Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Kyläkoulujen jahti jatkuu – taas

Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.

Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.

Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN  selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.

Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.

Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.

Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

…

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)

Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:

– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista

– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta

Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.

Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.

Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.

Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.

Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä.  Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.

Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta

Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla  8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.

Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/15/kylla-se-koulumatka-siita/

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/09/leimataanko-omia-mielipiteita-omaavat/

Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin  sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry

En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.

Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.

Tätä vauhtia kriteeristö on tarpeeton.

 

Järnefeltin koulun sisäilma-asia lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa

Hengähdin syvään. Luin uudestaan. Helpotuin.

Enkä yhtään liioittele. Lähinnä ihmettelen.

Lukiessani seuraavan lautakunnan kokouksen esityslistaa, olin todella iloisesti yllättynyt kahden asiakohdan kohdalla. Molemmat koskivat Järnefeltin koulua.

Akuutein sisäilmaa.

Esityksessä ehdotetaan mahdollisimman nopealla aikataululla luovutaan opetuksen järjestämisestä hyvin monessa luokassa ja tilassa sekä välitöntä väistön suunnittelua. Loistavaa! Vihdoin!

Se, mistä olen eri mieltä, on esityksessä mainitusta ionisaattorin käytöstä.  Ionisaattori ei ole ratkaisu, eikä välttämättä edes oikea apu, sillä ionisoiva laite voi tuottaa tarkoituksella tai sivutuotteena otsonia. Hengitettynä otsoni vaurioittaa hengitysteitä.

Muuten olen todella tyytyväinen esitykseen.

Saimme vihdoin myös tilastointia oireilijoista. Tämä lista on epätäydellinen, eikä edes suuntaa-antava oppilaiden oireilusta, mutta on hyvä nähdä, miten laaja ongelma on henkilökunnan kohdalla, joten kyllä se antaa vähän suuntaa kokonaisuuteen.

Opettajien sairasteluista ja poissaoloista on seurauksena myös varmasti lasten oppimiseen vaikutuksia. Sairastamisellehan ei voi mitään ja sisäilmasta sairastunut ja talossa oireileva ei voi olla töissä sairastuttavassa talossa, mutta jos talo ei sairastuttaisi, olisi opettajienkin ja oppimisen tilanne vähän erilainen.

Pääasia on nyt se, että sisäilmaongelma otetaan tosissaan, kuullaan henkilökuntaa ja oppilaiden perheitä. Ja ennenkaikkea, toimitaan!

Isä on tärkeä

Isä.

Isä on valvonut vuoteeni vierellä, laskenut jalkapohjassani olevien piikinjälkien määrän, vahtinut untani. Synnyin etuajassa ja vanhempani ovat kertoneet, kuinka he pelkäsivät vauvan sairaalassaoloajan, kuinka vauvalta oli otettava näytteitä ja kokoajan.

Häissäni isä piti puheen, jota kukaan ei pystynyt kuuntelemaan kuivin silmin. Eräs häävieras oli sanonut tyttärelleen, että kuule, jos mä en pysty sulle pitämään puhetta, kuule nyt. Isä sanoi minulle, että ” Heprealaisilla on kaunis nimi tyttärelleen, joka merkitsee isäsi iloitsee. Lotta, nimesi voisi olla Abigail. Olet tuonut isällesi iloa joka päivä.”

Tänään en päässyt käymään isäni luona, enkä voinut soittaa. Olen joka vuosi ainakin soittanut ja isä aina odotti ja jos soittoa ei kuulunut heti aamusta, oli isä huolissaan.

Tiedän, että isä oli ylpeä musta aina ja hänelle yksi tärkeistä päivistä oli se, kun Tasavallan Presidentti myönsi minulle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitain kultaristein. Isä soitti minulle ja sanoi ”isin ritari”

Isä
Isä vuodeosaston parvekkeella

Isä on aivan varmasti vaikuttanut siihen, mitä nyt olen.

