Kunta – Sivu 22 – Lotta Paakkunainen

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Eilen (tiistai 12.6.2018) oli lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous. Esityslistalla oli mm varhaiskasvatuksen digiagenda, lautakunnan talousarvion toteutuminen, käsittelimme valtuustoaloitetta opiskeluhuollon vaikuttavuuden, tarpeen ja riittävyyden selvittämisestä ja saimme erittäin kattavan selvityksen asiasta sekä käsittelimme Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittämistä (eli pikkukoulujen tulevaisuutta).

Ennen varsinaista kokousta meillä oli seminaari, jossa käsittelimme talousarviota ja etsimme säästökohteita kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan. Seminaari oli mielenkiintoinen, säästökohteita vaan ei tahtonut löytyä, toki pienillä viilauksilla ja uudelleenjärjestelyillä säästökohteita on mahdollista löytyä.

Varhaiskasvatuksen digiagendasta saimme hyvin esittelyn tvt-koordinaattoreilta. Saimme kuvauksen TVT-opetuksen nykytilasta sekä tavoitteista osaamisen, tuen ja infran osalta. Painotusalueiksi digiagendassa on nostettu lasten tasa-arvoinen asema kaikissa Lohjan päiväkodeissa, lasten osallisuuden lisääminen ja pedagoginen dokumentointi sekä turvallisten ja terveellisten TVT-taitojen opettaminen lapsille.

Opiskeluhuollon tilasta saimme erittäin kattavan ja hyvän esittelyn. Opiskeluhuollon tila voisi olla parempi. Nykyisen ’korjaavaan’ yhä enemmän painottuvan opiskeluhuollon nähdään olevan kehittymisen este. Olemassa olevien tilanteiden hoitaminen sitoo resurssit niin, että aikaa tai mahdollisuuksia ei jää ennalta ehkäisevään työhön siinä määrin kuin olisi tarvetta ja tahtotilaa. Jotta saisimme opiskeluhuollon tukemaan lapsia ja nuoria, tarvitsisimme lisäresursseja, tarvitsisimme psykologin, kuraattorin ja koulusosionomeja.

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.

Kaikissa vaihtoehdoissa tulee ratkaistavaksi varhaiskasvatuksen tilatarve, koska sekä Mäntynummen päiväkoti että päiväkoti Oravainen ovat elinkaarensa päässä ja kaupungin arvioiden mukaan ne ovat tarkoituksenmukaisinta purkaa. Tilalle tulee rakentaa tilat yhdeksälle päiväkotiryhmälle. Vaihtoehdoissa 1,2,3 ja 5 tilat voisivat sijoittua Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteyteen. Vaihtoehdossa 4 esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon tulee tapahtua Asemanpellon ja Perttilän koulujen yhteydessä sekä rakentaa uusi päiväkoti 0-5 -vuotiaille.

Pohjaesityksenä oli vaihtoehto yksi, eli Asemapellon, Pullin, Lehmijärven ja Nummenkylän koulut lakkaa.

Koulujen lakkautusta on perusteltu hyvin laajasti syntyvyyden vähenemisellä ja muuttotappiolla. Tilastokeskuksen hyvin mielenkiintoisella kaaviolla (kiitos Markku) pyrin tätä kärkeä hieman tasoitamaan, sillä historian perusteella naisten hedelmällisyys ja siis syntyvyys menee noin 15 vuoden sykleissä ja talouskasvun myötä syntyvyys tullee jälleen nousemaan.

Lisäksi edelleen Uudenmaan maakunta on muuttovoittoinen, tosin pääkaupunkiseutuvetoisesti, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoitosta hyötyvä? Lapsiperheiden palveluja lakkauttamalla ja kurjistamalla emme ainakaan houkuta lisää perheitä muuttamaan alueelle. Meidän tulee käyttää monimuotoista kouluverkkoa, työpaikka-alueiden (mm pääkaupunkiseutu) läheisyyttä ja maaseutukaupunkia valttina.

Saimme nähtäväksemme myös vihdoin kauan ja moneen kertaan pyytämämme laskelmat koulujen lakkautuksista tulleista säästöistä. Vaikka laskelmat olivat vakuuttavia ja niiden perusteella säästöjä on syntynyt, on toisten laskelmien mukaan Lohjan opetuksen kulut kasvaneet.

