Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Ammattini ei ole se maailman vanhin ammatti.

Kaikkina näinä vuosina, kun ollut aktiivinen alueeni kehittämisessä, kun olen tehnyt vapaaehtoistöitä, olen saanut kivasti palautetta. Suurin osa on ollut kannustavaa ja myönteistä, tukea ja kauniita sanoja, joista olen syvästi kiitollinen.

Toisenlaisiakin on.

Kouluverkon vaikuttajaraadin vaikutustyön ollessa hektisimmillään, sain ensi kertaa viestin, joka pysäytti minut ja aloin oikeasti miettimään minkään tekemisen mielekkyyttä. En kuitenkaan halunnut ajatella sitä viestiä uhkaavana, halusin sulkea sen pois mielestäni ja jätin asian sikseen.

Tänä päivänä olemme joutuneet lukemaan paljon maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden ja poliitikkojen saamista herjaus- ja uhkausviesteistä. Olemme joutuneet todistamaan heitä puolustaviin kohdistuvia uhkailuja. Uhkailu ja vihapostit ovat arkipäiväistyneet. Toisaalta toisista ne saattavat tuntua kaukaisilta, suurin osa meistä tuomitsee nämä teot ja sanat. Valtakunnan korkean profiilin poliitikoille uhkailu ja käsittämättömät viestit on todennäköisesti arkipäivää, vaikka se ei saisi olla. Varmasti moni poliitikko saa vihapostia, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää, eikä se saisi tehdä siitä näkymättömämpää. Tuollaiset viestit ovat väärin, kohdistuivat ne kehen tahansa. Me emme saa turtua vihaan.

Mitä mä haluan kertoa tällä on se, etteivät he ole ainoita, jotka saavat uhkaavia ja herjaavia viestejä, tai vihapostia. Olen hämmentynyt siitä, että tällainen ihan tavallinen, keski-ikäinen perheenäiti saa uhkaavia, herjaavia viestejä ja vihapostia. Ihan tavallinen lohjalainen äiti, joka ei kolisuttele suuria tunteita herättäviä muureja, vaan aivan  tavallinen äiti, joka yrittää tehdä ympäristöstään vähän paremman paikan olla. Jos jopa   tällainen ihan tavallinen äiti, siis minä, joka en ole kukaan, nobody,  saa vihapostia, mikä meidän tulevaisuutemme on?

 

Haluan tuoda esiin myös sen, että vaikka tässä en laita esille niitä viestejä, joita olen saanut, on minulla ne  tallella ja tulen olemaan poliisiin yhteydessä, jos nämä viestit  jatkuvat. En tuo niitä tähän julki, koska olen kuitenkin sitä mieltä, että me jokainen teemme virheitä ja meille kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus. Tiedän itse tehneeni virheitä, mutta toivoisin oppineeni niistä ja oppiminen varmasti vielä jatkuu.

Mä olen kauan miettinyt, mitä tehdä tälle asialle, näille viesteille. Voisin vain poistaa viestit ja kovettaa nahkani, mutta miksi? Siksikö, että vihapuhetta ja uhkailuja saa jatkaa, koska se on vain puhetta? Kuinka pitkä matka siitä on toimintaan? Kuinka kauan meidän pitää kestää vihaa? Ketään kohtaan?

Viha ei ole lääke. Uhkaus ei ole lääke.

 

 

Maaliskuussa koulukyydit jo toimivat, vai?

Maaliskuun lopussa alkoi kuulumaan lasten koulukyydeistä, ainakin Nummella, hyviä uutisia. Kuskit tuovat oikealle pysäkille lapset.

Logistiikkakeskuksestakin kerrottiin heidän keskustelevan liikennöitsijän kanssa ajoista, jolloin lapsia pitää viedä poikkeaville pysäkeille. Hienoa, että logistiikassa oikeasti yritetään, vaikka aikaa siihen menee. Toivottavasti tämä työ kantaa jo ensi lukuvuodelle. Koska kohtahan ne koulut jo loppuukin.

Vaikka Nummella kyydit alkavat toimia pikkuhiljaa,  Saukkolan Kauppakuja on edelleenkin viidakko, jossa lapsia välillä jätetään miten sattuu ja tällöin lapset poukkoilevat autojen seassa miten sattuu. Toivottavasti pian saadaan se Saukkolan Kauppakujan alue toimimaan niin, että se on lapsillekin turvallisempi.