Omalle isälle, ensimmäisenä isänpäivänä ilman sinua, ikävöin sinua.

kaikille isille, isänvirkaa toimittaville, läheisille, isäpuolille, vaareille, ukeille, paapoille, äijille, fatseille ja faijoille ihanaa isänpäivää.

Olette rakkaita

Mutta mitä mieltä lapset itse olivat?

Olen usein peräänkuuluttanut sitä, että päätöksiä tehdessä tulee miettiä niiden seurauksia ja ymmärtää, mihin päätökset johtavat.

Lautakunnan lapsiasiahenkilönä päätin käydä itse katsomassa, mitä on tapahtunut päätöksen jälkeen, minkälaisiin ratkaisuihin viranhaltijoiden puolesta on päädytty toteutettaessa päätöstä ja ennenkaikkea, päätin kysyä lapsilta, mitä he ajattelevat, miten käytäntö heidän mielestään sujuu.

Tässä tapauksessa on kyseessä Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmaisen päiväkodin väistön seuraukset.

Lautakuntahan päätti minun vastaesityksestäni, että

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti

2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.

Tästä voit lukea, mitä päätöksen jälkeen tapahtui ja kuinka väistö toteutettiin

Päiväkotilasten väistö terveisiin tiloihin toteutettiin niin, että neljäsluokkalaiset sen seurauksena siirtyivät yläkoulukiinteistöön.

  • Aamulla lapset kerääntyvät alakoulun pihalle, odottavat opettajaa
  • siirtyvät opettajan kanssa kouluun omasta sisäänkäynnistä
  • ensimmäinen ja toinen tunti yhteen pienellä hengähdystauolla
  • välitunnit alakoulun pihalla
  • ruokailu alakoululla
  • kielitunti, käsityötunti ja liikuntatunti alakoululla (toisinaan liikka yläkoululla)
Toisen nelosluokan naulakko
Toisen nelosluokan naulakko

Olen saanut hyvin paljon palautetta koululaisten vanhemmilta, eikä kaikki ollut kiittävää, ymmärrän sen hyvin. Muutoksia ei ole helppo aina käsitellä, varsinkaan, kun se koskee omaa lasta, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että toiset, pienemmät lapset pääsevät sairastuttavista tiloista terveempiin tiloihin, sitä ei välttämättä muisteta ajatella.

Kimmokkeena eräästä palautteesta päätin, että minun olisi itse hyvin tärkeä käydä koululla tarkistamassa, kuinka nelosten siirto yläkoulun kiinteistöön on sujunut ja mitä lapset itse ajattelevat. Onko vanhempien palaute vain omaa muutosten vastustamista, ovatko vain koululaisten vanhemmat itse sitä mieltä, että lasten ei pidä siirtyä yläkoululle, vai ovatko he keskustelleet lastensa kanssa asenteetta ja kysyneet lapsilta itseltään.

Varmasti vanhemmat ovat keskustelleet, mutta halusin myös itse nähdä ja kuulla, jotta voin myös viedä terveiset lautakunnalle. Ja jotta voisin oppia tekemään ehkä vielä parempia vastaesityksiä ja päätöksiä lasten ehdoilla.

Nelosluokkalaisen säilytyslokero
Nelosluokkalaisen repputavaroiden säilytyslokero

Juttelin lasten kanssa pitkän tovin ja lapset listasivat tosi hienosti hyviä ja huonoja puolia. Molemmissa luokissa tuli suunnilleen samat asiat esiin. Molemmissa puhuimme myös asian vierestäkin vähän.

