Lähdin tutkimaan vanhoja kirjoituksiani erään twitterissä käymäni keskustelun vuoksi. Keskustelu lähti Seinäjoen valtuuston päätöksestä, että oppilaille ei tarjota vegaanivaihtoehtoa kouluruokailussa sitä haluaville. Kyseessä oli nuorten itsensä tekemä aloite.
Lohjalla sai muiden vakaumusten mukaista ruokavaliota noudattavaa kouluruokaa, mutta ei vegaanista (nykyään siis saa). Alla koostamani kirjoitukset aiheesta.
Ylläolevassa julkaisussa kerron, kuinka olin ollut yhteydessä Lohjan koulujen ruokailusta vastaaviin ja kysynyt vegaaniruokavalion tilanteesta ja siitä, miksi Lohjalla yläkoululainen ei saa vegaanista ruokaa.
Tämän koen lasta syrjivänä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa moni vegaaniperhe joutuu viemään omat eväät päiväkotiin.
Keskusteltuani kaupungin kanssa tein valituksen kouluruokailussa tapahtuvasta syrjinnästä yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja ilmoitin siitä myös kaupungille. Keskusteluni kaupungin kanssa oli todella hyvää ja rakentavaa ja he totesivat tutkivansa jo asiaa, että syksylle 2019 saataisi vegaaninen ruoka. Alla linkki aiempaan kirjoitukseeni aiheesta.
Kirjoitin viime viikolla Länsi-Uusimaan Vaalikynä-palstalle ehdotuksen, kuinka tyhjenevää Luksian kiinteistöä voisi hyödyntää lasten ja nuorten sekä kulttuurin hyväksi:
Luksiasta kulttuurin koti
Lohjalla on rikas kulttuuritarjonta useilla aktiivisesti toimivilla teatteriryhmillä ja Lohjalla saa jopa Teatteritaiteen perusopetusta, nyt jo nyt kymmenettä vuotta. Teatterin ja draamakasvatuksen kautta saatava luova osaaminen lisää lapsen ja nuoren henkistä hyvinvointia ja valmistaa hyvään aikuisuuteen. Tästä on runsaasti tutkittua näyttöä. Se tarjoaa avoimen ja suvaitsevaisen ilmapiirin, joka kasvattaa ymmärtämään moninaisuutta. Opetus kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan yksilönä sekä vuorovaikutukseen ryhmän jäsenenä. Teatteritaiteen opiskelun tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuurista osaamista kehittämällä hänen taitojaan ja tietojaan. Oppilasta ohjataan sitoutuneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Samalla opitaan erittäin tärkeitä tunnetaitoja. Lisäksi digitalisaation pyörittämässä maailmassa ovat aidot kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ensiarvoisen tärkeää.
Tällä hetkellä teatteriryhmätoimijat ovat hajallaan, eikä niillä ole vakiintuneita esiintymis- tai harjoitustiloja. Lohjan kaupunki voisi mahdollistaa vapaiden teatteriryhmien ja teatteritaiteen perusopetuksen toiminnan kehittämisen ja tukea heitä toimitiloilla, jotka sopivat teattereiden käyttöön. Toimitiloilla teatterit pystyisivät kehittämään toimintaansa ja saisimme jatkossakin nauttia monipuolisesta ja laadukkaasta teatteritoiminnasta ja myös vaihtoehtoisista ajan hengen mukaisista nykyteatteriesityksistä Lohjalla.
Nyt vapautuva Nummentie 6:n kiinteistö olisi ihanteellinen vapaiden teatteriryhmien ja teatteritaiteen perusopetuksen käyttöön. Olisi upeaa ja avointa näkemystä osoittavaa, jos kaupunki näkisi vapautuvat Luksian tilat mahdollisuutena kehittää sitä kulttuurin keitaaksi ja teatteritaiteen perusopetuksen kodiksi. Kodiksi, joka tukisi teatteritaiteen perusopetusta sekä teatteria harrasteena. Näitä tiloja voisi hyödyntää draamakasvatuksessa myös päivisin sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen lasten ja nuorten ryhmien projekteissa.
Tämän lisäksi tällä toiminnalla lisäisimme kiinteistön käyttöastetta ja nostaisimme kaupungin imagoa lasten ja nuorten sekä kulttuurikaupunkina.
Erityislasten äitinä olen nähnyt kuinka resurssipuute näkyy kouluissa ja siinä, miten lapset saavat tukea, tai miten huomataan lasten tuentarve.