Toivottavasti ei näin enää ikinä!

Yllä olevassa linkissä kerron mm Kirkniemessä sijaitsevasta Pikkukyläntiestä. Hyvä näkyvyys näyttäisi olevan, mutta alueella sijaitsevan Sappi Limited konsernin paperitehtaan vuoksi tien raskasliikenne on hyvin vilkasta. Tällä alueella kulkee myös juna, toki ilman turvapuomia. Silti tämä tie koetaan paperilla turvalliseksi. 
Linja-autoilija jää iltapäivällä tässä kohtaa ilmeisesti tauolle paperitehtaalle, eikä aja takaisin, jotta voisi jättää lapsen turvallisemmalle pysäkille, joka tekisi lasten koulumatkasta turvallisen. Esimerkiksi torstaina, 11.8 klo 13.45-14 meni ko pysäkin ohi 8 rekkaa. Suojatie siinä on, perinnetiedon mukaan (on siinä liikennemerkkikin), mutta suojatien raidat ovat kuluneet. Jos tien turvallisuusluokistusta ei voida millään muuttaa, voisi linja-autolla turvallisesti kulkea, jos se vaan ajaisi takaisinkin. Kääntäisi ja jättäisi lapsen turvalliselle puolelle tietä.
Näissä tapauksissa missään ei ole kyse siitä, että vanhemmat peräisivät luksusta, tai kotiovelle ajamista, vaan ihan vain turvallista kyytiä, sujuvaa arkea, ilman huolta lapsen matkasta kouluun.

 

Eikä näin, eihän?

Ylläolevassa kerron, kuinka eräs isä oli saanut eilen viestin, ettei heidän koululaisensa enää perjantain jälkeen mahdu auton kyytiin.

Ekaluokkalainen, jonka koulu päättyy klo 11.30 tulee odottaa linja-autoa, joka lähtee klo 13. Hän on aamulla lähtenyt kotoaan ennen seitsemää.

Nämä esimerkit ovat ikävä kyllä totta, eivätkä ainoita. Logistiikkakeskuksesta vastataan näiden olevan yksittäistapauksia ja että koskee korkeintaan viittä lasta. Minä pystyn miettimättä nimeämään kymmenen lasta, joilla on vakava kuljetusongelma. Mietinnän jälkeen uskon lapsia olevan ainakin parikymmentä. Ja oikeastaan on ihan sama, onko niitä viisi vai 50. JOKAISELLE lapselle, joka tarvitsee kyytiä, tulee olla se kyyti.

Eikä tätäkään, jooko

 

Mä haluan luottaa siihen, että nämä kurjat vuodet ovat olleet vuosia, jolloin on tehty ne virheet, joista on opittu. Mä haluan uskoa, että ensi syksynä kuljetusongelmia EI OLE.

Lohjalle ammattitaitoinen hankevalmistelija – olisi aihetta

Espoon kaupunki asetti hakuun hankevalmistelijan tehtävän.

Hankevalmistelijan tehtävänä on kunnallisteknisten rakennusurakoiden tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen, hankkeiden kilpailuttaminen, sekä urakkasopimusten ja tilausten laatiminen.

Hankevalmistelija toimii tiiviissä yhteistyössä kohteiden suunnittelijoiden, eri sidosryhmien sekä kohteita rakennuttavien henkilöiden kanssa. Urakkatarjouspyyntöjen myötä hankevalmistelija on paljon yhteydessä myös urakoitsijoihin.

Kuulostaapa hyvältä. Lohja voisi tehdä samaa. Varmasti kyseinen virka tai toimi säästäisi todella paljon kaupungin (eli veronmaksajien) rahoja ja aikaa, sillä todella moni kaupungin kilpailutuksen, tai kilpailuttamatta jättämisen ratkaisu on mennyt valituksen kautta, mikä taas on kallista ja aikaa vievää.

  • Kuten esimerkiksi Routionmäki

Are Oy on tehnyt kaupunginhallituksen putki-, ilmanvaihto- ja sähköurakoitsijoiden valinnoista hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle. Kaupunginhallitus kumosi maanantaina näiden urakoitsijoiden valinnat ja teki uudet päätökset.

Lohjan kaupungin hallintolakimies Mikko Kuosmanen, mistä Are Oy:n valituksessa oikein on kysymys?