Asiasta tehtiin kolme vastaesitystä. Ensimmisenä asian jättäminen pöydälle, jota voidaan paremmin tutustua materiaaleihin ja punnita kunnolla jokaista vaihtoehtoa. Esitys kaatui 3-10.
Sen jälkeen äänestettiin kahdesta seuraavasta vastaesityksestä, joista toinen oli vaihtoehdon neljä puolesta, eli 4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin ja Nummenkylän koulu lakkaa

ja toinen oli minun vastaesitykseni vaihtoehdon kolme puolesta:
vastaesitystäni kannatti Perussuomalaisten Bror Heinola ja Vasemmistoliiton Tiina Liimatainen:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Äänet menivät 2-8 ja kolme tyhjää. Vastaesitykseni saatua äänten enemmistön, äänestettiin vastaesityksen ja pohjaesityksen välillä ja ne äänet menivät myös vastaesitykselleni, tällä kertaa 8-4 ja yksi tyhjä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että tämä oli vasta ensimmäinen erä, mutta se oli meille.
Asia menee vielä palvelutuotantolautakunnan ja vetovoimalautakunnan sekä kaupunginhallituksen ja lopuksi vielä valtuuston käsittelyyn.

Kappas, jälleen kouluja lautakunnan esityslistalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.

Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.

Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:

o Asemanpellon koulu

o Lehmijärven koulu

o Nummenkylän koulu

o Pullin koulu

o Mäntynummen päiväkoti

o Päiväkoti Oravainen

Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.

Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.

Hyrsylän koulun 5-6 luokka — Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone

Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.

Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus )

Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)

Niiden lisäksi minua kiinnostaa:

onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?

Kustannusvertailu selvitys 2015 vs 2018 — Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018

Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.

Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.

Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v

Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa

Aikataulu: vv. 2018-2023

Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut

Koisjärven
Lohjansaaren
Hiiden
Maksjoen (vielä toiminnassa)
Hyrsylän
Neitsytlinnan
Karstun koulut

jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka

sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.

Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.

Länsi-Uusimaa-lehden uutisointia asiasta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/573800-mantynummen-alueella-kaynnistymassa-laaja-palveluverkkoselvitys-alueen?r=0.24901259463031888

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/669482-tyoryhmalta-mantynummen-alueelle-tiukka-koulujen-lakkautusesitys-nummenkyla-pulli

Viimeinen kevätjuhla

Karstun koulun kevätjuhla — Karstun viimeiset koululaiset lähtivät kesäloman viettoon

Viime viikko oli hyvin tunteisiin käyvä. Sain kutsun minulle tärkeiltä ihmisiltä heille tärkeisiin juhliin ja koin olevani etuoikeutettu.

Kaksi näistä tärkeistä juhlista oli jäähyväisjuhlia. Olen, kuten koko Lohja on, kokenut aivan liian monta koulun lakkautusta.

Karstun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja kutsui minut koulun viimeisiin kevätjuhliin. Koululla on joka vuosi juhlittu kevättä ulkona ja niin nytkin. Puitteet olivat aivan ihanat. Haikeutta luonnollisesti juhlaan toi se, että nämä olivat viimeiset kevätjuhlat.

Lapset olivat itse suunnitelleet ohjelmanumeronsa ja ne olivat todella hyviä! Ihania, hauskoja ja ihan mielettömän kekseliäitä. Juhlissa nautittiin ainakin liikuntatunnista, sanonnoista, haluatko miljonääri-ohjelmakin sai osansa ja lopulta opettajiltakin saatiin flossaus-nayte. Juhlat olivat kaikesta huolimatta iloiset ja kiireettömät. Ikävän usein koulujen juhlia leimaa kiire, mutta näissä juhlissa ei sitä näkynyt.

Vanhempainyhdistys kiitti opettajia ja henkilökuntaa

Ihanaa juhlissa myös oli se, että jokainen lapsi sai stipendin. Vanhempainyhdistyksessä olivat päättäneet, että koska kyseessä on viimeiset kevätjuhlat ja jokainen lapsi ansaitsee kiitoksen ja palkinnon tästä vuodesta, saavat he sen. Iloiten ja nauttien kesään! ”äiti, kato mä sain stipendin!” Huusi eräs oppilas ilahtuneena ja se oli ihana ja hauska muistutus meille siitä, miten jokainen lapsi ansaitsisi huomionosoituksen. Ihan jokainen.