On ensiarvoisen tärkeää, että lasten ja perheiden tuentarve nähdään, sillä jos tarve huomataan vasta peruskoulun jälkeen, on tukea ja apua todella vaikea saada, miltei mahdotonta. Sitä ennen on lapsi voinut joutua jo häiriökäytös-, päihde- ja muihin ongelmakierteisiin, koska ei ole kuultu, eikä saanut ymmärrystä eikä ymmärrä itseään.
Moni autismikirjon oppilas jää lähikoulussa vaille tarvitsemaansa tukea.
Minä sitoudun Autismiliiton kuntavaaliteemoihin:
Autismiliitto lähtee kohti kuntavaaleja neljällä teemalla, joihin tulevaisuuden kunnassa tulee kiinnittää huomiota:
Kaikille sopiva koulu edellyttää riittäviä resursseja ja osaamista.
Tarpeiden mukaiset palvelut autismikirjon ihmisille ja heidän perheilleen on turvattava.
Autismikirjon ihmisille on kehitettävä keinoja työllistymiseen.
Sote-järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava.
Mukavan keväisenä päivänä kohtaamisia Lohjan torilla vaaliteltalla. Kahvipannu oli kuumana ja keskustelu oli vilkasta. Kyllä näkyi, että ihmiset ovat kaivanneet kohtaamisia.
Mukana ehdokkaita tsemppaamassa kävi myös Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen, jonka kanssa pääsin vaihtamaan muutaman sanan lapsiasiahenkilönä olemisesta.
Vaikka ihmisiä on mukava tavata ja keskustella heidän kanssaan, pitää myöntää, että en ihan omalla mukavuusalueellani ole torilla. Pidän torilla käymisestä, tunnelma on ihana, on mukava ostaa paikallisilta tuottajilta ja torikahviloiden tunnelma on aivan omaa luokkaansa. Olenpa ollut töissäkin torilla, mutta telttailu torilla on minulle vieraampaa. Hyviä keskusteluja kävin kuitenkin ja lopputulema torilla olemisesta oli positiivinen.
Erityislasten ja heidän perheidensä palvelut ovat hajallaan, eikä kunnon palvelunohjausta aina saa ja lapset, nuoret ja heidän perheensä jäävät ilman oikea-aikaista palvelua, nuori jää väärinymmärretyksi, saattaa syrjäytyä ja polku käytös-, päihde- ja muihin ongelmiin on todennäköinen. Tämän vuoksi tein 19.5.2021 valtuustokokouksessa aloitteen ryhmäni puolesta.
Valtuustoaloite, että selvitetään nepsy-tukityömuodon ottamista osaksi kokonaisvaltaista perhe- ja vammaistyötä neuropsykiatrisesti oireileville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen erityislasten palveluiden parantamiseksi
Erityislapsien ja heidän perheittensä tukimuodot pirstoutuvat mm. kasvatuksen ja koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon alaisen vammaispalvelun ja erikoissairaanhoidon alueille. Tämän vuoksi perheet usein putoavat väliin, jossa kaikki osapuolet sanovat ”ei kuulu meille, vaan noille” ja liian usein lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi.
Ongelmien ratkaisemiseksi tulisi luoda malli, jossa ongelmat tunnistetaan ja hoitoon- ja tutkimuksiin ohjaus toimii. Toimimaton hoitopolku kuormittaa lapsia ja heidän vanhempiaan ja ruuhkauttaa jo ennestään kiireistä lastensuojelua.
Neuropsykiatrisista ongelmista (nepsy) kärsivien lasten ja nuorten on päästävä tarvitsemansa tuen piiriin jo ongelmien varhaisvaiheessa. Tällöin säästetään paljon resursseja ja inhimillistä hätää. Myös perheiden tuki ja osallisuus lapsensa hoitoon ja tuen suunnitteluun pitää toteutua nykyistä paremmin. Palvelun tulee toimia matalan kynnyksen palveluna ilman lähetteitä. Selvityksen myötä tulee luoda myöskin selkeät ohjeet perheille ja työntekijöille siitä, ketkä saavat näitä palveluita, mistä ja millä perusteilla.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape) edistetään koordinoitua sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. Kaupungissamme tulisi ottaa ohjenuoraksi Käypä hoito -suositukseen perustuen keskittymishäiriöisen ja levottoman lapsen ja nuoren (ADHD) hoitopolun ohjeistus. Hoitopolun tarkoituksena on koota lapsen tai nuoren kehitystä tukevia neuvolan, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun, kouluterveydenhuollon, toisen asteen oppilaitosten, opiskeluterveydenhuollon, terveysaseman, perheneuvolan sekä lapsiperheiden sosiaaliohjauksen, sosiaalityön ja lastensuojelun palveluja.