 

– Valittajan mielestä alkuperäinen hankintapäätös ei sisällä riittäviä perusteluita. Se on pyritty korjaamaan nyt siten, että on tehty uusi tarjousvertailu, joka on myös sanallinen.

Mihin muihin asioihin kaupunginhallituksen päätöksestä valittanut on kiinnittänyt huomiota?

– Toinen kohta liittyy pisteytykseen. Valittajayritys ei ollut mielestään saanut niin hyviä laatupisteitä kuin oli odottanut, ja sitä oli perusteltu toiselta työmaalta saatujen kokemusten perusteella.

– Kolmas kohta on, että Routionmäki-hanke ylittää hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon, joten siinä on päällä automaattisesti täytäntöönpanokielto. Siksi pyydämme nyt erikseen sallimaan päätöksen täytäntöönpanon.

Koko Länsi-Uusimaan juttu luettavissa tästä:

Miksi Routionmäen urakoista on valitettu?

  • tai Anttilan tilaelementit

Lohjan kaupungin tekninen johtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 24.11.2015 tekemällään päätöksellä § 32 päättänyt toteuttaa hankinnan hankintalain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella suorahankintana ja hankkia Elementit-E Oy:ltä neljän vuoden leasing-vuokrauksella arvonlisäverottomaan hintaan 36.640 euroa kuukaudessa, arvonlisäveroton jäännösarvo 1.536.000 euroa, noin 1.600 neliömetrin suuruiset väistötilat siten, että väistötilat ovat käytettävissä viimeistään 28.2.2016.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.294.720 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 16.12.2015.

Koko Markkinaoikeuden päätös luettavissa tästä:

Anttilan koulun tilaelementit

Yksi asia, mikä todella huolettaa on se, että kaupunki väittää vastineessaan, että ”Suorahankinta on ollut perusteltu. Väistötilojen äkillinen tarve on aiheutunut ennalta arvaamattomasta syystä, koska Lohjan kaupunki on saanut luotettavan tiedon rakenteellisista vioista ja mittavasta korjaustarpeesta vasta kuntoarvion valmistuttua marraskuun 2015 alussa. Koulujen rakenteelliset ongelmat ovat osoittautuneet odotettua vaikeammiksi, ja rakennuksissa on todettu vakava terveyshaitta. Hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut odottaa kuntotutkimuksen tuloksina niin laajoja rakenteellisia vikoja ja terveyshaittoja kuin raportista on ilmennyt.”

Se mikä tuossa huolettaa on, että eikö tieto kaupungin sisällä kulje, vai onko tietoa pimitetty? Vai  eikö edellinen kuntoarvio ole ollut luokiteltava luotettavaksi? Miksi epäluotettavia kuntoarvioitsijoita on käytetty?

Koulun tilannetta kuitenkin on seurattu vuodesta 2002.

Toki jälleen totean, että hienoa, että reagoidaan ja pääasia on, että lapset ja henkilökunta ovat terveellisissä tiloissa, tällä hetkellä. Toisaalta olisivat voineet olla jo aiemminkin.

  • tai Nummen liikuntasali.

Urakoitsijan vaihtamisesta päätti Lohjan kaupunginhallitus. Se korjasi oma-aloitteisena hankintaoikaisuna aiemmin tekemäänsä päätöstä siten, että Hartelalta vähennettiin yksi vertailussa annettu laatupiste. Näin Hartela sai vertailussa 94,09 pistettä ja Tammelan Tasorakennus 94,31 eroa.

Hallitus korjasi päätöstään siksi, että Tammelan Tasorakennus teki aiemmasta päätöksestä sekä oikaisuvaatimuksen että valituksen Markkinaoikeuteen. Perusteena oli se, että tarjouspyynnössä ei vaadittu sertifioitua laatujärjestelmää, vaan lyhyt kuvaus yrityksen laatujärjestelmästä.

Koko Länsi-Uusimaan juttu tässä:

Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalin tarjouskin meni valituksen kautta

Tarjouspyyntöjen teko ei ole helppoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Tähän tulisi palkata ammattilainen, tai kouluttaa kaupungin omasta henkilöstöstä sellainen.

