Kategoria-arkisto:sisäilma

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa

Sisäilmakeskustelu on saanut ikäviä sävyjä Lohjalla.

Puhutaan siitä, että lasten vointi ja terveys on tärkeintä, että lasten terveydellä ei saa leikkiä. Silti juuri niillä asioilla pelataan, juuri nyt. ”Niillä asioilla”. Lapsilla. Heidän terveydellään.

Sillä aikaa, kun mietitään ja kiistellään siitä, kuka on oikeassa, toimintatavoista, mitkä ovat oikeita tapoja toimia, kuka tekee, mitä tekee, miksi juuri se ”kuka” pitäisi tehdä, jne…on lapsi unohtunut. Lapset joutuvat olemaan sairaassa kiinteistöissä, altistumassa, sairastumassa.

Kiistellään siitä, onko lait ja säädökset ajanmukaisia. Kiistellään siitä, kuka tiesi jo, kuka ei tiedä (niin sitä ei ole). Taistellaan vaikutusvallasta. Oikeassa olemisesta.

Otettaessa puheeksi lasten altistumisen, että se tapahtuu nyt, ja sen, että meidän pitäisi ajatella lasten terveytta ensimmäisenä, saa aina vastauksen, kaikilta: ”kyllä, lasten terveydellä ei saa leikkiä, lasten terveys ensin” ja samaan hengenvetoon jatkuu kuitenkin se edeltävä  keskustelu.

Kiistellään siitä, haluaako Lohja toimia oikein.

Lohjalla on hyvä, toimiva toimintamalli sisäilma-asioissa. Se tosin on  vuodelta 2013, sitä voisi kyllä päivittää, mutta se on ollut aikaansa edellä. Kunpa sitä vielä toteutettaisi, aina, ja tehtäisi koulu- ja päiväkotimaailmaan omansa. Henkilökuntaa koulutettaisi, muistutettaisi toimintaohjeesta. Toteutettaisi sitä.

Olen huolissani myös siitä, että jopa päättäjiltä olen kuullut epäilyjä oireilujen aitoudesta. Puhutaan hysteriasta ja nosebo-vaikutuksesta.

Olen todella pahoillani tästä suunnasta, otetaan jättiharppaus suoraan takapajuiseen menneisyyteen. Luonnollisesti asioita pitää miettiä monelta kannalta ja nähdä kaikki vaihtoehdot, mutta se, että lasten kohdalla puhutaan siitä, että he alkavat oikeasti oireilemaan, koska kuvittelevat altistuvansa jollekin, minkä hän syystä tai toisesta mieltää pahaksi. 

Sain väsyneen ja itkuinen viestin äidiltä, jonka lapsi on väsynyt. Joka ei enää jaksa mennä kouluun. Ei jaksa, koska pahoinvointi ajaa yli. Ei jaksa, koska tuntee kadottaneen itsensä. Ei jaksa, koska kivut loppupäivästä ovat liian musertavia. Oman tulevaisuuden ajatteleminen ei ole ajankohtaista. Ei jaksa ajatella, mitä haluaa isona. Hyvä, että jaksaa nousta sängystä. Ei jaksa, koska kukaan ei välitä.

On totta, että asiat tulee tehdä oikein.

Me emme tiedä kaikkea sisäilmasta tai sen ongelmista ja kuinka ratkoa niitä, siinä työssä olemme edelleen hukassa, mutta yhä useampi haluaa ratkoa niitä, yhä useampi opiskelee alaa, yhä useammalla alkaa olemaan rohkeutta tarttua asiaan.

Tällä hetkellä kuitenkin olemme ikävässä asemassa vielä, sillä olemme itse, lapsemme ja nuoremme koekaniineja.

Olemme ikävässä asemassa siinä, että lapsi ja nuori joutuessaan koekaniiniksi voi hänen tulevaisuutensa olla jo säädetty. Olemme säätäneet sen siinä mielessä, että hänen altistuessaan tai sairastuessaan sinetöimme sen, ettei hänellä ole niin suuria mahdollisuuksia kuin muilla opiskella, tehdä töitä, asua ihan missä vain.