Elämä erityisnuoren tai -lapsen kanssa ei ole helppoa. Kun nuoren tilannetta ei olla arvioitu lääketieteellisesti ja ongelmaa ei olla diagnosoitu, voi olla vaarana syrjäytyminen monien kauempikantoisten ongelmien syntymisen myötä, joista suurimpana koulunkäynnin vaikeudet. Erityislasten ja -nuorten määrän lisääntyessä opetusryhmissä yksilöllinen opastus ja ohjaus on liian kuormittavaa opettajalle. Eritysnuorella luki- ja oppimisvaikeuksien myötä ei ole tarpeeksi tukea ja henkilökohtaisempaa opetusta saatavilla ja rankka opiskelu jää nuorelle itsellensä tai lähimmäisten murehdittavaksi. Useimmiten koulunkäyntiongelmat saatetaan sysätä jo stressaantuneen nuoren niskaan motivaatio-ongelmina, jolloin todellinen sairaus tai taudinkuva jää tutkimatta. Nuori voi kokea kovaa painostusta ja sitä kautta toivottomuutta muuttaa tilannetta tai hankkia apua. Epämotivoitunut nuori voi todellisuudessa kärsiä keskittymishäiriöstä tai lukihäiriöstä läheisten ja koulun asiasta tietämättä.
Selkeä tavoitteellinen maali voidaan tavoittaa käsi kädessä ohjausta käyttäen, joka jättää nuoren kuitenkin itse vastuulliseksi, jolloin tavoitteen täyttyessä voi nuori myös kokea onnistumista itsessään. Itsevarmuus ja ilo kasvaa ja samankaltaisen kokemuksen hankkiminen voi ollakin jo itsenäisempää ja oma-aloitteellisempaa. Tuen puuttuessa tai sen vääränlaisessa antamisessa on vaarana sama riittämättömyyden tunne ja sitä kautta rauhattomuuden ja levottomuuden lisääntyminen kuin koulumenestyksen kohdallakin. Oli tavoite, harrastus tai arkinen asia kyseessä, on jokaiselle nuorelle tärkeää onnistua ja kasvaa sitä kautta kohti itsenäistä aikuiselämää. Erityisnuori ei välttämättä osaa oikealla tavalla kysyä tarvittaessakaan apua, koska heikko itsetunto ja aiemmat syytökset voivat varjostaa syvään ja pitkään. Avunpyyntö voi tulla kiukun ja negatiivisuuden kautta ulos tai huomiota herätetään käyttäytymällä typerästi, tekemällä pahuuksia tai pahimmassa tapauksessa satuttamalla itseään tai muita. Tällöin on jo ammattilaisavun mukaan pyytäminen tärkeää, jotta elämä saadaan raiteilleen ja perimmäinen syy pahaan oloon selvitettyä. Murrosikä, koulumaailma, paine ja odotukset nuorelle ovat musertavan suuret ja emme voi olettaa nuoren toimivan vastuullisen aikuisen tavoin. Nuoret oppivat nopeasti oikeanlaiset sopivat toimintatavat, mutta aikuiset lähimmäiset sekä koulu ovat niitä, joiden tehtävänä on kärsivällisesti opettaa ja antaa esimerkkinsä niihin.
Lohjalla 19.5.2021 Keskustan valtuustoryhmän puolesta
Lotta Paakkunainen
Tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet myös:
Aittakumpu, Birgit (vas)
Eräpolku, Merja (kd)
Liimatainen, Tiina (vas)
Meling, Jani (vihr)
Mänd, Sirje (ps)
Nevalainen, Merja (ps)
Poikonen, Piritta (ps)
Saarinen, Markku (sd)
Silander, Jaana (sd)
Skaffari, Laura (vihr)
Slunga-Poutsalo, Riikka (ps)
Turunen, Janne (ps)
Turunen, Kari (ps)
Lähde: Käypä hoito ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
Lapsella 5.10 herätys, äiti vie pysäkille (30km+ajaa takaisin 30 km), bussi lähtee 6.45, perillä 7.40, koulu alkaa 8.10. Matkaa kotoa koululle 70 km. Jotta LAPSI voi kotoa käsin opiskella, 70 km:n matkaan kulkee kaksi ihmistä yhteensä 160 km, toiseen suuntaan sama juttu. Yhden päivän aikana saattaa koulumatkaa mennä yhteensä neljä tuntia.