 

 

Ennakkoäänestys alkaa tänään

Tänään se alkaa. Ennakkoäänestys.
Lohjalla on 380 ehdokasta ja mä olen heistä yksi. Meillä on tosi hyviä ehdokkaita joka puolueessa ja ryhmittymässä, on nuoria, vanhempia, uusia ja kokeneempia. Olisi todella hienoa, jos mahdollisimman moni äänestäisi, jotta oikeasti saataisi se meidän näköisemme valtuusto, jossa kuuluisi meidän kaikkien, myös heidän ääni, jotka sitä eivät pysty käyttämään.

Käytäthän ääntäsi, sulla on siihen oikeus ja velvollisuus.

Mun numero on 135. Ja se on vapaassa käytössä lappuun
Juttelimme tyttäreni kanssa eilen iltakävelyllä vaaleista, ehdokkuudesta ja äänestämisestä. Tytär on todella paljon miettinyt äänioikeutta ja demokratiaa sekä lähidemokratiaa (joka muuten on jostain syystä perheessämme aika tuttua), puolueista ja niiden eroista ja mitä puoluetta pitää äänestää ja miksi. Muutama lisäkysymys liittyi siihen, ketä saa äänestää ja kuka saa äänestää. Esimerkiksi saako itseä äänestää ja yksi tosi polttava kysymys oli, että saako aviomies äänestää ja saako se äänestää sua?

 

 

Ennakkoäänestyspaikat Lohjalla

Iloinen Niilonpirtti

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/499361-niilonpirtti-sai-kotiinpaluun-kunniaksi-sukkia-ja-piispan-siunauksen

Villasukkia Niilonpirttiin
Kuva: Heli Kurimo/L-U

 

Kävin eilen Niilonpirtin siunaustilaisuudessa. Minut oli sinne kutsuttu aluetoimikunnan puheenjohtajana ja olin todella otettu kutsusta.

Niilonpirtillä on hieno 85 vuotinen historia Nummella ja se on aina ollut tärkeä alueemme ihmisille.

Tilaisuudesta teki vielä upeamman sen, että Lohjalla on parhaillaan piispan tarkistus menossa ja hän ulotti tarkastuksensa Niilonpirttiin. Mielestäni erittäin hienoa ja varmasti asukkaille merkitsi todella paljon.

Tilaisuudessa alueseurakunta toi oman tervehdyksensä, niin myös perusturvalautakunta ja eläkeläiset. Minun tervehdykseni oli hyvin lyhyt, jossa totesin aluetoimikunnan puolesta olevamme hyvin iloisia ja kiitollisia heidän kotiin tulostaan. En vienyt edes kukkia, sillä perjantaina vien terveiset kyläyhdistyksen puolesta samalla kun käyn koirani kanssa tervehtimässä heitä. Olemme pitkään puhuneet siitä osastonhoitajan kanssa, jo ennen Niilonpirtin väistöä Lohjalle, mutta nyt sattui aikataulullisesti tosi hyvin yhteen ja käymme Laku kanssa vierailulla. Laku tulee olemaan ikionnellinen ja toivottavasti tuomme iloa myös asukkaille.20151103_115755

 

Olemme Nummella olleet suurten myllerrysten keskellä, eikä aina olla muistettu, ettei ihan kaikki ole ollut huonoa, että alueemme on kehittynytkin samalla. Mutta Niilonpirtistä muistamme kyllä aina kiittää ja olla iloisia.

 

Lähidemokratiaa voisi oppia hyödyntämään

On ollut mielenkiintoista lukea Länsi-Uusimaan tekemiä  vaalikoneen vastauksista tekemiä juttuja.

http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/498653-aluetoimikuntia-tarvitaan-mutta-osa-ehdokkaista-pettyneita-napertelya-ja

Viimeisin oli ehdokkaiden kannasta lähidemokratiaan ja aluetoimikuntiin. Itseäni harmitti kysymyksen asettelu, jossa kysyttiin tarvitaanko nykyisenlaisia aluetoimikuntia. Onneksi vastauksen sai perustella. Aluetoimikuntia tarvitaan, mutta niiden toimintaa tulee kehittää ja koko lähidemokratiaa tulee kehittää entisestään. Lohjan lähidemokratia on nuori ja kuten hyvin usein, tekemällä oppii ja virheistä toivottavasti oppii. Luopumalla lähidemokratiasta emme saavuta mitään.

