sekä vahvistaisi tasavertaisuutta lasten kesken. Syrjäytyminen on meillä vakava ongelma, sillä meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa ja säästöjen kohdistuessa ennaltaehkäiseviin palveluihin, luomme lisää riskiä syrjäytyä. Se on sekä meille että lasten tulevaisuudelle liian kallista.

Koulujen ja kouluterveydenhoitajien sekä varhaiskasvatus- ja koulurauhan takaaminen on yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisevistä toimista.

Lasten ollessa kyseessä ei tulisi kulkea talous edellä. Helposti tässä salissa ja asioita punnitessa ajatukset ja päätökset kääntyvät talousnäkökulmaan. Luonnollisesti nyt kyllä käsitellään taloutta, mutta tulisi kuitenkin aina muistaa ihminen. Lapsi.

Hyvinvointi tarvitsee ennaltaehkäisyä, talous tarvitsee ennaltaehkäisyä ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Me olemme tiivistäneet, leikanneet, mutta olemme myös kehittäneet, parantaneet ja luoneet mahdollisuuksia. Siitä meidän tulisi olla tyytyväisiä ja sillä tiellä jatkaa. Me voimme muuttaa Lohjan kehityssuuntaa. 

Kannatan tässä samalla Häggin esityksiä rivien 20 eli Nummenkylän koulun ja rivin 21 Maksjoen koulun lakkautusten, rivien 22 ja 24 poistoja sekä Melingin esitystä rivistä 5 sekä vaihtoehtoisista riviä 7 lisäksi esitän rivin 23 terveydenhoitajien vakanssien vähentämisten poistamista listalta.

Terveydenhoitajien vakansseista päätettiin vähentää äänin 25-26.

Haasteellista asiakohtien äänestämisissä oli johtuen erilaisista listoista. Lautakuntien alaisten päätettävien asioiden listoja oli kolmea erilaista:

  • vihreä lista (kaupunginhallituksen esitys)
  • oranssi lista (ollut säästöehdotuksena, mutta hallitus ottanut pois listalta)
  • sininen lista (viranhaltijoiden jo tehtävissä)

Esimerkkinä Nummenkylän koulun lakkautus oli vihreällä listalla ja jos aikoi äänestää lakkautuksen puolesta, piti painaa ”jaa” ja esim Pullin koulun lakkautus oli oranssilla listalla. jos aikoi äänestää koulun lakkautuksen puolesta, tuli äänestää ”ei”. Monella saattoi olla ja olikin haasteita listojen vaihtuessa.

Kokouksessa valtuutetut Luoma (kok) ja Pajuoja (vas) kävivät puhumassa eläköitymisestä. Luoma puhui kuntaliitosten neuvotteluaikaan puhutusta eläköitymisien hyödyntämisestä viroissa, mutta että sitä ei ole tapahtunut, tai sillä ei ole ollut vaikutusta.

Kävin itsekin heidän jälkeen sanomassa asiasta, josta puhuin jo valtuustoinfossa ennen valtuuston varsinaista kokousta:

Valtuutetut Luoma ja Pajuoja aiemmin puhuivat eläköitymisen hyödyntämisestä. Haluaisinkin ihan lyhyesti toistaa sen, mitä sanoin maanantaina infossa. Tällä hetkellä Lohjalla työskentelee 59 henkilöä, joiden olisi pitänyt jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2019,  joista ennen vuotta 2018 olisi pitänyt eläköityä 35. ennen vuotta 2021 eläköityy 162 henkeä. Toki näitä kaikkia ei voi hyödyntää taloudellisesti tai tehostamiseen ja vaikka työnantaja ei voi pakottaa eläkkeelle, voisi työnantaja lämpimästi kehoittaa nauttimaan elämästään, vaikka työnteko tietenkin voi olla myös kivaa ja erittäin arvokasta.

Tämän puheenvuoron jälkeen sain huomautuksen toiselta valtuutetulta ikärasismista. Aiemmin asiasta puhuneita ei syytetty.

Ymmärrän hyvin, että saatetaan ajatella niin. Itse en koe olevani ikärasisti, ajattelen tätä asiaa talouden ja yt-neuvottelujen kannalta. Kaupungilla on aikomus yt-neuvottelujen kautta vähentää 60 henkilötyövuotta. Painetta saattaa olla vähentää perheellisiä työntekijöitä. Arvostan kokemusta, enkä toivo kenellekään pahaa, eläköitymien vain on asia, joka tulee jokaiselle eteen, ja jokainen on oikeutettu nauttimaan elämästään. kokea uutta, kokeilla vaikkapa lomailua tai matkailua. Arvostan iäkkäitä ja kokeneita ja arvostan sitä hiljaista tietoa ja kokemusta, joka heillä on. Jokainen on yhtä arvokas.

Nyt ollaan valmiita karsimaan lasten ja nuorten palveluista, ollaan valmiita palvelujen laadun huonontamiseen, eikä olla valmiita panostamaan tarpeeksi ennaltaehkäisyyn. Lasku kasvaa ja vaikka tällä hetkellä hyvin harva oli valmis nostamaan veroja, tullaan siihen joutumaan. En esittänyt verojen nostoa tälle listalle, edes sen 0,5% (2 miljoonaa), sillä se ei saanut kannatusta, sillä sain kyllä vihaposteja. Mielummin lasketaan palvelujen tasoa nyt, ja syksyllä veroja tällä alemmalla palvelutasolla. Silmänkääntötemppuja.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Kaupunginhallituksen maanantainen kokous jatkui keskiviikkona (8.5.2019) talouden tasapainottamisen puitteissa.

Linkistä lisää:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/768671-lohja-vahentaisi-saastopaineissaan-jopa-60-henkilotyovuotta-kaupunginhallitus?fbclid=IwAR099kSJETgH0gmKJw3-oWRWwo7IOrEwRSbTY47DV4eVBCsJvHypSwtHhVo

Säästölistalla oli jälleen koulujen lakkautuksia

  • Ikkala
  • Pulli
  • Nummenkylä
  • Maksjoki

Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.

Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.

Vastaesitys 3

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.

Valtuusto päätti 10.10.2018:

että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)

ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.

Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.

Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.