Kiitos ihanista juhlista Karstun ihana väki!

Toinen lakkautuksen vuoksi viimeinen juhla viime viikolla oli lukion viimeiset lakkiaiset.

Viimeiset ylioppilaamme ovat olleet kovassa prässissä. Heti opintojen alkuun kuului huhuja lakkautuksesta ja ensimmäinen vuosi meni epätietoisuudessa ja vaikuttamisyrityksissä.

Ylioppilaan puhe, Varpu Suojalehto — Ylioppilaan puheen piti Varpu Suojalehto

Heidän opintojaan on seurattu tiiviisti kyläläisten keskuudessa ja he ovat olleet suurimman osan aikaa seurannan alla. Ihan vain siksi, että he ovat he. He ovat ne viimeiset.

Nyt, kun se päivä koitti, koitti päivä juhlavana. Mukana juhlimassa ja kukitettavana oli riemuylioppilaita. Heiltä nyt lakitettavat saivat hyviä neuvoja ja viisaita sanoja. Uuden ylioppilaan vanhemman puhe oli todella hyvä ja liikuttava.

Koen kunniaksi, että yksi näistä ihanista, mun nuorista kutsui minut juhlistamaan tärkeää päiväänsä.

Vein uudelle ylioppilaalle wasabin taimen. Syy siihen, miksi vein wasabin, on mun sille kokema symboliikka.
Wasabi on maalleen kaikkein tärkein mauste. Sen vahva juuri tarvitsee aikaa ja hoitoa kasvaakseen ja kun se on valmis, on sen voima valtava.

Wasabin taimen juuri on valmis syötäväksi vasta parin, kolmen vuoden päästä, mutta lehtiä voi jo käyttää vaikka salaatin lisänä.
Tämän wasabin saaja on ollut kovassa prässissä, paljon on opiskeluun mahtunut, hyvin paljon muutakin kuin opintoja ja paineet ulkopuolelta ovat olleet varmasti aikamoiset. Tätä opiskelijoiden porukkaa on seurattu näiden vuosien aikana tarkemmin kuin muita. He ovat olleet meidän yhteisiä, jokainen.

Sanoin hänelle myös, että olet tehnyt jo viisaita ja hyviä ratkaisuja, eikä ole epäilystäkään, etteikö susta tulis hyvä aikuinen. Paljon onnea ja oikein hyvin tehty! Hyvä sä!

Kävin myös pikkusiskoni (!) pojan lakkiaisissa. Oli ihanan lämmin ja mukava tunnelma ja olin hyvin iloinen, että pääsin molempiin juhliin. Koin molemmat hyvin tärkeinä.

Kiitos ihanista juhlista, Mira ja Vili.

Jokainen juhla, jossa olen tällä viikolla ollut, on ollut tärkeä: Karstun juhla, lasteni kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat.

Joskus tuntuu, että elämä voi olla yhtä juhlaa, vaikkakin haikealla jälkimaulla.

Viikko vilahti kaupungintalolla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää, että Saukkolan lapsille tulisi löytää väistötilat ja paljon muita päätöksiä.

Alueiden johtokunnan kokous, Salon kyläasiamies Henrik Hausen kertomassa Salon lähidemokratiasta ja sen kehityksestä

Aikamoinen viikko on ollut. Viime tiistaina olin sosiaali- ja terveyslautakunnan miniseminaarissa, jossa käsiteltiin palvelualueen talousarviota ja palveluja. Keskiviikkona kävin pääsykokeissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa, perjantai ja lauantai menikin valtuuston talousarvioseminaarissa ja eilen tiistaina kävin työhaastattelussa, tein soveltuvuustestin ja sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa ja miniseminaarissa. Kokous oli pitkä ja kotona olinkin vielä saman vuorokauden aikana, 23.50.

Monkolan eteisessä

Talousarvioseminaariviikonlopun aikana Lohjalla lanseerattiin myös yhteiskäyttöautoprojekti yhdessä OP:n kanssa. Sähköauto yhteiskäytössä. Tosi hieno juttu! Mobiilisovelluksella varattava ja maksettava, ei paha.