Pienet asiat ovat tärkeitä

  • pyörivät tuolit. Se tuli molemmissa luokissa aivan ensimmäisenä parhaana puolena, toisessa luokassa se tosin sanottiin myös vähän huononakin, sillä keskittyminen vähän häiriintyy ja ääneen lukiessa lukijan ääni katoaa, kun pyörii tuolissa.
  • isompi luokka
  • parempia kouluvälineitä
  • hienompi luokka
  • isompi taulu
  • enemmän tilaa
  • paremmat pöydät (uudet, ei pulpettimainen)
  • aamunavauksen musiikki, sekin toisaalta sanottiin myös huonona puolena, ei pysty keskittymään
  • näkee sisaruksen
  • isot ikkunat
  • ikkunasta hieno maisema
  • paremmat vessat

Toki lapset näkivät huonojakin puolia

  • kaikki eivät saa säädettyä tuoleja alas
  • kirjat vääntyvät säilytyskoreissa (johon yksi oppilas keksi samantien ratkaisun: laitetaan kirjat pystyyn)
  • ravaaminen yläkoulun ja alakoulun välillä
  • kuuluu tuhmia sanoja
  • yläkoululaiset rämppäävät luokan ovea ja toisinaan kiusaavat (toisella luokalla todettiin, ettei yläkoululaisista ole vaivaa)
  • ei omia naulakoita (on tulossa)
  • projekteja eikä muita töitä voi jättää kesken, sillä luokka ei ole oma kotiluokka, vaan on yläkoululaisten käytössä iltapäivisin
  • koska ei kotiluokka ja yläkoululaiset käyttää, on pöytiä ja tuoleja siirrelty
  • pidempi matka taksille – joskus tullut myöhästymisiä kyydistä, koska ei ole päässyt aiemmin tunnilta
  • lyhyemmät tunnit, koska siirtymisiin menee aikaa
  • ruokailu alakoulussa

Tässä vain muutama kommentti lapsilta. Luokkien välillä oli pientä eroa, mutta suurin osa kuitenkin samansuuntaisia ja moni asia kuin samasta suusta.

Toiseen luokkaan olin sopinut käynnin ja toiseen luokkaan pyydettiin, kun huomattiin minun olevan menossa. Lasten kanssa oli hauska jutella ja loppujen lopuksi aikaa meni todella paljon. He kertoivat reilusti ja innokkaasti oman mielipiteensä ja miten on käytännöt menneet. Lupasin lapsille viedä terveiset eteenpäin lautakunnalle. Sain myös muita terveisiä, jotka lupasin nekin viedä oikeille tahoille eteenpäin ja sen olenkin jo tehnyt.

Neloset NYK 2018
NYK neloset

Sairastua voi kuka tahansa

Touko Aallon masennus on herättänyt laajaa keskustelua ja surullista on ollut nähdä kuinka siihen on reagoitu. Paljon on kannustaviakin kommentteja, mutta hyvin paljon on myös niitä, jotka ovat hyviä esimerkkejä syistä, miksi ei haluta puhua omasta masennuksesta. Vähättelyä, ”oma syy”-huutelua, heikkoutta, herkkyyttä, naureskelua sairaudelle ja suoranaista pilkkaakin.

Sairaus voi osua kenen kohdalle tahansa. Sairastua voi kuka tahansa.

Oma sairastumiseni tuli salakavalasti, kuten se usein tulee. Sitä ei edes ehkä osaa sanoa, milloin se alkoi, mistä se lähti.

Mulla on ollut aikaa miettiä, miten oma sairastumiseni alkoi. Ehkä se alkoi jo vuosia sitten, kun menetin kauan toivomani lapsen. Kävin lapseni menehtymisen jälkeen vuoden ajan psykologin vastaanotolla. Näin jälkikäteen on helppo sanoa, että olisi pitänyt jatkaa käyntejä, mutta käynnit päättyivät muutettuamme toiselle paikkakunnalle, eikä hoitoa jatkettu enää uudella paikkakunnalla.

Opiskelin, olin töissä, elämä jatkui surusta huolimatta. Toisinaan suru painoi päälle raskaana ja tukahduttavana. Toisinaan se kesti kauemmin, toisinaan vähemmän aikaa. Suru oli läsnä joka päivä.

Tulin raskaaksi, mutta odotettu raskaus päättyi kesken.