Ehdokkaiden vastauksissa näkyi se, että osa ei ollut tyytyväisiä niiden toimintaan, tai niiden hyödyntämiseen päätöksenteossa tai suunnittelussa. Toisaalta joku jopa halusi, että aluetoimikunnat toimisivat rajoitetummin. (miten?)

Mielestäni vastauksissa näkyi hyvin myös se, että ei tiedetä edelleenkään tarpeeksi lähidemokratiasta. Moni ehdokkaista ja  nykyisistä valtuutetuista on sanonut, että valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, että aluetoimikuntia ei tarvita, eikä varsinkaan  tekemään niitä päätöksiä. Ja kun vastauksessa todetaan, että valtuutetut on valittuja demokraattisesti päätöksentekoa varten, ei siltä osin demokratiavajetta ole, niin tässä kohtaa mennään jo väärille raiteille, sillä aluetoimikuntien tarkoitus ei olekaan olla päättävä elin, vaan se on viestintäväylä kuntalaisten, kunnan ja sen päättäjien välillä. Aluetoimikunnat pyrkivät tuomaan päätöksenteon tueksi tietoa alueelta, sillä ei voida olettaa, jokainen valtuutettu tuntisi joka kolkan Lohjasta, siksi olisi hyvä käyttää alueiden omaa tuntemusta. Valtuutetut ovat valittuja edustamaan kuntalaisia, kyllä, näinhän se on. Valtuutetut ovat valittuja demokraattisesti edustamaan kuntalaisia, myös niitä jotka haluavat ihan veloituksetta, omalla vapaa-ajallaan auttaa valtuutettuja niiden päätösten teossa antamalla tietoa, keräämällä mielipiteitä ja jakamalla kuntalaisille tietoa eteenpäin ja tuomalla sitä avoimuutta ja läpinäyvyyttä, mitä niin moni ehdokas on peräänkuuluttanut. Nämä aluetoimikuntien vapaaehtoiset haluavat oman alueensa ja kaupunkinsa hyvinvoinnin hyväksi tehdä ja osallistua. Ja jos kuntalaiset haluavat osallistua, auttaa, tukea sinua, miksi sitä ei voida käyttää? win-win.

Moni on valitellut tämänkin kauden aikana sitä, että vastauksia viesteihin ei saa. Kuntalaiset ovat lähettäneet lukuisia viestejä heitä koskeviin asioihin ja moni kokee, ettei heitä ole kuultu, koska ei vastata viesteihin. Tämä koskee myös viranhaltijoita.

Lähidemokratiaa ja aluetoimikuntia tarvitaan, jotta saadaan se paljon toivottu avoimuus ja läpinäkyvyys toimimaan ja saadaan kuntalaisia osallistettua.

Jos nykyiset valtuutetut ja ehdokkaat ovat sitä mieltä, että aluetoimikuntien tekeminen on näpertelyä, eikö se kerro enemmänkin siitä, että ei olla osattu käyttää aluetoimikuntia? Eikö se kerro siitä, että pelätään tehdä asioita uudella, tai toisella tavalla? Vai kertooko se nimenomaan siitä, että ei vieläkään tiedetä tarpeeksi lähidemokratiasta, sen hyödyistä vaan edelleen pelätään sen olevan uhka.

 

Valtuutetut valitaan demokraattisesti edustamaan kuntalaisia. Valtuutettujen tulisi edustaa kuntalaisia koko kauden, kuunnella ja keskustella koko kauden. Nummella aluetoimikunnan kokouksiin on aina kutsuttu alueen luottamushenkilöt keskustelemaan ajankohtaisista aluetta koskevista asioista ja näiden vuosien aikana on lähes jokainen luottamushenkilö alueelta käynyt ainakin yhdessä kokouksessa, ei ahkerasti, mutta on käynyt kuitenkin ja alku se on sekin. Tosin on meillä heitäkin, jotka todella käyvät kokouksissa ja kysyvät aluetoimikunnalta kantaa ja keskustelevat. Meillä on heitä kolme, jotka ovat käyneet useammankin kokouksen. Toiset ovat laittaneet viestiä tiedoksi aiheista, koska itse eivät ole päässeet kokoukseen. Suosittelen sitä kaikille muillekin valtuutetuille, luottamushenkilöille ja aluetoimikunnille. Demokratia toimii parhaiten, kun keskusteluyhteys toimii.