Yhteiskäyttöauto Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Ennen kokousta oli siis miniseminaari palvelualueiden taloustilanteesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, toi lisätietoa, mutta seminaarin aikana myös tuli selväksi, että kaupungin tietojärjestelmät eivät ole kovin taipuvia jonka vuoksi tietojen esittäminen jäi välillä hieman epäjohdonmukaiseksi ja epäselväksi.

Olin esittänyt maaliskuun kokouksessa, että lautakunnalle tuotaisi tietoon ajankohtainen tilanne kaikista lautakunnan alaisista palveluista, esimerkiksi palvelujen käyttöasteet sekä tieto, missä on tehty sisäilmatutkimukset. Tätä vielä siis odotellaan.

Varsinainen kokous oli niin esityslistaltaan kuin kestoltaankin pitkä. Kävimme hyviä keskusteluja hyvin monesta esityslistan kohdasta. Esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvio on ylittymässä. Tämä johtuu lisääntyneistä lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoista, joiden arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2018 talousarviosta puuttuu tilaelementtien vuokramäärärahoja noin 350 000 euroa. Nämä puuttuivat, vaikka eivät olleet yllätyksenä. Tilaelementtien vuokriin löytyy kate kaupunginvaltuuston Lohjan yhteislyseon lukion tilaelementtien vuokriin myönnetystä lisämäärärahasta, koska tilaelementit tulevat arvioitua myöhemmin ja määrärahaa jää tältä osin käyttämättä.

Vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli Lohjalle, rakennetaan toimintamallin vaikuttavuuden seurannan mittarit, selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallin juurruttamiseen tarvittavat asiat, tarkennetaan kustannukset sekä selvitetään toiminnan jatkorahoitusmahdollisuus vuoden 2019 alusta.

Malli tuottaa selkeät ja konkreettiset työkalut tilanteisiin, joissa herää epäily tai huoli väkivallasta tai kun väkivalta on tullut ilmi. Mallin avulla autetaan sekä väkivallan uhria, väkivallan tekijää sekä tilanteissa eläviä lapsia.

Kustannukset rahoitetaan vuonna 2018 Valtiokonttorin 21.2.2018 päätöksenmukaisella valtionperinnöllä, mikä on osoitettu käytettäväksi haasteelliseen perhetyöhän Lohjalla. Tämä on todella hyvä malli ja on hienoa, että Lohjalla pyritään pureutumaan ongelmaan ja tukemaan ihmistä.

Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan: https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tarveselvityksestä lausunnon. Lausunnon mukaan Saukkolan päiväkodin nykyisestä rakennuksesta voidaan luopua. Ensisijainen sijaintipaikka uudelle päiväkodille olisi Nummen koulukeskuksen alueella ja toissijaisena vaihtoehtona Mäntsälänmetsä. Mäntsälänmetsään rakennettaessa hanke voitaisiin toteuttaa kokonaisulkoistuksena, jossa kaupunki luovuttaisi tontin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, ja yrittäjä rakentaisi ja ylläpitäisi päiväkodin itse tarveselvityksen mitoituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Nummen alueella ei olisi enää kaupungin omaa tuotantoa päivähoidossa, ei perhepäivähoitajia, ei Koisjärven päiväkotia. Vain yksityisen tarjoama, toki kunnan palvelusetelillä toimiva ostopalvelu. (Kokouksen seuraavassa pykälässä muuten vielä olisimme antaneet palveluntuottajalle mahdollisuuden suurentaa ryhmäkokoja, toki lautakunnan päätöksellä, mutta mahdollisuus olisi ollut.) Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta oli päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä olisi noussut rajan yli ja olisi pitänyt tehdä asiasta jälleen uusi päätös.

Päätösesityksessä, eikä pykälässä ollut ollenkaan mainittuna väistöä lapsille, vaikka varsinkin pienten (0-3 vuotiaiden) puolella oireilu on rajuakin. Lapset tarvitsevat väistöä, mahdollisimman pian.

Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; (alkuperäisessä päätösesityksessä)

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Saukkolan päiväkodista luovutaan

3. Saukkolan päiväkoti korvataan uudella päiväkodilla tilaprosessin omistajan lausunnon tarveselvityksestä ja suosituksen mukaan Nummen koulukampukselle (=VE3). Verraten omana toimintana tai ulkoisen tuottajan toimintana.