Seuraavaa raskautta ei kuulu. Pääsimme lapsettomuustutkimuksiin. Sain hormonihoitoja. Jatkoin töissä. Opiskelin.

Piikitin hormoneja, laskimme päiviä, teimme ovulaatiotestejä. Lasta ei kuulu.

Häämme toivat ihanan lepotauon kaikkeen ja toivottua onnea ja iloa. Ne toivat myös onnen raskauden merkeissä. Monta vuotta toivomamme ja yrittämämme lapsi tulossa, mutta emme uskaltaneet puhua siitä vielä kenellekään.

Isälläni todettiin syöpä.

Pelkäsin jokaista tuntemusta raskauden aikana. Onko vauvalla kaikki hyvin? En luottanut neuvolaan, en lääkäreihin. Aloin pelkäämään synnytystä.

Huoli isästäni. Onko isälläni kaikki hyvin? Isällä aloitettiin hoidot.

Synnytys meni hyvin ja isän hoidot purivat. Ihania uutisia.

Vauva kasvoi ja söi hyvin. Ensimmäiset kuukaudet pelkoa vauvan voinnista. Toinen vauva tulossa. Sairastuin itse ja vietin joulun sairaalassa. Ei tiedetty vaivan syytä ja suositeltiin soittamaan läheisille. Jätin jäähyväisiä. Seuraavana yönä syy kuitenkin löydettiin ja hoito voitiin aloittaa.

Synnytys meni hyvin, mutta vauvalla todettiin sydänvika. Tosin minun piti taistella sen vuoksi, että saisin vauvalle kunnon tutkimukset. Puolen vuoden iässä vauvalla oli sydänkontrolli, jossa todettiin vauvalla olevan leikkaushoitoa vaativa sydänvika. Kävimme kontrolleissa ja pian todettiin vian vaativan avosydänleikkausta.

Tämän synnytyksen jälkeen kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jota ei kuitenkaan osattu hoitaa. Miksi olisin masentunut? En osannut pyytää apua. Lapseni olivat todella toivottuja, elämäni näytti hyvältä, vauva syö ja kasvaa hyvin. Vauvan sydänvikaan on olemassa hoito.

Seuraavan raskauden kulusta en muista juuri mitään. Vauvaa seurattiin todella tarkkaan, vanhimmalla lapsella allergioita, toisella lapsella sydänviasta johtuvia rajoituksia. Sikainfluenssa, sairastettiin sydänvikaisen kanssa. Sairaalassa.

Synnytys meni hyvin. Synnytyksen jälkeinen masennus diagnosoitiin. Aloitettiin lääkitys.

Lääkkeistä johtuvaa pahoinvointia. Vauva ei nuku yöllä, itkee yöt läpeensä, nukahtaa vasta aamuyön tunteina ja vanhemmat lapset heräävät. Syytä siihen, miksi vauva itkee ei löydetä. Vaihdetaan D-vitamiinit, äiti muuttaa ruokavaliota, nukutaan eri huoneissa, vaikka mitä kokeillaan. Ei auta. Vauva vain valvoo ja itkee. Ei auta. Valvotaan.

Raskaus. Epätietoisuus lääkityksen vaikutuksista. Lääkärin kanssa neuvotteluja lääkityksestä ja lääkitystä jatketaan. Raskaus edistyy hyvin ja synnytyskin menee hyvin.

Vauva nukkuu ja syö hyvin. Isompikin jo nukkuu.

Töihin paluu tuntuu kamalalta, jättää lapset hoitoon, mutta sekin menee hyvin.

Lääkitystä on jatkettu kolme vuotta ja itse toivon sen lopettamista. Työpaikkalääkäri kehoittaa lopettamaan yhtäkkiä. Itse olisin sitä mieltä, että pikkuhiljaa, mutta lääkäri sanoo, että turhaa sitä pikkuhiljaa, pois vaan kokonaan.

Lopetin lääkkeet ja käytös muuttui. Omaksi itsekseni. Mutta ei aluksi.