Hänen vapautensa valita on supistunut siihen, mikä tila ei sairastuta häntä.

Ajattele tilannetta, jossa olet valitsemassa ammattiasi. Ensin joudut testaamaan opiskelupaikan, pystytkö olemaan siellä.

Jos pystytkin olemaan, pystytkö olemaan työpaikan tiloissa? Entä asunto?

Pystytkö kuvittelemaan itsesi hänen asemaansa? Tai ei tarvitse kuvitella itseäsi hänen asemaansa. Ajattele hänen loppuelämäänsä.

Kiistelkää rauhassa, kuka on oikeassa.

Lapset väistöön ensin. Lapsen terveys ensin.

Sisäilmaltaan tervettä päiväkotiyksikköä ei siirretäkään

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Tällä mietinnällä lähdin kokouksen asiakohtaa pohtimaan. Se kuitenkin vähän vielä muuttui.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokoontui 6.3.2019 ja yksi asioista oli Pusulan päiväkodin Kuuset-ryhmän siirto Koisjärven päiväkodin kiinteistöstä Pusulaan.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne näkemykseni mukaan ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Oinolan tilaelementit siirrettiin Sammatista Oinolaan muutama vuosi sitten ja siirtäessä ne saattoivat hieman kärsiä. Toisinaan katto on vuotanut ja toisinaan ilma ei ole niin raikas. Ottaessani tämän puheeksi, viranhaltija otti heti asian hoitaakseen ja oli yhteydessä kiinteistöistöstä vastaavaan. Upeaa! Olen hyvin iloinen, jos ne kiinteistön pulmat ovat ohi. Joka tapauksessa tilaelementit ovat väliaikainen ratkaisu ja jos jotain tapahtuu, tarvitsemme jokaisen terveen kiinteistön, jota on, eikä lähimailla juuri niitä jonoksi asti ole.

Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, hoitopaikkoja hakiessa perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole. Pyydettäessä paikkaa Koisjärvelle, vanhemmille todetaan (jo ennen päätöstä), että se lakkautetaan.

Jos Koisjärven päiväkoti lakkautuisi, tulisi välimatkat muuttumaan huomattavasti, sillä Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa, suuntaansa.

Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen. Saimme yhteydenottoja paljon kuntalaisilta, adressin oli allekirjoittanut huomattava määrä alueen asukkailta, itseasiassa adressissa oli koko Lohjalta hyvin paljon allekirjoituksia. Teitte vaikuttajat upeat kannanotot, vaikuttaminen kannattaa!
mm näistä edellä mainituista syistä mielestäni Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.

Vastaesitykseni voitti 12-1

Toisinaan voin todeta, että lautakuntamme on Lasten lautakunta

Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)


Sisäilmaoireilua korjatuissa kiinteistöissä

Korjausten jälkeen kohteessa voidaan tehdä korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta voidaan seurata ja arvioida käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa. Tarkoittaa siis sitä, että vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Takuu kaupungille on huimat kaksi vuotta.

Itse olen saanut yhteydenottoja oireiluista

  • peruskorjatun koulun vanhemmilta
  • uuden koulun vanhemmilta sekä
  • sisäilmakorjatun koulun vanhemmilta
  • tämän lisäksi koulusta, jossa pyritään välttämään väistöä.

Oireina on ollut pahoinvointia, päänsärkyjä, silmien kirvelyä, turvotusta ja punoitusta, näppylöitä, tukkoisuutta, yskää…

Ennen peruskorjauksen suunnittelun aloitusta toivoin kovaan ääneen ja usein, että huomioikaa nyt sisäilmakorjaus koululla, se kuitenkin on eri asia kuin peruskorjaus. Nyt yhteydenottojen ilmaannuttua epäilen, että ei ole taidettu huomioida sitä, että koulu oli SISÄILMAKOHDE.