4. pyytää palvelutuotantolautakuntaa selvittämään väistötilojen saamista Saukkolan päiväkodin käyttöön mahdollisimman pian.

Vastaesitys sai taakseen lähes jokaisen ryhmän, äänet 9-4.

Esitin kokouksessa Saukkolan väistöstä, että omia kiinteistöjähän meillä on, esimerkiksi Koisjärven koulu, jossa on pidetty kokoajan ylläpitolämpöä päällä, samoin Hyrsylän koulu, jota ei ole vielä myyty. Ostajan tulisi 10.6 mennessä allekirjoittaa kauppakirja, muuten vetovoimalautakunnan päätöksellä kauppaa ei tule.

Molemmat vanhat koulut ovat edullisia vaihtoehtoja väistölle, sillä niissä joka tapauksessa on ollut kuluja kokoajan, sähkö, lämmitys, jne. Pienillä muutostöillä, piha-aidan rakentamisella, koulusta olisi väliaikaiseksi väistöksi päiväkodille. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin väistötilat ja lapset pääsisivät terveempiin tiloihin.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että lautakuntamme pyytää lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka kokoustaa seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehdi oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä kävimme myös pitkän keskustelun. Päätösesityksen mukaan kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät Roution koulun oppilaiksi, tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen ja jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle. Perussuomalaiset tekivät vastaehdotuksen, jota kannatin.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että

1. kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät valintansa mukaan joko Roution tai Sammatin kouluun

2. tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen

3. jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle

4. Koulukuljetukset järjestetään sekä Roution että Sammatin suuntaan tarpeen mukaan.

Vastaesitys kaatui äänin 10-3.

Koulukuljetukset huolettavat huoltajia ja kävimme pitää keskustelua niiden toimivuudesta. Monilla jo lakkautetun koulun oppilaalla ja vastaanottaneen koulun oppilaalla koulumatkoihin kulunut aika ylittää toistuvasti lain salliman ajan. Tämä toivottavasti on ensi lukuvuodesta lähtien mennyt ongelma ja tulen seuraamaan sitä. Meillä on jo kokemusta lakkautettujen ja vastaanottavien koulujen lasten koulukyydeistä ja niiden epäonnistumisista ja sähellyksistä sekä koulumatkoihin kuluvan lain salliman ajan ylittämisistä, että en niin sanotusti pidätä hengitystä. Mutta toivon, että oikeasti olisi jo opittu. Ja luonnollisesti haluan luottaa siihen, että logistiikka onnistuu, eikä lasten koulumatkoista tule liian pitkiä.

Ojamon väistö

Ojamon koulun kahdeksan luokan opetus järjestetään elokuusta 2018 alkaen Routionmäen, Metsolan, Ojaniitun ja Harjun koulujen sekä Roution vanhan päiväkodin tiloissa, lisäksi tutkitaan mahdollisuus, että tämä yksi ryhmä, joka oli tarkoitus sijoittaa Roution vanhan päiväkodin tiloihin, voitaisi sijoittaa kuitenkin Roution kouluun. Oppilaille järjestetään koulukuljetus Ojamon koulun ja väistötiloina toimivien koulujen välille.

Väistötilojen saanti koko maassa on lähes mahdotonta ja Lohjalla on hienosti tutkittu mahdollisuutta hajasijoittaa koululaisia. On hyvä, että on käytetty luovuttaa ja lapset pääsevät terveempiin tiloihin opiskelemaan.

Päätimme myös selvittää kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä .

Yhteislyseon kiinteistön tulevaisuuden päätöksestä

Viime valtuustokokouksessa päätimme Karstun koulun tulevaisuuden lisäksi Yhteislyseon kiinteistön tulevaisuudesta, tehdäänkö remontti vai rakennetaanko uusi. Olen muutaman vuoden ajan puhunut koulun sisäilmastosta ja ollut sitä mieltä, että paras ratkaisu kiinteistölle olisi puskutraktori.

Olen lukenut materiaaleja, käynyt seminaareissa aiheesta, sisäilmainfossa, keskustellut asiantuntijoiden kanssa, sairastuneiden kanssa, lukenut lisää ja keskustellut muiden asiasta päättävien kanssa. Helppoja ratkaisuja ei ole.