Luulin tosin, että olin oma itseni, mutta jälkikäteen ymmärsin, että en ihan sellainen ole. Epäkohtelias, riehakas ja riidanhaluinen. Mutta vahva.

Paljon pohdin syyllisyyttä ja mietin, johtuuko jokin lapsen sairaus tai mikä tahansa lapsen ”poikkeama” lääkityksestäni ja se syyllisyyden tunto on painava. Joka päivä yritän korvata sitä lapsilleni. Joka päivä yritän saada sen tunnon harteiltani. Kasvan ja opin joka päivä.

Neljä vuotta lääkkeiden lopettamisen jälkeen ehkä voin sanoa olevani oma itseni, mutta elämän muokkaamana. Tunteikas, joskus kuitenkin kovanoloinen, nauravainen, joskus kuitenkin tosikko, empaattinen, joskus se menee yli, toisinaan taas ei, toivottavasti järkevä, tosiasioita punnitseva ja harkitseva, herkkä, liikuttuu herkästi. Vieläkin joskus kaipaa iloa.

Arka. Eristäytynyt. Silti minä. Toipuva. Vahva.

 

 

Tämän kirjoittaminen ei ollut helppoa. Julkaiseminen vielä vaikeampaa. Mietin ja harkitsin tätä todella kauan, sillä osa asioista on sellaisia, joita ei edes lähimmät ystäväni tiedä. Tämän henkilökohtaisemmaksi ei voi mennä ja olen aina kaihtanut tällaista.

Mä haluan kiittää Aallon rohkeutta kertoa aidosti satuttavasta ja ahdistavasta asiasta.

Sairastua voi kuka tahansa. Haukkua ja eristää voi kuka tahansa. Vaatii erityisen ihmisen, joka tukee.  Vaatii rohkeutta antaa tukea. Helpompaa on kääntää selkä. Vaatii rohkeutta pyytää apua. Mulla ei sitä ollut. Siksi hoito viivästyi. Maailma ei kaadu, jos pyydät apua. Huutajia on aina. Eristäjiä on aina. Mutta aina on myös tukijoita. Aina ei ole pakko olla vahva.

 

Ei epäselvää Järnefeltin koulusta

Järnefeltin koulussa toukokuun 2017 tehdyn tutkimuksen raportin mukaan:
Rakennuksen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin eri rakennuksenosissa ja eri ilmanvaihtokojeiden palvelualueilla yhteensä viidestä mittauspisteestä 15.3. – 23.3.2017 välisen ajan kestäneiden seurantamittausten avulla.
Painesuhdemittausten perusteella:
o Tiloissa painesuhteet vaihtelevat sisätilojen alipaineisuudesta lievään ylipaineisuuteen

o Ilmanvaihtojärjestelmä ei kaikilta osin ole tasapainossa.
lmanvaihdon tasapainotus ja säätö tarpeenmukaisesti tuleviin ilmanvaihdon perusparantamistoimenpiteisiin liittyen.
Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.

Saatujen lähtötietojen perusteella nykytilanteessa sisäilman laatuun vaikuttavana haittatekijänä voidaan pitää ilmanvaihtolaitteiston teknistä vanhenemista sekä ilmanvaihdon riittämättömyyttä nykyisiin tarpeisiin. Painesuhdemittausten perusteella ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirtojen suhteessa esiintyy epätasapainoa. Sisä- ja ulkoilman välillä painesuhteet vaihtelevat alipaineisista tiloista ylipaineisiin tiloihin. Edellämainittujen ilmanvaihdollisten haittatekijöiden poissulkemiseksi on kohteessa käynnistynyt laajamittainen ilmanvaihdon perusparannussuunnittelu.
Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan arvioida, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää rakenteiden kautta tapahtuva ilmavuotoja sisäilmaan päin. Etenkin D-rakennuksenosassa esiintyy ilmavuotoja ulkovaipparakenteista sisäilmaan päin ikkunaliittymien ja ulkoseinän sisäkuoren elementtisaumojen kautta sekä luokkahuoneen 003 ulkoseinärakenteen kautta levyseinästä puuttuvan höyrynsulun takia. Erilaisia epätiiveyskohtia (läpivientejä) todettiin lisäksi yläpohjassa ja ryömintätilaa vasten olevassa alapohjarakenteessa sekä vanhojen sekä uusien rakenteiden rajakohdissa. D-rakennuksen osalla käytävien alakattojen päällä ja kaapelihyllyissä on merkittävää pölykertymää, joka on osin rakentamisaikaista. Epäpuhtaudet edellä mainittujen alakäytävien alakattojen päältä suositellaan puhdistettavaksi.