Muuttaessamme Nummi-Pusulaan ihastuimme paikkakuntaan, matkaa töihin noin 70 kilometriä, mutta se menee aikuisella hyvin kulkuyhteyksien ja moottoritien ansiosta. Tämän lisäksi muuttopäätökseemme vaikutti se, että alle kolmen kilometrin päässä oli ala- ja yläkoulu sekä lukio. Lapsille hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa.
Lohja lakkautti lukion 2017. Tuolloin luvattiin kiinnittää erityistä huomiota nuorten koulumatkoihin. Ehkä se lupaus on unohtunut? Ehkä se koski vain ensimmäistä vuotta lukion lakkautuksen jälkeen?
Lohjan liikenneyhteydet ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja nyt kuulemma koronan vuoksi liikennöitsijät ovat vähentäneet entisestään vuoroja. Kyllä Lohjan keskustasta pääsee, mutta ei joka puolelta Lohjaa, eikä muualta Lohjaa pääse kaupungin keskustaan, josta pääsisi kulkemaan. Koronan vuoksi liikennöitsijät ovat lopettaneet vuorot, joita näin tavallinen kulkija pitää vuoroina, joilla kulkee työssäkäyvät ja opiskelevat. Täältä Nummen alueelta ei siis pääse edes Lohjalle julkisella liikenneyhteydellä. On pakko olla auto, jotta voi viedä lapsen bussipysäkille kymmenien kilometrien päähän, jotta lapsi voi istua vielä kymmeniä kilometrejä lisää.
Lohja on Hinku-kunta ja hakee Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mainintaa toistamiseen. Lohja tekee paljon hyviä suuntauksia ja on edistynyt asiassa, mutta tämä on yksi asia, mikä ei kumpaakaan asiaa edistä. Nuori lukiolainen ajetaan alaikäisenä miettimään kotoa poismuuttamista, jotta pystyy opiskelemaan, Hinku-kunnan päästöjen eikä yksityisautoilun vähentäminen ole mahdollista tätä menoa.
Kuljetan lapseni joka päivä bussipysäkille, aikaa menee noin tunti. Tämä aika on istumista myös minulle, tämä aika on pois lapsen sisaruksilta, tämä aika on myös lisää hiilijalanjälkeä.
Lohja on n 46 000 asukkaan kaupunki, n 50-70 kilometrin päässä Helsingistä. Lohjalla n. 30 000 asukasta asuu ns. reuna-alueilla, taajamissa tai kylissä. Lohjalta käy n. 5 300 henkilöä töissä pääkaupunkiseudulla, Lohjalle myös tullaan töihin pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueilta, n. 4 000 henkilön verran. (https://lohja.emmi.fi/l/MHbNz2brc7dZ). Opiskelijoiden määrää ei näistä tilastoista löydy.
Julkinen liikenne ja toimivat yhteydet ovat vetovoimatekijä, mutta myös pitovoimatekijä. Julkisen liikenteen puuttuminen ja heikkous ovat syitä muuttaa pois ja syitä siihen, että ei muuteta tänne.
Usein kuulee sanottavan, että ”itse olet valinnut asuinpaikkasi” tai ”aina voit muuttaa”, mutta minä sanon siinä vaiheessa, että kaikille asuinpaikka ei ole valinta-asia. Esimerkiksi heille, jotka saavat perheen elinkeinon maasta, tai heille, joilla on painava asuntolaina ja iso perhe, josta pitää huolehtia kokonaisuutena. Tuolloin, kun muutimme ja valitsimme asuinpaikkamme, oli meillä tehtynä valinta niiden olosuhteiden mukaan, jotka meille olivat hyviä, joita pohdimme myös tulevaisuutta ajatellen. Muut muuttivat meidän valintojemme olosuhteita jälkikäteen. Me pidämme asuinalueestamme, mutta olosuhteet tehdään mahdottomiksi. Valintamme ei ole muuttaa pois, vaan yrittää muuttaa asioita paremmiksi meille kaikille, erityisesti nuorille, jotka mahdollistavat meidänkin tulevaisuutemme.
Lotta Paakkunainen 