Olin yhdessä vaiheessa kääntymässä remontin puolelle, kunnes luin uudestaan raportin ja luin muista sisäilmakorjauksista. Toki onhan meillä omaakin kokemusta niistä, eikä ne hyviä ole ollut.

Olen hämmentynyt siitä, että kokouksessa Karstun lakkautuksesta päätettäessä todettiin, että koulu on niin vanha ja huonokuntoinen ja perusteltiin niillä seinillä lakkautusta ja seuraavasssa pykälässä puolustetaan rakennusta niillä seinillä, vaikka koulu on huonokuntoinen. Valikoivasti siis seinät ovat tärkeitä opetukselle. Enkä ymmärrä arkkitehtuurin pistämistä nuorten terveyden edelle.

Olen siis sitä mieltä, että lyseota ei enää korjaamalla saa sisäilmaltaan terveeksi. On sitä sen verran monta vuotta ja monta kertaa, monella miljoonalla yritetty korjata. Nostalgia ja rakkaus kiinteistöön ei sitä terveeksi tee.

Tulemme muutaman vuoden päästä olemaan samassa tilanteessa kuin nyt, ehkä vielä pahemmassa, nuorten terveyden kohdalla.

Rakennus on vuosia seissyt vedessä (eräskin valtuutettu totesi kokouksessa, että emme tiedä, mihin se vesi menee puoltaessaan remonttia), vesi on jo tehnyt tehtävänsä. Rakennusta ei saa enää kuntoon.

Raportista voi päätellä, että lukuisat seikat tukevat rakenteiden olevan vaurioituneita toja-levyistä ja ulkopuolisesta vedestä, jota esimerkiksi putkitunneliin valuu ja joka on kostuttanut putkitunnelin seinät ja joka on levännyt rakenteissa lisäksi mikrobilöydökset ovat huolestuttavia.

Löydöksissä oli runsaasti toksiineja tuottavia sekä sädesientä ja mytoksiineja (Mykotoksiinit ovat sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. ). Kosteusvaurioindikaattorimikrobeja oli runsaasti (aspergillus penicilloides, as. Sydowii, as.versicolor, jnejne)

Putkitunneleihin tulee sateella vettä rakennuksen ulkopuolelta kalliopintaa pitkin. Toimenpidesuosituksissa kehoitetaan kapseloimaan, se ei ole pysyvä ratkaisu

Jos korjaus ja puhdistus toteutetaan toimenpideohjelman suositusten mukaisesti, mikä takaa, että puhdistus on riittävä? Saadaanko kaikki mikrobit, pölyt, sienet yms pois? Kuten on todettu, on Lohjan kaupunki tehnyt ongelmaisiksi koetuissa tiloissa useita sisäilmatutkimuksia ja korjannut niissä osoitetut ongelmakohdat. Moneen kertaan korjattu. Tästä huolimatta on tilanne sisäilman osalta huonontunut.

Olen myös keskustellut monen rakennusalan asiantuntijan kanssa, ja monen sisäilma-asiantuntijan kanssa ja minä luotan heidän arviointiinsa poliitikkojen yli. Sain myös muistutuksen siitä, että esimerkiksi vuonna 2015 Vantaalla tehty tilastointi osoittaa, että Vantaalla vain yksi 26:sta tiivistyskorjauksesta onnistui. Toki varmasti on parempaa rakennustietämystä jo olemassa, mutta sisäilmasairaan kiinteistön korjaaminen ei takaa, että kaikki sisäilmasta sairastuneet voisivat palata tiloihin. Iso osa oireilee edelleen.

Valikoidusti hyvä pedagogiikka ei tarvitse monumentteja, kiireellä ei tule hyvää eikä monumentti korvaa nuoren menetettyä terveyttä. Monella tuntui olevan niin lämpöiset muistot lyseosta, että uskon sen hämärtävän päätöksentekoa. MOni sanoi myös, että meidän pitää luottaa asiantuntijoihin. Kyllä. Mutta kaupunki on pyytänyt vain yhdeltä asiantuntijalta arviota. Mielestäni viisautta olisi ollut kysyä arviota kahdelta-kolmelta eri asiantuntijalta rakennuksen kuntoraporttien, tate-raportin ja katselmuksen perusteella.