Rakenteiden kosteuteen liittyen H-osalla pohjakerroksen väestönsuojatiloissa olevien luokkahuonetilojen 0161 ja 0163 lattiapinnoitteiden alla esiintyy poikkeavaa kosteutta etenkin väli- ja ulkosinien vierustoilla. Alueilla on myös aistinvaraisesti viitteitä mattopinnoitteen liima-aineiden pilaantumisesta
Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilmanvaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.
Vuonna 2018 tehdyn raportin mukaan, kaupungin tulkinta:

FCG Finnish Consulting Group Oy:n tekemässä kuntotutkimuksessa selvitettiin Järnefeltin koulurakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa ja korjaustarvetta. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin mm. avaamalla rakenteita ja ottamalla niistä mikrobinäytteitä sekä mittaamalla pintakosteuksia ja materiaaleista haihtuvia haitallisia yhdisteitä.

Rakenteissa ei havaittu laajamittaisia kosteus- tai mikrobivaurioita, mutta tutkimukset osoittivat sisäilman laatuun vaikuttavia paikallisia mikrobivaurioita sekä ilmavuotoja epätiiviiden rakenteiden kautta ulkoa sisäilmaan päin.

Tutkimustulosten perusteella Järnefeltin koulussa ei ole niin vakavia sisäilmaongelmia, etteikö koulurakennusta voisi edelleen käyttää. Koulussa aloitetaan kuitenkin perusteellinen korjaustyö. Lohjan kaupunki ei halua ottaa riskiä, että tilanne pitkällä aikavälillä pahenisi ja vaarantaisi koululaisten tai henkilökunnan terveyttä. Korjausta kaivataan myös koulurakennuksen normaalin kulumisen takia.

Rakennuksen korjaaminen vaatii perusteellisen lisäsuunnittelun. Korjaustyöt aloitetaan 2019 kesäloman alkaessa ja ne etenevät vaiheittain siten, että kaikki on valmista 2021 syyslukukauden alkaessa. (lähde: https://www.lohja.fi/ajankohtaiset/jarnefeltin-koulun-kuntotutkimusraportti-on-valmistunut/)

Raportissa itse lukee näin:

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia
mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia

mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka

Lisäksi samassa raportissa
Alapohjan kevytsoraeristetilaan tehtiin merkkiainekokeita huonetiloissa

0137, 0143 ja 028.
Merkkiainekaasua johdettiin alapohjan kevytsoraeristekerrokseen. Merkkiaineanalysaattorin avulla havainnoitiin merkkiainekaasun mahdollista sekoittumista sisäilmaan päin. Merkkiainekaasua sekoittui eristetilasta sisäilmaan päin kotitalousluokassa 0143 kanaalikaivon kansiston välistä ja lattiasta nousevien erilaisten putkiläpivientien kohdalta.
Ihan kuin olisi lukenut raporttia vajaan vuoden takaa. On se hyvä, että tilaillaan samoja tutkimuksia eri firmoilta (vaikka osa tekijöistä onkin samoja)
Otteita raportista:

Alapohjarakenteessa todettiin pintakosteutta tilan 072 osalla.
Lisäksi raportin mukaan vuonna 2017 on korjattu väestösuojan kosteusvaurioita, liikuntasalissa on kosteusvaurioita, kuvisluokkaa on korjattu jo vuonna 2011, silti siellä oireillaan.
Lisäksi vuonna 2017 tehdyssä raportissa todetaan, että

tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces.