Taas tuskailen itsekseni, että miksi ette kuuntele? Mitä pitää tehdä, että kuunnellaan?

Olen hyvin turhautunut tästä tilanteesta. Välillä tuntuu, että tilanteet muuttuvat ja parempaan suuntaan olisi menossa, mutta usein silloin alkaa tulemaan niitä yhteydenottoja oireiluista.

Olen valmistelemassa valtuustoaloitetta, jonka punainen lanka olisi jotakuinkin tällainen:

Valtuustoaloite

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Saukkolan päiväkodin myynti siirtyi – tehdään asiat oikeassa järjestyksessä

Palvelutuotantolautakunta päätti Saukkolan päiväkodin myynnistä kokouksessaan 13.12.2018. Asiakohta oli lautakunnan kokouksessa vähintäänkin erikoinen, asian valmistelu oli tynkää, siitä esimerkiksi puuttuu asian edelliset käsittelyt kokonaan. Kirsi Ferinin (kesk) huomautettua asiasta esityslistan tekstiin lisättiin valtuuston elokuun kokous, mutta ei hallituksen marraskuun käsittelyjä, eikä hallituksen päätöstä asiasta.
Kaupunginhallitus tosiaan päätti kesäkuussa, että Saukkolan päiväkodista luovutaan, mutta asia meni vielä kaupunginvaltuustoon, jossa valtuusto lähetti asian uudelleenvalmisteluun. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kahdessa kokouksessaan ja mm viimeksi 5.11.2018 (jota patun esityslistalla ei lue). Tuolloin 5.11 kaupunginhallitus päätti, että

1. merkitä tiedoksi Saukkolan päiväkodin tarveselvityksen lisätiedot;
2. että Saukkolan päiväkodin käytöstä luovutaan toistaiseksi;
3. todeta, että alueen päivähoitoratkaisut on järjestetty toistaiseksi vähintään vuoteen 2022 saakka;
4. Nummen alueen uuden päiväkodin suunnittelua jatketaan myöhemmin kaavoituksen valmistuttua. Tarveselvitys tuodaan valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2020.


Miksi lautakunnalle ei ole annettu kaikkea tietoa aiheesta? Ainakaan pöytäkirjan mukaan.

Perusteluissa mainittu Heimolantien tontti on todella turha maininta tässä vaiheesa, varsinkaan, kun mitään vaihtoehtoa ei ole suljettu päiväkotiratkaisussa pois.

Kuinka lautakunta voi päättää jostain kiinteistöstä luopumisesta, jos hallitus on päättänyt pitää sitä yhtenä vaihtoehtona? Ymmärrän kyllä sen, että tämä lautakunta päättää kiinteistöistä, mutta tämä järjestys on väärä. Asiat tulee päättää oikeassa järjestyksessä.

Ymmärrän myös lautakunnan kannan, että tyhjistä kiinteistöistä ja turhista kuluista tulisi päästä eroon, mutta edelleen: asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Kaupunginhallitus päättikin keskustan Eeva Salmenpohjan esityksestä käyttää otto-oikeuttaan ja lähettää asian uudelleen valmisteluun.

Länsi-Uusimaa uutisoi aiheesta 12.1.2019:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/735542-saukkolan-paivakotiasia-palautuu-kaupunginhallitukseen-otto-oikeus-kayttoon

Edellinen postaukseni aiheesta:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/vaarien-tietojen-pohjalta-paattaminen/

Mihin uusi Järnefeltin koulu?

Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.

Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.

Järnefeltin koulu

Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.

Järnefeltin lähiliikuntapaikka

Virkby skolan

Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.

Källhagen

Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.

Urheilukentän viereinen tontti

Urheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.

Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.

Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.

Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata

Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.

Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.

Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.

Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.

Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:

käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.

Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:

– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon
– pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista
– puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät
– kyseessä ei ole otsonointi
– koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa).
– puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.