Nuorisovaltuusto, joka siis edustaa varsinaista käyttäjäryhmää on antanut myös lausunnon ja käyttäjäryhmää tulisi kuulla. Nuorisovaltuusto oli uuden rakennuksen kannalla ja niin olen minäkin.

Käytin puheenvuoroa kannattaakseni uudenrakentamista ja samalla ilmoitin kannattavani valtuutettu Maittilan vastaesitystä, hän esitti vanhan lukion purkamista ja uuden rakentamista.

Maittilan lisäksi vastaesityksen teki perussuomalaisten Slunga-Poutsalo.Hän esitti päätösesityksen lisäystä, että Mikäli lukion remontin aikana purkuvaiheessa lukion rakenteista paljastuu sellaisia tekijöitä, joiden korjaaminen tulee nostamaan korjauskustannuksen korkeammiksi kuin uudisrakennuksen arvioitu hinta, keskeytetään remontti ja palautetaan asia uudestaan valtuuston käsittelyyn.

Ihmettelin ääneen perussuomalaisten lisäysehdotuksen huonoa äänestysmenestystä (tai toiset eivät edes halunneet äänestää (esimmäisessä äänestyksessä vastaesityksestä oli 14 tyhjää),eräs valtuutettu perusteli sillä, että jos löydetään purkaessa jotain, mikä nostaa kustannuksia, työt keskeytetään ja asia palaa valtuustoon, ilman että sitä valtuuston päätöksessä lukee. Ihan uskomaton väite. Ei kukaan urakoitsija suostu siihen. Jokainen itseään kunnioittava urakoitsija haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja perusteellisesti ja jos he löytävät jotain, he korjaavat sen ja lasku tulee perässä.

Vaikka vanha saataisi korjattua, iso osa nyt sairastuneista ei pysty olemaan edes korjatuissa tiloissa. Toki osa ei pysty olemaan edes uusissa tiloissa, mutta heille meidän tulee pystyä osoittamaan toinen ratkaisu.

Olen usein ennenkin sanonut, että mua ei haittaisi olla väärässä välillä. Olisin todella mielelläni väärässä tässäkin asiassa, sen vain aika näyttää ja mä toivon, että lyseon remontti on se, joka onnistuu ja siitä alkaisi onnistuneiden remonttien aikakausi.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, mutta seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa

Hyvin tärkeä ja hyvä aloite nuorten maksuttomasta ehkäisystä hylättiin perusturvalautalautakunnassa. Viime syksynä valtuustossa alkuperäisen aloitteen tekijä Birgit Aittakumpu (vas) esitti aloitetta uudelleen vireillä olevaksi ja uudelleen valmisteluun. Tänään aloite on uudelleen käsiteltävänä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Toivotaan, että Lohja siirtyy

Toisaalta yli 800 000 ruotsalaisnaisen havaintotutkimuksessa selvisi, että ehkäisyhormoneja käyttävät teini-ikäiset käyttävät muita enemmän myös psyykenlääkkeitä. Hormonit sopivat monille, mutteivät kaikille.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005682764.html

Jutussa kerrotaan, että Lundin yliopiston tutkimuksessa yhteys näkyi erityisesti 13–14-vuotiailla nuorilla ja jonkin verran myös 15–17-vuotiailla. Näissä ikäryhmissä hormoniehkäisyä käytetään paljon myös kivuliaiden kuukautisten ja endometrioosin hoitomuotoina. Heikinheimon mukaan ne ovat itsessään myös asioita, jotka voivat vaikuttaa nuoren naisen mielialaan.

”Aina on hyvä muistaa, että hormoniehkäisy ei sovi kaikille. Varsinkin ehkäisyä aloittaessa on riskit ja edut käytävä läpi ja, jos aloitettu valmiste ei sovi, vaihtoehtoja on runsaasti”, Heikinheimo sanoo.

Samalla pitää muistaa, että hormoneja ja mielialalääkkeitä molempia käytetään paljon. Ehkäisyä aloitettaessa tulee kuunnella omaa kehoa ja jos tuntee, ettei hormonit sovi, pitää miettiä vaihtoehtoja ja keskustella oman asiantuntijansa, hoitavan tahon kanssa.

Länsi-Uusimaa julkaisi 22.5.2018 mielipidekirjoitukseni aloitteen tueksi:

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.

Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Il- mainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.