Miksi tilataan kokoajan samoja tutkimuksia? Koska oireilun syytä ei löydy? Miksi etsitään syitä oireiluun? Kaupungin mukaan oireilijoita ei ole kuin kourallinen. Sehän ei kuitenkaan ole totuus, oireilijoita on huomattava määrä, kaupunki vain ei ole saanut tietoa oireilijoista, eikä koulua vaihtaneiden määrää eikä siirtoa pyytäneiden henkilökunnan määrää tilastoida. Nämä ovat tärkeitä tietoja, joita ei käytetä hyödyksi.

Edelleen oppilaiden hyvinvoinnin ja perheiden vuoksi ensiarvoisen tärkeää olisi, että perheet osaisivat tunnistaa oireet ja ilmoittaa niistä. Osaamista helpottaisi se, että olisi saatu ohjeistus siihen. Tämä tulisi olla kaikissa kouluissa ja sen tulisi olla yhdenmukainen.

Tässäkin olisi ollut hyötyä, jos aloitteeni mukainen terveydenhoitajan työkalu olisi jo käytössä. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/15/valtuustoaloite-sisailmaoireiden-seurantajarjestelmasta-terveydenhoitajien-tyokaluksi/

Terveydenhoitajan työkalussa on kyse siitä, että koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä. Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Jos siis vanhemmat saisivat ohjeitusksen ilmoittaa terveydenhoitajalle lapsen sairastelusta ja oireilusta, olisi tilastointi helpompaa ja ongelmiin pystyisi puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Kaikkein helpointa se olisi Wilman kautta, mutta Wilmaa ylläpitävä yritys ei lämmennyt idealle esittäessäni sen heille.

Miksi yritys ei sitten ole ollut vastaanottavainen?

Syitä voi olla monia: liikaa lisätyötä, liikaa asian tutkimista, erilaisten ratkaisujen etsimistä, olen saattanut esittää asian huonosti, en ehkä tarpeeksi hyvin, enkä avaavasti.

Kävimme useaan otteeseen hyvääkin keskustelua, mutta lopullisin vastaus oli tässä:

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä, meillä tulee todella useasti juuri samasta aiheesta kysymyksiä ja ymmärrän todella hyvin teidän tarpeen.

Kysymykseesi siitä, mitä Wilmaan / Multiprimukseen tulisi kirjata terveydenhoitajalle, vastaan sanomalla mitä EI pidä kirjata:
Primukseen/Wilmaan ei pidä kirjata mitään terveyteen liittyvää tietoa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskevat omat erityiset juridiset vaatimuksensa, jotka poikkeavat kouluhallinnon järjestelmien vaatimuksista.

Tämän mukaisesti olemme johdonmukaisesti asiakkaita ohjeistaneet. Perusteena ei siis ole huoli tietoturvasta. Kyllä se on kunnossa, mutta jos oppilaiden terveystietoja halutaan sähköisesti tallentaa, on terveydenhoitajille järjestettävä pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään.

Primukseen ei lainkaan pidä kirjata oppilaiden terveystietoja, joita viestinne liitteessä esiintyvät asiat selvästi ovat.
Tiedän että monet toivoo Wilman taipuvan myös siihen, mutta tällä hetkellä emme täytä terveydenhuollon vaatimuksia sen osin, että Wilmaa voidaan hyödyntää terveystietojen kirjaamiseen.

Koska he eivät voi taipua byrokratian edessä, lasten terveyden vuoksi meidän tulee keksiä muita ratkaisuja ja tällä hetkellä esittämäni olisi ensiarvoisen tärkeä, kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle.

Järnefeltin lapsille olisi tärkeä päästä väistöön, mieluiten heti.